1 (14) Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Osa korttelia 10050 Asianumero 5430/10.02.03/2017 Aluenumero 220832 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 17. päivänä tammikuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7129. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hagalundintien (Kehä I:n) ja Karhusaarentien risteyksessä osoitteessa Miestentie 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 13.12.2017. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 825 4590 Postiosoite: Faksi 09 816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Aino Aspiala (maisemasuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi Olli Koivula (liikennesuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 2.1.2 Maakuntakaava... 4 2.1.3 Yleiskaava... 5 2.1.4 Asemakaava... 6 2.1.5 Rakennusjärjestys... 6 2.1.6 Tonttijako... 6 2.1.7 Rakennuskiellot... 6 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 6 2.1.9 Pohjakartta... 7 2.2 Selvitys alueesta... 7 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 7 2.2.2 Maanomistus... 7 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.2.4 Luonnonolosuhteet ja maaperä... 9 2.2.5 Suojelukohteet... 10 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 10 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 10 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 10 3.3 Osallisten tavoitteet... 10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 10 4.2 Mitoitus... 11 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 11 4.3.1 Maankäyttö... 11 4.3.2 Liikenne... 11 4.3.3 Palvelut... 11 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 11 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 12 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 12 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 12 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 12 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 12 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 12 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin... 12 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Rakentamisaikataulu... 12 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 12 6.3 Toteutuksen seuranta... 13 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset... 13 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 13 7.3 Suunnittelu... 13 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 13 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, lisätään hyväksymiskäsittelyssä
3 (14) Liite 2 Havainnekuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen ja Miestentie 1:n hankesuunnitelma.
4 (14) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1987 valmistunut toimistorakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Juhani Junttila ja arkkitehti Mika Penttinen / Helsingin Studio Arkkitehdit. Rakennuksen kerrosluku on viisi ja käytetty rakennusoikeus on 6 500 kerrosalaneliömetriä. Tontilla sijaitsee autopaikkoja 56 kpl kellaritilassa ja 46 kpl pihalla, yhteensä 112 kpl. Rakennuksen matala länsisiipi ja siihen kuulunut huoltoasema purettiin vuonna 2017 Hagalundintien (Kehä I:n) uusien liikennejärjestelyiden johdosta. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan toimistotalon laajentaminen osoitteessa Miestentie 1. Laajennuksen tavoitteena on tukea rakennuksen tulevaa pitkäaikaista käyttöä lisäämällä yhteisöllisiä ja epämuodollisen työntekemisen tiloja. Lisäksi pysäköintimääräyksiä muutetaan siten, että käyttö tukeutuu tulevaisuudessa enemmän julkisen liikenteen yhteyksien varaan, koska suunnittelualue sijaitsee metron ja tulevan Raide-Jokerin läheisyydessä. Asemakaavan muutoksessa alueen pinta-ala (5 033 m²) säilyy ennallaan ja rakennusoikeus kasvaa 530 k-m². Rakennusoikeus on yhteensä 7 030 k-m², mikä vastaa tonttitehokuutta e=1.4. 1.3 Suunnittelun vaiheet Miestentie 1 Oy on hakenut asemakaavan muutosta 28.11.2017 saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 13.12.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 18.12.2017 4.1.2018. Nähtävilläolon jälkeen on laadittu asemakaavakartta määräyksineen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 17.1.2018 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä 5.2.-6.3.2018. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Otaniemen kampusalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Otaniemen kampusalue on Suomen vanhimmalle tekniikan ja arkkitehtuurin yliopistolle rakennettu, aikansa laajin yhtenäinen korkeakoulu-, tutkimus- ja asuinalue. Suunnittelualueen rakennus on osa Otaniemen tiiliarkkitehtuuria. 2.1.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014) alue on osoitettu tiivistettäväksi alueeksi. 2. vaihemaakuntakaava ohjaa metropolimaakunnan kasvua täydentäen ja tarkistaen voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja.
5 (14) Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava. Kaava täydentää Uudellamaalla jo hyväksyttyjä maakuntakaavoja seuraavin teemoin: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 24.5.2017. Maakuntahallitus päätti 21.8.2017, että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. 4. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu osaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009, Otaniemen kampusalue). Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 11/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli julkisesti nähtävillä vuonna 2017. 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) suunnittelualue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Otaniemen ja Tapiolan alueet on osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi alueiksi. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (11/2017) Espoon kaupunki. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan käyttötarkoitukseen soveltuva.
6 (14) 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa Keilaniemen asemakaava (lainvoimainen 27.11.2013). Suunnittelualue (tontti 49-10-50-3) on asemakaavassa osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia tutkimustoimintaa palvelevia teollisuus- ja varastorakennuksia sekä huoltoaseman. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 30 % käyttää liiketiloja varten. Rakennusoikeus on 6 500 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosten lukumäärä on viisi sekä rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +32.75. Rakennusalalle saa sijoittaa rakennuksen tai pihakannen alaisen pysäköintilaitoksen. Kaavamääräyksissä edellytetään, että lisärakentamisen tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. Rakennusten umpiosien pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla paikalla muurattu punatiili. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 50 k-m² liike- ja toimistotiloja kohti ja 1 ap / 150 k-m² varasto- ja teollisuustiloja kohti. Korttelin 10050 pelastus- ja huoltoreitin saa sijoittaa liikennealueelle. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (11/2017) Espoo kaupunki. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Suunnittelualueelle on laadittu tonttijako, joka on hyväksytty 28.2.2017. 2.1.7 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Alue rajautuu Hagalundintiehen (Kehä I). Hagalundintielle on laadittu tiesuunnitelma, jonka toteutus on käynnissä.
7 (14) 2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Hagalundintien (Kehä I:n) ja Karhusaarentien risteyksessä. Suunnittelualue käsittää tontin 49-10-50-3. Tontilla sijaitsee vuonna 1987 valmistunut viisikerroksinen toimistorakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Juhani Junttila ja arkkitehti Mika Penttinen / Helsingin Studio Arkkitehdit. 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualueen (tontin 49-10-50-3) omistaa Miestentie 1 Oy. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on osa Keilaniemen ja Otaniemen työpaikka-, tutkimus- ja opiskelija-alueita. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen rakennus on toimistokäytössä. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue rajautuu liikenneväyliin. Itä- ja pohjoispuolella sijaitsee toimistorakentamista. Pohjoispuolelle on asemakaavoitettu myös asuinkerrostaloja, joita ei ole vielä rakennettu. Kaupunkikuva Suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla Hagalundintien (Kehä I:n) ja Kuusisaarentien risteyksessä. Suunnittelualue on osa Otaniemen punatiiliarkkitehtuuria. Liikenne Ajoneuvoliikenne Tontille on ajoyhteys Miestentieltä. Miestentie on paikallinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä on 3600 ajon./arkivuorokausi.
8 (14) Kuva. Ajoneuvoliikenteen tavoiteverkko Kevytliikenne Miestentiellä on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie sekä jalkakäytävä. N. 150 m etäisyydellä on Karhusaarentien alikulku, josta on kevyen liikenteen yhteys Keilaniemen suuntaan. Otaniemen keskukseen ja metroasemalle on n. 1 km kävelymatka.
9 (14) Kuva. Kevyen liikenteen tavoiteverkko Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Tontilla sijaitsee autopaikkoja 56 kpl kellaritilassa ja 46 kpl pihalla, yhteensä 112 kpl. Alueella sijaitsee toimistotalon läheisyydessä Miestentiellä yleisiä autopaikkoja kadun varressa reilut 10 ap. Julkinen liikenne Otaniemen metroasemalle on n. 1 km kävelymatka. Keilaniemen metroasema on myös n. 1 km etäisyydellä. Palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse palveluita. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on liitetty kunnallistekniikkaan. 2.2.4 Luonnonolosuhteet ja maaperä
10 (14) Suunnittelualueen etelänurkassa on kasvillisuutta. Muilta osin suunnittelualue on rakennettu. Suunnittelualue kuuluu maaperältään pääosin rakennettavuusluokkaan 1 (helposti rakennettava). Suunnittelualueen länsipuolella nykyisen Kehä I:n alueella on aiemmin sijainnut Nesteen huoltoasema, joka on purettu vuonna 2017. Huoltoaseman maaperä on kunnostettu. Kunnostetuilla alueilla on saavutettu Uudenmaan ELY-Keskuksen asettamat kunnostustavoitteet. Maaperään jääneiden pitoisuuksien takia ei ole tarvetta jatkotoimenpiteille. Alue jää liikennöintialueeksi. Pitoisuudet on kuitenkin otettava huomioon mahdollisissa myöhemmin tehtävissä kaivutoimenpiteissä alueella. Rajoitukset eivät koske suunnittelualuetta (tonttia 49-10-50-3). 2.2.5 Suojelukohteet Suunnittelualueella ei ole varsinaisia suojelukohteita. Alue kuuluu Otaniemen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Hagalundintien (Kehä I:n) ja Karhusaarentien liikenne aiheuttavat häiriötä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan toimistotalon laajentaminen osoitteessa Miestentie 1. Laajennuksen tavoitteena on tukea rakennuksen tulevaa pitkäaikaista käyttöä lisäämällä yhteisöllisiä ja epämuodollisen työntekemisen tiloja. Lisäksi pysäköintimääräyksiä muutetaan siten, että käyttö tukeutuu tulevaisuudessa enemmän julkisen liikenteen yhteyksien varaan, koska suunnittelualue sijaitsee metron ja tulevan Raide-Jokerin läheisyydessä. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan lähiympäristö ja erityisesti laajennusosan sopeutuvuus kaupunkikuvaan. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Tavoitteena on, että kaava-alueella ei tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa kulttuuriympäristöarvojen kanssa. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Olemassa oleva toimistotalo on suunniteltu 80-luvulla, jolloin työntekemisen kulttuuri ja toimintatavat olivat erilaisia. Nyt tehtävällä toimistotalon 530 k-m² suuruisella laajennuksella lisätään yhteisöllisiä ja epämuodollisen työntekemisen tiloja. Muutos tukee rakennuksen tulevaa pitkäaikaista käyttötarkoitusta.
11 (14) 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 5 033 m². Kokonaiskerrosala on 7 030 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e=1.4. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 530 k-m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Asemakaavana muutoksessa suunnittelualueen rakennusoikeus kasvaa 530 k- m². Olemassa olevaan toimistotaloon rakennetaan noin 530 k-m² suuruinen laajennusosa kahden toimistosiiven väliin. Hakijan mukaan laajennus ei lisää rakennuksessa työskentelevien henkilöiden lukumäärää. Laajennusosa toimii pääasiassa yhteisöllisenä työskentelytilana, jonka yhteydessä on yritystoimintaa tukevia tapahtumia. Lisäksi kaavaan lisätään rakennustöitä koskeva kaavamääräys, koska lähialueella sijaitsevan Mittatekniikan keskuksen toiminta tulee ottaa huomioon mahdollisissa räjäytyksissä. Lisättävä kaavamääräyks 5 : Alueen erikoinen luonne tutkimus- ja opetustoiminnan alueena tulee ottaa huomioon. Louhintatöitä suunniteltaessa tulee louhinta-ajat ja louhinnan aiheuttamat maksimitärinätasot sopia lähialueiden toimijoiden kanssa. 4.3.2 Liikenne Pysäköintimääräyksiä muutetaan vastaamaan Otaniemen pysäköintiohjetta (2014). Miestentie 1 kuuluu koulutus-, tutkimus- ja yritystoiminta-alueeseen (kampusalue). Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - opetus-, tutkimus- ja toimistotilat 1 ap / 120 k-m² - varasto- ja teollisuustilat 1 ap / 150 k-m² - liiketilat 1 ap / 60 k-m² - huoltamotilat: 5 ap / huoltoasema 1 ap / huolto- ja pesupaikkaa kohti 1 ap / 2 työntekijää kohti kuitenkin vähintään 5 ap / huoltoasema. - asunnot 1 ap / 80 k-m². Polkupyöräpaikkoja paikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 pp / 80 k-m², josta lukitussa, katetussa ja lämpimässä tilassa 1 pp / 160 k- m². Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja tai polkupyöräpaikkoja laskettaessa. Alueella sijaitsee toimistotalon läheisyydessä Miestentiellä yleisiä autopaikkoja kadun varressa yli 10 ap. 4.3.3 Palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse palveluita. Kaava mahdollistaa myös liikerakentamista ja huoltoaseman. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on liitetty kunnallistekniikkaan. Rakennuksen huoltoajoyhteys sijaitsee rakennuksen länsireunalla liikennealueella.
12 (14) 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Suunnittelualue kuuluu maaperältään pääosin rakennettavuusluokkaan 1 (helposti rakennettava). Suunnittelualueen länsipuolella nykyisen Kehä I:n alueella on aiemmin sijainnut Nesteen huoltoasema, joka on purettu vuonna 2017. Huoltoaseman maaperä on kunnostettu. Kunnostetuilla alueilla on saavutettu Uudenmaan ELY-Keskuksen asettamat kunnostustavoitteet. Maaperään jääneiden pitoisuuksien takia ei ole tarvetta jatkotoimenpiteille. Alue jää liikennöintialueeksi. Pitoisuudet on kuitenkin otettava huomioon mahdollisissa myöhemmin tehtävissä kaivutoimenpiteissä alueella. Rajoitukset eivät koske suunnittelualuetta (tonttia 49-10-50-3). 4.4 Ympäristön häiriötekijät Hagalundintien (Kehä I:n) ja Karhusaarentien liikenne aiheuttavat häiriötä. Mikäli rakennukseen sijoitetaan kaavassa sallittu kiinteistön hoidon kannalta välttämätön asunto, niin se tulee toteuttaa siten, että valtioneuvoston melutason ohjearvot täyttyvät. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksessa kahden toimistosiiven väliin rakennetaan 530 k-m² suuruinen laajennusosa, joka tukee olemassa olevan toimistotalon käyttöä ja alueen säilymistä nykyisessä käytössä osana Otaniemen alueen arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Kaavamääräyksissä edellytetään uudisrakentamisen sopeutumista ympäristöön. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan muutoksen vaikutukset liikenteeseen ja tekniseen huoltoon ovat vähäiset. Kaavamuutoksen mahdollistama suhteessa vähäinen lisärakentaminen ei lisää liikennettä, eikä edellytä uuden kunnallistekniikan tai huoltoyhteyksien rakentamista. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Kaupunkikuvallisesti rakennuksen laajennus tehdään siten, että se soveltuu olemassa olevaan arkkitehtuuriin. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Kaavamuutos tukee alueen säilymistä nykyisessä käytössä. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavamuutos tukee olemassa olevan toimistotalon käyttöä ja työpaikkoja. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia energiahuoltoon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakennuksen laajennuksen toteutus voidaan aloittaa, kun asemakaava on kuulutuksellaan saanut lainvoiman. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä.
13 (14) 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Asemakaavan muutosta on hakenut suunnittelualueen maanomistaja 28.11.2017. Asemakaavapäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 4.12.2017. Hakijat maksavat kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaavan muutos saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 18.12.2017-4.1.2018. 7.3 Suunnittelu Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan konsultin Reforma Property Development Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Matias Kallio ja Aino Aspiala sekä liikennesuunnitteluyksikössä Olli Koivula. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 28.11.2017 Asemakaavan muutoshakemus 4.12.2017 Asemakaavapäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti 18.12.2017-4.1.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätetiin yksi mielipide, jossa huomautettiin läheisen Mittatekniikan keskuksen edellyttämistä räjäytysrajoituksista ja antennitornista. Nämä on otettu huomioon kaavamääräyksissä. Nähtävilläolon jälkeen on laadittu asemakaavakartta ja -määräykset. 17.1.2018 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 17.1.2018 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 5.2.-6.3.2018 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja