LAPSIOIKEUS Isyysolettama

Transkriptio

1 Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos äiti ei avioliitossa lapsen syntyessä: Lapsi kirjataan isättömäksi (poik. äiti jäänyt odotusaikana leskeksi) - Isyysolettama ratkaistaan sen maan lain perusteella, jonka kansalainen isä oli lapsen syntyessä

2 Isyyden selvittäminen Tavoitteena löytää biologinen isä Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen tunnustamiseen liittyy isyyden selvittäminen - Äiti voi päättää, selvitetäänkö isyys / ei - TI voi määrätä näytön hankittavaksi myös pakkokeinoin Isyyden tunnustaminen - Ei mahdollista ennen lapsen syntymää eikä kuoleman jälkeen - Tehtävä henkilökohtaisesti - Maistraatti hyväksyy tunnustamisen

3 Isyyden vahvistaminen kanteella Jos isyyttä ei tunnusteta lastenvalvojan ajettava kannetta isäkandidaatteja vastaan Äidillä kielto-oikeus TI:lla oikeus määrätä hankittavaksi kaikki tarvittava näyttö + määrätä isäehdokkaat sakon uhalla isyystutkimuksiin / käyttää noutoa Vaaditaan makaamisnäyttö sekä siittämisnäyttö

4 Keinoalkuinen vanhemmuus Hedelmöityshoidon tuloksena syntynyt lapsi Isäksi on vahvistettava mies, joka yhteisymmärryksessä äidin kanssa antoi suostumuksensa hoitoon. - Jos hoitoa on annettu naiselle yksin Lapsen isäksi on vahvistettava mies, jonka siittiöitä on käytetty hoidossa, jos hän on antanut suostumuksen isyyden vahvistamiseen. - Silloin, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana aviomies on lapsen isä

5 Isyyden kumoaminen kanneteitse TI:n vahvistettava, ettei aviomies ole lapsen isä, jos on selvitetty, että: 1. Äiti ollut sukupuoliyhdynnässä toisen miehen kanssa / hedelmöittämiseen on käytetty toisen miehen siittiöitä + pidettävä todistettuna, että lapsi on silloin siitetty 2. Lapsen periytyvien ominaisuuksien tai muun erityisen seikan perusteella muutoin voidaan pitää todistettuna, ettei mies ole lapsen isä. 3. Lapsi on siitetty ennen avioliittoa / puolisoiden asuessa erillään välien rikkoutumisen vuoksi, TI:n tulee vahvistaa, ettei aviomies ole lapsen isä, jollei saateta todennäköiseksi, että puolisot ovat olleet keskenään sukupuoliyhdynnässä tai että miehen siittiöitä on käytetty toimenpiteeseen lapsen siittämisaikana. * Poik. Hedelmöityshoito, johon aviomies antanut suostumuksen

6 Lapsen huolto Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. - Muutoin äiti Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat avioituvat Molemmista tulee huoltajia - Lähtökohta: vanhemmat voivat sopia huoltoa koskevista kysymyksistä - Jollei sopimusta: TI ratkaisee asian - se ei ole sidottu vanhempien vaatimuksiin - lapsen etu ratkaisee - Selvitys kunnan sosiaalitoimelta päätöksen perustana Lapsen huolto päättyy, kun hän täyttää 18 v. / solmii sitä ennen avioliiton.

7 Lapsen huolto Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Ei välttämättä yhteishuolto, jos se ei toimi Huoltoa koskevaa kysymystä ratkaistaessa kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa. - Työnjakomääräyksiä: esim. perushuolto lähivanhemmalle, mutta etävanhemmalla oikeus vaikuttaa tiettyihin asioihin (nimi, uskontokunta jne.) - Erillismääräys etävanhemman oikeudesta saada lasta koskevia tietoja

8 Huostaanotto Edellytyksenä, että: a) Lapsen käytös tai, b) Hänen kasvuolosuhteensa Aiheuttaa vaaraa lapsen terveydelle / kehitykselle - Ei sinänsä vaikuta huoltajuuteen, mutta - Huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi huoltajien päätöksenteko-oikeutta rajoitetaan huostaanoton ajaksi * hoito, kasvatus ja olinpaikasta määrääminen Sosiaalitoimisto päättää

9 Tapaamisoikeus Vanhemmat voivat sopia asiasta / TI:n ratkaisu Tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Jos lähivanhempi estää tapaamiset Pakkotäytäntöönpano (uhkasakko ja nouto) Jos etävanhempi ei halua tavata kyseessä vajanaisoikeus: KKO 1991:36. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain mukaan ei voitu asettaa uhkasakkoa sen vanhemman, jonka luona lapsi ei asunut, velvoittamiseksi noudattamaan tapaamis- ja luonapito-oikeutta koskevaan päätökseen sisältyviä määräyksiä tapaamisen ja luonapidon ehdoista.

10 Elatus Lähtökohta: Vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. - otetaan huomioon vanhemman : 1. ikä 2. työkyky 3. mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, 4. käytettävissä olevien varojen määrä sekä 5. lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. OM 2007:2

11 Elatus Elatusvastuu ankaraa vastuuta Sopimus, jolla luvataan vastaisuudessa luopua elatusavusta on mitätön Kertakaikkisen suorituksen mahdollisuus Vahvistetun elatusavun määrää ja sen suorittamistapaa voidaan muuttaa sopimuksella tai tuomiolla, mikäli niissä olosuhteissa, jotka on otettava huomioon elatusapua vahvistettaessa, on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että muuttamista on pidettävä kohtuullisena

12 Elatus Pääsääntö: Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös tämän jälkeen, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan huomioon mm. 1. lapsen taipumukset, 2. koulutuksen kestoaika, 3. koulutuksesta aiheutuvien kustannusten määrä 4. lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista.

13 Elatus KKO 1996:5 perustelut: 18 vuotta täyttäneen lapsen mahdollisuudet itse vastata sanotuista kustannuksista eivät ole kovin hyvät. Lukion oppimäärä ei valmista mihinkään ammattiin. selvitys osoittaa, että äiti kykenee osallistumaan sanottuihin menoihin. Sen vuoksi ja kun lukion oppimäärää voidaan nykyään pitää tasoltaan kansalaisten peruskoulutukseen kuuluvana, Korkein oikeus katsoo, että B:n velvoittaminen osaltaan vastaamaan A:n lukiokoulutuksesta KKO 2005:20 täysi-ikäinen lapsi velvollinen ottamaan korkeakouluopintoihin opintolainaa, mikäli saa

14 EDUNVALVONTAVALTUUTUS Lahjoituskielto, ellei valtakirjassa toisin määrätty (yksilöity antamisen perusteet) Valtuutettu korvausvelvollinen, jos hän valtuuttajan puolesta toimiessaan aiheuttaa tahallisesti tai huolimattomuudesta vahinkoa - sovittelussa ja korvausvelvollisuuden jakautumisessa noudatetaan VahL:n säännöksiä Maistraatti valvoo valtuutettua - voi pyytää valtuutettua antamaan tilin tehtävänsä hoitamisesta - päätöstili

15 ISYYSLAKI MUUTTUMASSA LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos äiti ei avioliitossa lapsen syntyessä: Lapsi kirjataan isättömäksi (poik. äiti jäänyt odotusaikana leskeksi) - Isyysolettama ratkaistaan sen maan lain perusteella, jonka kansalainen isä oli lapsen syntyessä

16 Isyyden selvittäminen Tavoitteena löytää biologinen isä Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen tunnustamiseen liittyy isyyden selvittäminen - Äiti voi päättää, selvitetäänkö isyys / ei - TI voi määrätä näytön hankittavaksi myös pakkokeinoin Isyyden tunnustaminen - Ei mahdollista ennen lapsen syntymää eikä kuoleman jälkeen - Tehtävä henkilökohtaisesti - Maistraatti hyväksyy tunnustamisen

17 Isyyden vahvistaminen kanteella Jos isyyttä ei tunnusteta lastenvalvojan ajettava kannetta isäkandidaatteja vastaan Äidillä kielto-oikeus TI:lla oikeus määrätä hankittavaksi kaikki tarvittava näyttö + määrätä isäehdokkaat sakon uhalla isyystutkimuksiin / käyttää noutoa Vaaditaan makaamisnäyttö sekä siittämisnäyttö

18 Keinoalkuinen vanhemmuus Hedelmöityshoidon tuloksena syntynyt lapsi Isäksi on vahvistettava mies, joka yhteisymmärryksessä äidin kanssa antoi suostumuksensa hoitoon. - Jos hoitoa on annettu naiselle yksin Lapsen isäksi on vahvistettava mies, jonka siittiöitä on käytetty hoidossa, jos hän on antanut suostumuksen isyyden vahvistamiseen. - Silloin, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana aviomies on lapsen isä

19 Isyyden kumoaminen kanneteitse TI:n vahvistettava, ettei aviomies ole lapsen isä, jos on selvitetty, että: 1. Äiti ollut sukupuoliyhdynnässä toisen miehen kanssa / hedelmöittämiseen on käytetty toisen miehen siittiöitä + pidettävä todistettuna, että lapsi on silloin siitetty 2. Lapsen periytyvien ominaisuuksien tai muun erityisen seikan perusteella muutoin voidaan pitää todistettuna, ettei mies ole lapsen isä. 3. Lapsi on siitetty ennen avioliittoa / puolisoiden asuessa erillään välien rikkoutumisen vuoksi, TI:n tulee vahvistaa, ettei aviomies ole lapsen isä, jollei saateta todennäköiseksi, että puolisot ovat olleet keskenään sukupuoliyhdynnässä tai että miehen siittiöitä on käytetty toimenpiteeseen lapsen siittämisaikana. * Poik. Hedelmöityshoito, johon aviomies antanut suostumuksen

20 Lapsen huolto Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. - Muutoin äiti Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat avioituvat Molemmista tulee huoltajia - Lähtökohta: vanhemmat voivat sopia huoltoa koskevista kysymyksistä - Jollei sopimusta: TI ratkaisee asian - se ei ole sidottu vanhempien vaatimuksiin - lapsen etu ratkaisee - Selvitys kunnan sosiaalitoimelta päätöksen perustana Lapsen huolto päättyy, kun hän täyttää 18 v. / solmii sitä ennen avioliiton.

21 Tapaamisoikeus Vanhemmat voivat sopia asiasta / TI:n ratkaisu Tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Jos lähivanhempi estää tapaamiset pakkotäytäntöönpano Jos etävanhempi ei halua tavata kyseessä vajanaisoikeus: KKO 1991:36. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain mukaan ei voitu asettaa uhkasakkoa sen vanhemman, jonka luona lapsi ei asunut, velvoittamiseksi noudattamaan tapaamis- ja luonapitooikeutta koskevaan päätökseen sisältyviä määräyksiä tapaamisen ja luonapidon ehdoista.

22 Elatus Lähtökohta = Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. - Tällöin otetaan huomioon vanhemman : 1. ikä 2. työkyky 3. mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, 4. käytettävissä olevien varojen määrä sekä 5. lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan

23 Elatus Elatusvastuu ankaraa vastuuta Sopimus, jolla luvataan vastaisuudessa luopua elatusavusta on mitätön Kertakaikkisen suorituksen mahdollisuus Vahvistetun elatusavun määrää ja sen suorittamistapaa voidaan muuttaa sopimuksella tai tuomiolla, mikäli niissä olosuhteissa, jotka on otettava huomioon elatusapua vahvistettaessa, on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että muuttamista on pidettävä kohtuullisena

24 Elatus Pääsääntö: Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös tämän jälkeen, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan huomioon mm. 1. lapsen taipumukset, 2. koulutuksen kestoaika, 3. koulutuksesta aiheutuvien kustannusten määrä 4. lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista.

25 Elatus KKO 1996:5 perustelut: 18 vuotta täyttäneen lapsen mahdollisuudet itse vastata sanotuista kustannuksista eivät ole kovin hyvät. Lukion oppimäärä ei valmista mihinkään ammattiin. selvitys osoittaa, että äiti kykenee osallistumaan sanottuihin menoihin. Sen vuoksi ja kun lukion oppimäärää voidaan nykyään pitää tasoltaan kansalaisten peruskoulutukseen kuuluvana, Korkein oikeus katsoo, että B:n velvoittaminen osaltaan vastaamaan A:n lukiokoulutuksesta KKO 2005:20 täysi-ikäinen lapsi velvollinen ottamaan korkeakouluopintoihin opintolainaa, mikäli saa