Käytännön kumppanuusmallit hankeohjelman tuloksia Tuotanto ja operointi-innovaatiot: Julkinen - yksityinen yhteistyö Seminaari 7.10.2010
Inspira Oy Inspira Oy avustaa asiakkaitaan julkisen sektorin rahoitusjärjestelyissä. Olemme osa Kuntarahoitus-konsernia. Kuntarahoitus Oyj on kuntasektorin omistama, Suomen suurimpiin kuuluva rahoituslaitos. Toteutamme asiakkaillemme rahoitus- ja omaisuusjärjestelyitä sekä työskentelemme neuvonantajana erilaisten investointihankkeiden parissa. Asiakaskuntamme koostuu julkisen sektorin yksiköistä sekä yrityksistä, jotka tarjoavat palveluitaan julkiselle sektorille. Toiminta-ajatuksemme on auttaa asiakkaitamme tehostamaan pääomien käyttöä sekä järjestämään laadukkaampia palveluita julkisella sektorilla. Keskeinen tavoitteemme on mahdollistaa palveluiden tuottaminen ja investointien toteuttaminen: kustannustehokkaammin laadukkaammin nopeammassa aikataulussa
KUMPPANUUSMALLEILLA TUOTTAVUUTTA
Kuntien toimitilat ja niiden ylläpitäminen Toimitilojen omistaminen tase puoli Kuntien palvelutuotanto edellyttää laajaa tilankäyttöä. 10 % osuus Suomen kiinteistökannasta. Laajimmat toimitilatyypit: koulut ja päiväkodit sekä sosiaali- ja terveysalan rakennukset. Kunnat tuottavat, rahoittavat ja ylläpitävät pääosin itse palvelutuotantonsa edellyttäviä toimitiloja. Toimitilojen käyttö ja hoito tulos puoli Keskimääräisen toimistokiinteistön 40 vuoden kustannusjakauma Rahoitus 15 % Saneeraus ja uudistaminen 25 % Rakentaminen 10 % Käyttö 50 % Tärkeimmät toimintamallit toimitilojen hankkimiseksi kunnissa ovat: Oma investointi budjettirahoituksella. Yksittäisen kiinteistön/kiinteistösalkun yhtiöittäminen. Elinkaarimallit toisten kuntien tai yksityisten toimijoiden kanssa. Tilojen vuokraaminen markkinoilta Toimistokiinteistöjen hoitokulut koko maassa vaihtelevat 5 ja 2 e/htm2/kk välillä. Mediaani vuonna 2008 oli 3,21 /htm2/kk* Kustannussäästömahdollisuudet toimintojen tehostamisen ja oikean hinnoittelun kautta ovat merkittävät. Kunnat omistavat yhteensä noin 35 miljoonaa neliömeriä** toimitiloja (muu kuin asuminen). 10 % säästö toimitilojen hoitokuluissa tarkoittaa käytännössä n. 150 miljoonan euron kustannussäästöä vuositasolla. Lähde: Kaleva ja Lehtinen 2004, Klemetti et al. 2001
Käytännön Kumppanuusmallit -hankeohjelma Projekti toteutetaan perehtymällä valittuihin julkisen sektorin investointihankkeisiin, tunnistamalla niihin liittyvät tarpeet ja haasteet sekä toteuttamalla hankekohtaiset ratkaisut käytännön kilpailutustilanteissa ja soveltuvilla kumppanuussopimuksilla Tavoitteena käytännön todellisin esimerkein luoda yhteistoimintatapoja ja asiakirjamateriaalia erilaisiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaprojekteihin Lisätä hankintayksiköiden osaamista kumppanuuksien solmimiseen Tekes avustaa hankintayksiköitä Mukana Rakli ja Kuntaliitto Espoon Sairaala, Oulun Kastelli, Tampereen Logistiikkakeskushanke Tekes tavoittelee julkisten palveluiden laatua ja tuottavuutta, sekä haluaa lisätä tarjoajien innovatiivisuutta ja elinkaariajattelua
Käytännön Kumppanuusmallit hankeohjelma Espoon sairaala ja senior -keskus Kahdeksan 30 paikkaista kuntoutusosastoa,kuntouttavaa avopalvelua, alueellinen terveysasema 35 000 asukkaalle Sairaala ja terveysasema 28 500 brm² Rakennuskustannusarvio 191 m jakautuen niin että vanhan Puolarmetsän sairaalan peruskorjaukseen n 60m ja 130m uudisrakennukselle Espoon kaupunki hakee yhteistyökumppania suunnittelemaan, toteuttamaan, rahoittamaan ja ylläpitämään sairaalakokonaisuutta Inspira ja Pöyry tekivät hankkeesta riskikartoituksen ja toteutusmallivertailun, joka esitettiin kaupungille alkukeväästä Espoon kaupunginvaltuusto teki kesäkuussa päätöksen jatkaa hankkeen valmistelua elinkaarimallihankintana
Oulun Kontinkankaan Sairaalarinteelle sijoitettavaan monitoimitaloon sijoittuvat peruskoulu, päiväkoti, lukio, kirjasto, nuorisotoiminta ja liikuntapalveluja Käytännön Kumppanuusmallit hankeohjelma Oulun kaupungin Kastelli Monitoimitalon tilojen pinta-ala on noin 22 600 brm² Arvioitu investointikustannus noin 44 miljoonaa Oulun kaupunki tavoittelee yhdellä sopimuksella toimivaa kumppania,joka suunnittelee, rakentaa, rahoittaa ja ylläpitää monitoimitaloa 30 vuoden ajan Inspira ja Pöyry tekivät hankkeessa Oulun kaupungille riskikartoituksen ja toteutusmallivertailun joka esiteltiin kaupungille keväällä 2010 Oulun kaupunginvaltuusto päätti 13.9 jatkaa valmistelua kumppanuusmallipohjalta
1 000 euroa (NPV) Toteutusmallin kustannusten nykyarvo (1 000 euroa) Parempi Käytännön Kumppanuusmallit hankeohjelma Espoon sairaala ja senior -keskus Käytännön Kumppanuusmalli hankeohjelma on tuottanut tähän mennessä: 50 000 Selvityksessä pisteytettyjen tavoitteiden täyttyminen 0 1 2 3 4 5 Erilaisia vaihtoehtoisia toteutusmuotoja vertailevan esiselvitysprosessin, jonka pohjalta voidaan niin virkamieskuin luottamushenkilötasollakin tehdä linjauksia 300 000 Riskikartoitukset toimitilainvestointiin liittyvistä Suunnittelu, Toteutus, Ylläpitoriskeistä Jatkuvan vuoropuhelun eri toimijoiden kesken Hankkeissa tehty markkinaselvitykset joissa saatu palautetta lähes 20 toimijalta 275 000 250 000 225 000 200 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 60 000 70 000 80 000 19 212 14 593 maksimikustannus 90 000 minimikustannus todennäköinen kustannus Parempi 222 122 222 122 222 122 Kiinteistöyhtiö Kumppanuusmalli projektiyhtiö Kumppanuusmalli vakuudet Kiinteistöyhtiö Hankkeen nollakustannus Kumppanuusmallin pääomakustannuslisä Espoolle jäävät riskit Kumppanuusmalli vakuudet Kumppanuusmalli projektiyhtiö Tuottanut materiaalia hankkeen jatkovalmistelua varten
Toteutusmallien välisen vertailuprosessin kuvaus 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Hankeen riskien arviointi 3. Vaihtoehtoiset rahoitusja 4. Vaihtoehtoisten toteutusmallit rahoitus- ja toteutusmallien analysointi 5. Johtopäätökset Tilaajan taloudelliset ja toiminnalliset toteutusmallille asetettavat tavoitteet ja reunaehdot Hankekohtaiset ja markkinatekijät Keskeisten riskien tunnistaminen Vaihtoehtoisten rahoitus- ja toteutusmallien kuvaaminen, niiden ominainen vastuunjako, edut ja haitat Toteutusmallikohtaisten laskelmien laatiminen Riskien jaon taloudelliset vaikutukset Riskien jaon toiminnalliset vaikutukset Tilaajan tavoitteiden ja reunaehtojen täyttyminen Vaihtoehtoisten rahoitus- ja toteutusmallien arviointi ja suositukset 9
YHTEENVETO
Tarvetta kumppanuusmalleille on Kuntarahoituksen tytäryhtiönä Inspira on luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani niin kuntien omaisuusjärjestelyissä kuin investointien rahoittamisessa Yritämme luoda yhteistoimintamalleilla hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja joita julkinen sektori voi käyttää Inspira perustettiin jotta kunnilla ja muulla julkisella sektorilla olisi hyvien käytäntöjen välittäjä toimittaessa julkisen sektorin ja yksityisen sektorin rajapinnassa Käytännön Kumppanuusmallit hankeohjelmalla luodaan yhteistoiminnalle edellytyksiä Espoon ja Oulun elinkaarimallihankkeet ovat tästä esimerkkinä ja lupaavana alkuna Hämeenlinnan Etelärannassa haetaan uutta toimintakonseptia kokonaisten aluekokonaisuuksien toteuttamisessa Tampereen seudulla haetaan uutta toimintakonseptia logistiikan alueella Haetaan vielä 1-2 uutta käytännön hanketta Hankeohjelmaan esimerkiksi sosiaali- tai terveystoimen alueelta
Riskit vastuunjako Osio 2: Riskien tunnistaminen ja vastuunjaon määrittäminen kunkin toteutusmallin osalta. Riskien osalta käytetään vastaavissa hankkeissa määriteltyjä riskejä, jotka on jaoteltu valmistelujakson, investointijakson sekä ylläpitojakson aikaisiin riskeihin. Toteutusmallien välisen vertailuprosessin kuvaus Taloudellinen vertailu Toimintamalli X Tilaaja Palveluntarjoaja Valmistelujakson aikaiset riskit 1 Hankkeen kokonaispalvelun kilpailutus 100 % 0 % 2 Hankkeen rahoituksen kilpailutus 100 % 0 % 3 Suunnitteluratkaisun kustannus 100 % 0 % 4 Suunnittelun laatu 95 % 5 % 5 Lähtötietoriski 95 % 5 % Investointijakson aikaiset riskit 6 Rakennustöiden valmistelu, aikataulutus ja suorittaminen 90 % 10 % 7 Rakennustöiden rahoitus 100 % 0 % 8 Vastapuoliriski - rakennusyhtiö 100 % 0 % 9 Rakentamisen kustannus - negatiivinen riski 0 % 100 % Rakentamisen kustannus - positiivinen riski 0 % 100 % 10 Rakentamisen lisätyöt 100 % 0 % 11 Rakentamisen laatu 95 % 5 % 12 Ympäristövaikutukset 100 % 0 % Ylläpitojakson aikaiset riskit 13 Tilaajan toimintaan/kysyntään liittyvät riskit 100 % 0 % 14 Sopimuskohteiden soveltuvuus kokonaispalvelun tuottamiseen 100 % 0 % 15 Kohteiden tilojen käytettävyys 100 % 0 % 16 Kokonaispalvelun tuotantokustannukset - kiinteistöpalvelut 100 % 0 % negatiivinen Kokonaispalvelun riski tuotantokustannukset - kiinteistöpalvelut 100 % 0 % 17 positiivinen Kokonaispalvelun riski tuotantokustannukset - energiakustannukset 100 % 0 % negatiivinen Kokonaispalvelun riski tuotantokustannukset - energiakustannukset 100 % 0 % 18 positiivinen Tilojen rakenne riskija varustustasovaatimusten muutokset 100 % 0 % 19 Lakimuutokset - negatiivinen riski 100 % 0 % Lakimuutokset - positiivinen riski 100 % 0 % 20 Vakuutukset 100 % 0 % 21 Korkotaso 100 % 0 % 22 Tekninen jäännösarvo 100 % 0 % 23 Rahoituksen jäännösarvo 100 % 0 % Osio 3: Riskien kustannusten ja todennkäköisyyksien arviointi tehdään tilaajan kanssa yhteistyössä, jonka jälkeen riskien odotusarvoiset kustannukset analysoidaan Monte-Carlosimulaatiomallinnuksella Oman toteutuksen peruskustannusarvio Tilaajalle jäävät riskit Toteutusmallin I kustannusarvio Tilaajalle jäävät riskit Toteutusmallin II kustannusarvio Tilaajalle jäävät riskit Toteutusmallin III kustannusarvio Tilaajalle jäävät riskit Osio 4: Riskien odotusarvoisten kustannusten allokointi toteutusmallikohtaisen vastuunjaon mukaisesti toteutusmallin kustannusarvioon Toteutusmallin I kustannusarvio Tilaajalle jäävät riskit Toteutusmalli I Mahdolliselle palveluntuottajalle siirretyt riskit hinnoiteltu toteutusmallin kustannusarvioon Toteutusmalli I Osio 5: Toteutusmalleista edullisimman tunnistaminen, kun toteutusmallien kustannusarviot ja riskien kustannukset on yhdistetty. Tilaajan oma toteutus Toteutusmalli I Toteutusmalli II Toteutusmalli III 12