Mistä ei saa puhua väkivalta ja yhdenvertaisuus lasten huollosta käytävässä keskustelussa. Johanna Niemi

Transkriptio

1 Mistä ei saa puhua väkivalta ja yhdenvertaisuus lasten huollosta käytävässä keskustelussa Johanna Niemi

2 Lapsikäsitys LHL:n lapsikäsitys: lasta ei saa häiritä vanhempien välisillä riidoilla; lapsi on passiivinen aikuisten päätösten objekti KKO: lapsi ei voi panna vireille huollon muuttamista koskevaa asiaa 2010-luvun lapsikäsitys: lapset haluavat ja osaavat ilmaista käsityksensä, kun siihen oikealla tavalla annetaan mahdollisuus Esim. EU:n perusoikeusviraston tutkimukset ja lapsiystävällistä oikeudenkäyntiä koskevat asiakirjat; Liisa Niemisen, Suvianna Hakalehdon ja Henna Pajulammin tutkimukset Lienee jo aika antaa lapselle puhevalta sekä asianmukainen edunvalvoja tai oikeusavustaja häntä koskevassa oikeudenkäynnissä

3 Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole päiden laskemista Lapsen asuminen ja huoltokin päätyy sekä sopimuksissa että tuomioistuimien päätöksissä useammin äidille kuin isälle Elisa Valkaman ja Marjukka Litmala/Lasolan 2000-luvun lopussa tekemät tutkimukset osoittivat, että jommankumman sukupuolen suosimista ei voitu osoittaa Sovinnollinen ja tasapuolinen vastuun jakaminen avio- tai avoliiton aikana edistää sovinnollista vastuunjakoa eron jälkeen

4 Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ongelma Vallitseva ideologia korostaa sovinnollisuutta väkivallan yli Puolison on osoitettava olevansa kykenevä sopimaan, jotta hän saa lapsen huollon Väkivallasta puhuminen tulkitaan riitaisuudeksi ja voi johtaa huollon menettämiseen Teija Hautalan väitöskirja osoitti, että tuomioistuimissa käsiteltyjen huoltoriitojen asiakirjoissa oli paljonkin viitteitä väkivallasta yleensä äitiä ja joskus myös lapsia/isää kohtaan, mutta sitä ei tuomioistuinkäsittelyssä tuotu esiin Tosin tutkija aavisteli, että ratkaisuun oli joskus vaikuttanut väkivalta, mutta siitä käytettiin kiertoilmaisuja Ruotsalaisten tutkimusten mukaan lapset melkein aina tietävät vanhempien välisestä väkivallasta, vaikka väkivallan uhri luulee suojelevansa heitä tältä tiedolta Lakiin tulisi selkeästi kirjata, että puolisoon kohdistuva väkivaltaa loukkaa myös lapsen oikeuksia ja tulisi aina ottaa huomioon huollosta päätettäessä

5 Sovinnollisuus menee väkivallan yli ajattelu on johtanut vieraannuttamiskeskusteluun Sekä OM:n arviomuistiossa että siitä annetuissa lausunnoissa vieraannuttaminen nousee väkivaltaa suuremmaksi ongelmaksi Lähisuhdeväkivallan tutkimuksessa tilanne näyttää oleellisesti erilaiselta Kyllä, vieraannuttamista tapahtuu Sitä tapahtuu siksi, että vanhempi pelkää menettävänsä lapsen huollon Vanhempi voi pelätä menettävänsä huollon, jos hän kertoo olevansa väkivallan uhri Voidaan katsoa, että hän ei pysty suojelemaan lastaan tai hän on riitapukari Näin myös tapahtuu. CEDAW:lle (Naisten oikeuksien komitea) lähti juuri valitus, jossa lapset oli otettu huostaan, kun pelkäävä äiti oli kertonut väkivallasta Vieraannuttamista on vaikea kieltää lailla, ja epä-sovinnollinen vanhempi on jo nyt alakynnessä huoltoasiassa Sen sijaan valvotut tapaamiset voivat edistää sekä etävanhemman että lähivanhemman oikeusturvaa

6 Intersektionaalisuus LHL:n vanhempi-käsitys: Tasavertaiset, kantasuomalaiset, varhaiskeskiikäiset, mieluummin koulutetut heterovanhemmat 2010-luvun todellisuus: vanhoja, nuoria, vammaisia, samaa sukupuolta olevia, syrjäytyneitä, maahanmuuttajia ja ulkomailla asuvia Mikään näistä ei tee henkilöä kelvottomaksi huoltajaksi tai edes huonommaksi kuin kantasuomalainen hetero ex-kumppani Mutta ne voivat tarkoittaa, että vanhempi tarvitsee tavallista enemmän tukea niin yksin- kuin yhteishuoltajanakin Senkin vuoksi muistion ajatukset siitä, että sopimuksiin ja tuomioihin voitaisiin kirjata yksityiskohtaisia ohjeistuksia huollon jakamisesta ja käyttämisestä, ovat kehittelemisen arvoisia

7 Päällekkäiset huolto- ja huostaanottooikeudenkäynnit Hannele Tolonen on väitöskirjassaan (2015) osoittanut, että useissa tapauksissa käydään joko samaan aikaan tai peräkkäin huoltoprosessia käräjä- ja hovioikeudessa sekä huostaanottoprosessia hallinto-oikeudessa Tässä ei ole mitään järkeä. Prosessien tiedonkulun parantaminen on riittämätön hoito tähän ongelmaan Oikeudenkäynnit tulee keskittää jompaankumpaan

8 Vuoroasumisesta asumisjärjestelyihin Nykytilanteen ongelmia ei kannata dramatisoida, se on toiminut aika hyvin: Lapsen asuminen äidillä on turvannut lapsen lähihoivan ja yhteishuolto on antanut isälle mahdollisuuden kohtuullisesti kontrolloida entistä perhettään Ei ole tutkimustietoa siitä, että vuoroasuminen olisi hyväksi lapselle, ja ainakin tulisi noudattaa yksien luistimien periaatetta Luovat asumisratkaisut ovat vasta tulossa (ks. Ex-Onnelliset) ja etusijalle on nousemassa lapsen oikeus pysyä kotonaan ja eroavien vanhempien vuoroasuminen Laissa ei pitäisikään säädellä vuoroasumisesta vaan yleisemmin lasten asumisjärjestelyistä

9 Oikeudenkäyntikulut Vastuuntuntoisen vanhemman on nykyisin hyvin vaikeaa mennä oikeuteen huoltoasiassa: riski joutua korvamaan toisen vanhemman oikeudenkäyntikulut, jos häviää riidan, on liian suuri Uudelleen käsittelyjen ehkäiseminen korvausvelvollisuutta selkiyttämällä ei ole oikea tie, vaan se kohdistuu epäreilulla tavalla pienipalkkaisiin etävanhempiin, jotka kantavat huolta lapsensa olosuhteista Jos riita on siinä määrin perusteeton, että häviäjä joutuu korvaamaan voittaneen kulut, riidan käsittely on voitava katkaista alkumetreillä ilmeisen perusteettomana

10 Oikeuslaitoksen toimijoiden koulutus on edelleen tärkeää Parisuhdeväkivallan tunnistaminen, kohtaaminen ja käsittely ei ole helppoa Lähestymiskieltoja koskevassa tutkimuksessa tuli esiin, kuinka eron jälkeinen väkivalta, uhkailu ja vaino voivat tehdä sekä lasten että kohteena olevan vanhemman elämän vaikeaksi toivoisin tuomioistuimen edustajille koulutusta sen osalta, että he tunnistaisivat ja osaisivat erottaa vainoamistilanteen tilanteesta, jossa pariskunta riitelee. (Julia, 42 v.)