TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2011

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2011 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 21. 22.5.2012 Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi Ohjelmakausi: 2007 2013 Ohjelmanumero (CCI-nro): 2007 FI 052 PO 001

Sisältö YHTEENVETO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA... 3 1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON... 4 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi... 4 1.1.1 Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen... 4 1.1.2 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen... 5 1.1.3 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki...16 1.1.4 Laadullinen analyysi...16 1.2 Ohjelman hallinto ja seuranta...22 1.2.1 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen...22 1.2.2 Välittävät toimielimet...22 1.2.3 Hallintoviranomaisen antama ohjeistus...23 1.2.4 Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus...24 1.2.5 Valvonta...24 1.2.6 Seurantajärjestelmät...28 1.3 Seurantakomitea...29 1.4 Kohdatut merkittävät ongelmat...30 1.5 Tarkastusviranomaisen toiminta...30 1.6 Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset...31 1.7 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot...31 1.8 Muiden välineiden täydentäminen ja yhteensovitus sekä ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan...32 1.9 Arviointi...36 2. TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINTALINJOITTAIN...38 2.1 Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen...38 2.1.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi...38 2.1.2 Kohdatut merkittävät ongelmat...40 2.1.3 Esimerkkihankkeita...41 2.2 Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy...43 2.2.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi...43 1

2.2.2 Kohdatut merkittävät ongelmat...46 2.2.3 Esimerkkihankkeita...47 2.3 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen...50 2.3.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi...50 2.3.2 Kohdatut merkittävät ongelmat...53 2.3.3 Esimerkkihankkeita...53 2.4 Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa...55 2.4.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi...55 2.4.2 Kohdatut merkittävät ongelmat...58 2.4.3 Esimerkkihankkeita...58 3. OHJELMAN YHTENÄISYYS JA KESKITTYMINEN...60 4. TEKNINEN TUKI...60 5. TIEDOTTAMINEN JA JULKISTAMINEN...61 LIITE 1: ESR-ohjelman edistyminen: Koko ohjelman ja ohjelmaosioittaiset indikaattoritiedot...67 LIITE 2: Rahaston käytön menoluokittaista jakautumista koskevat tiedot sekä vertailu ohjelma-asiakirjassa olevaan indikatiiviseen jakaumaan...79 LIITE 3: Tapahtumakalenteri 2011 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys ohjelmat...81 LIITE 4: Valokuvia rakennerahastotapahtumista 2011...88 2

YHTEENVETO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteutetaan koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ohjelma koostuu viidestä toimintalinjasta, joista yksi on teknisen tuen toimintalinja. Muut toimintalinjat ovat 1) Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2) Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 3) Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen sekä 4) Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa. Ohjelmassa on viisi osiota: valtakunnallinen osio sekä alueosiot Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomelle. Valtakunnallinen osio toteutetaan valtakunnallisina kehittämisohjelmina Itä-Suomen ulkopuolella. Ohjelmaasiakirjan rahoitustaulukossa on oma ESR-kehys Itä-Suomen ohjelmaosiolle, muilla ohjelmaosioilla on yhteinen rahoituskehys. Itä-Suomi on omasta rahoituskehyksestään rahoittanut lähes kaikkiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Toimintalinjat ovat kaikissa ohjelmaosioissa samat ja indikaattoritavoitteet on asetettu yhteisesti koko ohjelmalle. Ohjelmakauden hitaan alun jälkeen toiminta Manner-Suomen ESR-ohjelmassa saavutti vuoden 2011 loppuun mennessä jo hyvän volyymin. Ohjelmarahoituksella oli tuolloin käynnistetty 1 868 hanketta. Ohjelman julkinen rahoituskehys on 1,414 miljardia euroa, josta oli vuoden 2011 loppuun mennessä varattu hankkeisiin 83 % ja maksettu 40 %. Kaikkein ripeimmin maksatukset ovat edenneet toimintalinjoissa 1 ja 2. Seuraavaksi parhaiten on toteutunut toimintalinja 3. Hitaimmin maksatus on edelleen tapahtunut toimintalinjassa 4. Projekteissa oli vuoden 2011 loppuun mennessä aloittanut yhteensä yli 311 600 henkilöä ja projektin loppuun suorittaneita oli yli 176 000 henkilöä. Aloittaneiden osalta on saavutettu 69 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Naisten osuus aloittaneista on hieman yli puolet (52 %). Uusia yrityksiä oli perustettu vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 11 956, joten tavoite on huomattavasti ylitetty (171 %). Uusia työpaikkoja on syntynyt koko ohjelmakaudella yli 20 500, mikä sekin ylittää asetetun tavoitetason lähes kaksinkertaisesti (171 %). Suurimman osan ESR-hankkeista on nähty edistävän selvästi kumppanuutta sekä tuottavan innovatiivisia tuloksia. Arvioitsijan mukaan sosiaalisia innovaatioita luodaan suurimmassa osassa ESR-hankkeita joko ensisijaisena tavoitteena tai sivutuotteena. Verkostoista ja yhteistyöstä saatu hyöty on arvioitsijan mukaan lisääntynyt selvästi hankkeiden ja ohjelman edetessä. Arvioinnissa nousee esille myös ESR-rahoituksen merkitys kansallisen kehittämistyön liikkeelle panevana resurssina. Arvioinnin mukaan suurin osa, noin 70%, ESR-tuella rahoitetuista toimista on sellaisia, jotka eivät olisi lainkaan toteutuneet ilman ESRrahoitusta. Suomen ja globaalin taloustilanteen haasteet ovat vaikuttaneet myös ESR-ohjelman toteutukseen. Kuntarahoitusta ei ole kertynyt odotetussa määrin ja kun valtionvarainministeriö ilmoitti vähentävänsä valtion vastinrahoitusta vuosina 2012-2013, on välittävien toimielimien ollut tarpeen suunnitella toimintaansa uudelleen. Tiukka taloustilanne on mm. hillinnyt yritysten osallistumista erilaisiin kehittämistoimiin. Myös työelämäkynnyksiä madaltavien toimintamallien kehittäminen on muuttunut haasteellisemmaksi. 3

1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi 1.1.1 Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Manner-Suomen ESR-ohjelmalle on asetettu projekteissa aloittaneiden henkilöiden, uusien yritysten ja uusien työpaikkojen lukumäärää koskevat tavoitteet. Seuraavassa taulukossa on esitetty edellä mainittujen indikaattoreiden vuosittainen toteuma. Vuosittaisia tavoitteita ei ohjelma-asiakirjassa ole asetettu. Arvioitaessa ohjelmassa määriteltyjen strategioiden toteutuksen tehokkuutta indikaattoritietoihin perustuvien näkymien mukaan olemassa olevilla resursseilla pystytään saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet (Manner-Suomen ESR-ohjelman strateginen arviointi vuonna 2011, Oulun yliopisto). Ohjelma etenee toimintalinjaa 4 lukuun ottamatta varsin hyvin aikataulussaan. Tavoitteiden saavuttamisessa pisimmällä ovat toimintalinjan 1 hankkeet. Kuitenkin toimintalinjan 4 uudet käynnistyneet hankkeet ovat päässeet hyvin vauhtiin. Taulukko 1. Tuotosindikaattorit Manner-Suomen ESR-ohjelmassa (Lähde: EURA 2007) Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Prosenttia Aloittaneet - miehet Toteuma 28 11 803 42 376 50 007 45 172 149 386 47,9 % - naiset Toteuma 8 12 039 45 550 53 219 51 485 162 301 52,1 % - yhteensä Toteuma 36 23 842 87 926 103 226 96 657 311 687 100,0 % Tavoite 450 000 Toteuma% 0,0 5,3 19,5 22,9 21,5 69,3 Uudet yritykset - miesten perustamat yritykset Toteuma 688 1 486 2 123 2 751 7 048 58,9 % - naisten perustamat yritykset Toteuma 470 1 057 1 464 1 917 4 908 41,1 % - uudet yritykset yhteensä Toteuma 1 158 2 543 3 587 4 668 11 956 100,0 % Tavoite 7 000 Toteuma% 16,5 36,3 51,2 66,7 170,8 Uudet työpaikat - miehiä rekrytoineet työpaikat Toteuma 1 104 2 182 3 638 5 233 12 157 59,2 % - naisia rekrytoineet työpaikat Toteuma 808 1 725 2 490 3 342 8 365 40,8 % - uudet työpaikat yhteensä Toteuma 1 912 3 907 6 128 8 575 20 522 100,0 % Tavoite 12 000 Toteuma% 15,9 32,6 51,1 71,5 171,0 Projekteissa oli vuoden 2011 loppuun mennessä aloittanut yhteensä yli 311 600 henkilöä ja projektin loppuun suorittaneita oli yli 176 000 henkilöä. Aloittaneiden osalta on saavutettu 69 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Naisten osuus aloittaneista on hieman yli puolet (52%). Uusia yrityksiä oli perustettu vuonna 2011 yhteensä 4 668 ja koko ohjelmakaudella yhteensä 11 956, joten tavoite on huomattavasti ylitetty. Yrityksiä on syntynyt runsaasti ESR-osarahoitteisissa yritysneuvontahankkeissa, joita on ollut sekä valtakunnallisessa että alueosioissa. Uusia työpaikkoja on syntynyt koko ohjelmakaudella yli 20 500, mikä ylittää asetetun tavoitetason lähes kaksinkertaisesti. 4

Projekteissa aloittaneista 46 % on 25-44-vuotiaita. Yli 64-vuotiaita oli vuoden 2011 loppuun mennessä hieman yli 2 600 henkilöä. Aloittaneista opetushenkilöstöön kuuluvia oli 25 600 henkilöä. Manner-Suomen ESR-ohjelmassa on toteutunut yli 4,4 miljoonaa koulutus- ja henkilötyöpäivää. Erilaisiin projektien järjestämiin tiedotustilaisuuksiin on osallistunut lähes miljoona henkilöä. Ohjelman avulla 3 900 henkilöä on suorittanut tutkinnon tai osatutkinnon. Hankkeisiin mukaan tulleista 53 000 yrityksestä lähes 52 % on alle viiden hengen yrityksiä. Tarkemmat koko ohjelmaa koskevat ja ohjelmaosioittaiset indikaattoritaulukot ovat raportin liitteenä 1. 1.1.2 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu ohjelman kumulatiivinen rahoitus vuoden 2011 lopussa. Taulukosta näkyy maksatushakemuksiin sisällytetyt ja rahoittajien hyväksymät kokonaiskustannukset sekä komissiolta vuoden loppuun mennessä saadut maksut toimintalinjoittain. Taulukossa on myös eritelty Itä-Suomen siirtymäalueen ja muun Suomen osuus kokonaisuudesta. Taulukko 2. Rahoitustiedot Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus Maksujen Komissiolta suorittamisesta saatujen tuensaajille maksujen vastaavan elimen kokonaismäärä maksamat menot 1 Toimintalinja 1 231 982 530,15 185 046 108,36 229 089 635,88 79 883 752,35 Toimintalinja 2 210 576 049,48 197 778 017,94 208 340 819,52 84 234 150,52 Toimintalinja 3 159 019 773,09 152 138 033,82 156 604 691,57 65 895 595,15 Toimintalinja 4 15 818 302,80 15 567 501,53 15 556 626,17 6 521 714,57 Toimintalinja 5 22 523 937,72 22 523 937,72 22 482 455,28 9 784 373,99 Yhteensä 639 920 593,24 573 053 599,37 632 074 228,42 246 319 586,58 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä 175 844 298,86 159 784 754,65 174 132 930,39 79 248 588,98 464 076 294,38 413 268 844,72 457 941 298,03 167 070 997,60 1 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot Ohjelmakauden hitaan käynnistymisen jälkeen maksatukset ovat kuitenkin lähteneet toteutumaan pääsääntöisesti ripeästi kuten seuraavasta taulukosta ja kuvasta käy ilmi. 5

Taulukko 3: Julkisen rahoituksen maksatusten eteneminen toimintalinjoittain TL ESR Kansallinen julkinen Yhteensä Kehys Maksettu kehyksestä % 1 79 921 368 102 291 052 182 212 419 443 429 571 41 % 2 84 358 312 111 730 377 196 088 689 448 276 914 44 % 3 65 899 665 84 164 666 150 064 331 379 814 541 40 % 4 6 522 146 8 780 099 15 302 245 86 062 605 18 % 5 9 785 088 12 699 007 22 484 095 56 565 984 40 % Yhteensä 246 486 579 319 665 201 566 151 780 1 414 149 615 40 % Vuoden 2011 loppuun mennessä oli julkista rahoitusta maksettu yhteensä 566,2 miljoonaa euroa, mikä on 40 % ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. Nopeimmin maksatukset ovat toteutuneet toimintalinjassa 2. Toimintalinja 4 on edennyt koko ajan muita toimintalinjoja hitaammin, ja sen toteutumista on seurattu tarkkaan. Kuva 1. Julkisen rahoituksen maksatusten eteneminen toimintalinjoittain Maksatusaste (julkinen kokonaisrahoitus) 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % TL1 TL2 TL3 TL4 TL5 Yhteensä 5 % 0 % 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 3/10 6/10 9/10 12/10 3/11 6/11 9/11 12/11 N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Maksatukset toteutuivat Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmassa vuoden 2011 aikana riittävän hyvin, joten N+2 ongelmaa ei päässyt muodostumaan. Laskentatapaan tehty helpotus huomioiden ESRtoimenpideohjelmassa tehdyt julkisen rahoituksen maksatukset (566,2 milj. euroa) saavuttivat vuoden 2011 lopun N+2 minimivaateen (394,3 milj. euroa) lähes puolitoistakertaisesti. Rahoituksen käyttö toimintalinjoittain ja rahoituslähteittäin Vuoden 2011 loppuun mennessä Manner-Suomen ESR-ohjelman julkisesta kehyksestä oli varattu 83 % ja maksettu 40 %. Maksatustahtia on pystytty pitämään riittävän nopeana mm. tilapäisesti lisätyn henkilöstön avulla. Eniten rahoitusvarauksia suhteessa julkiseen kehykseen oli tehty teknistä tukea lukuun ottamatta toimintalinjassa 3 (88 %), julkisen rahoituksen maksatukset olivat puolestaan edenneet ripeimmin toimintalinjassa 2 (44 %). Vähiten varauksia ja maksatuksia on tehty toimintalinjaan 4 (42 % ja 18 %). On huomattava, että ohjelmatasolla rahoitettavaksi hyväksytyistä hankkeista 83 % on edennyt toimeenpanossa maksatusvaiheeseen asti (1 868 / 1 547 kpl). 6

Julkisen rahoituksen suhteen tarkasteltuna keskimääräisesti suurimmat hankkeet löytyvät toimintalinjasta 2 ja pienimmät hankkeet toimintalinjasta 4. Toimintalinja 2:n hankkeissa korostuvat henkilöihin kohdistuvat toimenpiteet, jotka sisältävät mm. huomattavan määrän työvoimapoliittisia toimia. Kansallisesti määritetyn tavoitteen mukaan kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuuden julkisesta kokonaisrahoituksesta tulisi olla ohjelmatasolla 14,1 %. Vuoden 2011 loppuun mennessä hankkeille tehdyissä varauksissa kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta kokonaisrahoituksesta oli 12,4 % ja toteutuneissa maksatuksissa hieman enemmän eli 13,1 %. Suhteellisesti eniten kunta- ja muuta julkista rahoitusta oli vuoden 2011 loppuun mennessä kertynyt toimintalinjassa 2, jossa on paljon kuntien työllistämishankkeita sekä toimintalinjassa 3, mikä johtuu toteuttajatahoista (mm. koulutuskuntayhtymät, yliopistot, oppilaitokset) sekä kohderyhmistä (esim. opetushenkilöstö ja kuntasektorin henkilöstö). Taulukko 4. Rahoitustiedot Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toimintalinjoittain (Lähde: EURA 2007) Toimintalinja ja julkisen rahoituksen kehys EU + valtio Kunta + muu julkinen Yksityinen Yhteensä Varattu/ maksettu julkisesta kehyksestä Kunta + muu julkisen osuus kaikesta julkisesta Hankkeita kpl Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 443 429 571 Varattu 322 117 957 40 276 136 81 942 784 444 336 878 82 % 11 % 523 692 914 Maksettu 160 814 634 21 397 785 46 965 291 229 177 710 41 % 12 % 431 TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 448 276 914 Varattu 328 443 449 52 540 692 24 502 110 405 486 251 85 % 14 % 533 714 792 Maksettu 167 121 854 28 966 835 12 541 717 208 630 406 44 % 15 % 444 TL 3:Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 379 814 541 Varattu 286 740 627 48 614 891 14 261 544 349 617 062 88 % 14 % 640 523 993 Maksettu 127 837 888 22 226 443 6 550 089 156 614 420 40 % 15 % 520 TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa 86 062 605 Varattu 32 328 934 4 216 902 869 854 37 415 690 42 % 12 % 76 480 866 Maksettu 13 664 476 1 637 769 255 394 15 557 639 18 % 11 % 61 TL 5: Tekninen tuki 56 565 984 Varattu 54 688 038 0 0 54 688 038 97 % 0 % 96 569 667 Maksettu 22 484 095 0 0 22 484 095 40 % 0 % 91 Kaikki yhteensä 1 414 149 615 Varattu 1 024 319 006 145 648 621 121 576 292 1 291 543 920 83 % 12 % 1 868 626 321 Maksettu 491 922 948 74 228 832 66 312 490 632 464 270 40 % 13 % 1 547 Ohjelma-asiakirjassa tai kansallisestikaan ei ole määritelty yksityisen rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta. Tällä hetkellä yksityistä rahoitusta kokonaisrahoituksesta on varauksissa 10 %. Yksityistä rahoitusta on kertynyt kaikkein eniten toimintalinjassa 1 (18 % varauksissa ja 20 % maksatuksissa), kuten sen sisällöstä johtuen on luonnollista. Kuva 2. Manner-Suomen ESR-ohjelman rahoitustiedot rahoituslähteittäin (Lähde: EURA 2007) 7

Rahoituksen toteutuminen ohjelmaosioittain ja rahoituslähteittäin Manner-Suomen ESR-ohjelmassa on kansallisesti sovittu indikatiiviset rahoituskehykset muille ohjelmaosiolle paitsi Itä-Suomen ohjelmaosiolle, jolla on ohjelma-asiakirjassa määritelty oma sitova ESRkehys. Taulukko 5. Ohjelmarahoituksen toteutuminen ohjelmaosioittain (Lähde: EURA 2007) Osio ja julkisen rahoituksen kehys EU + valtio Kunta + muu julkinen Yksityinen Yhteensä Varattu/ maksettu julkisesta kehyksestä Kunta + muu julkisen osuus kaikesta julkisesta Hankkeita kpl Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa Valtakunnallinen 522 781 678 Varattu 374 706 424 52 179 373 42 789 855 469 675 652 82 % 12 % 500 853 772 Maksettu 167 424 933 25 586 738 21 978 021 214 989 691 37 % 13 % 397 Etelä-Suomi 165 675 742 Varattu 121 471 122 25 009 516 16 247 996 162 728 634 88 % 17 % 282 519 435 Maksettu 57 409 150 12 304 972 8 451 068 78 165 190 42 % 18 % 237 Länsi-Suomi 191 251 020 Varattu 129 287 020 23 384 439 19 103 105 171 774 564 80 % 15 % 285 535 689 Maksettu 64 281 550 12 106 054 11 157 620 87 545 224 40 % 16 % 233 Itä-Suomi 345 191 259 Varattu 240 217 107 28 304 689 28 789 105 297 310 900 78 % 11 % 436 615 876 Maksettu 135 730 489 16 875 123 15 612 519 168 218 131 44 % 11 % 364 Pohjois-Suomi 132 683 933 Varattu 103 949 296 16 770 605 14 646 232 135 366 132 91 % 14 % 269 448 773 Maksettu 44 592 730 7 355 945 9 113 262 61 061 937 39 % 14 % 225 Tekninen tuki 56 565 984 Varattu 54 688 038 0 0 54 688 038 97 % 0 % 96 569 667 Maksettu 22 484 095 0 0 22 484 095 40 % 0 % 91 Yhteensä 1 414 149 615 Varattu 1 024 319 006 145 648 621 121 576 292 1 291 543 920 83 % 12 % 1 868 626 321 Maksettu 491 922 948 74 228 832 66 312 490 632 464 270 40 % 13 % 1 547 Rahoitusta on julkisen rahoituksen kehykseen verrattuna varattu suhteellisesti eniten Pohjois-Suomessa (91 %) ja maksettu eniten Itä-Suomessa (44 %). Vähiten varauksia on tehty Itä-Suomessa (78 %) ja hitaimmin maksatuksia on tehty valtakunnallisessa osiossa (37 %). Ohjelman eri osioissa olevasta erilaisesta ESR-suhteesta johtuen myös kuntarahoituksen tavoite eri osioissa vaihtelee ollen valtakunnallisessa, Etelä- ja Länsi-Suomen osioissa 15 % ja Pohjois- ja Itä-Suomen osioissa 12,5 % julkisesta kokonaisrahoituksesta. Kuntarahoitusta on kertynyt suhteellisesti eniten Etelä-Suomessa ja vähiten Itä-Suomessa. Julkisen rahoituksen suhteen keskimäärin suurimpia ovat valtakunnallisesta osiosta rahoitetut hankkeet ja pienimpiä Pohjois-Suomen osiosta rahoitetut hankkeet. Valtakunnallisesta osiosta rahoitetaan pääsääntöisesti suuria hankekokonaisuuksia, joissa on useita osatoteuttajia. Tämä vaikuttaa sekä julkisen rahoituksen keskimääräistä suurempaan määrään että hitaammin toteutuvaan maksatukseen. Rahoituksen toteutuminen menoluokittain ESR-asetuksen artiklan 4 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että ESR:stä tuettavat toimet ovat Euroopan työllisyysstrategian mukaisia ja edistävät sen perusteella toteutettavia toimia. Yleisasetuksen 8

artiklan 9 mukaan jäsenmaan tulee käyttää asetuksen mukaista kategorisointiluokitusta. Liitteessä 2 on taulukko hyväksyttyihin hankkeisiin tehdyistä julkisen rahoituksen varauksista menoluokittain. Liitteestä näkyy myös ohjelmakauden alussa arvioitu varojen indikatiivinen kohdentuminen menoluokittain. Kuva 3. Julkisen rahoituksen varaukset ja ohjelma-asiakirjan indikatiiviset arviot menoluokittain Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen menoluokkaan on toistaiseksi kohdistunut hankkeita huomattavasti vähemmän kuin ohjelmaa suunniteltaessa arvioitiin, koska tuolloin pääpaino oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa silloisessa taloustilanteessa. Kaikkien muiden päämenoluokkien suhteellinen osuus on vastaavasti ollut oletettua suurempi. Toteuma päämenoluokkien osalta on lähes sama kuin edellisenä vuotenakin. Koska ohjelma-asiakirjassa oleva menoluokkataulukko on indikatiivinen, se ei rajoita ohjelman toimenpiteiden suuntaamista. Kun menoluokkiin kohdennettuja varauksia verrataan kunkin ohjelmaosion kokonaisvarauksiin (pl. tekninen tuki) huomio kiinnittyy siihen, että Inhimillisen pääoman kehittämiseen käytetään suhteellisesti kaikkein eniten Pohjois-Suomessa. Heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin käytetään suhteellisesti eniten rahoitusta Itä-Suomessa. Työelämään pääsyyn ja kestävyyden parantamiseen käytetään eniten rahoitusta Etelä-Suomessa. Työntekijöiden sekä yrittäjien ja yritysten sopeutumiskyvyn parantamiseen käytetään eniten rahoitusta Länsi-Suomessa. Eroavaisuudet eri ohjelma-osioiden välillä selittyvät mm. erilaisilla alueellisilla painotuksilla ja erilaisilla strategioilla. Kuva 4. Päämenoluokkien (pl. tekninen tuki) suhteelliset osuudet ohjelmaosioittain 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % ES IS LS PS Valtak. Yhteensä 0 % Inhimillisen pääoman kehittäminen Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen 9

Kuntarahoituksen kertymistä voidaan tarkastella myös menoluokittain. Eniten kuntarahoitusta on kertynyt menoluokassa, jossa mm. suunnitellaan ja otetaan käyttöön koulutusjärjestelmien uudistuksia työllistyvyyden kehittämiseksi (menoluokka 72). Siihen on julkisen rahoituksen varauksia 154 miljoonaa euroa, josta kunta- ja muuta julkista on 25,8 miljoonaa eli 17 %. Inhimillisten voimavarojen kehittämiseen (menoluokka 74) on varattu julkista rahoitusta 63,2 miljoonaa euroa, josta kunta ja muuta julkista 10 miljoonaa eli 16 %. Yleisesti voitaneen todeta, että kunnat ovat kiinnostuneita koulutuksen kehittämisestä kun mukana on oppilaitoksia. Lisäksi kuntien työllistämishankkeissa kertyy kuntarahoitusta. Melko paljon kuntarahoitusta menoluokkatarkastelun pohjalta syntyy myös hankkeissa, joissa tähdätään itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yritysten perustamisen tukemiseen (menoluokka 68). Näihin on varattu julkista rahoitusta yhteensä 76,9 miljoonaa euroa, josta kunta- ja muuta julkista rahoitusta on 11,9 miljoonaa euroa eli 16 %. Näihin kuuluvat mm. yritysten neuvontapalvelupisteet, jotka ovat monesti kuntien omistamia ja niiden palveluiden kehittämisestä kunnat ovat kiinnostuneita. Kaikkein vähiten kuntarahoitusta kertyy elinikäiseen oppimiseen liittyvien järjestelmien ja strategioiden kehittämiseen yrityksissä, työntekijöille suunnattuun koulutukseen ja palveluihin, joilla parannetaan heidän kykyään sopeutua muutoksiin (menoluokka 62). Tähän on julkista rahoitusta varattu 269,7 miljoonaa euroa, josta kunta- ja muuta julkista rahoitusta on 24,7 miljoonaa euroa eli 9 %. Rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Hankkeisiin varatusta julkisesta rahoituksesta kohdentui vuoden 2011 loppuun mennessä 33 % hankkeisiin, joissa hakijana oli valtion viranomainen, 12 % kuntayhtymien hankkeisiin ja 11 % yliopistojen hankkeisiin. Valtion viranomaisten suurta osuutta selittää mm. se, että hankekokonaisuuksiin sisällytettäville työvoimapoliittisille toimille tulee lainsäädäntösyistä aina perustaa valtion viranomaisten hallinnoima hanke. Kuva 5. Julkisen rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Ammatillinen oppilaitos 4 % Yliopisto 11 % Yritys 8 % Ammattikorkeakoulu 9 % Järjestö tai yhdistys 7 % Kunta 8 % Valtion viranomainen 33 % Kuntayhtymä 12 % Tutkimuslaitos 1 % Säätiö Muu 4 % yhteisö 1 % Maakuntaliitto 0 % Muu 1 % Muu oppilaitos 1 % 10

Rahoituksen kohdentuminen Eurooppa 2020 strategian mukaisiin lippulaivoihin Euroopan neuvosto hyväksyi 2010 komission maaliskuussa 2010 julkaiseman ehdotuksen Eurooppa 2020 strategiaksi. Strategian tavoitteena on päästä irti talous- ja rahoituskriisistä ja auttaa EU:n taloutta valmistautumaan uuteen vuosikymmeneen. 1 Komissio määritteli seuraavat kolme keskeistä kasvun veturia ja niille lippulaivahankkeet, jotka toteutetaan konkreettisin toimin sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla: I Älykäs kasvu Lippulaivahankkeet: Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Euroopan digitaalistrategia II Kestävä kasvu Lippulaivahankkeet: Resurssitehokas Eurooppa, Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka III Osallistava kasvu Lippulaivahankkeet: Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Näiden strategisten linjausten pohjalta jäsenmaat ovat laatineet omat kansalliset Eurooppa 2020 strategiansa. (Suomen kansallinen ohjelma on päivitetty keväällä 2012 2.) Manner-Suomen ESR-ohjelman voidaan sisältönsä puolesta todeta hyvin tukevan monia lippulaivoja kuten Nuoret liikkeellä, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi. Koska tietojärjestelmissä ei edellytetä yksittäisen hankkeen kohdentamista johonkin lippulaivoista, ei tietoa hankkeiden todellisesta kohdentumisesta voida saada. Kansallinen joustovaraus Kansallisen rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Joustovarausta voidaan äkillisten rakennemuutosten lisäksi käyttää myös muihin ohjelmatyön joustoihin, kuten ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai muihin strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Varaus voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Esityksen varauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Kansallisen varauksen varoja on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Kansallinen joustovaraus täydentää kansallisia äkillisen rakennemuutoksen varoja ja instrumentteja (muutosturva, työllisyyspoliittiset koulutusmäärärahat, yritystuet ja työllisyysperusteiset investointituet). Vuonna 2011 joustovaraukseen oli käytössä yhteensä 20,736 miljoonaa euroa, josta EAKR+valtio 12,368 ja ESR+valtio 8,263 miljoonaa euroa. ESR-ohjelman varat jaettiin kaikki vuoden aikana välittäville toimielimille, 1 Lisätietoja: http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm 2 Suomen kansallinen strategia http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20120419euroop/europa _2020_strategia_suomi.pdf 11

Taulukko 6. Joustovarauksen jakautuminen maakunnittain vuonna 2011 MAAKUNTA ESR+valtio 32.50.64 EAKR+valtio 32.50.64 YHTEENSÄ Uusimaa 0 0 0 Varsinais-Suomi 2 450 000 856 000 3 306 000 Kanta-Häme 0 0 0 Päijät-Häme 520 000 522 000 1 042 000 Etelä-Karjala 750 000 0 750 000 Kymenlaakso 1 250 000 700 000 1 950 000 Satakunta 0 400 000 400 000 Pohjanmaa 0 0 0 Etelä-Pohjanmaa 0 0 0 Keski-Suomi 338 000 1 040 000 1 378 000 Pirkanmaa 0 149 300 149 300 Pohjois-Savo 1 280 000 1 549 000 2 829 000 Etelä-Savo 0 0 0 Pohjois-Karjala 432 000 2 500 000 2 932 000 Kainuu 0 0 0 Lappi 0 575 000 575 000 Pohjois-Pohjanmaa 1 243 000 2 717 500 3 960 500 Keski-Pohjanmaa 0 0 0 YHTEENSÄ 8 263 000 11 008 800 19 271 800 Esimerkkihankkeet: Pohjois-Savossa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi Varkauden alueella on ollut käynnissä neljä hanketta. Hankkeet ovat keskittyneet energiatekniikan osaamisen kehittämiseen erityisesti ammattikorkeakoulussa. Energiatekniikan osaamisen kehittämisellä pyritään turvaamaan alueen yritysten työvoimantarve tulevina vuosina ja rakentamaan korkeakouluyhteistyöllä vankka pohja koulutukselle ja yritysten kehittämishankkeille. Ammatillisen koulutuksen elementtejä tuodaan yritysten henkilöstön koulutukseen laajasti mukaan. Uusiutuvan energian osaamisen kehittäminen ja energia-alan täydennyskoulutus alueen nuorille sekä alan vaihdosta kiinnostuneille aikuisille (S11683) on yksi esimerkki em. hankkeista. Äkkimuutos -hanke (S10744) on rakennemuutoksen seurauksena työnsä menettäneiden työllistymistä edistävä (suoraan työstä työhön, koulutuksen kautta tai oman yrityksen perustamalla) ja elämänhallintaa tukeva hanke, jonka toiminta-alue oli Pohjois-Savossa, Varkaudessa ja Leppävirralla. Varsinaisena kohderyhmänä ovat tuotannollisista ja taloudellisista syistä Stora Ensolta, Enicsiltä ja myös muista Varkauden seudulla toimivista yrityksistä vuosina 2008-2011 irtisanotut henkilöt, ao. yrityksistä määräaikaisen työsuhteen jälkeen työttömiksi jäävät, muualla yrityskentässä työskennelleet ja samaisista syistä työttömiksi jääneet varkautelaiset ja leppävirtalaiset sekä Varkauden seudulla rakennemuutoksen takia lopettavat yrittäjät. Välillisinä kohderyhminä ovat Varkauden seudulla työvoimaa tarvitsevat tai sen vähentämiseen joutuvat yritykset sekä lomautetut henkilöt. Hankkeen kokonaisasiakasmäärä kohosi 1 123 henkilöön. Hankkeen päättäneitä, "uuden polun löytäneitä" on 748 henkilöä ( 66,6 %), joista 456 henkilöä (40,6 %) on siirtynyt uusiin töihin, 177 henkilöä ( 15,8 %) on lähtenyt ammatilliseen, yli neljän kuukauden koulutukseen, 19 henkilöä (1,7 %) on aloittanut yrittäjänä, 27 henkilöä (2,4 %) on päässyt eläkkeelle sekä 69 henkilöä (6,1 %) on lähtenyt muille poluille esimerkiksi äitiys- tai pitkäkestoiselle sairauslomalle, tai muualle työttömänä muuttaneet. Hankkeen nykyisistä asiakkaista 243 henkilöä (21,6 %) on ns. lisäpäiväoikeuden jälkeen eläkemahdollisuuden saavia. Näin ollen asiakkaista 991 henkilöllä (88,2 %) on ratkaisu olemassa. Hankkeen päättyessä hankkeelle jäi 375 aktiiviasiakasta, joista 132 henkilöä on vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneitä ja 243 ennen vuotta 1953 syntynyttä henkilöä. ESR-ohjelman joustovarauksella on ollut tärkeä merkitys myös Varsinais-Suomessa, jossa Salon seutukunta on äkillisen rakennemuutoksen alue. Lisäksi Varsinais-Suomea, erityisesti Turun seutua on koskettanut meriteollisuuden rakennemuutos. Valtioneuvosto nimesi meri- ja metalliteollisuuden äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi joulukuussa 2010. Salon seutukunnassa äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta on käytetty monipuolisesti alueen yritystoimintaa kehittäviin ja uutta innovatiivisuutta luoviin toimenpiteisiin Yrityssalo Oy:n toteuttamassa Ukk Uusi kasvu ja kansainvälistyminen hankkeessa (S11304). Meri- ja metalliteollisuudessa joustovarausta on suunnattu 12

kehittämis- ja koulutushankkeisiin, joilla etsitään uutta liiketoimintaa ja työllistymismahdollisuuksia alan yrityksille ja henkilöstölle. Myös työttömäksi jääneiden hyvinvointiin on panostettu Hyvä vire hankkeella (S11364), joka toimii ESR-rahoitteisen meriteollisuuden palvelupiste TROOLIn yhteydessä. EU:n Itämeren alueen strategian toteuttaminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä eikä organisaatioita, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Gdanskissa 16.-17. helmikuuta 2011 järjestetyssä Itämeri-strategiaa käsittelevässä järjestyksessä toisessa työkokouksessa käsiteltiin mm. Itämeri-strategian toteuttamisessa mukana olevien osapuolien (esim. ohjelmat, viranomaiset ja painopistealueiden koordinaattorit) yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamista. Samoin esille nousi tarve kartoittaa käytettävissä olevia rahoituslähteitä; huomion kohdistuessa alueellisen yhteistyön ohjelmista yhä enemmän myös kansallisiin rakennerahasto-ohjelmiin. Koska Itämeri-strategialla on vahva sosiaalinen ulottuvuutensa, ovat myös ESR-toimenpideohjelmat luonteva rahoitusväline strategian toteutuksessa. Itämeren alueen hankkeiden seuranta rakennerahasto-ohjelmissa Vuonna 2011 Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden merkitseminen EURA 2007- ja Tuki2000 seurantajärjestelmiin vakiintui osaksi normaalia viranomaistyötä. Vuonna 2010 järjestelmiin tehtyjen parannusten myötä seurantatiedon tallentaminen ja raportointi oli vuonna 2011 Suomessa mahdollista molempien rakennerahastojen koko hankekannan osalta painopistealueittain ja vastaavin taustamuuttujin ryhmiteltynä kuin muutkin luokittelutiedot. Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2011 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 161 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta, mikä on 8,6 % kaikista ohjelmassa rahoitetuista hankkeista. Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli varattu 110,0 miljoonaa euroa, eli 9,4 % kaikesta varatusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan valtaosa Itämeri-strategiaa tukevista ESR-hankkeista liittyy strategian II pilariin (Itämerestä vaurauden alue) ja erityisesti sen painopistealueeseen B8 (Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act aloitteen toteuttaminen: Yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen) johon kohdistuu lähes puolet Itämeri-strategiaa tukevista ESR-hankkeista ja yli puolet niihin kohdistuvasta julkisesta rahoituksesta. Toinen merkittävämpi painopistealue on C12 (Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen), johon on kohdistunut runsas kolmannes Itämeri-strategiaa tukevista ESR-hankkeista ja niiden julkisesta rahoituksesta. Taulukko 7 : Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa 31.12.2011 ESR-toimenpideohjelma Varattu ESR+valtio Varattu julkinen yht. Osuus Kpl Osuus A5: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 1 495 873 1 863 545 1,7 % 4 2,5 % B6: Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen Itämeren alueelta ja yhteistyön parantaminen tulli- ja veroasioissa 145 372 205 975 0,2 % 1 0,6 % B7: Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen 5 211 760 6 465 843 5,9 % 16 9,9 % B8: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen 54 505 081 58 972 683 53,6 % 75 46,6 % B9: Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen 671 405 780 612 0,7 % 2 1,2 % C10: Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen 1 107 190 1 221 190 1,1 % 2 1,2 % C12: Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla 34 417 018 40 499 470 36,8 % 61 37,9 % EUSBSR yhteensä 97 553 700 110 009 319 100,0 % 161 100,0 % ESR-ohjelma yhteensä 1 024 319 006 1 169 967 627 1868 EUSBSR osuus 9,5 % 9,4 % 8,6 % 13

Vaikka rakennerahasto-ohjelmia laadittaessa ei Itämeri-strategiaa voitu vielä ottaa huomioon, ne tarjoavat silti käyttökelpoisen rahoituslähteen useita strategian eri painopisteitä tukevalle hanketoiminnalle. ESRohjelman toimintalinjoista erityisesti ensimmäinen (Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen) tarjoaa hyvän pohjan Itämeristrategiaa tukeville hankkeille. Kaikista ESR-ohjelman Itämeri-strategiaa tukevista hankkeista 41 % ja strategiaa tukevasta julkisesta rahoituksesta 55 % sijoittui vuodenvaihteen tietojen mukaan juuri toimintalinjalle 1. Tuloksia arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että kansallisista ja alueellisista lähtökohdista toteutettava ESR -hanketoiminta ei useimmissa tapauksissa sisällä kansainvälistä ulottuvuutta. Monia hankkeita jää kansainvälisen ulottuvuuden puuttuessa kirjaamatta Itämeri-strategiaa tukeviksi, vaikka sisällöllisiä perusteita muuten olisikin. Toisaalta nyt strategiaa tukeviksi kirjatuissa hankkeissakin on joukossa niitä, joilla sisällöllinen vahvuus korvaa puuttuvaa kansainvälisyyttä. Ohjelman osioita vertailtaessa havaitaan, että noin kolmannes Itämeri-strategiaa tukevista hankkeista ja niihin kohdistuvasta julkisesta rahoituksesta sijoittuu valtakunnalliseen osioon, kun taas Etelä-Suomen osiossa Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden osuus jää yllättävän alhaiseksi. Ohjelman osioiden välisiä eroja selittää varmasti osaltaan myös viranomaisten hieman erilaiset, subjektiiviset arviointikriteerit. Taulukko 8: Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa painopistealueittain, osioittain ja toimintalinjoittain 31.12.2011 Toimintalinja E-S I-S L-S P-S Valtak. Yhteensä Painopistealue Varattu julk. Kpl Varattu julk. Kpl Varattu julk. Kpl Varattu julk. Kpl Varattu julk. Kpl Varattu julk. Kpl TL 1 951 000 2 23 693 482 18 5 989 401 10 8 547 179 13 21 633 300 23 60 814 362 66 B8 951 000 2 21 489 578 14 5 989 401 10 7 210 547 7 11 180 059 14 46 820 585 47 B9 387 662 1 387 662 1 C12 1 816 242 3 1 336 631 6 10 453 241 9 13 606 114 18 TL 2 2 152 612 4 168 300 1 1 859 444 1 1 929 594 5 1 835 758 3 7 945 708 14 B8 168 300 1 168 300 1 C12 2 152 612 4 1 859 444 1 1 929 594 5 1 835 758 3 7 777 408 13 TL 3 533 917 2 5 073 327 12 3 996 987 12 10 701 218 24 11 863 015 14 32 168 464 64 A5 970 520 2 893 025 2 1 863 545 4 B7 644 000 1 2 133 571 7 2 291 175 5 961 332 2 6 030 078 15 B8 533 917 2 1 638 692 5 970 391 3 3 220 748 6 1 327 906 3 7 691 654 19 B9 392 950 1 392 950 1 B6 205 975 1 205 975 1 C10 1 221 190 2 1 221 190 2 C12 5 189 295 13 9 573 777 9 14 763 072 22 TL 4 191 371 1 2 725 442 3 643 037 1 1 112 500 4 4 408 435 8 9 080 785 17 B7 435 765 1 435 765 1 B8 191 371 1 2 725 442 3 805 800 2 569 531 2 4 292 144 8 C12 643 037 1 306 700 2 3 403 139 5 4 352 876 8 Yhteensä 3 828 900 9 31 660 551 34 12 488 869 24 22 290 491 46 39 740 508 48 110 009 319 161 Esimerkkihanke: Aalto-yliopisto muodostettiin vuonna 2010 Helsingin teknisestä yliopistosta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulutusta. Yhdistämisen tavoitteena on koota ja mahdollistaa poikkitieteellinen tutkimus ja koulutus. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksella on jo pitkään ollut yhteistyötä erityisesti Pietarin ja Tallinnan suuntaan. Yliopistojen välinen yhteistyö on ollut aktiivista opiskelija- ja tutkijavaihtoa, joka on jatkuvasti lisääntynyt. Pienyrityskeskuksen toiminta on suuntautunut yritysten osaamisen ja kansainvälistymisen edistämiseen, 14

yrittäjyyteen ja innovaatioiden edistämiseen. Hanketoiminta on jo pitkään tähdännyt nimenomaan sekä kansainvälisten yhteyksien parantamiseen että yritysten kasvun tukemiseen. Baltic Sea Integration hakkeessa (S11058) pyrittiin tiivistämään suomalaisten teknologiahautomoiden ja niissä toimivien yritysten yhteistyötä Latviassa, Liettuassa ja Pietarin alueella toimivien yrityshautomoiden kanssa. Projektin tuloksena Aalto-yliopisto pystyy tarjoamaan kontakti-, koulutus- ja konsultointipalveluita koko alueella sekä tarjoamaan myös vastaavia palveluita Suomessa ulkomaalaisilla yhteistyökumppaneita hakeville yrityksille. Hankkeen aikana osallistuville yrityksille on järjestetty koulutustilaisuuksia, kansainvälisiä workshopeja ja järjestetty yrityksille vierailuja Baltiaan ja Pietarin alueelle sekä avustettu osallistuvia yrityksiä kohdemarkkinoiden selvittämisessä. Osallistuvia yrityksiä hankkeessa oli 55 ja muita organisaatioita 13. Hankkeen toteutunut julkinen rahoitus kahden vuoden hankkeessa oli 409 045 euroa. Tuki kohderyhmittäin Tuki on jakautunut kohderyhmittäin seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Tuen määrä on saatu laskennallisesti suhteessa kussakin henkilöryhmässä olevan henkilömäärän perusteella. Taulukko 9. Tuki kohderyhmittäin Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Varatut, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt Henkilöä % Yhteisön tuki* Työssä (sisältää yrittäjät) 203998 66,8 324 338 306 Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) 60973 20,1 97 478 578 Työelämän ulkopuolella yhteensä 41332 13,2 63 881 943 Aloittaneet yhteensä 311687 100,0 485 698 827 Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat 51844 15,9 77 095 626 55-64-vuotiaat 35293 11,5 55 657 837 Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms. 1812 0,7 3 354 242 Maahanmuuttajia 18773 6,6 32 275 266 Vajaakuntoisia, vammaisia 2822 1,0 4 734 338 Muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia 6787 2,3 11 176 291 Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus 57310 19,3 93 595 788 Keskiasteen koulutus 107144 34,3 166 451 741 Keskiasteen jälk., ei korkea-aste 37757 12,2 59 256 025 Korkea-asteen koulutus 109476 34,3 166 395 273 100,0 *Ilman teknistä tukea Laskennallisesta tuesta suurin osa kohdentuu aloittaneiden henkilöiden osalta työssä oleviin ja heikossa työmarkkina-asemassa olevista maahanmuuttajiin. Aloittaneiden koulutustasoa tarkasteltaessa tuki kohdentuu pääosin keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneisiin. 15

1.1.3 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Manner-Suomen ohjelmassa ei ole peruutuksen jälkeen uudelleenmaksettua tai uudelleenkäytettyä tukea. 1.1.4 Laadullinen analyysi Horisontaaliset painotukset Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitea hyväksyi ohjelman hankkeiden valintaperusteet vuonna 2007. Valintaperusteiden mukaan hyväksyttävien hankkeiden tulee edistää vahvasti ainakin yhtä horisontaalista painopistettä. Välittävät toimielimet määrittelevät EURA 2007 seurantajärjestelmään missä määrin kyseinen hanke tukee tasa-arvoa, kestävää kehitystä, kumppanuutta ja innovatiivisuutta. Taulukko 10. Horisontaaliset painopisteet Manner-Suomen ESR-ohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa (Lähde: EURA 2007) HORISONTAALINEN PAINOTUS Julkinen rahoitus Kaikki Kpl yhteensä % Tasa-arvo Miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 4 972 385 0 % Kpl 12 1 % Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 19 743 245 2 % Kpl 28 2 % Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 44 983 838 4 % Kpl 64 4 % Sukupuolineutraali projekti Julkinen rahoitus 860 750 001 77 % Kpl 1 370 77 % Tasa-arvopainotteinen projekti Julkinen rahoitus 184 830 121 17 % Kpl 298 17 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 115 279 589 100 % Kpl 1 772 100 % Ympäristö/Kestävä kehitys Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti Julkinen rahoitus 417 982 346 37 % Kpl 629 35 % Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta Julkinen rahoitus 697 297 243 63 % Kpl 1 143 65 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 115 279 589 100 % Kpl 1 772 100 % Kumppanuus Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti Julkinen rahoitus 189 877 725 17 % Kpl 284 16 % Kumppanuutta selvästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 925 401 865 83 % Kpl 1 488 84 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 115 279 589 100 % Kpl 1 772 100 % Innovatiivisuus Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena Julkinen rahoitus 490 230 181 44 % Kpl 729 41 % Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti Julkinen rahoitus 625 049 408 56 % Kpl 1 043 59 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 115 279 589 100 % Kpl 1 772 100 % 16

Suuri osa hankkeista edistää selvästi kumppanuutta ja tuottaa selvästi innovatiivisia tuloksia. Kumppanuutta selvästi edistävien hankkeiden suhteellinen lukumäärä ohjelmatasolla on kasvanut viimevuotisesta ( 81 %) ollen nyt 84 %. Arvioitsijan mukaan paikallisen kumppanuuden tavoite on toteutunut lähestulkoon kaikissa ESR-hankkeissa. Myös verkostoista ja yhteistyöstä saatu hyöty on lisääntynyt selvästi hankkeiden ja ohjelman edetessä. Kumppanuusperiaatteen hyvästä toteutumisesta huolimatta pienet toimijat ovat harvoin ESR-hankkeiden toteuttajia. Sen sijaan toimenpiteiden kohteina pienet toimijat kuten esimerkiksi pienet muutaman henkilön työllistävät yritykset ovat hyötyneet merkittävästi ESR-rahoituksesta. Myös hallinnon itse toteuttamat hankkeet ovat palvelleet pieniä toimijoita. Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottavien hankkeiden suhteellinen määrä ohjelmatasolla on niin ikään kasvanut vuoden takaisesta (57 %) ollen nyt 59 %. Arvioitsijan mukaan sosiaalisia innovaatioita luodaan suurimmassa osassa ESR-hankkeita joko ensisijaisena tavoitteena tai sivutuotteena. Arvioinnin suosituksissa tuodaan esille muun muassa, että innovaatiotoiminnan tukemisessa ESR-ohjelman on syytä profiloitua selkeästi sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä ja sosiaaliset innovaatiot pitäisi ottaa nykyistä tietoisemmin kehittämisen kohteeksi. ESR-ohjelman strategia-arvioinnin mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ristiriitaista tilannetta kuvaa se, että merkittävä osa ESR-hankkeista ilmoitti toimenpiteidensä parantaneen naisten ja miesten asemaa, mutta samanaikaisesti suoranaiset tasa-arvon edistämiseen kohdistuvat toimet ovat vähäisiä. Toisin sanoen hankkeet uskovat, että tasa-arvoon kohdistuvia positiivisia vaikutuksia syntyy hankkeiden tuotosten kautta välillisesti, mutta hankkeet eivät juuri suoraan panosta tasa-arvon kehittämiseen. Naisten ja miesten osuus hankkeissa aloittaneista henkilöistä on lähes yhtä suuri, mutta luoduista työpaikoista ja uusista yrityksistä enemmistö on kohdistunut miehiin. Arvioinnin suositusten mukaan tasa-arvoon liittyvää koulutusta ja kehittämistyötä on syytä terävöittää, jotta tasa-arvonäkökulma saadaan konkreettisesti esille kaikessa hanketoiminnassa ja siitä tulisi aktiivisempi osa ohjelman toteutusta. Erityistoimenpiteitä tulee kohdistaa myös siihen, että naisia saadaan aktivoitua lisää yrittäjiksi. Myös tässä pitää hyödyntää ESR-toiminnassa mukana olevaa tasa-arvo osaamista. Arvioinnin mukaan kestävän kehityksen osalta ei nähdä erityisesti sen sosiaalis-taloudellisia ulottuvuuksia, jotka ovat kuitenkin keskeisesti läsnä lähes kaikissa toteutetuissa ESR-hankkeissa. Niin ikään ESRtoiminnalla on annettavaa ekologiseen ulottuvuuteen ja sen huomioimista on syytä lisätä. Sosiaalisen kestävyyden tukemisen suhteen ESR-ohjelman tilanne on hyvä. Mukauttamalla toimintojaan ohjelma on onnistunut pehmentämään taantuman vaikutuksia ja vähentämään murroksen sosiaalista kestämättömyyttä. Ennalta ehkäisevissä ja tulevaisuutta luovissa toimenpiteissä se pyrkii luomaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä rakenteita. Myös tasa-arvon edistämiseksi tehty työ tukee sosiaalista kestävyyttä ja tasa-arvon kehittämisen haasteet ovat myös kestävän kehityksen haasteita. Arvioitsijoiden mukaan kestävän kehityksen ekologisen ulottuvuuden vahvistamiseksi ESR-ohjelman tulee tehdä yhteistyötä muiden EU-ohjelmien ja rakennerahastojen välillä. ESR-asetuksen 10 artiklan mukaiset toimet Artikla 10:n mukaisia toimia toteutetaan monimuotoisesti ja toimien painotus vaihtelee toimintalinjoittain. Jotkut kyseisen artiklan mukaisista toimista myös korostuvat ohjelman toimeenpanossa toisia toimia enemmän. Seuraavassa kuvataan esimerkkien avulla 10 artiklan mukaisia toimia. -- Tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja mahdolliset sukupuolen mukaan eriytetyt toimet Tasa-arvoa työelämään -kehittämisohjelmaan kuuluvassa Lahden ammattikorkeakoulun hankkeessa Tasa-arvoa erovanhemmuuteen (TERO) (S11264) on tuotettu koulutus, joka 17

tavoitteena on lisätä viranomaisen kykyä harkita isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen vailla sukupuoleen liitettyjä stereotyyppisiä käsityksiä. Projektin kohderyhmänä ovat sosiaalialan korkeasti koulutetut eroperheiden kanssa työskentelevät viranomaiset ja painopisteenä on isänäkökulman lisääminen viranomaisen työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi myös erotilanteissa. Hoivavastuun tasaisempi jakautuminen edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Hankkeen julkaisu Ero ja isyys. Opas lapsiperheiden kanssa työskenteleville on luettavissa Tasa-arvotiedon keskuksen sivuilla www.minna.fi Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) kehittämisohjelmassa toteutetaan Naisyrittäjyyskeskuksen toimesta uudenlaista asiantuntijayrittäjyyttä edistävää toimintamallia eli InnoLady Camp innovaatioleirejä korkeasti koulutetuille naisille. Osallistujahaku ja markkinointi leireille on hoidettu pääosin sosiaalisen median, Facebookin kautta. Mainos koulutuksesta näkyi yhteensä 124 000 Suomessa asuvalle 24-55- vuotiaalle, korkeakoulusta valmisteelle naiselle, joista 73 kävi tutustumassa ohjelmaan. InnoLady Camp koostuu puolen vuoden valmennuksesta ja neljästä teemakohtaisesta leiriviikonlopusta. Opetusmenetelmät poikkeavat perinteisestä yrittäjävalmennuksesta. Jokainen leiri järjestetään inspiroivassa leirikeskuksessa eri puolella Suomea, leiriviikonloppujen ydin on toimintaoppimisen menetelmässä (action learning). Asiantuntijamoderaattori ohjaa workshop-työskentelyä, jossa liikeideaa kehitetään ja toimintasuunnitelmaa laaditaan. Vertaismentoroinnin avulla leirille osallistujat sparraavat toinen toistensa liikeideaa eteenpäin. Leireillä ohjelmaan kuuluvat myös asiantuntijaluennot ja yritysvierailut. Toiminnassa hyödynnetään erilaisia innovatiivisia menetelmiä. Valmennuksen lopussa laaditaan oman yrityksen kehittämisraportti, joka on konkreettinen toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle. Ohjelman valtakunnallisesta osiosta rahoitetaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) kehittämisohjelman koordinaatiohanketta, jonka tehtävä on mm. kehittää sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ESR-toiminnassa sekä rahoittajien ja muiden toimijoiden tasa-arvo-osaamista. Merkittävää tasa-arvon edistämistyötä tehdään useassa hankkeessa, esimerkiksi TASSU - tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun projektissa (S10068). Hankkeessa on mm. esimiesvalmennusta työelämässä mukana oleville ja työyhteisöille (etenkin miesvaltaisilla aloilla toimiville naisille), uravalmennusta opiskelijoille (etenkin tekniikan alan naisopiskelijoille) sekä sukupuolisensitiivistä oppilaanohjausta kouluissa opettajille ja oppilaanohjaajille. Hankkeiden toteuttajat eivät ole aina olleet kiinnostuneita korostamaan hankkeiden tavoitteiden määrittelyssä sukupuolinäkökulmaa, vaan hankkeet mainitaan sisällöltään sukupuolineutraaleiksi. Tämän vuoksi hankkeiden rahoituspäätösten valmistelun yhteydessä on jouduttu kiinnittämään huomiota siihen, että hankkeiden tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä nostetaan tarvittaessa esille tiettyyn sukupuoleen kohdistuvat toimenpiteet ja tavoitteet. - Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaaliseen integraationsa vahvistamiseen tarkoitetut toimet Valtakunnallinen ALPO-hanke (S10424) toimii maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalvelujen ja osaamisen kehittämisen hankkeiden tukena. Hanke seuraa, tukee ja mallintaa alueellisen kehittämisen tuloksia yhteistyössä hankeverkoston asiantuntijoiden kanssa sekä kokoaa hyvät käytännöt ja kokemukset alkuvaiheen palvelumallin 18

kehittämiseksi. Tavoitteena on asiantuntijaverkoston vahvistaminen ja kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaminen, jotta kotoutuminen Suomeen sujuisi joustavasti ja tehokkaasti. Valtakunnallisen projektiverkoston asiantuntemusta on hyödynnetty uuden kotoutumista edistävän lain valmistelussa sekä toimeenpanossa, esim. alkuinfon toteuttamisessa; Perustietoa Suomesta (www.lifeinfinland.fi). Hanke on myös julkaissut selvitykset maahanmuuttajien työllistymisen esteistä sekä osaamisen tunnistamisesta. Lisäksi on julkaistu Apua alkukartoitukseen, jossa esitellään verkoston hankkeiden hyviä käytäntöjä alkukartoituksen toteuttamisesta. Toimintalinjassa 4 on kehitetty alueellisia toimintamalleja ja palvelurakennetta tukemaan maahanmuuttajien työelämään osallistumista. Hankkeissa on toteutettu laaja-alaisia koulutuksia mm. ammatillista kielikoulusta ja ammattiosaamiseen liittyvää koulutusta. - Vähemmistöjen työelämään integroitumisen ja siten heidän sosiaalisen osallistumisen vahvistamiseen tarkoitetut toimet Vähemmistöjen ja muiden epäedullisessa asemassa olevien työelämään integroitumista on edistetty etenkin välityömarkkinoiden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävissä hankkeissa mutta myös esim. koulutuksen kehittämishankkeissa. Lapin yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Davvi-hankkeella (S11453) tuetaan saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia perusoikeuksia järjestämällä saamelaisalueelle korkeaasteen koulutusta avoimen yliopiston kautta. Koulutus painottuu saamelaiselinkeinoihin liittyvien alojen kehittämiseen ja innovaatioihin kuten muotoilun, matkailun, saamelaiskulttuurin, viestinnän ja yhteiskuntatieteiden aloihin. Lisäksi kehitetään uusia sisältöjä viestintään. Alueella sijaitsevan Saamelaiskäräjien ja saamelaisten kulttuurikeskushankkeen myötä yliopistokoulutettua työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Hankkeen kautta toteutettavalla koulutuksella vastataan työvoimatarpeeseen ja saadaan koulutettua alueelle alan osaajia. Alueen kehittyvän elinkeinotoiminnan (muotoilu, poro, matkailu) ja kehittämis- ja koulutuskokonaisuuden myötä saadaan kehittämiseen uusia näkemyksiä, ideoita ja innovaatioita. Hanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. - Muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, myös vammaisten, työelämään integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen tarkoitetut toimet Pyhäsalmen tanssi ry:n Tunto-hankkeessa (S11713) tavoitteena on edistää kehitysvammaisten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta tanssitaiteen ja kulttuurin keinoin. Taideja kulttuuritoiminnalla on suuri merkitys henkilön hyvinvoinnille, terveydelle ja hyvinvoinnin kokemuksille. Hankkeessa koulutetaan taiteilijoita, joilla on halua soveltaa ja kehittää osaamistaan kehitysvammaisen henkilön tai ryhmän kanssa toimimisessa; soveltavan tanssin sisältöosaajille on toteutusalueella suuri tarve. Projektissa luodaan kehitysvammaisten luovan liikunnan ja tanssin ohjaamisesta toimintamalli, jota voidaan käyttää jatkossa perehdyttämisen apuna ja joka tulee toimimaan työvälineenä myös palvelukotien henkilökunnalle ja ohjaajille, joilla ei ole varsinaista tanssinopettajan ammattikoulutusta. Tunturi-Lapin alueella noin 400 henkilöä, joiden on arvioitu tarvitsevan erityistä tukea työllistymiseen. Lisäksi moni heistä tarvitsee tukea myös arjenhallintaan. Työmarkkinoille kuntoutuvien lisäksi kunnissa on myös muita toimintakykyyn tukea tarvitsevia asiakkaita. Noin puolet asiakkaista asuu kuntakeskusten ulkopuolella sivukylillä. Tällä hetkellä palveluiden saatavuus ja palveluiden laatu ja vaikuttavuus vaihtelevat merkittävästi kunnissa. Askel askeleelta II -hankkeessa (S11697) työllistämistä ja toimintakykyä tukevat palvelut 19