LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI. Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta

Samankaltaiset tiedostot
LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI. Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta

LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI. Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta

LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI. Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA NÄKYVIIN LASTENVALVOJAN TYÖSSÄ. Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen Sampola

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa

Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA.

Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Koulu haastavuuden kesyttäjänä Marja-Liisa Autio Auroran koulu

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

Uusi varhaiskasvatuslaki mikä muuttuu tietosuojan ja salassapidon osalta?

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen 1

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Lausunto

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Saako uhri oikeutta?

Turvakotien asiakkaat

Väkivalta parisuhteessa

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

Poliisin palvelut oppilaitoksille Satakunnassa Oppilaitoksen turvallisuuspäivä Ylikonstaapeli Risto Laaksonen Lounais-Suomen poliisilaitos

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

Lapsenhuoltolain uudistaminen Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä?

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Poliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt

Turvattomuus työelämässä, väkivalta

Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisten turvallisuudesta

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

Ilmoitus oikeuksista

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Mistä ei saa puhua väkivalta ja yhdenvertaisuus lasten huollosta käytävässä keskustelussa. Johanna Niemi

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Transkriptio:

LASTENVALVOJAN TYÖVÄLINE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KARTOITTAMISEKSI JA SIIHEN PUUTTUMISEKSI Työväline Kun lähisuhdeväkivallasta puhuu, siitä tulee totta Helsinki 2.10.2010 Sanna Kaitue ja Marjatta Karhuvaara

Oppaan sisältö Osa I / Lähisuhdeväkivalta ilmiönä Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Lähisuhdeväkivallan määrittely Väkivallan vaikutus lapseen / vanhemmuuteen Osa II / Lähisuhdeväkivalta lastenvalvojan toimintakentässä Sopimusten vahvistaminen lastenvalvojan luona Lapsen asema/ääni sopimusneuvotteluissa Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon? Asumis- ja tapaamisjärjestelyihin? Perheen tilanteen rauhoittaminen Väkivallan puheeksi ottaminen Osa III / Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen

Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen ja siihen puuttumiseen Väkivallan selvittelyn vaiheet 1. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja määrittäminen 2. Väkivallan puheeksi ottaminen 3. Väkivallan kartoittaminen 4. Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta 5. Tapaamisen suunnittelu ja turvallisuuden varmistaminen 6. Mahdollisten riskien arviointi 7. Sopimuksen vahvistaminen tai vahvistamatta jättäminen 8. Lastensuojeluilmoitus 9. Rikosilmoitus 10. Ohjaus edelleen auttaviin palveluihin 11. Tapaamisten dokumentointi

Väkivalta ja sopimusneuvottelut Väkivallan merkitys lasta koskevien sopimusten kannalta Väkivalta jää helposti huomiotta neuvotteluissa, joiden päämääränä on sovinnon aikaansaaminen Mikäli perheessä olisi ollut väkivaltaa, sitä ei voida jättää huomioimatta. Väkivallan olemassaolo ja sen laatu/vakavuus saadaan esiin vain konkreettisilla kysymyksillä. Valtasuhteen epätasapaino, käytetyn väkivallan muodot ja vakavuus sekä väkivallan toistuvuus ja pitkäkestoisuus vaikuttavat siihen, millaisia sopimuksia vahvistetaan Lapsen etu on saada suojakseen sellainen sopimus, joka minimoi vanhempien välisen konfliktin jatkumisen. Sopimuksella tulee suojella lasta myös vanhempaan kohdistuvaan väkivaltaan altistumiselta On osattava arvioida, miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon, asumisratkaisuihin sekä tapaamisoikeuden muotoon ja laajuuteen Väkivalta vaikuttaa lapsen elämään ja vanhemmuuteen myös eron jälkeen. Sopimukset eivät milloinkaan saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta

Väkivalta ja sopimusneuvottelut Osapuolten asema neuvottelutilanteessa Väkivaltaa tekona ei pidä sovitella, mutta väkivalta ei lähtökohtaisesti estä sovittelua vanhempien välillä yhteisten lasten asioista sopimiseksi vaikka kaikki väkivalta on vahingollista, voi tilanne kuitenkin olla sellainen, että vanhemmat kykenevät yhteistyöhön lasta koskevissa asioissa tapahtuneesta väkivallasta huolimatta Väkivaltaa kokenut ja väkivallan harjoittaja eivät kuitenkaan välttämättä ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa neuvotellessaan lapsen asioista tulee arvioida, voidaanko asiassa ylipäätään neuvotella/sopia, miten väkivalta vaikuttaa vanhemmuuteen ja vanhempien väliseen yhteistyöhön, ja toteutuuko lapsen etu/voidaanko hänen turvallisuutensa taata vanhempien ehdottamilla sopimusjärjestelyillä On mahdollista, että tapahtuneesta väkivallasta huolimatta neuvottelu lapsen asioista voidaan erottaa tapahtuneesta väkivallasta ja saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä lapsen edun mukainen ratkaisu

Työntekijän tulee ottaa kantaa väkivaltaan Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Suomi allekirjoittanut): Päätettäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä huolto tai tapaamisoikeus saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta Väkivalta ei lopu itsestään, vaan siihen tulee puuttua ei voida jättää huomiotta merkityksellisintä seikkaa lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta Väkivallasta tulee kysyä suoraan, mutta samalla on osattava kuunnella ja antaa tilaa Työntekijän on oltava tilanteelle herkkä ja kyetä havaitsemaan hienovaraiset vihjeet väkivallasta

Suhtautuminen väkivaltaa kokeneeseen Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tehdyssä kyselyssä yhdeksi merkittävimmistä auttamista vaikeuttavaksi tekijäksi mainittiin asiakkaan oma keinottomuus ratkaista ongelmiaan Kukaan ei halua olla läheisen harjoittaman väkivallan kohteena, ja jokainen väkivaltaisessa suhteessa elävä toivoo, että väkivalta loppuisi. Pitkään jatkuessaan väkivalta heikentää sen kohteeksi joutuneen itsetuntoa ja fyysistä terveyttä väkivalta traumatisoi Traumatisoivinta on se, että väkivaltaa harjoittaa henkilö, jonka pitäisi olla kaikkein läheisin liittyy myös tunne siitä, ettei kukaan voi ymmärtää, mitä väkivaltaa kokenut on käynyt tai käy läpi voi vaikeuttaa kokemusten jakamista ulkopuolisten kanssa ja väkivaltaa kokenut voi myös syyllistyä keskustelutilanteessa

Suhtautuminen väkivaltaa kokeneeseen Ymmärrettävä, ettei väkivaltaa kokenut ole syyllinen Väkivaltaa kokenut saattaa olla tilanteessaan hyvin yksinäinen ja kokea syyllisyyttä tilanteesta. Väkivalta saattaa myös synnyttää riippuvuussuhteen tekijään. Rakkaus ei välttämättä lopu väkivaltaan asetelmaa voi olla vaikea ymmärtää Väkivaltaa kokenut toivoo usein, että suhde jatkuisi, mutta väkivalta loppuisi Väkivaltaa kokenut käy jatkuvaa ja vaikeaa pohdintaa suhteesta lähtemisen hyötyjen ja haittojen välillä vertailussa painavat esimerkiksi lasten ja oma turvallisuus, toive väkivaltaa käyttävän muuttumisesta Rakkaus, pelko, taloudellinen riippuvuus ja eristäytyneisyys sosiaalisista suhteista ja työelämästä ym. voivat luoda avio/avoliitosta näkymättömän vankilan, josta lähteminen ei ole yksinkertaista

Suhtautuminen vallankäyttäjään - Vallan väärinkäyttö ja väkivalta on aina oma valinta Väkivalta on vallan väärinkäyttöä ja kontrollia Väkivalta perustuu epätasa-arvoon tekijä pyrkii alistamaan ja syyllistämään läheistään kontrolloimalla ja kääntämällä asiat päälaelleen Väkivallasta on kuitenkin vastuussa vain tekijä Väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan käyttäytyvä henkilö saattaa kontrolloida puolisonsa elämää kokonaisvaltaisesti, kyse ei välttämättä vihanhallinnasta vaan hallitusta kontrolloinnista Ero konkretisoi kontrollin menetyksen ja tähän voi liittyä väkivaltaa harjoittavan pelko siitä, että hän menettää myös suhteensa lapsiin Keskustelu ei pohjaudu tasa-arvoiseen toisen kunnioittamiseen vallankäyttäjän toiminta pohjautuu hänen asenteisiinsa, uskomuksiinsa ja tapoihinsa hän kokee olevansa oikeutettu toimimaan niin kuin toimii, pyrkii ohjailemaan ja dominoimaan (myös työntekijää)

Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Väkivallan tunnistaminen on vaikeaa. Se vaatii vahvaa ammattitaitoa ja tilanneherkkyyttä Opittava tunnistamaan merkit väkivallasta jokaisessa, mutta vältettävä pikaisia johtopäätöksiä Ole tarkka kuulemaan riidoista, perheongelmista, stressistä Tee ero riidan ja väkivallan välillä Väkivaltaa kohdannut ei aina halua tai uskalla ottaa asiaa puheeksi tulee oma-aloitteisesti esiin vain harvoin Huomioi oma intuitiivinen huolesi tai epäilysi Väkivalta voi olla normalisoitunut niin, ettei väkivaltaa kokenut osaa nimetä kokemaansa väkivallaksi auta nimeämään asia, tarkentavat kysymykset

Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Väkivaltaa voi olla eri asteista ja eri laatuista. Vakavimman väkivallan tunnistaa helpommin. Mitä lievemmästä väkivallasta on kysymys, sen vaikeampaa on sen tunnistaminen Kaikki väkivalta ei välttämättä vaikuta eron jälkeiseen elämään, mutta vaikeutena on tunnistaa ne tapaukset, joissa väkivalta jatkuu ja vaikuttaa erosta huolimatta Vaikeaa on myös sen arvioiminen, mikä merkitys väkivallasta saadulle tiedolle tulisi sopimuksia vahvistettaessa antaa

Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Jotta kykenee tunnistamaan väkivaltaa kokeneen, ottamaan väkivallan työssään huomioon ja puuttumaan siihen, on asia ensin määriteltävä itselle Mitä on väkivalta perheessä? Miten itse ymmärrän väkivaltaa? Ymmärrämmekö sen samalla tavoin? esim. riita on eri asia kuin väkivalta, eri muodot? henkinen, fyysinen, taloudellinen, seksuaalinen Kuka on uhri? Kuka on tekijä? Keihin asialla on vaikutusta? Miten väkivallan näkeminen, kuuleminen tai aistiminen vaikuttaa lapsiin? Kohdatessaan väkivaltaa kokeneen joutuu samalla kohtaamaan myös omat asenteensa ja tunteensa objektiivisuuden säilyttäminen

Väkivallan tunnistaminen ja määrittäminen Määrittely on vaikeaa oikeuttaa puuttumaan tai ohittamaan ongelman Ilmiötä, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Uhrin oma todellisuus muodostuu epärealistiseksi, jos se ohitetaan eikä sitä oteta puheeksi. Uhrin on vaikea kohdata realiteettia. Uhrin todellisuus muodostuu todellisuudeksi, jota ei ole olemassa muille uhri eikä tekijä usein kerro eikä tunnista molemmilla tarve "kieltää" väkivallan olemassaolo kun väkivallasta puhuu siitä tulee totta

Väkivallan puheeksi ottaminen Harkitse aina onko väkivallan puheeksi ottaminen turvallista molempien vanhempien läsnä ollessa (esitieto väkivallan olemassaolosta esim. ajanvarauksen yhteydessä) Lähtökohtaisesti väkivallasta olisi turvallisempaa puhua vain toisen vanhemman kanssa. Lastenvalvojan luona molemmat vanhemmat ovat kuitenkin pääsääntöisesti yhtä aikaa läsnä, koska kysymys on yhteisen lapsen asioista sopimisesta lastenvalvojan on kyettävä ottamaan asia puheeksi lähtökohtaisesti yhdessä molempien vanhempien kanssa vrt. TI Vanhemmilta voi kysyä erikseen kokevatko he voivansa neuvotella lapsen asioista tasavertaisesti toisen vanhemman kanssa vai onko tilanne sellainen, ettei yhteisneuvottelu ole mahdollista Lapsen ja väkivaltaa kokeneen turvallisuus on asetettava aina etusijalle

Väkivallan puheeksi ottaminen Kysyminen tulee perustella: tietoa tarvitaan toimivien ratkaisujen aikaansaamiseksi toimii perusteluna asiasta kysymiselle Kerro omasta velvollisuudestasi työntekijänä ja siitä, että pyrit auttamaan (meillä on toimintatapana kysyä asiasta) Kysymistä helpottaa sen kertominen, että on työntekijänä velvollinen ottamaan asian puheeksi ja arvioimaan väkivallan merkitystä sopimusten vahvistamisessa (Euroopan neuvoston sopimus, joka velvoittaa ottamaan huomioon) Kerro, että väkivalta on yleistä ja, että siitä tulee puhua, jotta asiat tulee ratkaistua oikean tiedon valossa salailu ei auta ketään, kerro auttavista tahoista

Väkivallan puheeksi ottaminen - kuka perheessä pelkää? Miten asian voi ottaa puheeksi? Miten kysytään? Missä tilanteessa? Väkivallasta tulee kysyä suoraan ja molemmilta tasapuolisesti, kokevatko he itse ja miten toistensa olevan väkivaltaisia, ja miten väkivaltaisuus ilmenee? (molemmilla on oikeus omaan kokemukseen) Otettava huomioon, että vanhempien näkemykset ovat subjektiivisia, kunnioitettava sitä, mutta uskallettava muodostaa oma käsitys asiasta Kysyä voi esimerkiksi: Minkälaista teidän välinen kommunikaationne on? Pystyttekö puhumaan lapsen asioista? Kieltäytyykö jompikumpi puhumasta? Onko teillä riitoja? Millaisia? Voit kysyä, onko jompikumpi pelännyt toista vanhempaa? Jos niin miksi? Perheessä voi olla välillä tulehtuneita tilanteita. Pelko on kuitenkin se, mikä määrittää vallankäyttäjän

Väkivallan puheeksi ottaminen Väkivallasta voi kysyä suoraan esimerkiksi huoltomuodosta keskusteltaessa voi tuoda esiin sen, että mikäli perheessä on ilmennyt esim. väkivaltaa, päihteiden väärinkäyttöä tai mielenterveyteen liittyviä ongelmia, yksinhuolto voi olla toimivampi ratkaisu. Asiasta on helpompi puhua, jos tuo esiin myös muita tilanteita, jolloin yksinhuolto voisi olla lapsen kannalta parempi ratkaisu Väkivallasta voi puhua arkipäiväisesti, samoin kuin puhuisi mistä tahansa asiasta auttaa vaikeasta asiasta keskustelemista Voi puhua yleisellä tasolla ennen kuin siirtyy asiakasperheen tilanteeseen (kynnyksen madaltaminen ja puheeksi ottamisen perusteleminen) esim.: - väkivaltaa esiintyy monissa perheissä - väkivalta tulee esiin usein eron yhteydessä - väkivalta vaikuttaa vanhemmuuteen - väkivalta vaikuttaa aina myös lapsiin

Väkivallan puheeksi ottaminen / huomioitavaa Vanhempien kertomusten erilaisuus saattaa työntekijästä vaikuttaa hämmentävältä. Tämä voi selittyä sillä, että uhri ja tekijä kokevat tilanteet eri tavalla; uhrin ja lapsen näkökulmasta väkivalta tai sen uhka on läsnä kaiken aikaa, kun taas tekijälle väkivalta näyttäytyy vain yksittäisinä tekoina Voi olla myös tilanteita, joissa molemmat vanhemmat esittävät väitteitä väkivallasta. Tällöin työntekijän on vaikea hahmottaa tilannetta ristiriitaisten puheiden ja ulkoisen olemuksen perusteella ja tehdä oikeita johtopäätöksiä vanhempien välisistä valtasuhteista. Väkivallasta puhuminen on erityisen vaikeaa, kun molemmat vanhemmat ovat paikalla yhtä aikaa. Koska neuvottelussa kuitenkin päätetään lasta koskevista asioista, on oleellista, että väkivallasta puhutaan ja sen olemassaololle annetaan merkitys

Väkivallan puheeksi ottaminen / huomioitavaa Ota aikalisä, jos koet, ettei väkivallasta ole turvallista puhua molempien ollessa läsnä Kysy väkivaltaa kokeneelta (yksin) kokeeko hän voivansa neuvotella ja sopia asiasta väkivaltaa harjoittaneen kanssa Varaa tarvittaessa uusi aika ja keskustele väkivaltaa kokeneen kanssa yksin tai molempien kanssa erikseen ota työpari Arvioi tilanteen turvallisuus ja riski väkivallasta tapaamisen jälkeen. Toimi, jos tilanne sitä edellyttää, esimerkiksi varmista turvallinen poistuminen toimitiloista porrastetusti, ohjaa edelleen poliisiin ja auttaviin tahoihin (on parempi, että väkivaltaa harjoittanut jää odottamaan työntekijän kanssa ja väkivaltaa kokenut lähtee ensin, jotta mahdolliselta konfliktilta vältytään)

Väkivallan kartoittaminen Kartoita, määritä ja kiinnitä huomiota / käytä lisäkysymyksiä apuna tilanteen vakavuuden määrittämisessä Voit kysyä viimeaikaisesta tilanteesta ja väkivallan kestosta: Kuinka kauan tilanne on jatkunut? Onko tekoja ollut useita? Millaisena käytöksenä väkivalta on ilmennyt? Fyysisenä, henkisenä, taloudellisena? Pelko? Onko lapsi ollut tilanteessa? Miten lapsi kokee asian? Onko asiasta tehty ilmoitus poliisille? Onko teoista olemassa tuomiota? Onko lähestymiskieltoa? Jos on esiintynyt fyysistä väkivaltaa, mitä on tapahtunut? Milloin? Jos on esiintynyt henkistä väkivaltaa, millaista? Taloudellista väkivaltaa, millaista?

Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta On tärkeää tiedostaa ainakin seuraavat seikat: Voiko lastenvalvoja ottaa vanhempia lainkaan vastaan? Haluavatko molemmat vanhemmat tulla tapaamiseen? Kuinka vakavaa väkivalta on ollut? Jatkuvaa? Kertaluontoista? Onko muilla viranomaisilla tietoa asiasta? Onko väkivalta kohdistunut lapsiin / Ovatko he olleet todistamassa sitä? Lasten kokemus asiasta? Onko lähestymiskieltoa haettu tai onko hakemus vireillä? Onko pahoinpitely- tai seriepäily vireillä? Jos lähestymiskielto kohdistuu lapseen, miten tapaamisoikeuden vahvistamiseen suhtaudutaan? Kykeneekö lastenvalvoja turvaamaan lapsen/vanhemman turvallisuuden, onko riittävästi informaatiota tapahtuneesta?

Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta On tärkeää muodostaa oma käsitys tilanteesta ja väkivallan vakavuudesta sekä kyettävä arvioimaan, mikä merkitys mahdollisesti tapahtuneella väkivallalla on lapsen edun näkökulmasta Onko tietoa riittävästi? Onko vanhemmilla liian erilainen käsitys tilanteesta/tapahtumista? Onko syytä pyytää työpari lastensuojelusta? Voidaanko yhteisneuvottelua jatkaa? Onko syytä ottaa aikalisä? (johtopäätökset yhden tapaamisen perusteella mahdollinen riski) Onko tehtävä lastensuojeluilmoitus? Onko vanhemmilla edellytyksiä sopia asiasta vai tuleeko asia saattaa ratkaistavaksi tuomioistuimessa? Miten tapahtunut väkivalta vaikuttaa vanhempien väliseen kommunikaatioon? (Väkivalta vaikuttaa aina vahvasti perheen dynamiikkaan ja sitä kautta lapsen hyvinvointiin). Vanhemmilta voi kysyä, voiko yhteishuolto käytännössä toimia tapahtumista huolimatta?

Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuodon valintaan? / asumiseen / tapaamisjärjestelyjen toteuttamiseen? Onko syytä tehdä määräaikaiset sopimukset? Edellyttääkö tilanne lapsen tapaamisten järjestämistä valvottuina/tuettuina tai valvottujen vaihtojen avulla? Voiko lastenvalvoja vahvistaa edes valvottuja tapaamisia? Onko tarpeen tehdä mahdollisimman yksityiskohtaiset sopimukset, jotta vältytään tarpeettomalta kommunikaatiolta ja yhteydenotoilta? Onko syytä ohjata osapuolet tukipalvelujen piiriin Ota kantaa väkivaltaan. Väkivalta on aina väärin. Ohjaa vanhempia eteenpäin avun piiriin. Neuvonnan tarve korostuu, jos väkivalta on jatkuvaa

Tapaamisen suunnittelu ja turvallisuuden varmistaminen Kun olet muodostanut oman käsityksesi tilanteesta tulee arvioitavaksi seuraavat seikat: Jatkotapaamisen suunnittelu ja lisätiedon hankinta / Salassapitovelvollisuus jos lastensuojelun asiakkuu,s työpari lastensuojelusta mukaan? Voivatko vanhemmat olla tilanteessa yhtä aikaa läsnä? Onko tapaamisessa syytä käyttää työparia ja sopia vanhemmille uusi aika? Tuleeko harkita turvapalvelujen käyttöä? Onko poistuminen lastenvalvojatapaamisesta ja saapuminen tapaamiseen turvallinen? Tuleeko vanhemmille sopia tapaamisajat porrastetusti? Tiimi/esimies/työnohjaus avuksi pohdintaan?

Mahdollisten riskien arviointi Jatkuuko väkivalta? Raaistuuko väkivalta? Onko olemassa todellisia riskejä toisen vanhemman tai lapsen turvallisuuden suhteen? Voiko väkivalta erotilanteessa johtaa henkirikokseen? Onko kyse patologisoituvasta tilanteesta, joka voi johtaa manipulointiin, kiusantekoon, häirintään ja jatkua kaikilla rintamilla ja lopulta sairastuttaa lapsen ja koko perheen? Voiko väkivalta johtaa lapsen kaappaamiseen tai omavaltaiseen huostaanottoon? Onko tilanteessa riski, että vanhempi joutuu vainotuksi? Menettääkö lähivanhempi turvallisuudentunteensa, heikentääkö tämä hänen jaksamistaan vanhempana? Onko tilanne niin vaikea, että on parempi ohjata osapuolet tuomioistuimeen?

Sopimuksen vahvistaminen tai vahvistamatta jättäminen Yhteishuolto Yksinhuolto Asuminen Tapaamisoikeuden laatu ja laajuus Elatus Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus Milloin lastenvalvoja ei voi vahvistaa sopimusta

Lastensuojeluilmoitus Lastenvalvoja on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen lastensuojelulain 25 :n 1 momentin nojalla, jos hän on tehtävässään saanut tiedon lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä

Rikosilmoitus Lastensuojelulain 25 :n 1 mom mainituilla henkilöillä (esim. lastenvalvoja) on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta (rikosilmoituksen lisäksi lastensuojeluilmoitus) Tiettyjen vakavien rikosepäilyjen kohdalla on velvollisuus ilmoittaa hankkeilla olevasta rikoksesta, joka voitaisiin ilmoittamalla estää (RL 15:10 koskee erityisen vakavia rikoksia esim. vakava lähisuhdeväkivalta henkirikokset, raiskaus, törkeä pahoinpitely, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, sukuelinten silpominen. Rikoksen hankkeilla ololta edellytetään konkreettisuutta (valmistautuminen/harkinta). Ilmoittamisvelvollisuus ei koske tilanteita, joissa tiedot ovat niin yksilöimättömiä tai epämääräisiä, ettei niiden perusteella ole mahdollista tietää mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä rikoksen estämiseksi

Ohjaus edelleen auttaviin palveluihin Jos sopimusneuvottelut eivät tunnu johtavan sovinnolliseen ratkaisuun tai lastenvalvoja huomaa, että toinen osapuoli pyrkii "ajamaan toisen yli", voi olla järkevää viheltää peli poikki ja ohjata vanhemmat jatkamaan asian selvittelyä tuomioistuimessa Mikäli perheessä on ollut väkivaltaa, koko perhe tarvitsee apua ja tukea Anna kaikille osapuolille tietoa auttavista tahoista. Lastenvalvojan rooliin viranomaisena kuuluu tuntea oman alueensa palvelut ja ohjata koko perhe avun piiriin

Tapaamisten dokumentointi Mitä kirjataan ja miksi? Lapsen edun ja turvallisuuden kannalta sopimuksen vahvistamiseen liittyvät merkitykselliset seikat tulee dokumentoida. Samoin selvät tosiasiat liittyen esimerkiksi lähestymiskiellon olemassaoloon ja tuomioihin Kirjaaminen auttaa perustelemaan ratkaisua siitä, miksi lastenvalvoja on vahvistanut sopimuksen tai jättänyt sen vahvistamatta, tai miksi vanhemmat eivät ole päässeet asiassa sopimukseen Kuka on kertonut ja mitä Kuka on käyttänyt väkivaltaa ja kehen se on kohdistunut Mitä on tapahtunut Jos molemmat vanhemmat esittävät väitteitä väkivallasta, kirjataan molempien väitteet Kuka pelkää

Tapaamisten dokumentointi Onko aikaisemmin ollut väkivaltaisia tilanteita Ovatko vanhemmat yhtä mieltä väkivallan olemassaolosta Onko vanhempi ollut turvakodissa tai muissa turvapalveluissa tai sukulaisten luona Miten väkivaltaa kokenut toivoo, että huoltomuoto ja tapaamiset tulisi jatkossa järjestää Lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä dokumentoinnilla voi olla tärkeä merkitys myöhempää käyttöä varten. Väkivaltaa kokenut voi joutua hakemaan lähestymiskieltoa, jolloin esimerkiksi yhteydenotot viranomaisiin voivat toimia todisteina lähestymiskiellon saamiselle

Tapaamisten dokumentointi Dokumentointiohjeita: Merkitykselliset ja selvät asiat tulee dokumentoida Jos joku asia on vanhemman tai jonkun muun kertomaa, kirjaa se näkyviin Kirjattavia asioita ovat esimerkiksi: Tapaajavanhempi on käyttäytynyt väkivaltaisesti lasta kohtaan Lapsi on ollut silminnäkijänä tai kuulijana väkivaltatilanteissa Toista vanhempaa/lasta kohtaan on olemassa lähestymiskielto Teosta on tehty rikosilmoitus tai siitä on olemassa tuomio Vanhemmat ovat yhtä mieltä siitä, että väkivaltaa on ollut Vanhempi uhkaa lapsen kaappaamisella Liittyykö eroon toivottomuus, joka voi johtaa äärimmäisiin tekoihin Suorat vakavat uhkaukset esimerkiksi tappouhkaukset Selkeät työntekijän havaitsemat vammat, joista vanhempi kertoo

Muistilista Tunnista ja määritä Ota puheeksi, kysy suoraan Kartoita väkivalta Muodosta oma käsityksesi Suunnittele tapaaminen ja varmista turvallisuus, ota työpari Arvioi mahdolliset riskit Vahvista sopimus tai jätä vahvistamatta Lastensuojeluilmoitus/rikosilmoitus Ohjaa edelleen auttaviin palveluihin tai käräjäoikeuteen Dokumentoi tapaaminen

Lopuksi Väkivalta on otettava puheeksi ja siihen on puututtava Lastenvalvoja ei voi jättää huomiotta, vähätellä tai kieltää väkivallan olemassaolosta kertovia tunnusmerkkejä tai vihjeitä Turvallisuus pitää asettaa aina etusijalle Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä sopimus huollosta tai tapaamisoikeudesta saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta Ole rohkea ja oma-aloitteinen, luota omaan ammattitaitoosi!