TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA 2020-2021 www.hämeenlinna.fi

3 Hämeenlinnan kaupunki Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2020 2021 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 5 STRATEGIAOSA 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6 HENKILÖSTÖ 22 TALOUSARVIO VUODELLE 2019 24 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSKEHITYS 33 KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT 37 KONSERNIPALVELUT 42 KAUPUNGINVALTUUSTO JA -HALLITUS 42 KAUPUNGINJOHTO 43 TALOUS, HANKINNAT JA OMISTAJAOHJAUS 43 HENKILÖSTÖ- JA HALLINTOPALVELUT 45 STRATEGIA JA KEHITTÄMINEN 46 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 47 TARKASTUSLAUTAKUNTA 47 ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ 49 SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 50 SIVISTYKSEN JA HYVINVOINNIN TOIMIALAN YHTEINEN HALLINTO JA PALVELUOHJAUS 54 VARHAISKASVATUS 55 OPETUS, NUORISO JA LASTENKULTTUURI 56 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA 58 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 60 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 64 ASIAKASOHJAUS JA OSTOPALVELUT 64 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT 67 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT 69 IKÄIHMISTEN PALVELUT 71 KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA 75 KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA JA HALLINTO 80 SUUNNITTELU 81 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO 82 VIRANOMAISPALVELUT 84 TILAPALVELU 86 YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA 87 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS 89 LASKELMAT 94 Tuloslaskelma 2019 (ml. sisäiset erät) 94 Ulkoinen tuloslaskelma 2019 95

4 Taloussuunnitelma 2019 2021 96 Investoinnit 97 Rahoituslaskelma 101 TÄYDENTÄVIÄ TAULUKOITA 102 STRATEGISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2019 104 Liite 109 MAANKÄYTTÖ 109

5 ESIPUHE Muutokset maailmantaloudessa ovat nopeita ja ennakoimattomia ja ne heijastuvat Suomeen ja myös Hämeenlinnaan vaikeasti ennustettavalla tavalla. EU:ssa kesken on Iso-Britannian eroprosessi ja vireillä on monenlaisia toiminnan tehostamispyrkimyksiä. Muuttoliike, terrorismi, radikalisoituminen ja hybridivaikuttaminen näkyvät myös Suomessa ja kuntien toimintaympäristössä. Maailmanlaajuisia vaikutuksia voi olla Yhdysvaltojen ja Kiinan välisillä kauppakiistoilla. Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu vielä jonkin aikaa mutta nopein kasvuvaihe on jo ohi. Suomen talouden kasvun arvioidaan hallituksen budjettiesityksen mukaan hidastuvan 1,7 prosenttiin ensi vuonna. Talouskasvua tukevat kotimainen kysyntä ja ulkomaankauppa. Työllisyysasteessa arvioidaan saavutettavan 72 %:n tavoite. Työllisyysasteen koheneminen näkyy myös Hämeenlinnassa, jossa elokuun 2018 työttömien työnhakijoiden määrä oli ennätysalhaalla, 10 prosentissa. Tästä huolimatta työvoimapula vaivaa joillakin aloilla, eivätkä kaikki yritykset saa ammattitaitoisia osaajia. Vaikka työttömyysluvut pienenevät, vaikeasti työllistettyjen määrä pysyy korkeana ja haastaa työllisyyden hoidon prosesseja. Työllistämistoimissa kaupunki on edennyt määrätietoisesti ja panostusta työllisyyden tukemiseen suunnataan uudella tavalla. Suomen väestönkasvu keskittyy entistä enemmän. Kanta-Hämeen maakunta on muuttotappiolla jo useampana vuotena. Kuluvan vuoden elokuun lopun tilanteen mukaan Hämeenlinna oli ainoa kantahämäläinen kunta, jonka väkiluku kasvoi. Tähän monelta osin lienevät vaikuttaneet kaupungin hyvä ulkoinen maine ja monet kaupunkikehityskohteet, jotka houkuttelevat Hämeenlinnaan uusia asukkaita. Asemanranta on hyvä esimerkki menestyksekkäästä kehityskohteesta. Kaupungin talous on saatu positiiviselle uralle viimeisten vuosien työn tuloksena. Alijäämät on katettu, mutta työtä kustannusnousun hillinnässä on edelleen. Kaupunkimme ikääntyy, lastensuojelussa on edelleen haasteita ja työllisyyden hoidossa on ollut pakko miettiä uusia avauksia. Palvelutarpeen kasvulle ei näy tulevan loppua. Palveluverkon tervehdyttäminen tuo myös mittavia investointipaineita pitkälle tulevaisuuteen. Palveluverkon kehittäminen kuitenkin etenee vahvasti. Vuoden 2019 talousarvio on laadittu tasapainoon. Lautakuntien esitysten ja uusimpien tuloennusteiden perusteella talousarvion valmistelutilanne oli noin 10 miljoonaa euroa alijäämäinen, alijäämän vastatessa hieman vajaata yhtä kunnallisverotuksen veroprosenttiyksikköä. Talousarvioesityksen tasapaino saavutettiin karsimalla menoja sekä korottamalla toimintatuottoarvioita. Kaupungin tilikausi 2018 olisi ilman Tekme Oy:n myynnistä kirjattavaa myyntivoittoa viimeisimmän ennusteen perusteella noin 7,5 milj. euroa alijäämäinen. Vuodelle 2019 valtionosuudet laskevat ennusteiden mukaan 2,8 milj. euroa. Pelkästään näistä syistä johtuen talouden tasapaino on ensi vuoteen lähdettäessä reippaasti alijäämäinen. Talousarviovalmistelun yhteydessä on tehty tasapainotustoimia budjettilukuihin, mutta vasta käytäntö osoittaa kuinka hyvin asetettuihin tavoitteisiin päästään. Toimintakatteen arvioitu 1,1 prosentin kasvu on vallitsevaan toimintaympäristöön ja tilikaudelle 2019 osuviin kertaluonteisiin tekijöihin nähden hyvin tavoitteellinen. Vuodelle 2019 merkityksellistä on kaupunkimme elinvoiman kehittäminen. Elinvoimakokonaisuuden johtamiseen on tehty uusia avauksia ja toimenpiteet verkostoissa ratkaisevat miten niissä onnistutaan. Kaupungin tulevaisuuden kannalta merkittävä asia on myös sote- ja maakuntauudistuksen jatko. Toivottavasti siitä ratkaisut saadaan aikaiseksi, jotta tilanne selkiytyy ja resurssit saadaan suunnattua päätösten mukaisiksi. Lämpimät kiitokset henkilöstölle ja päättäjille. Päätökset tulevan vuoden isosta kuvasta on tehty ja toiminnan kehittäminen jatkuu. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

6 STRATEGIAOSA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hämeenlinnan väkiluku vuoden 2017 lopussa oli 67 662, mikä on 0,3 % vähemmän kuin vuoden 2016 lopussa (67 850). Vuosina 2009 2015 väestönkasvu on ollut 0,1 0,7 % vuodessa ja vuosina 2016 2017 väestö on hieman pienentynyt. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukutilaston mukaan vuoden 2018 aikana väkiluku ei ole laskenut edellisten kahden vuoden tapaan. Taulukossa 1 on esitelty talouden suunnittelussa käytettävät vuosien 2018 2021 ennustetut väkiluvut. Vuosi 2017 2018 2019 2020 2021 Väkiluku vuoden lopussa 67 662 67 686 67 862 68 079 68 329 Taulukko 1. Talouden suunnittelussa käytettävät vuosien 2018 2021 ennustetut väkiluvut Ikärakenne Hämeenlinnan uuden väestöennusteen (Kaavio 1) mukaan Hämeenlinnan väestönkasvu perustuu vuoteen 2030 saakka lähinnä eläkeikäiseen väestönosaan. Työikäisten määrän ennustetaan pysyvän tulevina vuosina samana, mutta kääntyvän vähitellen kasvuun. Lasten määrän ennustetaan vähän kasvavan, mutta viime vuosien valtakunnallisen negatiivisen trendin jatkuessa syntyvyyden osalta voi lasten määrä myös laskea. Kaavio 1. Väestöennuste 2017 2035 Hämeenlinnassa 65 vuotta täyttäneiden osuus 24,7 % on vuoden 2017 tilaston (Tilastokeskus) mukaan koko maan keskiarvoa (21,4 %) suurempi ja vastaavasti työikäisten (16 64-vuotiaat) ja alle 16-vuotiaiden määrä on Hämeenlinnassa pienempi. Väestöennusteen mukaan erityisen suuri on 75 vuotta täyttäneiden osuus (Kaavio 2). Ennusteen mukaan ero koko maan tilanteeseen kaventuu vähitellen ja 2030-luvulle tultaessa 75 täyttäneiden osuus laskisi Hämeenlinnassa koko maan osuutta pienemmäksi.

7 Kaavio 2. 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Hämeenlinnassa ja koko maassa 2017 2035 (Lähde Koko maa: Tilastokeskus, Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki) Muuttoliike ja luonnollinen väestönlisäys Asukasluku Hämeenlinnassa kasvoi maan sisäisen muuttovoiton ansiosta vuoteen 2008, jonka jälkeen muuttovoitto on vähitellen laskenut negatiiviseksi. Kaaviossa 3 kuvataan Hämeenlinnan väestönmuutoksia vuosina 2003 2017. Luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivinen vuodesta 2012 lähtien ja kuntien välinen nettomuutto vuodesta 2015. Kokonaismuutos vuonna 2017 painui negatiiviseksi 188 henkilöllä. Nettosiirtolaisuus on tuonut Hämeenlinnaan vuosina 2012 2017 yhteensä 1454 uutta asukasta. Hämeenlinnan kuntien välinen nettomuutto vuonna 2017 oli -202 asukasta. Kaavio 3. Hämeenlinnan väestönmuutokset 2003-2017 (Lähde: Tilastokeskus) Ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 Hämeenlinna menetti asukkaita kuntien välisessä muutossa eniten Tampereelle (-214), Helsinkiin (-150) ja Vantaalle (-54). Muuttovoittoa Hämeenlinna on vuonna 2017 saanut Janakkalasta (+116), Riihimäeltä (+49), Forssasta (+35) ja Hattulasta (+29). Viiden vuoden tarkastelujaksolla Tampere on ollut merkittävin Hämeenlinnasta muuttovoittoa (-741) saanut kunta, mutta Helsingin (-482) osuus on kasvanut viime vuosina. (Lähde: Tilastokeskus: kuntien välinen muuttoliike, Hämeenlinnan kaupunki) Asuminen Hämeenlinnassa oli vuoden 2017 lopussa asuntokuntia yhteensä 34 256. Yksin asuvien talouksia oli 15 730, mikä on 45,9 % kaikista asuntokunnista. Kahden henkilön talouksia oli yhteensä 11 179, mikä on 32,6 %

8 asuntokunnista. Kolmen tai useamman henkilön talouksia oli yhteensä 7 347 (21,4 %). Asuntokuntien määrässä on jatkuva trendi pienempien asuntokuntien suuntaan vuodesta 2009. Hämeenlinnan asuntokuntien lukumäärä vuonna 2017 on kuvattuna Taulukossa 2. Asuntokunnat Kaikki asuntokunnat 1 henkilö 2 henkilöä 3+ henkilöä 2017 Kaikki talotyypit 34256 15730 11179 7437 Erillinen pientalo 13090 2996 5190 4904 Rivi- tai ketjutalo 5702 2561 2062 1079 Asuinkerrostalo 15013 9946 3785 1282 Muu rakennus 451 227 142 82 Taulukko 2. Asuntokuntien määrä asuntokunnan ja asuntotyypin mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Kaaviossa 4. on kuvattu arvioitu asuntotuotannon määrä asukkaina Hämeenlinnassa vuoteen 2030 asti, jaoteltuna talotyypeittäin. Asukasmäärissä mitattuna eniten arvioidaan rakennettavan kerrostaloasuntoja. Syyskuun 2018 alussa vapaita kaupungin omakotitontteja koko Hämeenlinnassa oli 210, joista vähän yli puolet (117) sijaitsi Kantakaupungin alueella. Lisäksi yksityisiä tontteja oli tarjolla 29. Rivi- ja kerrostalotontteja oli yhteensä 36, joista 11 Kantakaupungissa. Kaavio 4. Hämeenlinnan arvioitu rakennustahti asukkaina 2017 2030 Työvoima ja työttömyys Hämeenlinnan työttömyysprosentit (Kaavio 5) kääntyivät selvään laskuun vuonna 2017. Yleinen työttömyysprosentti vuonna 2017 oli 11,5 (Hämeenlinnan seutukunta 10,7 %) nuorisotyöttömyyden ollessa jo jopa 15,4 %. Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi seuraavan yleistä kehitystä hieman jäljessä mutta kuitenkin samansuuntaisena. Vuodesta 2012 lähtien Hämeenlinnan työttömien määrä kasvoi tasaisesti vuoteen 2015 saakka, mutta vuoden 2016 jälkeen työttömien määrä on lähtenyt selvään laskuun (Kaavio 6).

9 Kaavio 5. Hämeenlinnan työttömyysasteet 2011 2017 Kaavio 6. Hämeenlinnan työttömät Tammikuu 2014 Heinäkuu 2018

10 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 2019 Hämeenlinnan valtuuston hyväksymän vision on mahdollista toteutua toimimalla päätettyjen arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Toimintamalli tarkoittaa niin toimintaperiaatteita, organisaatiota kuin yhteisiä toimintatapoja. Toimintamallilla valmistaudutaan tuleviin toimintaympäristön muutoksiin kuten maakuntahallintoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen. Hämeenlinnaa johtaa 51-jäseninen kaupunginvaltuusto ja toimintaa ohjaavat 11-jäseniset lautakunnat. Kaupunginhallituksen (11 jäsentä) tehtävänä on erityisesti kaupungin kokonaistavoitteiden johtaminen ja seuranta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin strategisesta kokonaisjohtamisesta, maankäytön strategisesta suunnittelusta, henkilöstöpolitiikasta, hankintapolitiikasta ja omaisuudesta, kuten tiloista. Kaupunginhallituksen alaisuuteen ei perusteta jaostoja. Esittelijöinä kaupunginhallituksessa toimivat kaupunginjohtajat Konserniyhtiöitä ja yhteisöjä ohjataan omistajapoliittisilla linjauksilla. Konsernin toimintaa tehostetaan ja sen osien yhteistyötä lisätään 2016 2017 tehdyn selvityksen toimenpitein. On tärkeää, että konserniyhtiöt ja yhteisöt johtavat oman toimintansa tavoitteita Hämeenlinnan kaupunkistrategiasta ja sen strategisista päämääristä sekä omistajapoliittisista linjauksista. Lautakunnat toteuttavat lakisääteisten tehtävien lisäksi niille annettuja tehtäviä ja palveluja valtuuston määrittelemien tavoitteiden mukaisesti sekä tekevät päätöksiä niille määritellyn toimivallan mukaisesti. Lautakunnat keskittyvät strategisesti tärkeisiin asioihin. Lautakuntien esittelijöinä toimivat kullekin toimialalle nimetyt toimialajohtajat. Strategisten tavoitteiden toteutumista ohjataan lautakunta- ja toimialarajoja ylittävällä ohjelmatyöllä. Ohjausta toteutetaan määräaikaisissa ohjelmatyöryhmissä, joissa on mukana valtuutettuja ja viranhaltijoita sekä sidosryhmien edustajia. Hallitus päättää ohjelmatyöskentelyn tarkemmista periaatteista valtuuston linjausten mukaisesti sekä nimeää kulloinkin tarvittavat työryhmät.

11 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Hämeenlinnan kaupunkistrategia: Hämeenlinnan kaupunkistrategian kivijalan muodostaa kaupunginvaltuuston hyväksymä vision, arvojen ja päämäärien kokonaisuus, johon perustuen on laadittu valtuuston sitovat tavoitteet päämäärittäin. Tällä kokonaisuudella valtuusto ohjaa lautakuntien tavoitteiden asettelua ja omistajapoliittisia linjauksia. Omistajapoliittisilla linjauksilla valtuusto ohjaa konserniyhtiöitä ja yhteisöjä. Strategisten tavoitteiden kokonaisuus muodostuu näin valtuuston asettamista tavoitteista, lautakuntien valtuustolle nostamista sitovista tavoitteista ja konserniyhtiöille ja -yhteisöille asetetuista tavoitteista. Tavoitteita pannaan toimeen horisontaalisilla, lautakuntakohtaisilla sekä konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen ohjelmilla. Ohjelmat muodostavat kolme kokonaisuutta: hyvinvoiva Hämeenlinna, elinvoimainen Hämeenlinna ja resurssiviisas Hämeenlinna. Strategista onnistumista mitataan tavoitteille asetetuilla mittareilla. Onnistuminen kaupunkistrategiassa edellyttää vahvaa kumppanuutta ja yhteistä ymmärrystä yhdessä asetetuista tavoitteista ja kaikkien osapuolten tavoitteellista työtä kaupungin vision saavuttamiseksi niin vastuualueittain kuin horisontaalisestikin. Visio: Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen ja turvallinen aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä. Visiossa kuvataan asukkaille tärkeitä asioita, se on yhteishenkeä luova ja houkutteleva. Visio suuntaa Hämeenlinnan kaupungin tulevaa toimintaa, kertoo siitä mikä on säilyttämisen arvoista ja mihin suuntaan kaupunkia kehitetään. Arvot Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys: Mahdollistamme hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti. Kannustamme asukkaita ja kaikkia sidosryhmiä monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään. Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys: Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen. Palvelemme ammattitaitoisesti ja ystävällisesti. Luovuus ja rohkeus: Tuemme kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehitämme toimintaamme rohkeasti. Haemme ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja. Kestävä elämäntapa: Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Huolehdimme rakennetusta ympäristöstä ja säilytämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville.

12 Päämäärät, tavoitteet ja ohjelmat Hämeenlinna on tunnettu edelläkävijäkaupunkina, jossa asiakaslähtöisyys, tuottavuus ja vaikuttavuus ovat olleet merkittäviä tavoitteita strategisesti jo pitkään. Kaupunkistrategian mukaisesti tavoitteet asetetaan strategisille päämäärille. Alla olevat asukasmäärän, verokertymän, talouden tasapainon ja työllisyyden tavoitteet asetetaan kuitenkin yhteisinä tavoitteina, koska näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan erityisesti kaikkien toimijoiden ja toimenpideohjelmien yhteistä panostusta. Monet tavoitteet toteutuvat vahvoissa kumppanuusverkostoissa, joissa kaupunki on eräs toimijoista. Näissä tavoitteissa menestymme, jos onnistumme strategisten päämäärien tavoitteissa ja toimenpideohjelmissa sekä toimialojen, konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen prosesseissa. Yhteisissä tavoitteissa onnistuminen edellyttää yhteistä työtä ja vahvaa sitoutumista. Yhteiset tavoitteet ja mittarit: Tavoite Asukasmäärä kasvaa Mittarit Asukasmäärä kasvaa 933 henkilöllä vuodesta 2016 vuoteen 2021. Tavoite Verokertymä kasvaa Mittarit Verokertymä kasvaa edellisestä vuodesta suhteessa asukasmäärän muutokseen ja suhteessa yritysten määrän muutokseen. Tavoite Talous on tasapainossa Mittarit Talouden tunnusluvut Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on positiivinen Kunnan taseessa ei kertyneitä alijäämiä (Edellisten tilikausien ali-/ylijäämä + Tilikauden ali-/ylijäämä) Konsernitaseessa ei kertyneitä alijäämiä (Edellisten tilikausien ali-/ylijäämä + Tilikauden ali-/ylijäämä) Tavoite Mittarit Hämeenlinna on hyvä työllisyyskaupunki Työpaikkojen määrän kasvu ( > 1 %) Julkisten ja yksityisten työpaikkojen määrän kehitys Työllisyysaste (Työllisten (18 64-v.) määrä/ Väestö) Nuorten työllistyminen paranee

13 Alla on kuvattu yhteisten tavoitteiden mittareita. Asukasmäärä kasvaa Hämeenlinnan asukasmäärä on kasvanut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vuodesta 1988 lähtien. Vuonna 2017 Hämeenlinnan asukasmäärä 67 662 oli -0,3 % pienempi kuin edellisenä vuonna (2016: 67 850). Verokertymä suhteessa asukasmäärään ja yrityskantaan Suuri osa kunnan verotuloista muodostuu kunnallisverosta ja on sidoksissa väkilukuun. Näin ollen verokertymän muutos noudattelee asukasmäärän muutosta. Yritykset maksavat yhteisöveroa. Yhteisöveron osuus kunnan verokertymässä on pieni, jos osuutta verrataan kunnallisveroon. Kokonaisuudessaan yrityskanta on Hämeenlinnassa kasvanut vuodesta 2011 lähtien. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on positiivinen Jokaisella tilikaudella tulee pyrkiä positiiviseen lopputulokseen. Vuonna 2016 tulos oli ilman satunnaisia eriä -3,7 M ja 2017 5,3 M. Kunnan taseessa ei kertyneitä alijäämiä Kunnan tasapainoisessa taloudessa ei synny aikaisemmilta vuosilta kertyneitä alijäämiä. Vuonna 2016 kertynyttä alijäämää oli noin -4,8 M ja vuonna 2017 alijäämät saatiin katettua ylijäämän ollessa 0,7 M. Konsernitaseessa ei kertyneitä alijäämiä Kunnan taloudellista tilannetta tulee tarkastella myös koko kaupunkikonsernin näkökulmasta. Koska konsernirakenteet vaihtelevat kunnittain, kuntien välisessä talousvertailussa luotettavimman tuloksen antaa konsernitaseiden välinen vertailu. Vuonna 2016 konsernitaseen kertynyt ylijäämä oli 5,2 M. Vuonna 2017 ylijäämä kasvoi 8 milj. euroon. Työpaikkojen lukumäärä (2015: 28 270) Julkisten ja yksityisten työpaikkojen määrän kehitys Hämeenlinnassa jako yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkoihin noudattelee koko maan kehitystä. Vuonna 1987 koko maassa yksityisellä sektorilla työskenteli 51,8 % ja Hämeenlinnassa 48,9 %. Vuonna 2015 vastaavat lukemat olivat koko maa (58,6 %) ja Hämeenlinna (57 %). Työllisyysaste Työllisyysaste on 18 64 -vuotiaiden työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä. Hämeenlinnan työllisyysaste vuonna 2016 oli 68,9 %. Työllisyysasteen kehitys Hämeenlinnassa noudattelee koko maan työllisyysasteen kehitystä, mutta on kuitenkin koko maata hieman korkeampi. Nuorten työllistyminen (2017: keskiarvo 487) (alle 25-vuotiaiden työttömien määrä keskiarvo) Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2015 saakka (2015: keskiarvo 601). Vuoden 2018 tammi-heinäkuun keskiarvo oli 452. Hämeenlinna tavoittelee vuoden 2021 loppuun vuoden 2006 tasoa, alle 330 työtöntä nuorta. Elinvoimainen asumiskaupunki -päämäärä Hämeenlinna edistää ja mahdollistaa innovatiivisia työllisyyspolkuja ja työllistymistä edistäviä toimintoja. Yrittäjyyden edistämiseen kiinnitetään vahvaa huomiota ja toimitaan yrityskenttää tukien mm. maankäyttöä kehittämällä. Monikulttuurisuus nähdään voimavarana ja kotoutumisessa ollaan mallikaupunki. Rakentaminen sujuu, kaavoitus etenee ja erilaisia aluekehittämishankkeita edistetään. Hämeenlinnaa markkinoidaan monipuolisesti sekä yrittämisen, monenlaisen asumisen, tapahtumien ja matkailun kaupunkina. Hämeenlinna on asumiskaupunki, joka huolehtii asukkaittensa hyvistä palveluista, myös pendelöintiin kiinnitetään huomiota. Edelläkävijäkaupungin brändiä pidetään näkyvillä. Maaseudun monenlaiset mahdollisuudet rikastuttavat kaupunkia niin asumisessa kuin yrittämisessä. Tavoite Mittarit Hämeenlinna kuuluu Suomessa viiden suosituimman matkailukaupungin joukkoon Vierailijoiden määrän kasvu ( > 1 %) Hämeen linnan kävijämäärän kasvu Vierailijoiden yöpymisten määrä kasvaa Vierailijoiden taloudellinen vaikutus mitataan

14 Tavoite Kaupungin, elinkeinoyhtiön, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö tuottaa työpaikkoja, verotuloja ja hyvää yritysilmapiiriä. Mittarit Jaettujen Linkroom-stipendien määrä yrityskehitykseen PK-yritysten määrän muutos työpaikoissa Yritysyhteistyötapahtumien määrä yhteistyössä yritysten kanssa Tyhjien toimitilojen määrä kaupungin keskustassa < 10 % Hämeenlinnaa kotipaikkana pitävien yritysten liikevaihdon kasvu on suhteessa koko maata korkeampaa Alla on kuvattu päämäärän elinvoimainen asumiskaupunki mittareita. Vierailijoiden määrän kasvu Hämeenlinnassa vierailijoiden lukumäärä on trendin mukaan hieman kasvanut vuodesta 1996. Vuodesta 2011 (154 283) vierailijoiden lukumäärä lähti laskuun, mutta vuonna 2016 määrä kääntyi jälleen nousuun (145 987). Tammi-heinäkuussa vuonna 2017 vierailijamäärän keskiarvo oli 11477. Vuonna 2018 vastaava keskiarvo oli 11597. Hämeenlinna on asettanut strategiassaan tavoitteeksi kuulua Suomessa viiden suosituimman matkailukaupungin joukkoon. Hämeen linnan kävijämäärän kasvu Hämeen linnan kävijämäärä oli vuonna 2017 hiukan alemmalla tasolla (93954 - ilmaiskäynnit ja maksetut käynnit) kuin vuonna 2016 (104 729). Hämeen linna tavoittelee vuoden 2021 loppuun 150 000 vuosittaista kävijää. Vierailijoiden yöpymisten määrä (2016: 214 549) Majoitustilasto kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä tietoja palvelujen käyttäjistä ja yöpymisten määristä. Vierailijoiden yöpymisten lukumäärä on laskenut vuodesta 1996 Hämeenlinnassa. Vuonna 2017 keskiarvolla laskettuna tammi-heinäkuussa vierailijoiden yöpymisten määrä oli 16 949. Vuonna 2018 vastaava lukema oli 16 882. Vierailijoiden taloudellinen vaikutus Tutkimus- ja analysointikeskus TAK tutki keväällä 2017 Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Matkailijat jättivät vuonna 2015 Hämeenlinnaan kaikkiaan noin 87 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa, eli tämä oli seudun välitön matkailutulo. Matkailijoiden arvonlisäverollinen rahankäyttö Hämeenlinnassa oli noin 99,9 miljoonaa euroa. (Lähde: Linnan Kehitys & TAK) Jaettujen Linkroom-stipendien määrä Yhteensä 36 yritykselle on myönnetty Linkroom-stipendi yrityskehitykseen. Linkroomin tavoitteena on, että toteuttamiskelpoiset ideat pääsevät lentoon ja Hämeenlinnaan syntyy uudenlaista liiketoimintaa. Tämän avuksi Linkroom tarjoaa rahallista tukea startup-stipendien ja kokeilusetelien muodossa. Pk-yritysten määrän kasvu Hämeenlinnassa vuonna 2017 aloittaneiden yritysten lukumäärä oli 339. Aloittaneiden yritysten määrä on noussut vuodesta 2016 (297). Vuoden 2017 lukema on lähes sama kuin vuonna 2013 (340 aloittanutta yritystä). Vuoden 2018 ensimmäisellä kvartaalilla aloittaneita yrityksiä oli 115, mikä on vuoden 2017 vastaavaa ajankohtaa enemmän (2017/Q1: 100). Yritysyhteistyötapahtumien määrä yhteistyössä yritysten kanssa Kaupungissa tulee olla toimiva yhteistyö kaupungin, elinkeinoyhtiön, yritysten ja oppilaitosten välillä. Yhteistyö tuottaa työpaikkoja, verotuloja ja hyvää yritysilmapiiriä. Elinkeinoyhtiön yritys- ja yhteysmanageri edistää omalla toiminnallaan yhteistyön kehittymistä eri verkostojen välille. Tämä työ alkoi 14.3.2018. Käytännössä työpaikkojen etsintä ja yrityskäyntien toteuttaminen käynnistyivät verkostotyön jälkeen 15.5.2018. Elokuun alkuun mennessä yhteisömanageri oli toteuttanut 31 syvällistä yrityskäyntiä ja 97 muuta yrityskäyntiä. Lisäksi kaupunki mahdollistaa eri yhteyksissä verkostojen syntyä ja kasvua.

15 Tyhjien toimitilojen määrä keskustassa Elävät kaupunkikeskustat ry tutkii kaupunkikeskustojen elävyyttä. Tyhjien toimitilojen määrän tulisi olla keskustassa alle 10 % tiloista. Tyhjien toimitilojen määrä on Hämeenlinnassa lisääntynyt vuodesta 2016 (12,6 %) vuoteen 2017 (14,3 %). Hämeenlinnaa kotipaikkana pitävien yritysten liikevaihdon kasvu on suhteessa koko maata korkeampaa Tilastokeskuksen alueellinen yritystoimintatilasto sisältää tietoja yritysten toimipaikoista toimialoittain ja alueittain. Liikevaihto per henkilö (1000 ) on Hämeenlinnassa kasvanut vuodesta 2013 (213) vuoteen 2016 (231). Koko maahan nähden liikevaihto on pienemmällä tasolla (2013: 268, 2016:271). Elinvoimainen Hämeenlinna -toimeenpano-ohjelma Elinvoiman kehittäminen keskittyy kaupunkistrategian mukaisesti kahteen päätavoitteeseen: matkailun kehittämiseen ja eri toimijoiden välisen verkostoyhteistyön kehittämiseen. Matkailussa tavoitteena on lisätä vierailijoiden saapumis- ja yöpymismääriä alueella sekä kasvattaa alueen tunnettuutta matkailukohteena, kotimaassa ja ulkomailla. Matkailuohjelman osalta kaupunginhallitus päätti kesäkuussa 2018 seuraavat matkailun edistämistä tukevat toimenpiteet: Hämeenlinnan matkailun seudullinen kehittämisohjelmakokonaisuus toteutetaan 1.1.2019 31.12.2021. Kehittämisohjelmaa johdetaan yritysvetoisesti niin, että 2017 2018 laaditun ja KH:n päätöksen taustalla olleen matkailuohjelman tavoitteet ja toimenpiteet toteutuvat. Kaupunki mahdollistaa ohjelman onnistumista päätetyllä rahoituksella ja kehittämällä matkailun puitteita ja palveluja omalta osaltaan matkailua edistäväksi. Kaupunki sitoutuu varaamaan talousarvioonsa vuosina 2019 2021 maksimissaan 150 000 euroa, josta se sijoittaa matkailuohjelmaan vuosittain yksityisen sektorin kokoaman summan verran, kuitenkin enintään 150 000 euroa. Toiminnan käynnistämisen ja sitoutumisen edellytyksenä on yksityisen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyö. Hämeenlinnan kaupunki osallistuu jatkossa vain sellaisiin matkailunkehittämishankkeisiin, jotka toteuttavat nyt todettuja linjauksia ja että seuraavat ehdot täyttyvät. Matkailuohjelman osa-alueet ja kokonaisuudet ovat hallituksen päätöksessä seuraavat: osaamisen kehittäminen, seudun ystävien aktivointi, kaupungin puitteiden ja palveluiden kehittäminen, seudun asukkaiden kotiseutuylpeyden ja aktiivisuuden kasvattaminen sekä matkailun ja muiden elinkeinojen yhteistyön kehittäminen, keskustan elävöittäminen sekä lisäksi matkailuliiketoimintaa tukevan toiminnan kehittäminen. Toista tavoitetta, verkostoyhteistyön kehittämistä, edistetään useilla toimenpiteillä. Linnan Kehityksen uusi yritys- ja yhteisömanageri yhdistää eri toimijoita omassa työssään. Linkroom.cafe-konsepti törmäyttää alueen opiskelijoita, aloittelevia yrityksiä ja oppilaitoksia sekä kaupungin toimijoita yhteen. Yhdessä Linkroomin kanssa kaupunki, HAMK sekä Linnan kehitys ovat määritelleet reittikarttaa elinkeinoverkoston toimijoiden palveluista, jotta kokonaiskuva olisi kaikkien nähtävissä ja saatavilla. Lisäksi toimiva verkostotyö edellyttää yhteisen tietopohjan ja tietojärjestelmän toiminnan tueksi. Yhteisen näkymän määrittelytyötä on edistetty keväästä 2018 lähtien. Verkostotyöhön liittyy myös maaseudun elinvoiman kehittäminen. Toimivalla verkostotyöllä voidaan kehittää alueita paikallisesti elinvoimaisiksi, kuten esim. Iittalan naivistinen asema-konsepti. Elinvoiman edistämiseksi avataan uusia asumisen monipuolisia mahdollisuuksia. Erillispientalotonttien saatavuus turvataan eri puolilla Hämeenlinnaa. Uusia kerrostaloalueita edistetään rakennettavaan kuntoon Asemanrannassa, Keinusaaressa ja Engelinrannassa. Kaavoitettua tonttivarantoa kasvatetaan sekä elinkeinoalueilla että kerrostaloalueilla. Tonttitarjonnassa varaudutaan suunnitellusti pitemmän aikajänteen tarpeisiin ja näkymää hyödynnetään kaupunkimarkkinoinnissa. Lisäksi vapaa-ajan asumisen kehittymistä seurataan ja edistetään. Elinvoimainen Hämeenlinna -toimeenpano-ohjelmaa toteutetaan valtuustokaudelle 2017 2021 edellä esitetyillä valtuustokauden strategisilla tavoitteilla ja lautakuntien omissa talousarvio-osioissa esitetyillä valtuustokauden tavoitteilla. Vuosittaisessa toimeenpanossa lautakunnat keskittyvät vuotuiseen talousarvioon nostamiinsa tavoitteisiin.

16 Vuoden 2019 elinvoimainen Hämeenlinna painopisteet lautakunnittain: Sivistys- ja hyvinvointilautakunta: Kaupunkikulttuurin elävöittäminen Sosiaali- ja terveyslautakunta: Rakennetaan kustannuksiltaan kilpailukykyistä sotekokonaisuutta Kaupunkirakennelautakunta: Monipuolinen ja ennakoiva tonttituotanto elinkeinoalueilla, Nopeat ja sujuvat viranomaispalvelut, Alueella toimivien oppilaitosten kanssa tapahtuvan yhteistyön syventäminen Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous Hämeenlinnan on kaunis kaupunki, jossa voimme nauttia luonnosta monin eri tavoin. Haluamme säilyttää tulevillekin sukupolville mahdollisuuden tähän vastaamalla haasteisiin ilmastonmuutoksen hidastamisesta sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Resurssiviisaana kaupunkina pyrimme energian kulutuksen vähenemiseen, sujuvaan ja vähäpäästöiseen liikkumiseen, ympäristöämme huomioon ottavaan yhdyskuntarakenteeseen, kulutuksen vähentämiseen, materiaalien kierrätykseen sekä veden puhtauteen. Viisaasti toimien vaikutamme aluetalouteen, työllisyyteen sekä kilpailukykyyn niitä edistävästi. Tavoitteenamme on paitsi ekologisesti kestävä niin myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kaupunki. Hämeenlinna haluaa olla kaupunki, jossa ei muodostu alijäämiä ja jossa velkaantuminen kohdistuu huolellisesti harkittuihin investointeihin. Tavoitteena on, että resurssit riittävät vastuiden ja velvoitteiden hoitoon. Hämeenlinnan palvelut hoidetaan sujuvilla prosesseilla toimintamallissa, jossa kustannustietoisuus tuottavuus ja tuloksellisuus ovat keskeisesti esillä. Tavoite Hiilidioksidipäästöt vähenevät. Mittarit Jalankulun ja pyöräilyn määrän kehitys Joukkoliikenteen matkamäärän kehitys Vaihtoehtoisen energiaratkaisujen määrä liikenteessä, asumisessa, julkisessa rakentamisessa, yrityksissä lisääntyy Tavoite Kiinteistöt ovat terveitä, turvallisia ja energiatehokkaita sekä tehokkaassa käytössä. Tavoite Henkilöstö on osaavaa, hyvinvoivaa ja motivoitunutta sekä oikein mitoitettu Mittarit Toimitilakustannusten kokonaismäärä Kiinteistöjen energiatehokkuusmittaristo on luotu yhdessä HAMK:n kanssa ja mittareita seurataan Hoitovuokran määrä Toimitilojen käyttöasteen kasvu Sisäilmaprosessissa olevien kohteiden määrä vähenee Mittarit Koulutuspäivien määrä/työntekijä on >= 2 Sosiaalisen pääoman kartoituksen tulos on yli 3,84 Tehdyn työn määrä (%) on yli 77 % Palkittujen työinnovaatioiden määrä on yli 16 Alla on kuvattu päämäärän resurssiviisas kaupunki mittareita. Jalankulun ja pyöräilyn määrän kehitys Kävelyn ja pyöräilyn määrää pystytään mittaamaan ensimmäisen kerran vuodelta 2018. Turuntien mittauspisteestä saadaan sekä kävelyn että pyöräilyn määriä ja lisäksi pyöräilyn määrää mitataan neljässä risteyksessä liikennevalojen yhteydessä olevilla laitteilla. Joukkoliikenteen matkamäärän kehitys Joukkoliikenteen nousumääriä seurataan kuukausittain seudullisesti. Tavoitteena on kasvattaa nousumääriä vuosittain. Vuoden 2017 aikana nousuja oli yhteensä noin 1,11 miljoonaa.

17 Vaihtoehtoisen energiaratkaisujen määrä: liikenteessä, asumisessa, julkisessa rakentamisessa, yrityksissä Yksityisessä rakentamisessa merkittäviä vaihtoehtoisia energiaratkaisuja, aurinkoenergiahankkeita, on Hämeenlinnassa käynnistynyt vuonna 2018 kaksi kappaletta. Vuonna 2017 Hämeenlinnaan avattiin ensimmäinen kaasutankkausasema Tiiriöön ja 2018 sähköautojen latauspisteet Hämeenlinnan keskustaan ja Tiiriöön. Kiinteistöjen energiatehokkuusmittaristo on luotu yhdessä HAMKin kanssa ja mittareita seurataan Mittaristoa kehitetään yhdessä HAMKin kanssa alkaneessa hankkeessa. Tavoitteena on saada mittaristo käyttöön vuoden 2019 aikana. Hoitovuokran määrä Hoitovuokralla tarkoitetaan kiinteistöjen huoltoon liittyviä kustannuksia. Kustannukset ovat olleet nousussa. Tavoitteena on valtuustokauden aikana saada kustannuksissa säästöä siten, että energiakustannukset laskisivat vuoden 2016 tasolle. Toimitilakustannusten määrä Mittarilla kuvataan tilakustannusten kokonaismäärää, joka on noussut vuosittain. Tavoitteena on päästä vuoden 2016 kustannusten tasolle valtuustokauden aikana. Toimitilojen käyttöaste Käyttöastetta tarkastellaan tilapalvelujen vuokra-asteen perusteella. Vuonna 2017 toimitilojen käyttöaste oli 88,8 %. Sisäilmaprosessissa olevien kohteiden määrää Mittarilla mitataan, kuinka suuressa osassa kiinteistöjä on prosessin käynnistäviä sisäilmaongelmia. Vuoden 2017 lopussa prosessissa oli yhteensä 55 palvelukiinteistöä. Koulutuspäivien määrä/työntekijä Suhtaudumme erittäin myönteisesti henkilöstön kouluttautumiseen. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta koulutuspäivien määrä/henkilö on viime vuodet pysynyt noin kahdessa koulutuspäivässä henkilöittäin per vuosi. Koulutuspäivien määrä vaihtelee työyksiköittäin riippuen työyksikön osaamistilanteesta ja henkilöstön menossa olevista koulutuksista. Koko kaupungin tavoite on 2,1 koulutuspäivää vuodessa, mikä ylitettiin vuonna 2017 (2,3). Sosiaalisen pääoman kartoituksen tulos Sosiaalisen pääoman kartoitus tehdään vuosittain. Joka kolmas vuosi tehdään laaja hyvinvointikartoitus. Vuoden 2018 kartoituksen tulos oli 3,91, mikä on selvästi tavoitetta parempi (3,84). Tehdyn työn määrä (%) Tehdyn työn määrä on vuosina 2015 ja 2016 hieman laskenut ja 2017 hieman noussut 76,7 %:iin. Tehdyn työn määrä kuvaa, kuinka suuri osa henkilöstön ajasta keskimäärin toteutuu tuottavana työaikana. Työajasta poistetaan mm. sairauspoissaolot, kannustevapaat ja opintovapaat. Palkittujen työinnovaatioiden määrä Työinnovaatioiden määrä lasketaan vuosittain myönnettävistä kehittäjäpalkintojen määrästä. Kehittäjäpalkinnon kriteerien painotus vaihtelee vuosittain. Kehittäjäpalkinnolla palkitaan kertapalkkiolla arjen työtä rikastuttavista, asiakaspalvelua parantavista ja kustannustehokkaista innovaatioista. Työyksiköt, työryhmät tai henkilöt hakevat itse kehittäjäpalkintoa ja hakemusten määrä on vuosittain reilun parinkymmenen ja vajaan neljänkymmenen välillä. Vuonna 2018 palkintoja jaettiin 7 kappaletta. Tavoitteena on jakaa 17 palkintoa vuosittain. Resurssiviisas Hämeenlinna -toimeenpano-ohjelma Taloudellisesti resurssiviisas kaupunki on kaikkien toimijoiden ja päämäärien yhteinen tavoite. Näin ollen kustannustietoisuus, tuottavuus ja tuloksellisuus ovat keskeisesti esillä kaikille yhteisissä tavoitteissa ja toimenpiteissä. Keskeistä on onnistua jokaisen toimialan prosesseissa. Resurssiviisauden strategisessa päämäärässä painotetaan edellä esiteltyjä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin sekä kiinteistöjen taloudelliseen hallintaan keskittyviä tavoitteita.

18 Resurssiviisas Hämeenlinna toimeenpano-ohjelmaa toteutetaan valtuustokaudelle 2017-2021 valtuustokauden strategisilla tavoitteilla ja lautakuntien omissa talousarvio-osioissa esitetyillä valtuustokauden tavoitteilla. Vuosittaisessa toimeenpanossa lautakunnat keskittyvät vuotuiseen talousarvioon nostamiinsa tavoitteisiin. Vuoden 2019 resurssiviisas Hämeenlinna, painopisteet lautakunnittain: Sivistys- ja hyvinvointilautakunta: Henkilöstön osaaminen tunnistetaan ja jaetaan osaamista organisaatiossa Sosiaali- ja terveyslautakunta: Henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseen muutostilanteissa kiinnitetään erityisesti huomiota Kaupunkirakennelautakunta: Hämeenlinnan kaupungin kaupunkirakenteessa on osaava ja motivoitunut henkilöstö kuntalaisten palvelussa, Jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen lisääminen ja vaihtoehtoisten energiamuotojen rakentamisen lisääminen, Kiinteistöjen kestävä ja tehokas käyttö Resurssiviisauden tavoitteista kiinteistöjen terveellisuutta ja turvallisuutta edistetään erityisesti vuonna 2018 tehtyjen palveluverkkopäätösten toimeenpanolla. Eteneminen esitellään lautakuntien suunnitelmissa. Hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään toteuttamalla pyöräilyn edistämisohjelmaa ja selvittämällä joukkoliikenteen vaihtoehtoisia energiamuotoja. Vuoden 2019 aikana käynnistetään hiilineutraaliusohjelman tekeminen. Hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset Yhteisiä asioita hoidetaan ja niihin vaikutetaan ottamalla vastuuta ja osallistumalla. Asukas osallistuu vaikuttamiseen ja asioiden hoitamiseen oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti. Kaupungin palveluja kehitetään yhteistyössä asukkaiden kanssa. Päätöksenteko on avointa. Kaupungin omien toimijoiden sekä ulkopuolisten palvelutuottajien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa vahvistetaan kumppanuutta. Asukkaiden hyvinvointi on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Kaupunki edistää terveyttä liikunnan, kulttuurin ja myös kotiin tuotavien palvelujen avulla. Kaupunki toimii aktiivisesti viestien ja tiedottaen. Tavoite Mittarit Hämeenlinnalaisten hyvinvointi- ja terveyserot pienenevät Tavoite Aktiiviset ja osallistuvat hämeenlinnalaiset edistävät yhteistä hyvinvointia ja kuntalaisten terveyttä. Tavoite Oikein mitoitetut peruspalvelut vastaavat kuntalaisten tarpeisiin Koettu terveys on maan keskitasoa parempi Kouluterveyskysely THL (koululaiset) Koettu terveys THL (työikäiset ja eläkeläiset) Sairastavuusindeksi KELA 1.2. Koettu Hyvinvointi Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus lisääntyy Korkeakoulutettujen määrä on koko maata korkeampi Lasten pienituloisuusaste Mittarit Liikunta- ja kulttuurilaitosten kävijämäärien kehitys aikasarjana Liikunta ja kulttuurilaitosten kävijämäärien vertailu verrokkikuntiin Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus Mittarit Palveluiden asiakastyytyväisyys on vähintään 4,2 Palveluihin pääsyn aika valituissa palveluissa lyhenee

19 Alla on kuvattu päämäärän hyvinvointia edistävä asumiskaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset mittareita. Kouluterveyskysely THL (Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista) Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa. Suuremmissa kunnissa 2 %-yksikön muutos on merkittävä. Koettu terveys THL (Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20-64- vuotiaat) Koettu terveys THL (Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet) Koettu terveys tiivistää terveydentilan eri puolia, ja se ennustaa yksilötasolla hyvin kuolleisuutta, toimintakykyä, laitoshoitoon päätymistä ja terveyspalvelujen käyttöä yksilötasolla. Väestön heikko koettu terveys heijastaa erilaisten terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä lisäävien sekä työ- ja elinvuosia vähentävien sairauksien, oireiden ja toimintakyvyn rajoitteiden yleisyyttä. Sairastavuusindeksi KELA (vakioitu) Havainnollistaa, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Ikä- ja sukupuolivakioitu sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20-64-vuotiaat (THL:n ATH mittarit) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Kokonaisvaltainen kuva väestön hyvinvoinnista edellyttää eri ulottuvuuksien ja näkökulmien huomioon ottamista. Elämänlaadussa on kyse yksilön arviosta elämästään siinä kulttuuri- ja arvoympäristössä, jossa hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin hänelle merkityksellisiin asioihin. Mittari kattaa elämänlaadun neljä ulottuvuutta eli fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden Korkeakoulutettujen määrä Indikaattori ilmaisee korkea-asteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina 15 64-vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen ammatillisen koulutuksen tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. Lasten pienituloisuusaste Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Liikunta- ja kulttuurilaitosten kävijämäärien kehitys Mitattavat kohteet on sovittava. Lasten ja nuorten osalta on saatavissa esim. kouluterveyskyselystä harrastamisen aktiivisuudesta vertailutietoa. Koko väestön osalta vertailtavuutta saadaan uimahallin, kirjaston ja taidelaitosten kävijämääristä. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (THL:n ATH-mittari) Yksinäisyyteen vaikuttavat useat ulkoiset tekijät, kuten puutteet sosiaalisissa suhteissa sekä oma toimintakyky. Vastaavasti yksinäisyys voi heikentää terveydentilaa ja olla riskitekijänä syrjäytymiselle. Kroonisesti yksinäisten elinajanodote on muita vertailuryhmiä heikompi ja alttius erityisesti infektioille, sydänsairauksille ja masennukselle muita vahvempi. Sosiaalinen eristäytyneisyys altistaa ihmisen monille vakaville sairauksille. Sen terveysriskit ovat samassa suuruusluokassa kuin tupakoiminen - ja kolme kertaa suuremmat kuin ylipainon. Yksinäiset käyttävätkin sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti enemmän kuin muut ikäisensä. Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus Indikaattori mittaa sosiaalista osallistumista. Sosiaalisesti aktiivisilla ihmisillä on pienempi ennenaikaisen kuoleman ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittumisen riski kuin sosiaalisiin toimintoihin vähemmän osallistuvilla. He tekevät itselleen mielekkäitä asioita yhdessä toisten kanssa ja voivat kokea yhteenkuuluvuutta, hyväksyttynä ja pidettynä olemista. Sosiaalisen aktiivisuuden tarpeiden kartoittaminen ja osallistumisen tukeminen ovat yksi keskeinen osa kuntalaisten terveyttä edistävää toimintaa

20 Palveluiden asiakastyytyväisyys Tehtyjen asiakastyytyväisyyskyselyjen (ei kaikki palvelut) keskiarvojen keskiarvo. Mukaan otettavat palvelut tulee sopia erikseen. Palveluihin pääsyn aika valituissa palveluissa Palveluihin pääsyn aika lasketaan ensimmäisestä kontaktista palveluun pääsyyn. Hyvinvoiva Hämeenlinna -toimeenpano-ohjelma Hyvinvoiva Hämeenlinna -ohjelmalla edistetään kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta sekä kehitetään toimenpiteitä, jotka tekevät Hämeenlinnan kaupungista hyvän paikan asua. Kaupungin perustehtävänä on luoda edellytykset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle toimivilla peruspalveluilla niin, että turvataan viihtyisät ja turvalliset asuinalueet, julkinen liikenne, hoidetut puistot, monipuoliset ja saavutettavat liikuntapaikat, vilkas kulttuurielämä, tapahtumat, elävä maaseutu. Hyvinvointia luovat julkisten toimijoiden lisäksi kuntalaisten ja kansalaisyhteiskunnan omat toimijat, kunnan tehtävä on tukea ja edistää, mahdollistaa eri toimijoiden toimintaa ja edistetään osallisuutta sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteisöllisyyden merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on merkittävä. Liikuntatapahtumat, kulttuuritoiminta, järjestötoiminta ja tapahtumat ovat toimia, joilla voimme yhdessä luoda yhteisöllisyyttä ja asukkaille mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa lisäämiseen. Terveyserojen kaventaminen ja itsenäinen terveydestä huolehtiminen ovat myös ohjelman tavoitteita. Ohjelmalla turvataan maakuntauudistuksen jälkeisen kunnalla jäävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen velvoitteen toteutuminen. Hyvinvoiva Hämeenlinna toimeenpano-ohjelmaa toteutetaan valtuustokaudelle 2017-2021 edellä esitetyillä valtuustokauden strategisilla tavoitteilla ja lautakuntien omissa talousarvio-osioissa esitetyillä valtuustokauden tavoitteilla. Vuosittaisessa toimeenpanossa lautakunnat keskittyvät vuotuiseen talousarvioon nostamiinsa tavoitteisiin. Vuoden 2019 hyvinvoiva Hämeenlinna, painopisteet lautakunnittain: Sivistys- ja hyvinvointilautakunta: Laadukkailla lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluilla ennaltaehkäistään hyvinvointi- ja terveyserojen kasvua, Kasvu- ja oppimisympäristöt sekä työskentelytavat ovat monimuotoisia ja antavat valmiudet tulevaisuuden työelämään, Vahvistetaan viestintää ja vuorovaikutusta asiakkaiden, asukkaiden ja kumppanien kanssa ja kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen Sosiaali- ja terveyslautakunta: Kuntalaiset saavat tarvitsemansa vaikuttavat palvelut oikea-aikaisesti. Kaupunkirakennelautakunta: Houkuttelevat kevyen liikenteen reitit, lähiliikuntapaikat sekä virkistys- ja retkeilyolosuhteet. Lisätään näiden tunnettuutta ja kannustetaan niiden käyttöön. Kaupunkirakenne on aktiivisesti ja aikataulun mukaisesti mukana palveluverkon kehittämisessä

21 Tavoitteiden mukaisesti vuoden 2019 strategisesti tärkeitä asioita ovat: - Luoda Hämeenlinnasta houkutteleva yritysalusta - Valmistautua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sekä maakuntauudistukseen. - Osallistua OmaHäme -valmisteluryhmien toimintaan suunnitelmallisesti - Systeemisen asiakastyytyväisyysjärjestelmän luominen - Edistää palvelujen digitalisointia ja kehittää kokeilukulttuuria - Lisätä asukkaiden osallisuutta ja edistää aktiivisuutta - Kehittää tuottavuutta ja tuloksellisuutta siten, että kaupungin taloudellinen tilanne pysyy tasapainossa - Elinvoimaisuuden edistäminen yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa - Markkinoinnin ja mainonnan avulla lisätä Hämeenlinnan tunnettuutta - Edistää älykkään liikkumisen mahdollisuuksia - Tavoitella 0,5 %:n väestönkasvua - Edistää erityisesti nuorten työllisyyttä ja saada työttömyysaste valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle kaikissa ikäryhmissä - Mahdollistaa hyvä kotoutuminen Hämeenlinnaan jääville maahanmuuttajille Tärkeää on edelleen onnistua elinkeinotoimessa, edistää uusien yritysten syntymistä ja sijoittumista Hämeenlinnaan sekä lisätä elinvoimaa kaupunkiseudulla. On tarkoituksenmukaista lisätä yrittämisen mahdollisuuksia myös keskittymällä olemassa olevien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yhteiseen markkinointiin. Talouden haasteet ovat huomattavia myös vuonna 2019 ja edelleen on paneuduttava palvelujen tuottamiseen kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Tässä tavoitteessa onnistuminen tarkoittaa keskittymistä tehokkaasti ja vaikuttavasti tuotettaviin palveluihin. Kaupunkisuunnittelun haasteena on edistää kaavoituksen avulla elinvoimaisuutta. Erillispientalotontteja on saatavilla eri puolilla Hämeenlinnaa. Uusia tulevaisuuden kerrostaloalueita ja käynnissä olevia alueita kehitetään ja totutetaan vastaamaan kysyntää. Kaavoitettua tonttivarantoa kasvatetaan sekä elinkeinoalueilla että kerrostaloalueilla. Kaupunkilaisten hyvinvointia tuetaan monin palveluin mutta samalla myös kiinnitetään huomiota jokaisen omaan vastuuseen hyvinvoinnista. Sähköisiä palveluja kehitetään tukemaan omaehtoista toimintaa laajasti kaikilla toimialueilla. Ennakkovaikutusten arvioinneilla parannetaan päätöksenteon pohjaksi kerättävän taustatiedon tasoa. Ennakkoarviointi tehdään, kun 1) päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin, elinoloihin ja terveyteen, 2) päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä, 3) kyseessä on merkittävä muutos palveluissa tai uusi palveluiden järjestämistapa 4) päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan. Sähköinen ennakkovaikutusten arvioinnin työkalu EVA on päätetty ottaa käyttöön Kanta-Hämeen kunnissa (Oma Häme SOTE IIIryhmä 26.1.2016). EVA on työväline, jolla voi jo valmisteluvaiheessa arvioida eri päätösten ja niiden mukaisten toimenpiteiden vaikutusta kuntalaisten hyvinvointiin. Tarkastelu tehdään neljän eri näkökulman kautta: 1. Kuntalaisvaikutukset (ihmisiin kohdistuvat vaikutukset), 2.ympäristövaikutukset, 3. organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ja 4. taloudelliset vaikutukset. Suomen kasvukäytäväverkosto Hämeenlinna on isäntäkaupunki kasvukäytäväverkostossa myös uudella toimintakaudella. Verkosto on mukana kehittämässä alueen elinympäristöjä, sujuvaa liikkumista ja tähän liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä yritysten että yksilöiden näkökulmasta. Edunvalvonnan kärki on pääradan raideliikenteen edistäminen. Verkoston keskipisteessä ovat pääväylien lisäksi niiden tärkeimmät solmukohdat: asemanseudut, pääväylien risteykset ja liittymät. Verkoston tavoitteena on varmistaa pääväylien, lentokenttien ja satamien investointeja, joita vientiteollisuus tarvitsee. Verkostotyössä painopisteitä ovat mm. asuminen, älyliikenne, kehittyvät asemanseudut, vaihtoehtoiset liikenteen energiamuodot, yhteydet Eurooppaan ja ympäristötaide. Tavoitteena on aikaansaada konkreettisia tuloksia, joilla varmistetaan kasvukäytävän rooli koko Suomen elinvoimaisuuden kehittämisessä. Yhteinen edunvalvonta kaupungin edunvalvontasuunnitelman mukaisesti on osa verkostotyötä.

22 HENKILÖSTÖ Kaupungin henkilöstömäärä on vuoden 2018 aikana ollut keskimäärin yhteensä 3 419 henkilöä, edelliseen vuoteen verrattuna tämä on yksi henkilö vähemmän. Talousarviovuoden tavoite on, että uusia vakansseja perustetaan vain todelliseen tarpeeseen ja henkilöstöresurssien määrää hallitaan luonnollista poistumaa hyödyntäen ja työtehtävien uudelleen järjestelyjen avulla. Eläköitymisennusteen mukaan Hämeenlinnan kaupungissa eläköityy vuoden 2018 aikana yhteensä 98 henkilöä (2,8 %). Näistä henkilöistä arviolta 69 jää vanhuuseläkkeelle ja 17 työkyvyttömyyseläkkeelle. Henkilöstösuunnittelussa toimialat ovat huomioineet eläkepoistuman, sen hyödyntäminen on kuitenkin haasteellista, koska poistuma on runsasta erityisesti niissä ammattiryhmissä, joissa poistuva osaaminen on korvattava tai palvelutarve vaatii henkilöstöresurssien säilymistä. Henkilöstöohjelman tavoitteiden mukaisesti pysyvät palvelut pyritään tuottamaan vakituisten resurssien voimin ja tavoitteena on, että vakituisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä olisi n. 86%. Näillä näkymin suunnittelukauden aikana toteutuva sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa Hämeenlinnan kaupungissa sitä, että noin 1 600 henkilöä siirtyy pois kaupungin palveluksesta. Muutos vaatii jo nyt eri tahoilla merkittävää siirtymistä valmistelevan henkilöstön resursointia. Vuosien 2019 2020 aikana muutostyöt painottuvat maakuntiin siirtyvien palveluiden tuotannon suunnitteluun, uuden organisaation luomiseen sekä henkilöstön hallitun siirtymisen valmisteluun. Sote- ja maakuntauudistus tulee, maakuntauudistuksen myötä muodostuvassa uudistuvassa kaupungissa, vaatimaan sekä organisaation että toimintatapojen ja johtamisen tarkastelua, haasteita tuovat mm. töiden uudelleenjärjestelyt, johtamisjärjestelmän päivitys sekä muutoksen valmistelu ja muutosjohtaminen sekä näiden resursointi. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannuksiin on vuonna 2019 varattu 153,2 milj. euroa, josta palkkoja ja palkkioita on 121,0 milj. euroa. Palkkaperusteisten henkilöstösivukulujen arvioidaan vuonna 2019 olevan 19,93 % palkkasummasta. Henkilöstökustannuksiin sisältyvien henkilösivukulujen ja eläkekulujen määrä on 32,2 milj. euroa. Kunta- alan uudet virka- ja työehtosopimukset astuivat voimaan 1.2.2018. Vuoden 2019 osalta on talousarviovalmistelussa varauduttu noin 2 %:n palkkakustannusten lisääntymiseen. Henkilöstömenot muodostavat valtaosan kuntatalouden menoista, joten erityisesti palkkamenojen kasvun hillitseminen tiukan täyttölupamenettelyn avulla on välttämätöntä. Myös palkantarkistusten osalta noudatetaan tiukkaa linjaa ja palkantarkistuksia tehdään vain työn vaativuuden lisääntyessä olennaisesti. Työhyvinvoinnin kehittäminen Panostukset työhyvinvointijohtamiseen ja -kehittämiseen, työkykyprosessien tehostamiseen ja henkilöstöohjeiden päivittämiseen ovat viime vuosien aikana tuottaneet tulosta sekä sairauspoissaolojen huomattavana laskuna että Toivu Työssä -päivien, etätyöpäivien ja kannustevapaapäivien määrien kasvuna. Suunnittelukaudella kehittämisen kärkitavoitteena on hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Suurimmat panoksemme ovat työhyvinvoinnin kehittämisessä ja tavoitteena on jatkossakin olla työhyvinvointijohtamisen edelläkävijä. Kaupunkistrategian mukaisesti kehitämme työhyvinvointia innovatiivisella otteella ja uusia toimintatapoja kokeillen. Henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen tulee olla systemaattista ja tavoitteellista, käytössä ei tällä hetkellä kuitenkaan ole koko kaupungin henkilöstön sähköistä osaamisrekisteriä. Henkilöstön osallistaminen on yksi tärkeä osa työhyvinvointia. Henkilöstön osaamista hyödynnetään ja osallisuutta lisätään lanseeraamalla talousarvion hyväksymisen yhteydessä ideakampanja, tuloksellisuuden parantamiseksi. Henkilöstö voi esittää tuloksellisuutta lisääviä kehittämisideoita joko omasta työstään tai muista kaupungin palveluista. Parhaat kehittämisideat palkitaan. Talousarviovuoden suurimmat kehittämispanostukset suunnataan sisäilmaoireista oireilevan henkilöstön ja sisäilmakohteiden esimiesten tukemiseen sekä työkykyhaasteita ennaltaehkäisevään Toivu Työssä liikkuentoimintamallin käyttöönottoon vaiheittain koko organisaatiossa.

23 Työtapaturmista merkittävä osa syntyy mm. väkivallasta, äkillisistä kuormittumisista, liukastumisista ja kompastumisista. Tapaturmien ennaltaehkäisyyn satsataan vuoden 2019 aikana erilaisin kampanjoin, jossa kiinnitetään erityistä huomiota työympäristöjen turvallisuuteen ja työturvallisuusriskien huomioimiseen. Työtapaturmakustannusten vähentäminen on myös yksi vuoden teemoista. Henkilöstösuunnittelun periaatteet Laadukas henkilöstösuunnittelu on yksi Hämeenlinnan kaupunkistrategiaa toteuttavan henkilöstöohjelman kriittisistä menetystekijöistä. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmentaa, että organisaatiolla on sekä lyhyellä, että pitkällä tähtäimellä oikea määrä henkilöstöä oikeassa paikassa ja tarkoituksenmukaisin kustannuksin. Ennakoivassa henkilöstösuunnittelussa toimialat arvioivat eläköityvän ja vaihtuvan henkilöstön määrän sekä mm. mahdolliset palvelurakenteen, organisaatiomuutosten ja lainsäädännön aiheuttamat henkilöstörakenteelliset muutokset. Uudet perustettavat vakituiset ja määräaikaiset tehtävät sekä muutettavat ja lakkautettavat vakanssien tiedot kirjataan henkilöstörakenteellisten muutosten lomakkeelle. Talousarviokäsittelyssä hyväksytyt uudet vakanssit tarvitsevat kuitenkin aina erillisen täyttöluvan ennen rekrytoinnin aloittamista.

24 TALOUSARVIO VUODELLE 2019 Kansantalouden kehitys Suomen bruttokansantuote (markkinahintaan) kasvoi kolmen taantumavuoden ja 2015 nollavuoden (0,1 %) jälkeen 2,5 % vuonna 2016 ja 2,8 % 2017. Valtiovarainministeriön syyskuisen taloudellisen katsauksen mukaan bruttokansantuotteen ennustetaan 2018 kasvavan 3,0 %, 2019 1,7 % ja 2020 1,6 %. Ennuste 2018 inflaatioksi on 1,1 % kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Inflaation ennustetaan nousevan 1,4 prosenttiin vuonna 2019 ja edelleen 1,6 prosenttiin 2020. Työttömyysasteen arvioidaan 2018 olevan 7,4 prosentissa. Sen ennakoidaan laskevan 6,9 prosenttiin 2019 ja 2020 edelleen 6,6 prosenttiin. Alla olevassa koosteessa ovat myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen syyskuussa 2018 julkaistut ennusteet: BKT-muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % 2018 2019 2020 2018 2019 2020 2018 2019 2020 VM 3,0 1,7 1,6 1,1 1,4 1,6 7,4 6,9 6,6 ETLA 2,8 2,2 1,6 1,1 1,4 1,8 7,7 7,4 7,1 PT 2,7 2,3-1,1 1,4-7,6 7,4 - Kuntatalouden kehitys Valtiovarainministeriön 19.9.2018 julkaistu Kuntatalousohjelma vuodelle 2019 ennakoi, että kuntatalous heikkenee vuonna 2018 hieman edellisvuodesta toimintamenojen kasvun nopeutuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta kuntien verotulojen kehitys jää likimain 2017 tasolle eli lähes 600 milj. euroa pienemmäksi kuin ministeriö keväällä arvioi. Kunnallisveron kertymää pienentävät erityisesti tämän vuoden joulukuussa maksettavat poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset. Henkilöstömenot kääntyvät puolestaan neljän vuoden supistumisen jälkeen maltilliseen kasvuun muun muassa ansiotason nousun seurauksena. Niitä kasvattaa myös tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannusvaikutus, joka kohdistuu vuodelle 2018. Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikatteen vahvistuvan hieman vuodesta 2017. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Ministeriön arvion mukaan kuntatalouden tulot kasvavat vuonna 2019 kuitenkin menoja nopeammin, kun vuoden 2018 verotulokertymää alentavat tekijät poistuvat. Kokonaisuutena valtionapuihin kunnille osoitetaan 2019 talousarvioesityksessä 10,5 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat 9,5 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät 3 % vuodesta 2018. Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan yhteensä heikentävän kuntataloutta 254 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Tästä suuri osa selittyy negatiivisella kuntien ja valtion välisellä kustannustenjaon tarkistuksella (-213 milj. euroa). Perustoimeentulotukimenojen suurella kasvulla vuonna 2017 on vaikutusta kuntakohtaiseen valtionosuuteen. Suomen 21 suurimman kunnan osalta perustoimeentulotukimenot kasvoivat arviolta lähes 32 milj. euroa (11 %) vuodesta 2016 vuoteen 2017 (käsittely siirtyi valtion eli Kelan vastuulle). Kasvussa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja. Kuntaliitto on kritisoinut valtion talousarvioesitykseen sisältyvää, hallitusohjelman mukaista oletettujen säästöjen etukäteistä leikkausta. Erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, omais- ja perhehoidon kehittäminen ja vanhuspalvelujen laatusuosituksen toimeenpano jatkuu vuonna 2019. Näihin liittyen peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään toimenpiteiden arvioituja säästöjä vastaavat vähennykset. Säästöjen toteutuminen riippuu kuntien ja kuntayhtymien ratkaisuista sekä mahdollisuuksista toteuttaa säästöjä aikaansaavia uudistuksia. Valtionosuudet siis pienenevät riippumatta siitä, saadaanko säästöjä aikaan.

25 Hämeenlinnan talouden haasteet ja budjetin tasapainottaminen Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2019 talousarvion tasapainotetun kehyksen 21.5.2018. Kehyksen verotuloarvio perustui valtakunnallisesti virheelliseen, liian myönteiseen kasvuennusteeseen. Vuoden 2017 verotilityksiä joudutaan oikaisemaan vähentämällä 2018 tilityksistä noin 400 milj. euroa (noin 3,9 milj. euroa Hämeenlinnan osalta). Tämä virhe vaikuttaa myös 2019 verojen kasvuennusteeseen, koska lähtötaso notkahtaa em. oikaisun verran alaspäin. Kehyksen verotuloarvio sisälsi kunnallisveron 0,25 %-yksikön korotuksen (vaikutus noin 3,0 milj. euroa), jota ei kuitenkaan talousarviossa toteuteta. Vuoden 2017 tilinpäätös oli ennakoitua parempi ylijäämän ollessa 5,5 milj. euroa. Tulos oli kuitenkin verotilityksiin sisältyvän arviointivirheen vuoksi lähes 4 milj. euroa liian positiivinen. Tämän virheen oikaisu vähentää vastaavasti 2018 verokertymää. Ennusteen mukaan toimintakate (toiminnan tuottojen ja kulujen netto) tulee 2018 ylittämään alkuperäisen talousarvion noin 5,6 milj. euroa. Huolestuttavasta kulujen ja tuottojen epätasapainosta huolimatta 2018 tilikautta tulee tasaamaan Tekme Oy:n myyntivoitosta muodostuva kertaerä, joka ei sisälly vielä em. ennusteeseen. Vuoden 2019 talousarviotilanteeseen vaikuttavat keskeisesti em. vero- ja valtionosuusmuutosten lisäksi lomarahaleikkauksen vaikutuksen loppuminen ja kustannusten nousu entiselle tasolle, aikaisempaa suurempi henkilöstökulujen kasvu (vaikuttaa myös asiakaspalvelujen ostoihin), uusien vakanssien perustaminen, erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu, jota ei enää leikkaa aikaisempien alijäämien kattamisesta aiheutuva pakollisen varauksen tuloutus, lastensuojelukustannusten voimakkaana jatkuva kasvu sekä uusien toimitilojen tuoma vuokramenojen nousu. Lautakuntien ja konsernipalvelujen talousarvioesitykset ylittivät toimintakatteen kehystason yhteensä noin 6,2 milj. euroa. Kaupunginjohtajan johdolla käydyissä neuvotteluissa budjettiesitys tasapainoteettiin pääasiassa leikkaamalla kulujen kasvuennusteita ja korottamalla tuloarvioita. Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus palautettiin talousarvioesitykseen. Talouteen liittyvät riskit Talousarvioesitykseen sisältyy riskejä. Näistä ensimmäinen liittyy verotulojen todelliseen toteumaan. Verohallinnon sivuilta löytyvän tulokehitystilaston ennakkotietojen mukaan Hämeenlinnan kaupunkilaisten ansaitsema palkkatulo tippui vuodesta 2014 vuoteen 2015 0,8 prosenttia. Vuonna 2016 palkkatulon määrä kasvoi 0,8 prosenttia ja vuonna 2017 1,2 prosenttia. Palkkatulon määrään vaikuttaa palkansaajien määrän muutos, joka korreloi mm. työttömyyden kasvun ja muuttovoiton/-tappion kanssa eli sanalla sanoen asukasmäärän kanssa. Hämeenlinnan osalta tulokehitystilasto on ollut laskusuuntainen jo pidemmän aikaa, mutta vuonna 2015 pudottiin pitkään aikaan ensimmäisen kerran valtakunnan keskiarvon alapuolelle. Vuonna 2017 palattiin kasvussa kuitenkin takaisin Kanta-Hämeen keskiarvon yläpuolelle ja kiila valtakunnan keskiarvon ja Hämeenlinnan kehityksen välillä pienentyi selvästi vuoden 2016 tasosta. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kaupunkilaisten tulokehitystä suhteessa muuhun Suomeen ja Kanta-Hämeeseen sekä talouteen liittyviä erinäisiä tunnuslukuja.

26 TULOKEHITYSTILASTO Kasvu ed. vuodesta OSU U S KOKO M A A 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Koko maa 3,10 % 4,40 % 4,80 % 2,50 % 2,10 % 1,70 % 1,80 % 1,80 % Kanta-Häme 3,00 % 4,50 % 5,10 % 2,50 % 2,00 % 0,50 % 1,10 % 0,90 % Hämeenlinna 3,20 % 4,50 % 5,50 % 3,00 % 2,20 % 0,70 % 1,00 % 1,30 % -palkat 66 % 2,40 % 4,90 % 4,90 % 1,50 % 0,90 % -0,80 % 0,80 % 1,20 % -eläkkeet 24 % 3,70 % 4,70 % 7,70 % 5,10 % 3,50 % 3,10 % 2,30 % 3,00 % -työttömyysmaksut 10 % 18,10 % -6,20 % 9,50 % 19,60 % 14,60 % 9,70 % -2,60 % -8,10 % -etuudet 2,80 % 3,20 % -3,30 % 2,70 % 6,70 % 1,00 % -2,60 % -3,10 % -työttömyys% 10,70 % 9,70 % 8,70 % 10,40 % 11,40 % 12,50 % 12,30 % 11,50 % -asukasluku 66 647 66 829 67 270 67 497 67 806 67 976 68 011 67 850 67 662 -asukasluvun lisäys 182 441 227 309 170 35-161 -188 -vero% 19,00 % 19,00 % 19,50 % 19,50 % 20,25 % 20,50 % 20,50 % 20,75 % koko maa 18,97 % 19,16 % 19,24 % 19,38 % 19,74 % 19,83 % 19,86 % 19,90 % -efektiivinen vero% 14,35 % 14,32 % 14,55 % 14,70 % 15,28 % 15,38 % 15,22 % 15,07 % koko maa 14,48 % 14,57 % 14,49 % 14,71 % 14,93 % 14,94 % 14,80 % 14,51 % -valtionosuus M 87,3 91,8 97,2 92,5 91,6 87,3 91,4 90,8 Mikäli kaupunkilaisten tulokehitys myös vuonna 2018 jää keskimääräistä valtakunnan tasoa selvästi alhaisemmaksi, vaikuttaa se vuoden 2019 verotulotilityksiin negatiivisesti. Verohallinto julkaisee vuoden 2018 tulokehitystilaston ensimmäisen kerran vasta huhtikuussa 2019, joten verotuloarviot joudutaan tekemään ilman tietoa kaupunkilaisten tämän vuoden tulokehityksestä. Talousarvioesityksessä verotuloarviot pohjautuvat Kuntaliiton syyskuussa julkaisemaan tulevien vuosien verotuloennusteeseen, jota on muokattu kaupungin asukaslukukehitystä vastaavasti. Ennusteiden taustalla on arvio kansantalouden kasvusta sekä sen vaikutuksesta mm. työllisyyteen, ansiotasoon ja yritystoiminnan tuottoihin. Ennuste pohjautuu mm. siihen, että kaupunkilaisten ansaitsemat palkkatulot kasvaisivat vuonna 2018 3,0 % ja asukasluvun lasku olisi kääntynyt hienoiseen asukasluvun kasvuun vuoden aikana. Tilikausi 2018 olisi viimeisimmän ennusteen mukaan ilman tilikaudelle kirjattavia kerta-eriä (Tekme Oy myyntivoitto) noin 7,5 milj. euroa alijäämäinen. Lisäksi 2018 Hämeenlinna-rahastoa puretaan suunnilleen 0,25 veroprosenttiyksikön (3 milj. euroa) verran. Takamatka todelliseen tasapainoon on täten vuonna 2018 selvästi yli 0,5 veroprosenttiyksikköä. Toimintakatteen kasvun hallinta on oleellinen osa kaupungin talousohjausta. Toimintakate kasvaa vuodesta 2017 vuoteen 2018 viimeisimmän ennusteen perusteella 12,5 milj. euroa. Tilinpäätöksen toteutunut toimintakate on säännöllisesti ylittänyt budjetoidun toimintakatteen määrän. Näin ennustetaan käyvän myös vuonna 2018. Talousarvion 2019 mukaan toimintakate kasvaisi vuodesta 2018 noin 3,9 milj. euroa. Koska mm. henkilöstökulut kasvavat noin 3 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon kulut noin 2,5 milj. euroa sekä Nummen uuden koulukeskuksen vuokrat noin 1 1 milj. euroa (ensimmäinen täysi toimintavuosi), on selvää, että toimintakate ei toteudu ilman poikkeuksellisen tiukkaa kulukuria ja kulujen alentumista joidenkin muiden kustannustekijöiden osalta. Kun toimintakate kasvaa vuonna 2018 ennusteen mukaan peräti 3,6 %, piilee toimintakatteen kasvuvarassa selvä riski. Luvut sisältävät mm. oletuksen, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri muuttaa omaa käytäntöään alijäämien laskennassa kuntien esityksen mukaiseksi. Toistaiseksi sairaanhoitopiiri on ilmoittanut, että käytäntöjä ei muuteta. Mikäli käytäntöä ei muuteta, toteutuvat kuntamaksut 1,7 milj. euroa talousarvion 2019 lukuja suurempana. Seuraavassa kuvassa on esitetty tiettyjen haasteita aiheuttaneiden kustannuserien kehitystä lähimenneisyydessä ja vuodelle 2019 budjetoidut eurosummat miljoonina euroina.

27 Rahoitustuottojen ja kulujen osalta merkittävimmät erät ovat lainojen korkokulut ja sijoitustoiminnan myyntivoitot. Korkokustannukset kasvavat termiinikäyrän valossa kohtuullisen maltillisesti lähitulevaisuudessa. Pankkien arvioissa korkojen kasvu on kuitenkin kovempaa. Budjetissa on varauduttu suunnitelmavuosien osalta hieman termiinikäyrää korkeampaan korkokulujen kasvuun. Nopea korkojen nousu aiheuttaisi kaupungin talouteen kustannuserän, jota ei kyetä kattamaan muilla toimin kovin lyhyessä ajassa. Sijoitustoiminnan myyntivoittoja on budjetoitu tyypillisesti 4 milj. euroa per vuosi. Myyntivoittoja ei kuitenkaan ole muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta orgaanisesti syntynyt mainittua määrää. Vuodelle 2019 on vielä budjetoitu mainittu 4 milj. euroa, mutta suunnitelmavuosille kertymää on maltillistettu 3,2 milj. euroon. Markkinoiden tilanteesta johtuen budjetoitujen summien toteutumiseen liittyy riskiä. Tuloksellisuustyö Kaupunki jatkaa vuonna 2019 tuloksellisuuden parantamista. Tuloksellisuustoimenpiteet koostuvat tarvittavista rakennemuutoksista ja henkilöstön tuloksellisuuden kasvattamisesta. Talouden lopullinen tasapaino edellyttää näiden lisäksi palveluiden määrää ja laatua kasvattavista lisäinvestoinneista pidättäytymistä sekä palveluiden määrän vähentämistä. Rakennemuutokset - Ei-strategisten omistusten myynti - Konsernirakenteen yksinkertaistaminen ja keventäminen - Palveluiden määrän ja laadun arviointi - Ei-lakisääteisten tehtävien arviointi - Monituottajamallin hyödyntäminen - Avustusten tason arviointi - Erilaisten kehittämishankkeiden määrän ja tuloksellisuuden kriittinen arviointi - Henkilöstötuloksellisuus Talousarvion rakenne Koko talousarviovuoden 2018 ajan on toiminut uusi organisaatiorakenne, jonka muodostavat sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala kaupunkirakennetoimiala sekä konsernipalvelut. Tilinpäätösvuonna 2017 toiminnassa oli vielä myös liikelaitoksia. Nämä tekijät näkyvät vielä lautakunnittaisissa vertailuluvuissa vuodelta 2017. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Määrärahojen sitovuus on esitetty erillisessä taulukossa laskelmien yhteydessä. Jäljempänä on kuvattu sanallisesti määrärahojen sitovuuden periaatteet. Käyttötalousosa: Lautakuntien, konsernipalvelujen ja tärkeimpien konserniyhtiöiden sitovia tavoitteita ovat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle 2019. Lautakunnille myönnetyt menomäärärahat ja tuloarviot ovat sitovia (bruttositovuus). Valmistus omaan käyttöön -erä käsitellään sitovuustarkasteluissa menojen oikaisueränä. Konsernipalvelujen määrärahat ja tuloarviot ovat sitovat (bruttositovuus). Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. Yhteisen jätelautakunnan toimintakate on sitova (nettositovuus). Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova.

28 Elinkeinorahaston (taseyksikkö) tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. Laskennallisiin eriin kuuluvat poistot, laskennalliset korot ja vyörytyserät eivät ole määrärahaa. Rahoitusosa, tuloslaskelmaosa: Talousjohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja sekä ottaa olemassa oleviin ja uusiin lainasopimuksiin tarvittavat johdannaissopimukset korkoriskien suojaamiseksi. Johdannaissopimuksia voi tehdä siten, että lainamäärän suojausaste ei nouse yli 90 %:n. Pitkäaikaisten lainojen nettomäärä saa vuoden 2019 aikana kasvaa enintään 17,6 milj. euroa. Talousja hallintojohtajalla on lisäksi oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Tilapäis- ja kassalainojen samanaikainen enimmäismäärä voi olla 50 milj. euroa. Antolainasaamisten sitova erä on antolainasaamisten (pysyvät vastaavat, sijoitukset) vähennykset. Kaupungin tuloslaskelmaosan yhteisten erien rahoitustuotot ja -kulut yhteen laskettuina ovat valtuustoon nähden nettositovat. Muilta osin laskelmaosa on informaatiota koko kaupungin yhteenlasketusta taloudesta ja se ei ole sitova talousarvion osa. Olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. Investointiosa: Kiinteän omaisuuden hankinnan ja myynnin investointien määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovat (bruttositovuus). Osakkeiden ja osuuksien kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Talonrakennuksen sekä ensikertaisen kalustamisen yhteenlasketut kokonaismäärärahat ovat valtuustoon nähden sitovat (bruttositovuus). Kaupunkirakennelautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Kaupunkirakennelautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin. Irtaimen omaisuuden investointien määräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus) seuraavien investointitasojen osalta: taideteokset, muu irtain, kaupunkirakenteen kalustohankinnat, pelastuslaitoksen kalustohankinnat. Hankintoja koskeva ohje Hämeenlinnan kaupungin hankinnat toteutetaan ja hankintasopimukset laaditaan voimassa olevan, kaupunginhallituksen hyväksymän Hankinta- ja sopimusohjeen mukaisesti. Ohjeessa on kerrottu muun muassa päätösraja hankintoja ja tilauksia koskien sekä suorahankintarajat. Tarvittaessa on konsultoitava kaupungin hankintapalvelut-yksikköä. Kaupunginvaltuusto on 9.11.2015 138 edellyttänyt, että investointikohteiden suunnittelussa on erityisesti huomioitava kustannustehokkuus. Investointien osalta noudatetaan periaatetta, jonka mukaan kaupunkikonsernin palveluihin liittyvät tilat rakennetaan perustasoisiksi ja tilaratkaisut ovat yksinkertaisia. Rakennusten ei tarvitse olla yksilöllisiä, vaan niiden tulee olla turvallisia vakioratkaisuja. Investointeja suunniteltaessa panostetaan kustannusarvioiden laadintaan ja selvitetään edullisimmat toteutusvaihtoehdot sekä lasketaan ennakolta tulevat vuosittaiset käyttötalouden lisäkustannukset (poistot, rahoituskulut ja ylläpitokustannukset, sekä mahdollisesti tyhjilleen jäävien tilojen kustannukset). Investoinneissa hyödynnetään esimerkiksi talousohjattua rakentamista. Kohteiden kalustaminen toteutetaan perustasoisena.

29 Investointien pienhankintaraja Investointeihin kohdistettavan omaisuuden hankinnassa on yksittäisen hyödykkeen ostohinnan raja 10 000 euroa, kun se tulee olemaan käytössä useampana kuin kahtena tilikautena. Halvemmat hankinnat kirjataan käyttötalousmenoksi. Ensikertainen kalustus muodostaa poikkeuksen em. rajaa koskevaan määräykseen silloin kun ensikertaisen kalustuksen kokonaisuudesta muodostuu yhteensä yli 10 000 euron hankinta. Ensikertaiseen kalustukseen ei kuitenkaan kirjata lyhytaikaisessa käytössä kuluvia hyödykkeitä, kuten esim. pientarvikkeita ja -laitteita, kirjallisuutta ja tarveaineita. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion ja toiminnan toteutumasta ja ennusteesta annetaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle puolivuotisraportti kaudelta 1 6 / 2019. Koko vuoden toteutumasta laaditaan toimintakertomus, joka käsitellään tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Puolivuotisraportin lisäksi kaupunginhallitukselle laaditaan talouden toteumaennuste kuukausittain aivan alkuvuotta ja kesä-heinäkuita lukuun ottamatta. Kaupunginhallitukselle toimitettava talouden toteumaennuste toimitetaan kaupunginvaltuustolle tiedoksi kausilta 1-4 ja 1-9. Kaupunginhallitus ja kaupungin johtoryhmä seuraavat ja tarvittaessa ohjeistavat talouden hoitoa ja johtamista sekä niihin liittyviä käytännön toimenpiteitä. Myös Kuntari-raportointijärjestelmä päivittyvine talous-, henkilöstö- ja suoritetietoineen palvelee johtamista. Lisäksi kaupunginhallitukselle annetaan tietoja koko maan talouden kehityksestä, korkojen muutoksesta, kaupungin sijoitusten tuotosta, kaupungin lainamäärän muutoksesta ja muista talouden ja toiminnan tekijöistä tarpeen mukaan. Lautakuntien on seurattava taloustilannetta normaalin kokousaikataulunsa puitteissa säännöllisesti. Kunkin esimiehen on seurattava säännöllisesti johtamansa toiminnan talouden kehittymistä talousraportoinnin järjestelmiä hyödyntäen sekä laadittava omia ennusteita määrärahan riittävyydestä johtamisensa tueksi. Tarvittaessa controllerit avustavat talousraporttien tulkinnassa ja ennusteiden laadinnassa. Tilivelvolliset Tilivelvollisia kunnissa ovat toimielimien (muu kuin kaupunginvaltuusto) jäsenet ja ao. toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat ja itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat. Laki ei vaadi tilivelvollisten määrittelemistä ennakolta. Tilivelvollisten määrittelyoikeus on valtuustolla. Viime kädessä tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla on harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia. Vaikka henkilö ei olisikaan tilivelvollinen, hänen on hoidettava tehtävänsä asianmukaisen huolellisesti. Tilivelvollisia ovat, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, konsernipalvelujohtajat, kaupunginlakimies (keskusvaalilautakunta), tarkastuspäällikkö, toimialajohtajat, tulosaluejohtajat, jätehuoltokoordinaattori ja pelastusjohtaja sekä muut toimielinten esittelijät.

30 Riskienhallinta, Hämeenlinnan kaupunkikonsernin merkittävimmät riskit v. 2019 ja niiden hallintakeinot Riskienhallinnalla tarkoitetaan menettelytapoja, joilla tunnistetaan ja arvioidaan toimintaan kohdistuvia sisäisiä ja ulkoisia riskejä ja määritellään toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja talousarvion toteutuminen. Hämeenlinnan kaupungin riskienhallintapolitiikka-asiakirjassa (KV 8.2.2010, päivitetty KV 12.9.2016) on kaupungin ja kaupunkikonsernin riskit luokiteltu neljään ryhmään: strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Alla olevassa riskikartassa on esitetty em. jaottelulla yleisiä kaupungin toimintaan liittyviä ja vaikuttavia riskejä. Strategiset riskit Lähde: Oulun kaupungin riskikartta muokattuna Hml:n tiedoilla Strategisia riskejä ovat mm. toimintaympäristön muutokset, väestörakenteen ja palvelutarpeen ennakoinnissa epäonnistuminen, yksipuolinen elinkeinorakenne, maapolitiikka. Meneillään olevat maakunta -uudistus sekä sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistus (SOTE) sisältävät monia kaupungin toimintaympäristöön, tehtävien ja palvelujen järjestämiseen ja resurssien jakautumiseen kohdistuvia riskejä. Elinkeinoelämään liittyviä riskejä ovat ulkopuolisten investointien jääminen vähäiseksi, työllisyystilanteen heikkeneminen, kaupungin palvelutarjonta sekä toimitila- ja tonttitarjonta. Elinvoiman edistämiseen liittyviä riskejä ovat epäonnistuminen strategian jalkauttamisessa, profiloitumisessa ja brändityössä sekä kasvukäytävän hyödyntämisessä. Merkittäväksi riskiksi on noussut erityisesti pendelöijiä haittaava liikenneyhteyksien heikkeneminen.

31 Kaupunki on varautunut maakunta-ja sote-uudistuksen vaikutuksiin ottamalla käyttöön uuden toimintamallin, joka astui voimaan 1.6.2017. Uudessa toimintamallissa organisaatiorakenne on aiempaa tiiviimpi ja poliittista johtamista on vahvistettu. Operatiiviset riskit Operatiivisia riskejä ovat mm. henkilöstöön, palvelujen jatkuvuuteen ja tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät riskit sekä sisäilmaongelmat. Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen sekä ammattitaitoisen henkilöstön ja sijaisten saatavuus ovat merkittävimmät henkilöriskit. SOTE-uudistuksen ja maakuntaratkaisun vaikutuksena kaupungin henkilökunnasta n. 40 % siirtyy pois. Palvelutarjonnan riittävyyden ja kattavuuden varmistaminen uudella organisaatiolla tulee olemaan haaste. Kaupungin henkilöstöpolitiikassa henkilöstön jaksamiseen, kouluttamiseen ja työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomioita ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteutumista seurataan. Sisäilmaongelmat kaupungin toimitiloissa ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja muodostavat huomattavan riskin palvelun jatkuvuudelle, kustannusten hallittavuudelle ja toisaalta henkilöstön terveydelle. Väistötilojen vuokraaminen ja sisäilmaongelmaisten tilojen tyhjäkäynti tuovat kustannuksia, samoin kuin ongelmaisten tilojen tutkiminen ja korjaus. Sisäilmaongelmat ovat johtaneet useiden henkilöiden pitkittyneisiin sairaspoissaoloihin. Kaupungin toimintamalli sisäilmaongelmia epäiltäessä on uudistettu. Tilapalvelut pitää yllä tilannekuvaa kaupungin kaikkien kiinteistöjen sisäilmatilanteesta. Tietojärjestelmiin ja niiden tietoturvaan kohdistuvat uhkat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannon jatkuvuudelle. Sähköisten järjestelmien haavoittuvuus mm. verkkovikojen ja tietojärjestelmävikojen on aiheuttanut riskitilanteita mm. hoito- ja hoivapuolella. Kaupungin tiedonhallintapäällikön vastuulla ovat tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvien riskien arviointi ja hallinnointi. Eu:n tietosuoja-asetuksen mukaiset velvoitteet tuli täyttää toukokuuhun 2018 mennessä. Asetuksen mukaiset tietosuojavastaavien nimittämiset ja riskiarvioanalyysit kriittisimmistä rekistereistä on tehty. Prosessikuvauksia, riskienhallintaa ja tietoturva- ja tietosuojapolitiikkaa kehitetään ja päivitetään edelleen. Vanhoja palvelusopimuksia on päivitetty vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. Uusissa hankinnoissa ja sopimuksissa tietosuoja-asetus on huomioitu. Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojatietoisuutta lisätään koulutuksilla, tiedotteilla ja ohjeilla. Taloudelliset riskit Hämeenlinnan kaupunkikonsernin merkittävimpiä taloudellisia riskejä ovat vero- ja valtionosuustuloihin, sijoituksiin, rahoitukseen sekä niihin vaikuttaviin markkinatekijöihin ja kustannustason hallintaan sekä talouden tasapainottamissuunnitelmaan liittyvät riskit. Verorahoituksen osalta riski liittyy kaupunkilaisten vuoden 2018 tulokehitykseen. Kehityksen ollessa valtakunnan keskitasoa, ei verotulotilityksissä pitäisi tapahtua merkittävää poikkeamaan ennustetusta, edellyttäen, että talouden kasvu ja työttömyyden lasku jatkuvat ennustetusti. Lisäksi asukasluku ei saisi enää jatkaa laskua vuonna 2018. Mikäli veroprosenttia korotettaisiin 0,25 %-yksiköllä, kaupungin verotulot lisääntyisivät noin 3,0 milj. euroa. Jos asukasluvun kehitystä ei saada kääntymään kasvu-uralle, on kaupungilla edessä mittavat talouden sopeuttamistoimet Sijoitusriski liittyy vallitsevaan alhaiseen ja epävakaaseen markkinatilanteeseen, minkä vuoksi talousarviotavoitteena olevan sijoitustoiminnan myyntivoittotavoitteen saavuttaminen voi muodostua haasteelliseksi. Riskin hallitsemiseksi on kaupungin sijoitusvarallisuuden hoito hajautettu viidelle pääsalkunhoitajalle. Salkunhoitajien kanssa käytävissä säännöllisissä tapaamisissa valvotaan, että valtuuston asettamia sijoitustoiminnan periaatteita noudatetaan (KV 14.10.2013 ja 15.6.2015).

32 Rahoitusriskeistä keskeisin on korkoriski. Termiinikäyrän mukainen hinnoittelu koroille ei vielä kerro merkittävästi korkojen noususta, mutta pankkien analyysien perusteella korkojen arvioidaan nousevan termiinikäyriä nopeammin lähivuosina. Kaupungin velkamäärästä johtuen korkotason nousu kohti ns. normaalia muodostaa kustannusriskin. Korkoriskiä vastaan suojaudutaan koronvaihtosopimuksin. Kaupungin lainakannan suojausaste on syyskuun lopussa 2018 noin 83 %. Talousarvion mukainen toimintakatteen kasvu vuoden 2018 ennusteesta vuodelle 2019 edellyttää poikkeuksellisen tiukkaa kulukuria tilikaudella 2019. Toimintakatteen toteutumisessa piileekin merkittävä riski. Taloudellisia riskejä tunnistetaan ja pyritään hallitsemaan toiminnan ja talouden vuosisuunnittelun, tavoitteiden asettamisen ja määrärahojen budjetoinnin yhteydessä sekä toiminnan toteutuksen ja seurannan yhteydessä. Taloudellisia riskejä on kuvattu myös talousarviokirjan kohdassa Talousarvio vuodelle 2019. Vahinkoriskit Vahinkoriskit ovat henkilöihin, omaisuuteen tai ympäristöön liittyviä riskejä. Kaupunki hallitsee vahinkoriskejä ensisijaisesti omin keinoin ts. ohjeita ja määräyksiä noudattamalla, valmiussuunnittelun avulla sekä vakuuttamalla. Kaupungin vakuutuspalvelut on kilpailutettu v. 2016 ja kaupungilla on sopimus Vahinkovakuutus If Oy:n kanssa. Kaupungilla on lisäksi vahinkorahasto toteutuneiden riskien kuluihin. Rahaston saldo on n. 2,8 milj. euroa.

33 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSKEHITYS Hämeenlinnan talouden pidemmän aikavälin tarkastelu TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 EN 2018 TA 2019 TA 2020 TA 2021 TA 2022 Asukasluku 67 497 67 808 67 976 68 011 67 850 67 662 67 686 67 862 68 079 68 329 68 600 Muutos kpl 227 311 168 35-161 -188 24 176 217 250 271 Muutos % 0,3 % 0,5 % 0,2 % 0,1 % -0,2 % -0,3 % 0,0 % 0,3 % 0,3 % 0,4 % 0,4 % Veroprosentti 19,50 19,50 20,25 20,50 20,50 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 TOIMINTAKATE -327 136-327 730-345 870-350 196-355 204-349 569-362 031-365 943-375 700-384 900-392 900 Muutos % 4,8 0,2 5,5 1,3 1,4-1,6 3,6 1,1 2,7 2,4 2,1 Verotulot 237 372 254 291 268 665 278 118 274 856 281 071 280 800 296 100 306 300 316 500 324 000 Valtionosuudet 97 214 92 495 91 585 87 268 91 435 90 782 91 200 88 400 87 600 87 600 88 600 Rahoitustuotot ja -kulut 3 161 2 723 2 969 4 282 2 636 1 147 400 260-940 -690-90 Korkotuotot 4 432 3 648 3 610 3 276 2 858 2 972 2 320 250-950 -700-100 Muut rahoitustuotot 11 916 11 417 11 302 13 060 12 113 10 794 4 630 Korkokulut 7 014 5 868 5 476 4 602 5 960 6 338 5 830 Muut rahoituskulut 6 173 6 474 6 467 7 452 6 375 6 281 720 VUOSIKATE 10 611 21 779 17 349 19 472 13 723 23 431 10 369 18 817 17 260 18 510 19 610 Poistot 14 503 14 405 18 180 17 467 17 472 18 108 21 000 19 181 24 700 21 800 21 500 Satunnaiset tuotot ja kulut 18 115 2 000 Varausten muutokset netto 296 100 213 117 267 188 2 939 429 4 801 1 469 661 Ylijäämä/alijäämä -3 596 7 474 17 497 4 122-3 482 5 511-7 692 65-2 639-1 821-1 229 Kumulatiivinen ylij/alij. -20 370-13 315-5 477-1 354-4 836 675-7 017-6 952-9 591-11 412-12 641 Kumulat. ylij/alij./as -302-196 -81-20 -71 10-104 -102-141 -167-184 Nettoinvestoinnit 25 597 23 748 47 155 23 836 30 903 18 456 29 630 36 441 29 511 38 811 39 561 Ilman HAMK-järjestelyä: 28 330 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 181 586 194 900 201 351 199 419 230 610 222 264 240 000 257 600 269 900 290 200 310 200 Lainakanta euroa/as 2 690 2 874 2 961 2 932 3 399 3 285 3 546 3 796 3 965 4 247 4 522 Kassavarat 1000 euroa 84 057 94 751 93 141 93 828 91 542 93 000 93 000 93 000 93 000 93 000 93 000 Kassavarat euroa/as 1 245 1 397 1 370 1 380 1 349 1 374 1 374 1 370 1 366 1 361 1 356 Taulukosta: Vuoden 2018 ennuste on kaupungin tammi-syyskuun talousennusteen mukainen muutoin, mutta sitä on korjattu viimeisimmällä veroennusteella. Ennusteesta puuttuu Tekme Oy:n myynnistä kirjattava myyntivoiton tulo, arviolta noin 3,5 milj. euroa. Hämeenlinnan kaupungin toimintakate kasvaa vuonna 2018 tämän hetkisen arvion mukaan 3,6 %. Kasvu on merkittävästi kovempaa kuin aiempina lähivuosina, vaikka merkittäviä palkankorotuksia esimerkiksi vuodelle 2018 ei tullut. Talousarviovuoteen ja suunnitelmavuosiin liittyy merkittävästi vuotta 2018 suurempi kustannuspaine henkilöstökulujen kasvusta ja maan talouden kasvusta johtuen. Taulukon luvuissa toimintakatteen kasvun perusurana on käytetty 2,0 %:n toimintakatteen kasvua, jonka pitäisi olla saavutettavissa, jos palkankorotukset jatkossa pysyvät maltillisina. Palveluverkkoon liittyvät investoinnit asettavat suureen haasteen 2,0 %:n kasvun saavuttamiselle. Toimintakatteen perusuran mukaiseen kasvuun on tehty lisäksi alla esitetyt oikaisut tiedossa olevien seikkojen valossa. Vertailukelpoinen toimintakate kasvaa vuoden 2018 ennusteesta vuoteen 2019 noin 3,9 milj. euroa. Kun pelkästään henkilöstökustannusten kasvu on noin 3 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon kasvu noin 2,5 milj. euroa sekä Nummen palvelukeskuksen vuokrat noin 1,0 milj. euroa, on selvää, että tavoitteeseen pääseminen vaatii poikkeuksellisia kulujen hallintatoimenpiteitä. Suunnitelmavuosien laskenta lähtee siitä oletuksesta, että vuoden 2018 toimintakate toteutuu nyt ennustetun suuruisena. Toimintakatteen peruskasvun (2,0 %) ohella laskennassa on otettu huomioon tällä hetkellä tiedossa olevat toimintakatteen normaalikasvusta poikkeavat oikaisut seuraavasti: - Tonttimyyntituloihin ei ole tehty merkittäviä tasokorotuksia suunnitelmavuosille. Rakennusten kunnossapitoon lisätään 0,3 milj. euroa vuosittain tilojen kunnossapitämisen turvaamiseksi. Vuodelle 2019 on budjetoitu kertaluontoisia myyntituottoja vähintään 0,5 milj. euron arvosta, jonka ei voida olettaa jatkuvan suunnitelmavuosina saman tasoisena. Tämä on poistettu suunnitelmavuosien luvuista.

34 - Vuodet 2019-2020 sisältävät seuraavan vuosittaisen omaisuuden myyntivoittotavoitteen (ei sisällä tonttimyyntiä): vuodelle 2019 1,55 milj. euroa, vuodelle 2020 0,85 milj. euroa. Vuodesta 2021 eteenpäin vastaavia summia ei ole tiedossa. - Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukseen liittyvä jaksotus heikentää toimintakatetta vuonna 2020 (vuoteen 2019 verrattuna) 0,7 milj. euroa. - Luvut eivät sisällä Verkatehtaan paviljonkihankkeen toteutusta. Asiaan palataan vuoden 2020 talousarvion yhteydessä. Paviljonkihanke nostaa toteutuessaan kaupungin toimintakuluja 0,7 milj. euroa investoinnin jälkeisenä ensimmäisenä toimintavuonna. Vastaavasti hankkeen toteutuminen lisää kiinteistöverotuloja noin 0,2 milj. euroa. Verkatehdas Oy:n selvityksen mukaan hankkeeseen tarvittava lisäavustus laskee asteittain vuosien kuluessa. - Luvuissa ei ole mukana Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:lle avustusta Asemanrannan uuden pysäköintilaitoksen mahdollisia avustustarpeita silmällä pitäen. - Hämeenlinnan Liikuntahallit- konsernin talous edellyttää kaupungin avustusten käyttöönottoa tulevaisuudessa. Tämä on arvioitu toteutettavaksi vuonna 2021 siten, että 0,5 milj. euron oman pääoman ehtoiset sijoitukset muutetaan avustuksiksi. Tämä heikentää toimintakatetta vastaavalla summalla. - Sairaanhoitopiirin alijäämien kattamisohjelman päättyminen heikentää kaupungin taloutta 0,2 milj. eurolla vuonna 2020 ja siitä eteenpäin. Vuoden 2018 toimintakate on vertailukelpoinen vuoden 2017 toimintakatteen kanssa. Vuoden 2017 toimintakatteen vertailukelpoinen kasvu vuoteen 2016 oli 0,7%. Verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton syyskuun 2018 ennusteisiin. Kuntaliiton ennusteita on muokattu kaupungin asukaslukuennusteen mukaisesti. Kuntaliiton muokattuun ennusteeseen on lisätty 0,4 milj. euron lisäys kiinteistöveroihin kiinteistöjen kartoituksesta johtuen. Valtionosuusarviot perustuvat Kuntaliiton syyskuussa 2018 julkaisemaan vuoden 2019 laskelmaan ja suunnitelmavuosien osalta kaupungin omaan kehitysarvioon. Valtionosuuksien laskun keskeisin syy on perustoimeentulotuen maksujen kasvu vuonna 2017. Rahoitustuotot- ja kulut netto sisältää arvion kaupungin lainakannan kasvusta ja sen vaikutuksesta rahoituksen nettokertymään. Tämän ohella laskelma perustuu vuoden 2019 osalta 4 milj. euron ja vuosien 2020-2022 osalta 3,2 milj. euron budjetoitujen sijoitustoiminnan myyntivoittojen kertymään, joiden osalta todellinen toteuma voi vaihdella suurestikin markkinoiden kehityksestä riippuen. Lainojen korkokulut on laskettu simuloimalla suunnitelmavuosien lainakannan kasvun (investointien) aiheuttama vaikutus korkokustannuksiin. Toinen korkokulujen laskentaperuste on markkinoiden tällä hetkellä noteeraama termiinikäyrä, joka kuvastaa markkinoiden korkohinnoittelua. Suunnitelmavuosille on varauduttu termiinikäyrää hieman korkeampaan korkokehitykseen pankkien indikaatioiden perusteella. Korkokulujen kasvu on kohtuullisen maltillista kahdesta syystä johtuen: markkinoiden hinnoittelu pidemmän aikavälin korkotasosta on edelleen kohtuullisen alhainen ja kaupungin nykyiset korkosuojaussopimukset purkautuessaan alentavat korkotasoa. Iso korkojen nousu kuitenkin heikentäisi kaupungin taloutta useammalla miljoonalla eurolla suunnitelmavuosina. Poistot vuodesta 2019 eteenpäin on laskettu lisäämällä vuoden 2018 poistoihin investointiohjelman vaikutus ja vähentämällä poistokannan vuosittainen alenema. Kaupungin investointitaso on korkea ja palveluverkkoon liittyviä muutoksia on päätetty ja suunniteltu lukuisia. Tilapalveluiden näkökulmasta tämä näyttäytyy tyhjäksi jäävinä tiloina, joista joudutaan tekemään alaskirjauksia. Vuodelle 2019 alaskirjauksia arvioidaan syntyvän 0,3 milj. euroa, vuodelle 2020 4,9 milj. euroa, vuodelle 2021 1,5 milj. euroa ja vuodelle 2022 0,6 milj. euroa.

35 Varausten muutos sisältää Hämeenlinna-rahaston tuloutusta alaskirjauksia vastaavasti. Vuosina 2019-2022 ei ole suunniteltu tuloutettavan Hämeenlinna-rahastoa purkukustannuksia vastaavasti. Nettoinvestoinnit on huomioitu taulukossa toimialojen valmistelun mukaisina. Kunnallisveroprosenttia ei voida muuttaa vuodelle 2021, eli käytännössä vuonna 2019 päätettäessä vuoden 2020 veroprosentista, päätetään myös vuoden 2021 veroprosentista (mikäli maakuntauudistus toteutuu). Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva kansallinen säännöstö edellyttää, että hallitus päättää kuntatalouden ns. menorajoitteesta. Menorajoite on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle menojen muutokselle. Tarkoituksena on, että menorajoite on yhdenmukainen hallituksen kuntatalouden rahoitusasematavoitteen kanssa. 2017 2018 2019 2020 Menorajoite M -560-690 -770-840 Kuntatalouden menorajoite ei kuitenkaan takaa sitä, että kustannusvaikutukset toteutuvat sen suuruisina kuntataloudessa. Kunnat voivat itse päättää muun muassa siitä, missä laajuudessa ne toteuttavat tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Kaupungin pitkän aikavälin suunnitelma sisältää menorajoitteen mukaisia säästötoimia 2,3 milj. euron edestä (ammatillisen koulutuksen reformi). Muita säästötoimia ei ole päätetty ottaa käyttöön. Maan hallitus ei ole myöskään kyennyt aidosti päättämään sisältöä kaikelle julkisen talouden suunnitelman mukaiselle säästötavoitteelle. Hämeenlinnan kaupungin tase oli 0,7 milj. euroa ylijäämäinen vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Vuoden 2018 viimeisimmän ennusteen mukainen alijäämä olisi noin 7,5 milj. euroa. Luvuista puuttuu Tekme Oy:n myynnistä saatava budjetoitua myyntivoittoja arviolta 3,5 milj. euroa suurempi myyntivoitto. Tekme Oy:n myyntivoitto huomioiden kumulatiivinen alijäämä tilikauden 2018 lopussa olisi noin 4 milj. euroa. Kuntalain mukaan Hämeenlinnan kaupungin taseeseen muodostuneet alijäämät tulee kattaa niiden syntyvuotta seuraavan vuoden alusta lukien neljän vuoden aikana. Täten vuonna 2018 syntyneet alijäämät tulisi kattaa vuoden 2022 loppuun mennessä. Taulukon mukaisin laskentaperiaattein kaupungin tase kääntyy alijäämäiseksi vuoden 2018 lopussa, eivätkä alijäämät tule katetuksi suunnitelmakaudella. Suunnitelmakauden lopussa (2022) alijäämiä olisi kattamatta noin 9 milj. euroa (vuoden 2018 ennusteesta puuttuu Tekme Oy:n myyntivoitto). Alijäämät saadaan katetuksi mm. seuraavin toimenpitein: - pidättäytymällä ei-pakollisista investoinneista (välttämällä uusia kustannuksia), vaikutus esim. 0,6 milj. euroa vuodessa - vähentämällä kaupungin tarjoamien palveluiden määrää tai laatua, vaikutus esim. 1 milj. euroa vuodessa - korottamalla kunnallisveroa 0,25 veroprosenttiyksikköä (vastaa vuositasolla noin 3 milj. euroa) esimerkiksi vuodelle 2020, vaikutus 9 milj. euroa kolmessa vuodessa - purkamalla Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä, vaikutusarvio 12 milj. euroa kertaluonteisesti - muuttamalla Hämeenlinna-rahaston sääntöjä, jolloin rahastoa voidaan käyttää alijäämien kattamiseen, vaikutus esim. 5 milj. euroa kertaluonteisesti Kaupungin korkeasta investointitasosta johtuen velkamäärä kasvaa jatkuvasti nousten suunnitelmakauden lopulla yli 300 milj. euroon, mikäli suunnitellut investoinnit toteutuvat. Kaupungin talouden pidon kannalta oleellisinta on varmistaa käyttötalouden tasapainon saavuttaminen tuloja lisäämällä ja menoja karsimalla. Kirjanpidolliset järjestelyt eivät ole kestävä tie talouden tasapainottamiseen ja alijäämien kattamiseen. Talouden ei pitäisi myöskään olla tasapainossa kertaluonteisten erien, omaisuuden myynnin tai sijoitustoiminnan myyntivoittojen ansiosta. Kaupungin talouden tilanne on niin vakava, että korjausliikkeitä on välttämätöntä tehdä heti. Kaupungin pidemmän aikavälin taloussuunnitteluun liittyy kaupunkiemon lisäksi koko muu konserni. Kaupungin konsernirakenteen uudistamisesta ja tehostamisesta päätettiin keväällä 2017.

36 Optimointi on edennyt vuonna 2018 ja se jatkuu edelleen useamman vuoden ajan. Konsernirakenteen optimoinnilla on mahdollisuus saada aikaan säästöjä ja/tai vapauttaa resursseja sellaisten toimintojen käyttöön, jotka nähdään kaupungin strategian kannalta keskeisimmiksi panostuskohteiksi. Konsernirakenteen optimointi vaatii toimijoilta rationaalista suhtautumista valmistelussa ja päätöksenteossa. Maakuntauudistus tulee nykyarvioiden perusteella keskimäärin lievästi parantamaan kuntien tilannetta pitkällä tähtäimellä. Muutoksen jälkeisinä ensimmäisinä vuosina suunniteltu lainsäädäntö lähtee siitä, että uudistuksen talousvaikutukset kuntien talouteen ovat plusmiinus nolla. Kanta-Hämeessä ja Hämeenlinnassa sote-kustannukset ovat olleet maan keskiarvoa alhaisemmat. Tämän johdosta maakunnan kunnista siirtynee tuloja valtiolle (maakunnalle) enemmän kuin menoja. Tätä muutosta tasoitetaan alkuvuosina valtionosuusjärjestelmän kautta. Arviot maakuntauudistuksen kuntien (keskimäärin) taloutta helpottavasta pitkän tähtäimen vaikutuksesta perustuvat siihen, että sote-kustannukset, jotka ovat kasvaneet toimintakuluista nopeinta tahtia menneisyydessä, siirtyvät pois kuntien vastuulta. Kaupungin tulee pyrkiä edelleen tehostamaan (alentamaan suhteellisia kustannuksia) maakuntaan siirtyviä palvelukokonaisuuksia, koska suunnitellun lainsäädännön perusteella kaupunki hyötyy tästä tehostamisesta 60%:in osuudelta pysyvästi (VM/muutosrajoitin). Maakuntauudistuksen keskeisin julkista taloutta todennäköisesti parantava seikka lienee se, että jatkossa rahoitusvastuu ja lainsäädäntövastuu sote-palveluissa on samalla taholla, valtiolla. Maakuntauudistuksen osalta on kuitenkin syytä muistaa, että jatkossakin kunnat pärjäävät ensisijaisesti tekemällä omia hyviä päätöksiä talouden parantamiseksi. Vuoden 2011 nettoinvestointeja nostivat tavanomaisesta poikkeavat osakepääoman lisäykset noin 30 milj. euroa (Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 27,6 milj. euroa ja Teknologiakeskus Innopark Oy 2,2 milj. euroa). Vastaavia rahallisia ulosmaksuja ei kuitenkaan tapahtunut. Ilman niitä investointisumma oli 21,9 milj. euroa. Vuoden 2014 investointipiikki johtuu HAMK:n kirjanpidollisista 18,8 milj. euron suuruisista omistusjärjestelyistä, joita vastaava tulo kirjattiin tilinpäätökseen. Rahaa järjestelyissä ei liikkunut. Ilman HAMK:n kirjanpidollista erää 2014 investointisumma oli 28,3 milj. euroa.

37 KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT Verotulot Kunnallisverotuloihin vaikuttavat ansiotulojen kasvu ja muu taloudellinen kehitys. Kunnallisverotuloa arvioidaan kertyvän noin 250,9 milj. euroa, joka on noin 11,0 milj. euroa 2018 budjettilukua (239,8 milj. euroa) enemmän. Kunnallisveron suuruus 2018 2019 20,75 % 20,75 % Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 17,2 milj. euroa, joka on 1,4 milj. euroa 2018 talousarviota (noin 15,8 milj. euroa) enemmän. Kiinteistöveroja ei koroteta. Kiinteistöveroarviossa on lähtökohtana verohallinnon laskelma, jonka pohjaa on täydennetty verotuksen ulkopuolelle aikaisemmin jääneiden kiinteistöjen selvityksen tiedoilla. Vuoden 2019 arvio kiinteistöveron tuotosta on lähes 28,1 milj. euroa, joka on hieman 2018 talousarviolukua (28,2 milj. euroa) vähemmän. Vero 2018 Vero 2019 Välys Yleinen kiinteistövero 1,35 % 1,35 % 0,93-2,00 % Vakituisen asunnon vero 0,60 % 0,60 % 0,41-1,00 % Vapaa-ajan rakennuksen vero 1,40 % 1,40 % 0,93-2,00 % Yleishyödyllisen rakennuksen vero 0,00 % 0,00 % 0,00-2,00 % Voimalaitoksen vero 1,50 % 1,50 % 0,93-3,10 % Rakentamattoman rakennuspaikan vero 3,30 % 3,30 % 2,00-6,00 % Vuoden 2019 verotuloarvio on yhteensä 296,1 milj. euroa. Siinä on kasvua 12,3 milj. euroa 2018 talousarvioon (283,8 milj. euroa). TP 2017 TA 2018 TA 2019 Verotulot yhteensä 281 071 422 283 800 000 296 100 000 Kunnallisvero (kunnan tulovero) 238 140 113 239 830 000 250 860 000 Kiinteistövero 26 919 904 28 210 000 28 050 000 Osuus yhteisöverosta 16 011 405 15 760 000 17 190 000

38 Valtionosuudet Vuonna 2019 peruspalvelujen valtionosuuden ja verotulojen tasauksen yhteismääräksi arvioidaan 100,9 milj. euroa. Opetuksen ja kulttuurin valtionosuuden osalta Hämeenlinna on nettomaksaja. Vuonna 2019 valtionosuuden miinuseräksi arvioidaan -12,5 milj. euroa. Näin ollen valtionosuuden netto 2019 on 88,4 milj. euroa eli 2,4 milj. euroa 2018 talousarviota vähemmän. Vuoden 2018 ennusteeseen nähden valtionosuudet laskevat 2,8 milj. euroa. TP 2017 TA 2018 TA 2019 Valtionosuudet yhteensä 90 782 045 90 800 000 88 400 000 Peruspalvelujen valtionosuus 102 995 505 103 000 000 100 900 000 Opetus ja kulttuuri, muut vos:t -12 213 460-12 200 000-12 500 000 Korkotuotot ja -kulut Hämeenlinnan lainasalkun keskikorko marginaalit mukaan lukien oli 2018 lokakuussa 2,27 %. Lainojen suojausaste oli 83 %. Lahjoitusrahastoille maksetaan kaupunginhallituksen 8.4.2002 tekemän päätöksen mukaisesti kunkin vuoden alussa voimassa olevan peruskoron suuruinen korko. Vuoden 2019 korkotuotoiksi arvioidaan hieman yli 2,1 milj. euroa ja korkokuluiksi lähes 5,9 milj. euroa. Muut rahoitustuotot ja -kulut Sijoitetun omaisuuden pääomaksi on arvioitu vuoden 2019 lopussa noin 107 milj. euroa. Saatavaksi tuotoksi on arvioitu 3,5 % - 4,5 %. Muihin rahoitustuottoihin kirjataan mm. arvopapereiden (sijoitustoiminnan) myyntivoitot, osinkotulot, sijoitustoiminnan osingot, verotilitysten korkotulot ja viivästyskorot. Rahoitustuottoja arvioidaan 2019 kertyvän 4,6 milj. euroa. Tästä sijoitustoiminnan myyntivoittojen osuus on 4,0 milj. euroa. Sijoitustoiminnan myyntivoittojen kertymään vaikuttaa erityisesti markkinakehitys, joten todellinen kertymä voi markkinamuutosten johdosta poiketa paljonkin budjetoidusta. Muihin rahoituskuluihin kirjataan mm. mahdolliset arvopapereiden myyntitappiot ja arvonalentumiset. Rahoituskuluja arvioidaan 2019 syntyvän reilut 0,6 milj. euroa. Korko- ja rahoitustuottojen sekä -kulujen nettotuotoksi arvioidaan vajaat 0,3 milj. euroa.

39 TP 2017 TA 2018 TA 2019 Korkotuotot yhteensä 2 972 356 2 320 000 2 140 000 Korkotuotot ulk. antolainoista 1 790 862 1 760 000 1 800 000 Korkotuotot liikelaitoksilta 881 037 0 0 Korkotuotot sijoituksista 266 614 510 000 310 000 Muut korkotuotot 33 843 50 000 30 000 Muut rahoitustuotot yhteensä 10 794 278 4 630 000 4 610 000 Liikelaitosten korv. peruspääom. 5 968 000 0 0 Arvopapereiden myyntivoitot 4 209 386 4 000 000 4 000 000 Muut rahoitustuotot 616 892 630 000 610 000 Korkokulut yhteensä 6 338 167 5 830 000 5 860 000 Lainojen korkokulut 5 449 649 5 700 000 5 820 000 Liikelaitosten sis. korkokulut 881 037 0 0 Muut korkokulut 7 481 130 000 40 000 Muut rahoituskulut yhteensä 6 281 100 720 000 630 000 Liikelaitosten korv. peruspääom. 5 968 000 0 0 Myyntitappiot ja arvonalentumiset 309 722 600 000 600 000 Muut rahoituskulut yhteensä 3 378 120 000 30 000 Rahoitustuotot yhteensä 13 766 634 6 950 000 6 750 000 Rahoituskulut yhteensä 12 619 267 6 550 000 6 490 000 Rahoituksen nettotuotot/-kulut 1 147 367 400 000 260 000 Lainanotto Hämeenlinnan lainakanta 31.12.2017 oli 222,3 milj. euroa, joka on 3 284 euroa asukasta kohti. Manner-Suomen kuntien keskiarvo oli 2 921 euroa asukasta kohti. Kaupungin lainakannasta 181,3 milj. euroa oli pitkäaikaista lainaa ja 20,0 milj. euroa rahoituslaitoksilta otettua kassalainaa sekä loput 21,0 milj. euroa kassalainaa kaupunkikonsernin yhtiöiltä. Hämeenlinnalla oli vuoden 2017 lopussa markkina-arvoltaan 105,1 milj. euron sijoitukset. Jos tämä summa huomioidaan laskennallisesti lainamäärästä pois, Hämeenlinnan nettomääräinen velka olisi ollut huomattavasti pienempi, eli 1 732 euroa asukasta kohti. Vuoden 2018 talousarviossa varauduttiin pitkäaikaisen nettolainan 11 milj. euron kasvuun. Lisäksi kaupunginvaltuuston päätöksellä 29.1.2018 nettolainanottovaltuutta korotettiin noin 6,9 milj. euroa Hämeenlinnan Valot Oy:ltä kaupungille siirtyneiden lainojen vuoksi. Pitkäaikainen lainamäärä saisi näin ollen kasvaa nettona 17,9 milj. euroa. Ennusteen mukaan se kasvaa kuitenkin vain 7,3 milj. euroa. Sen sijaan rahoituslaitoksilta otettavan kassalainan määrän ennakoidaan vuodenvaihteessa olevan 30 milj. euroa, joka on 10 milj. euroa enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Konserniyhtiöiltä saatavan kassalainan määrä pysynee entisellä tasolla. Koko lainakannan arvioidaan kasvavan 2018 loppuun mennessä noin 240 milj. euroon. Se on 17,7 milj. euroa (10,8 milj. euroa ilman Hämeenlinnan Valoilta siirtyneitä lainoja) enemmän kuin 2017 lopussa. Vuoden 2019 talousarviossa varaudutaan 36,4 milj. euron nettoinvestointeihin. Investointien rahoittamiseksi tarvitaan uutta pitkäaikaista nettolainaa noin 17,6 milj. euroa. Lisäksi otettuja lainoja lyhennetään noin 30 milj. euroa, joten pitkäaikaista bruttolainaa tarvitaan lähes 48 milj. euroa. Lainakannan arvioidaan kasvavan yhteensä noin 257,6 milj. euroon. Lainamäärä on tällöin 3 796 euroa asukasta kohti. Mittava investointitahti jatkuu myös suunnitelmavuosina ja nostaa pitkäaikaista nettolainaa niin, että lainamäärä on ylittämässä 300 milj. euron rajan 2022. Lainamäärän kehitys TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 47 200 000 47 300 000 45 700 000 54 100 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 29 300 000 29 700 000 33 400 000 33 800 000 Pitkäaikainen nettolisälaina 17 900 000 17 600 000 12 300 000 20 300 000 Koko lainakanta (2018 luku on ennuste) 240 000 000 257 600 000 269 900 000 290 200 000 Laina asukasta kohti 3 546 3 796 3 965 4 247

40 Antolainauksen muutokset Tähänastisten antolainojen määrä vuoden 2018 lopussa on 43 milj. euroa, antolainoista 41,3 milj. euroa on annettu omille tytär- ja osakkuusyhtiöille. Vuonna 2018 antolainasaamiset tytäryhtiöiltä vähenevät 0,5 milj. euroa ja muut lainasaamiset noin 0,2 milj. euroa. Yhteensä vähennys on noin 0,7 milj. euroa. Vuodelle 2019 ei ole määrärahaa uusiin ulkoisiin antolainoihin. Sisäinen pääomavuokra ja laskennallinen korko Sisäisen vuokran periaatteiden mukaisesti toimialoilta peritään vuosittain kohtuulliseksi katsottua sidotun pääoman korkoa (tuottoa), jonka tulee kattaa esimerkiksi talonrakennusinvestoinneista kaupungille aiheutuvan vieraan pääoman kustannuksen (korkokulut) ja pitkällä tähtäimellä tyhjilleen jääneiden tilojen alaskirjaukset. Lisäksi peritään korjausvastiketta (korjausvastikkeen määrän tulee kattaa tilakokonaisuudesta kaupungille vuosittain aiheutuvat poistot), maanvuokraa (korvaus maahan sitoutuneen pääoman käytöstä) ja peruskorjauksista aiheutuviin poistoihin perustuvaa vuokran osaa. Vuokranmääräytymisperiaatteista päättää valtuusto erillisen valmistelun pohjalta. Kaupunginhallitus päättää edellä mainittujen korkojen (korjausvastike ja sidotun pääoman korko) suuruudesta. Vuonna 2019 korjausvastikkeen ja sidotun pääoman koron määrät ovat 2%. Muulta osin käyttöomaisuuden laskennallinen korko lasketaan vuoden peruskoron keskiarvon mukaan. Laskennallinen korko ei ole määrärahaa.