Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 7 / 2003 Publications of the National Public Health Institute

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 7 / 2003 Publications of the ational Public Health Institute Tiina Laatikainen Heli Tapanainen Georg Alfthan Irma Salminen Jouko Sundvall Jaana Leiviskä Kennet Harald Pekka Jousilahti Veikko Salomaa Erkki Vartiainen Tutkimuksen toteutus ja tulokset 1 Perusraportti Helsinki, 2003

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 7 / 2003 Publications of the ational Public Health Institute Tiina Laatikainen, Heli Tapanainen, Georg Alfthan, Irma Salminen, Jouko Sundvall, Jaana Leiviskä, Kennet Harald, Pekka Jousilahti, Veikko Salomaa, Erkki Vartiainen FIRISKI 2002 Tutkimuksen toteutus ja tulokset 1 Perusraportti Kansanterveyslaitos Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto KTL-ational Public Health Institute, Finland Department of Epidemiology and Health Promotion Helsinki, 2003

Copyright ational Public Health Institute KTL Julkaisija - Utgivare - Publisher Kansanterveyslaitos (KTL) Mannerheimintie 166 00300 Helsinki Puh. vaihde (09) 47441, telefax (09) 4744 8338 Folkhälsoinstitutet Mannerheimvägen 166 00300 Helsingfors Tel. växel (09) 47441, telefax (09) 4744 8338 ational Public Health Institute Mannerheimintie 166 00300 Helsinki Telephone + 358-9-47441, telefax +358-9-4744 8338 ISB 951-740-356-9 ISS 0359-3576 Hakapaino Oy Helsinki 2003

SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKIMUKSE TAUSTA JA TAVOITTEET... 1 2. TUTKIMUKSE TOTEUTUS... 1 2.1. Tutkimusalueet ja kohdeväestö...1 2.2. Otanta ja alaotokset...2 2.3. Aineiston keruu...2 2.3.1. Lomake...2 2.3.2. Kenttätyön kulku...2 2.3.3. Mittaukset...2 2.3.4. Laboratorioanalyysit...3 2.4. Tutkimusorganisaatio ja henkilökunta...3 3. TULOKSET... 4 3.1. Tulosten raportointi...4 3.2. Osallistumisaktiivisuus...4 3.3. Tärkeimpien kroonisten tautien riskitekijöiden muutokset 1972-2002...5 3.3.1. Kolesteroli...5 3.3.2. Verenpaine...9 3.3.3. Paino...9 3.3.4. Tupakointi...11 3.4. Muita tuloksia...13 3.4.1. Terveydentila...13 3.4.2. Liikunta...16 3.4.3. Altistuminen ympäristön tupakansavulle...18 3.4.4. Tupakointiin liittyvät asenteet ja neuvonta...19 3.4.5. Alkoholi...20 4. YHTEEVETO... 21 5. SUMMARY I EGLISH... 21 6. KIRJALLISUUSVIITTEET... 22 LIITTEET 1. Otos, kato, osallistuneet ja osallistumisprosentti vuonna 2002 2. Seerumin kolesterolin keskiarvo ja hajonta 3. Seerumin kolesterolin jakauma 4. Systolisen verenpaineen keskiarvo ja hajonta 5. Systolisen verenpaineen jakauma 6. Diastolisen verenpaineen keskiarvo ja hajonta 7. Diastolisen verenpaineen jakauma 8. Painoindeksin keskiarvo ja hajonta 9. Painoindeksin jakauma 10. Tupakoivien prosenttiosuus sukupuolittain ja alueittain 11. FIRISKI 2002 -tutkimuksen suunnittelutyöryhmät 12. Tutkimuslomake

1. TUTKIMUKSE TAUSTA JA TAVOITTEET FIRISKI 2002 -tutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen väestötutkimussarjaa, jonka tarkoituksena on seurata kansanterveydellisiä riskitekijöitä ja koettua terveydentilaa sekä tutkia erityisesti sydän- ja verisuonitautien, syövän, astman ja allergioiden sekä diabeteksen syitä ja tauteihin liittyviä ympäristö- ja perintötekijöitä. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä on tutkittu Suomessa vuodesta 1972 viiden vuoden välein toteutetuilla väestötutkimuksilla. Tutkimukset aloitettiin Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä vuonna 1972. Turun ja Loimaan alueella vastaavat tutkimukset aloitettiin vuonna 1982 ja Helsingin ja Vantaan alueella vuonna 1992. Oulun läänissä tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 1997 ja vuoden 2002 tutkimuksessa oli mukana myös Lapin lääni. Tutkimukset aloitettiin Itä-Suomessa Pohjois-Karjalaprojektin evaluoimiseksi. Vuodesta 1982 Kansanterveyslaitos on osallistunut WHO:n CIDI- ja MOICAprojekteihin, jolloin väestötutkimusten sisältöä on muokattu vastaamaan myös näiden projektien tavoitteita. Tutkimuksen laajennuttua myös pääkaupunkiseudulle ja edelleen Pohjois-Suomeen tuli tutkimushankkeen keskeiseksi tavoitteeksi valtakunnallinen riskitekijäseuranta. vuonna 2002. Tutkimus noudatti pääpiirteiltään Kansanterveyslaitoksella vuodesta 1972 toteutettuja tutkimuksia. Tutkimusmenetelminä on käytetty kansainvälisen WHO MOICA -tutkimuksen mallia 1. FIRISKI 2002 -tutkimuksessa on huomioitu myös Euroopan Unionin kansainvälisen tutkimusmenetelmien standardoimisprojektin (European Health Risk Monitoring) viimeisimmät suositukset 2. 2.1. Tutkimusalueet ja kohdeväestö FIRISKI 2002 -tutkimus tehtiin kuudella tutkimusalueella: 1) Pohjois-Karjalan maakunnassa, 2) Pohjois- Savon maakunnassa, 3) Turun ja Loimaan kaupungeissa ja 11 ympäröivässä kunnassa, 4) Helsingin ja Vantaan kaupungeissa, 5) Oulun läänissä ja 6) Lapin läänissä. Tutkimusalueet on esitetty karttakuvassa 1. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 131 kuntaa. Kuva 1. FIRISKI 2002 -tutkimuksessa mukana olevat alueet. FIRISKI 2002 -tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on palvella terveyspoliittista päätöksentekoa tuottamalla tietoa kroonisten tautien riskitekijöistä ja niihin liittyvistä muista tekijöistä sekä näiden tekijöiden alueellisista eroista Suomessa. Vuonna 2002 saatuja tietoja verrataan aikaisempien FIRISKI- ja FIMOICAtutkimuksien tuloksiin suomalaisväestön riskitekijätasojen muutosten kuvaamiseksi. Tutkimuksessa saatua aineistoa käytetään kroonisten kansantautien riskitekijöiden ja niihin liittyvän terveyskäyttäytymisen ja väestön ravintotottumusten kansallisessa seurannassa. Tutkimusaineistoa käytetään myös tieteelliseen tutkimukseen, jossa pyritään selvittämään riskitekijöiden, terveyskäyttäytymisen ja ravintotekijöiden sekä erilaisten taustatekijöiden esiintyvyyttä ja yhteyksiä. Laaja väestötutkimusaineisto antaa myös mahdollisuuden väestössä tapahtuvien sairastuvuusmuutosten dynamiikan tutkimiseen ja kansantautien syiden selvittämiseen kohorttiasetelmassa. 2. TUTKIMUKSE TOTEUTUS Kansanterveyslaitoksen toteuttaman FIRISKI 2002 - tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin tammi-huhtikuussa

Tutkimuksen kohteena oli kunkin alueen 25 64-vuotias väestö. Lisäksi Pohjois-Karjalan maakunnassa, Helsingin ja Vantaan kaupungeissa ja Lapin läänissä kohdeväestöön kuuluivat myös 65 74-vuotiaat. Tutkimusväestöön kuulumattomiksi katsottiin otannan ja tutkimuksen välillä alueelta poismuuttaneet ja kuolleet. 2.2. Otanta ja alaotokset Tutkittavat poimittiin väestörekisteristä satunnaisotannalla siten, että kultakin alueelta jokaisessa sukupuolen ja 10-vuotisikäryhmän mukaan ositetussa solussa oli 250 henkilöä. Perusotoksen suuruus oli kullakin alueella 2000 henkilöä. Pohjois-Karjalan maakunnassa, Helsingissä ja Vantaalla sekä Lapin läänissä tutkittiin myös vastaava otos 65 74-vuotiaasta väestöstä. äiden kolmen alueen kokonaisotos oli 2500 henkilöä. FIRISKI 2002 -tutkimuksen yhteydessä tehtiin perustutkimuksen lisäksi useita liitännäistutkimuksia pääasiallisesti erilaisille alaotoksille. äitä tutkimuksia olivat mm. Finravinto-tutkimus, naisten tutkimus, liikuntatutkimus, kylmäaltistustutkimus, ympäristön tupakansavulle altistumisen tutkimus, kaljuuntumistutkimus. Ravintotutkimus toteutettiin haastattelulla, jossa kartoitettiin edellisten 48 tunnin ravinnonsaanti. Ravintotutkimukseen liittyen tutkittiin alaotoksilta myös suolansaantia, C-vitamiinia ja perusverenkuva. 2.3. Aineiston keruu Tutkimus sisälsi kyselylomakkeen ja terveystarkastuksen, jonka yhteydessä otettiin myös verinäytteitä laboratorioanalyysejä varten. Kaikille otokseen valituille henkilöille lähetettiin postitse kotiin kyselylomake ja kutsu oman kunnan terveyskeskuksessa tai muussa tutkimuspaikassa toteutettavaan terveystarkastukseen. Tiedonkeruu aloitettiin 21.1.2002 ja lopetettiin tutkimusalueesta riippuen 27.3.-19.4.2002. 2.3.1. Lomake Tutkimuksen peruslomake sisälsi kysymyksiä sosiodemografisista tekijöistä, terveyspalvelujen käytöstä, sairauksista ja oireista, terveyskäyttäytymisestä, ravintotottumuksista ja psykososiaalisista tekijöistä. Kysymyslomake on raportin liitteenä. 2 Tutkittavat saivat lomakkeen kotiinsa tutkimuskutsun mukana. Heitä pyydettiin täyttämään lomake etukäteen ennen terveystarkastukseen saapumista. Tutkimuslomakkeita täydennettiin terveystarkastuksen yhteydessä ja tutkittavilla oli mahdollisuus esittää lomakkeeseen liittyviä kysymyksiä myös etukäteen soittamalla Kansanterveyslaitoksen FIRISKItutkimuksen palvelunumeroon. 2.3.2. Kenttätyön kulku Tutkimus toteutettiin pääasiallisesti kunkin kunnan terveyskeskuksessa tai muussa terveyskeskuksen osoittamassa tutkimustilassa. Kullakin tutkimusalueella työskenteli 4-6 hengen koulutettu tutkimusryhmä, jota avusti yksi paikallinen perushoitaja tai sairaanhoitaja. Tutkimuspaikalle saavuttuaan tutkittavat kävivät neljässä tutkimuspisteessä. Ensimmäisessä pisteessä heiltä tarkastettiin henkilöllisyys ja pyydettiin kirjallinen suostumus tutkimustietojen keräämiseen ja käyttöön. Heille annettiin lisätietoa tutkimuksesta ja mitattiin pituus ja paino. Toisessa tutkimuspisteessä tutkittavilta mitattiin verenpaine, pulssi, vyötärön ja lantion ympärys sekä kysyttiin leipärasvan käyttöä. Kolmannessa tutkimuspisteessä otettiin verinäytteet. Pisteessä työskenteli kaksi laboratorionhoitajaa, joista toinen toimi näytteenottajana ja toinen huolehti näytteiden jatkokäsittelystä ja pakkaamisesta. eljännessä tutkimuspisteessä työskenteli tutkimuksen vastuuhoitaja. Hän tarkisti tutkimuslomakkeen ja tarvittaessa täydensi sitä yhdessä tutkittavan kanssa. Lisäksi hän toteutti tutkimuksen yhteydessä toteutettujen alaotostutkimusten mittaukset ja ohjeisti kotona täytettävien ja jälkikäteen palautettavien lomakkeiden ja näytteiden toimittamisen. Perustutkimuksen henkilöstön lisäksi viidellä tutkimusalueella työskenteli kaksi ravintohaastattelijaa. He toteuttivat tietokoneavusteisesti 48 tunnin ruuankäyttöhaastattelut. 2.3.3. Mittaukset Pituuden ja painon mittaaminen Pituus mitattiin standardoidulla seinään kiinnitettävällä pituusmitalla. Tutkittavaa pyydettiin riisumaan kenkänsä ja asettumaan seisomaan seinää vasten jalat yhdessä ja selkä suorana. Pituus luettiin pituusmitan asteikolta katsoen siihen vaakasuoraan ja kirjattiin tutkimuslomakkeelle 0,1 cm:n tarkkuudella.

Paino mitattiin kevyessä vaatetuksessa standardoidulla punnusvaa alla. Tutkittavia pyydettiin riisumaan kenkänsä, päällysvaatteensa, painavat housunsa ja villapaitansa sekä poistamaan vyönsä ja tyhjentämään taskunsa. Paino mitattiin 100 gramman tarkkuudella tutkittavien seistessä keskellä vaakaa, paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Verenpaineen mittaaminen Verenpaine mitattiin elohopeamanometrillä tutkittavan levättyä istuvassa asennossa vähintään viisi minuuttia. Mittauksissa käytettiin mansettia, jonka ilmatyynyn koko oli 14 cm x 40 cm. Mittaukset tehtiin tutkittavan istuessa hänen oikeasta käsivarrestaan. Systoliseksi verenpaineeksi kirjattiin se kohta, jossa ensimmäinen toisiaan seuraava sydänääni kuuluu. Diastoliseksi verenpaineeksi merkittiin kohta, jossa säännölliset pulssiäänet katoavat (Korotkoffin V:s vaihe). Verenpaine mitattiin kolme kertaa. Mittausten välillä pidettiin vähintään minuutin tauko. Ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä mitattiin pulssi. Vyötärön ja lantion mittaaminen Tutkittavia pyydettiin riisumaan kaikki vyötärön ja lantion aluetta kiristävät vaatteet. Mittaukset tehtiin tutkittavien seistessä kapeassa haara-asennossa paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Vyötärön ympärysmitta mitattiin suoliluun harjanteen ja alimman kylkiluun puolivälistä. Mittanauhan lukema luettiin kevyen uloshengityksen aikana. Lantion ympärysmitta mitattiin lantion leveimmästä kohdasta noin kaksi sormenleveyttä häpyluun yläpuolelta. Mittaustulokset kirjattiin 0,5 cm:n tarkkuudella. 2.3.4. Laboratorioanalyysit Tutkittavia oli pyydetty paastoamaan vähintään 4 tuntia ennen verinäytteiden ottoa. Laskimoverinäytteet otettiin tyhjiöputkiin kyynärtaipeen laskimosta. Staasi avattiin välittömästi sen jälkeen, kun neula oli saatu pistetyksi suoneen. äytteenotossa käytettiin 20 G:n neulaa. Verinäytteitä seisotettiin 20 minuuttia huoneenlämmössä. Tämän jälkeen näytteet sentrifugoitiin ja seerumi ja plasma eroteltiin kuljetusputkiin. Lipidianalyyseihin käytetyt näytteet lähetettiin tuorenäytteinä Kansanterveyslaitokselle. Muut seerumi- ja plasmaputket jäädytettiin välittömästi kuivajäihin. Kokoverinäytteet pakastettiin -20 ºC -asteeseen välittömästi näytteiden oton jälkeen. 3 Seerumin kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit, gammaglutamyylitransferaasi (GGT) ja C- reaktiivinen proteiini (CRP) määritettiin tuoreseeruminäytteistä Kansanterveyslaitoksen Analyyttisen biokemian laboratoriossa. Määritysmenetelminä käytettiin kolesterolille entsymaattista menetelmää CHOD-PAP, Thermo Elektron Oy), HDL-kolesterolille suoraa entsymaattista HDL-menetelmää (Thermo Elektron Oy), triglyserideille entsymaattista menetelmää (GPO-PAP, Thermo Elektron Oy), glutamyylitransferaasille eurooppalaisen suosituksen mukaista kineettistä menetelmää (ECCLS, Thermo Elektron Oy) ja C-reaktiiviselle proteiinille matalalle pitoisuusalueelle herkistettyä immunoturbidometristä menetelmää (Orion Diagnostica). Kaikki analyysit suoritettiin Optima-analysaattorilla (Thermo Elektron Oy). Laboratoriomenetelmien tulosten toistettavuus varmistettiin analysoimalla näytesarjoissa kahta eri pitoisuustason kontrollia ja analyysitulostason täsmäävyys osallistumalla Labqualityn laadunarviointikierroksille sekä lipidimääritysten osalta myös CDC- HLBI:n (Centers for Disease Control and Prevention and ational Heart, Lung and Blood Institute, Atlanta, USA) lipidien standardisointi-ohjelmaan. 2.4. Tutkimusorganisaatio ja henkilökunta Tutkimuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi sosiaali- ja terveysministeriön alainen Kansanterveyslaitos. Tutkimuksen käytännön toteuttaminen oli pääasiallisesti Epidemiologian ja terveyden edistämisen osaston vastuulla. Laboratorioanalytiikasta vastasi Analyyttisen biokemian laboratorio. Tietojärjestelmäyksikkö ja ATK-yksikkö olivat kiinteästi mukana tiedonkeruun logistiikan ja tiedonsiirron suunnittelussa ja toteuttamisessa. Epidemiologian ja terveyden edistämisen osastolla tutkimuksen suunnittelusta vastasi FIRISKI 2002 -tutkimuksen johtoryhmä. Kenttätyön suunnittelun ja järjestelyt toteutti pääasiallisesti työryhmä, johon kuului erikoistutkija, ATKsuunnittelija, mikrotukihenkilö, projektisihteeri ja kaksi avustavaa sihteeriä. Tutkimuksessa oli mukana myös useita muita yhteistyötahoja erityisesti liitännäistutkimusten toteuttamisessa. Lapin alueen riskitekijätutkimuksen, kylmäaltistustutkimuksen ja kaljuuntumistutkimuksen suunnittelussa ja rahoittamisessa olivat mukana Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Thule-instituutin Arktisen lääketieteen keskus ja Oulun aluetyöterveyslaitos. aisten tutkimuksesta vastasi Tampereen yliopiston terveystieteen laitos. Ympäristön tupakansavulle altistumisen tutkimus toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.

Liikuntatutkimuksen toteuttamista ja rahoittamista tuki Polar Electro Oy. Kenttätutkimuksen suoritti kuusi Kansanterveyslaitoksen palkkamaa tutkimusryhmää. Kussakin ryhmässä työskenteli 2-3 sairaanhoitajaa tai terveydenhoitajaa sekä kaksi laboratorionhoitajaa. Kenttäryhmiin kuului Lappia lukuunottamatta myös kaksi ravintohaastattelijaa. Jokaisella tutkimuspaikkakunnalla ryhmää avusti yksi paikallinen terveyskeskuksen työntekijä. Kukin tutkimusryhmä vastasi yhden tutkimusalueen kenttätutkimuksesta. Yksi kunkin ryhmän sairaanhoitajista, joka toimi verenpaineen mittaajana, kiersi tutkimusryhmissä työskennellen jokaisella tutkimusalueella kahden viikon jaksoissa. Kenttätyössä olleet tutkimushoitajat koulutettiin tutkimuspisteitänsä vastaaviin tehtäviin ennen tutkimuksen alkua Kansanterveyslaitoksella kahden viikon mittaisen koulutusjakson aikana. 3. TULOKSET 3.1. Tulosten raportointi Tämä perusraportti sisältää FIRISKI 2002 -tutkimuksen perustulokset. Lisäksi raportoidaan kroonisten tautien tärkeimpien riskitekijöiden muutokset alueittain ja tutkimusvuosittain vuodesta 1972 alkaen. Koska tutkimusten otannoissa on ollut eroja ikäryhmissä eri tutkimusvuosina, on riskitekijämuutokset raportoitu vertailtavuuden säilyttämiseksi kaikille tutkimuskerroille yhteiselle ikäryhmälle, 30 59-vuotiaille. Muutokset on raportoitu alueittain ja sukupuolittain. Kuvioissa on käytetty muuttujien raakakeskiarvoja. Jatkuvien muuttujien muutosten testaamisessa on käytetty varianssianalyysiä. Prosenttiosuuksien muutokset on testattu logistisella mallilla. Analyyseissä on käytetty kovariaattina ikää ja tutkimusaluetta. Tutkimusvuosien välillä tapahtuneiden muutosten testauksissa on huomioitu vain alueet, jotka ovat olleet mukana molempina tutkimusvuosina. FIRISKI 2002 -tutkimuksen tulokset on raportoitu ja taulukoitu alueittain, sukupuolittain ja kymmenvuotisikäryhmittäin. Taulukoinnissa on huomattava, että vanhinta ikäryhmää koskevia tietoja on vain kolmelta tutkimusalueelta. Taulukoissa, joissa eri tutkimusalueiden tiedot on yhdistetty, on keskiarvot ja prosenttiosuudet painotettu ikäryhmän ja alueen mukaan vastaamaan kaikkien tutkimusalueiden yhteisväestöä. Tämän perusraportin tekstiosassa vuoden 2002 tutkimustiedot on raportoitu pääasiallisesti 25 64-vuotiaista, koska 65 74-vuotiaita tutkittiin vain Pohjois- Karjalan, Helsingin ja Vantaan sekä Lapin läänin alueilla. Tutkimuksen perusraportin lisäksi on julkaistu taulukkoliite, jossa on FIRISKI 2002 -perustutkimuksen tulostaulukot 3. Liitteessä on taulukoituna suorat jakaumat kaikista tutkimuslomakkeen sisältämistä kysymyksistä ja terveystarkastuksen aikana haastatelluista kysymyksistä. Lisäksi liitteeseen on taulukoitu terveystarkastuksessa tehtyjen mittausten ja tärkeimpien laboratorioanalyysien tulokset sekä jakaumina että keskiarvotaulukoina. Myös aikaisemmista tutkimuksista on julkaistu taulukkoraportit 4,5. Taulukointi on pääasiassa tehty edustamaan koko vastaajaväestöä, jolloin vastausten yhteenlaskettu lukumäärä kussakin taulukossa on sama ja vastaa tutkimukseen osallistuneiden määrää. Joissain taulukoissa prosenttiosuudet on laskettu erityistä alaryhmää kohden (esim. osuudet laihduttamista yrittäneistä). äissä tapauksissa se osuus vastaajista, jota on käytetty taulukoinnin pohjana, on ilmoitettu taulukon otsikossa. Osa tutkittavista on täyttänyt vain tutkimuslomakkeen osallistumatta terveystarkastukseen. Mittaustuloksia ja laboratorioarvoja esittävissä taulukoissa heidät on luokiteltu kohtaan puuttuva tieto. 3.2. Osallistumisaktiivisuus FIRISKI 2002 -tutkimukseen osallistui 9581 henkilöä, joista 8799 täytti tutkimuslomakkeen ja osallistui terveystarkastukseen ja 782 palautti vain tutkimuslomakkeen. Osallistumisprosentti vaihteli alueittain, sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Paras osallistumisaktiivisuus oli Lapin läänissä, jossa tutkimukseen osallistui 73,7 % otoksesta. Pienin osallistumisaktiivisuus oli Helsingin ja Vantaan alueella, jossa tutkimukseen osallistui 67,3 % kutsutuista. osallistuivat aktiivisemmin kuin miehet ja osallistumisaktiivisuus oli parempi vanhemmissa ikäryhmissä. Yksityiskohtaiset otos- ja osallistumistiedot löytyvät tämän raportin liitteestä 1. Vuodesta 1972 alkaen toteutettujen väestön riskitekijätutkimusten otokset ja osallistumisaktiivisuus on kuvattu taulukossa 1. Tiedot on laskettu kaikille tutkimuskerroille yhteiselle ikäryhmälle, 30 59-vuotiaille. Tulokset tärkeimpien riskitekijöiden muutoksista on myös raportoitu tälle ikäryhmälle. Osallistu- 4

misaktiivisuus on laskenut vuosien myötä. Ensimmäisiin tutkimuksiin 1970-luvulla osallistui yli 90 % otokseen valituista. Vuoden 2002 tutkimuksen osallistumisaktiivisuus oli enää vähän yli 70 %. Taulukko 1. FIRISKI-tutkimuksen otoskoot ja osallistumisprosentit (30 59-vuotiaat) tutkimusvuosina 1972-2002. Otos Osallistuminen Otos Osallistuminen n % n % Pohjois-Karjala 1972 1959 94 2056 96 1977 2063 87 2020 91 1982 1599 77 1511 84 1987 1521 79 1485 87 1992 759 69 750 81 1997 747 72 761 76 2002 779 67 (63*) 769 76 (72*) Pohjois-Savo 1972 2918 91 2949 94 1977 2933 89 2996 92 1982 1459 83 1143 88 1987 762 82 745 87 1992 767 76 734 85 1997 766 70 753 81 2002 754 66 (60*) 754 78 (74*) Turku/Loimaa 1982 1506 82 1487 87 1987 756 77 761 83 1992 747 75 720 85 1997 770 69 758 75 2002 766 66 (58*) 761 75 (68*) Helsinki/Vantaa 1992 751 70 734 74 1997 769 63 777 72 2002 767 62 (56*) 761 71 (65*) Oulun lääni 1997 766 66 752 76 2002 748 65 (59*) 744 77 (72*) Lapin lääni 2002 759 67 (61*) 765 79 (75*) * tutkittavista ne, jotka osallistuivat myös terveystarkastukseen 3.3. Tärkeimpien kroonisten tautien riskitekijöiden muutokset 1972-2002 3.3.1. Kolesteroli Sekä miesten että naisten kolesterolitasot ovat laskeneet tutkituilla alueilla tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 1972 vuoteen 1997 (kuvat 2a ja 2b). Vuoden 2002 tutkimuksen mukaan kolesterolitasojen lasku näyttää pysähtyneen. Viiden tutkimusalueen (Lappi ei mukana) kolesterolitaso oli miehillä (30 59-vuotiaat) vuonna 1997 5,61 mmol/l ja vuonna 2002 5,69 mmol/l. Ero (1,4 %) on tilastollisesti merkitsevä, mutta tulkinnassa on huomioitava laboratoriossa vuonna 1998 uuden analysaattorin sekä kalibraattorin käyttöönotto, mikä aiheutti kolesterolin tulostasossa noin 2 %:n nousun. aisten (30 59-vuotiaat) kolesterolitaso viidellä tutkimusalueella oli vuonna 1997 5,45 mmol/l ja vuonna 2002 5,42 mmol/l. Ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 5

Kuva 2a. Seerumin kolesterolitaso 30 59-vuotiailla miehillä 1972-2002. mmol/l 7,5 7 6,5 6 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 5,5 5 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: varianssianalyysi (p-arvot) AOVA 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,001 0,182 0,001 0,005 0,001 0,002 Vuosi 0,001 0,001 0,044 0,001 0,001 0,017 Alue x vuosi 0,001 0,553 0,357 0,376 0,536 0,463 Kuva 2b. Seerumin kolesterolitaso 30 59-vuotiailla naisilla 1972-2002. mmol/l 7,5 7 6,5 6 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 5,5 5 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: varianssianalyysi (p-arvot) AOVA 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,001 0,007 0,001 0,019 0,001 0,001 Vuosi 0,001 0,001 0,001 0,001 0,001 0,063 Alue x vuosi 0,160 0,570 0,977 0,246 0,278 0,489 6

Kuva 3. iiden osuus 25 64-vuotiaasta väestöstä, joilla kolesteroli oli vähintään 5,0 mmol/l vuonna 2002. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulu Lappi Vuonna 2002 miesten (25 64-vuotiaat) kolesterolitaso oli korkein Lapin läänissä (5,82 mmol/l) ja matalin Helsingin ja Vantaan alueella (5,56 mmol/l, liite 2). Pareittain tarkasteltuna Lapin läänin miesten kolesteroliarvot olivat tilastollisesti merkitsevästi korkeammat kuin Helsingin ja Vantaan, Lounais- Suomen sekä Pohjois-Savon arvot. Muuten alueiden väliset erot olivat pieniä. aisten (25 64-vuotiaat) kolesterolitasot olivat korkeimmat Lapin läänissä (5,60 mmol/l) ja alhaisimmat Helsingissä ja Vantaalla (5,29 mmol/l). Helsingin ja Vantaan arvot olivat tilastollisesti merkitsevästi alhaisemmat kuin muilla tutkimusalueilla Lounais-Suomea lukuunottamatta. Vuonna 2002 kaikkien kuuden tutkimusalueen väestön iän ja alueen suhteen painotettu kolesterolitason keskiarvo oli miehillä 5,58 mmol/l ja naisilla 5,38 mmol/l. Kuva 4a. Systolinen verenpaine (1. ja 2. mittauksen keskiarvo) 30 59-vuotiailla miehillä 1972-2002. mmhg 160 150 140 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 130 120 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: varianssianalyysi (p-arvot) AOVA 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,852 0,001 0,001 0,001 0,001 0,001 Vuosi 0,001 0,888 0,001 0,001 0,003 0,003 Alue x vuosi 0,001 0,577 0,017 0,025 0,099 0,034 7

Kuva 4b. Systolinen verenpaine (1. ja 2. mittauksen keskiarvo) 30 59-vuotiailla naisilla 1972-2002. mmhg 160 150 140 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 130 120 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: varianssianalyysi (p-arvot) AOVA 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,001 0,001 0,001 0,001 0,001 0,001 Vuosi 0,001 0,001 0,001 0,001 0,001 0,625 Alue x vuosi 0,001 0,136 0,002 0,740 0,462 0,057 Vuonna 2002 vain 30 %:lla 25 64-vuotiaista miehistä ja 38 %:lla naisista seerumin kokonaiskolesteroli oli alle 5,0 mmol/l, mikä on tämän hetkinen suositus. Alueittaiset erot olivat miehillä hyvin pieniä, mutta Helsingissä ja Vantaalla sekä Turun ja Loimaan aluella oli eniten naisia, joiden kolesterolitaso oli normaali eli alle 5,0 mmol/l (kuva 3). Yli 8,0 mmol/l arvoja oli 2 %:lla miehistä ja 1,4 %:lla naisista ja yli 6,5 mmol/l arvoja lähes 20 %:lla miehistä ja 13 %:lla naisista (liite 3). Kuva 5a. Diastolinen verenpaine (1. ja 2. mittauksen keskiarvo) 30 59-vuotiailla miehillä 1972-2002. mmhg 95 90 85 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 80 75 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: varianssianalyysi (p-arvot) AOVA 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,001 0,001 0,001 0,135 0,109 0,001 Vuosi 0,001 0,001 0,222 0,001 0,185 0,001 Alue x vuosi 0,001 0,088 0,024 0,001 0,067 0,002 8

3.3.2. Verenpaine Vuodesta 1997 vuoteen 2002 viiden tutkimusalueen (Lappi ei mukana) systolisen verenpaineen keskiarvo (1. ja 2. mittauksen keskiarvo) laski miehillä (30 59- vuotiaat) 136 mmhg:sta 135 mmhg:iin (p=0,003), mutta pysyi samanikäisillä naisilla ennallaan 130 mmhg:ssa (kuvat 4a ja 4b). Diastolinen verenpaine (1. ja 2. mittauksen keskiarvo) laski miehillä 85 mmhg:sta 82 mmhg:iin ja naisilla 80 mmhg:sta 77 mmhg:iin. Diastolisen verenpaineen lasku on tilastollisesti merkitsevä sekä miehillä (p<0,001) että naisilla (p<0,001) (kuvat 5a ja 5b). Vuodesta 1997 vuoteen 2002 viiden tutkimusalueen (Lappi ei mukana) systolisen verenpaineen keskiarvo (1. ja 2. mittauksen keskiarvo) laski miehillä (30 59- vuotiaat) 136 mmhg:sta 135 mmhg:in (p=0,003) Vuonna 2002 miesten (25 64-vuotiaat) systolinen verenpaine (1. ja 2. mittauksen keskiarvo) oli alhaisin Helsingissä ja Vantaalla (133 mmhg) ja korkein Pohjois-Savossa (138 mmhg, liite 4). aisilla (25 64- vuotiaat) systolinen verenpaine oli matalin Helsingin ja Vantaan alueella (127 mmhg) muiden alueiden keskiarvojen ollessa 130 ja 131 mmhg:n välillä. Molemmilla sukupuolilla alueiden väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä (miehillä p<0,001 ja naisilla p<0,001). Helsingin ja Vantaan alueen systolinen verenpaine poikkesi selvästi muista alueista, mutta muiden alueiden väliset erot olivat pieniä. Kaikkien kuuden tutkimusalueen väestön systolisen verenpaineen iän ja alueen suhteen painotettu keskiarvo oli 25 64- vuotiaille miehille 134 mmhg ja samanikäisille naisille 129 mmhg. Diastolinen verenpaine (1. ja 2. mittauksen keskiarvo) oli miehillä (25 64-vuotiaat) matalin Helsingin ja Vantaan alueella (80 mmhg) ja korkein Turun ja Loimaan seudulla (83 mmhg, liite 6). Myös naisilla diastolinen verenpaine oli alhaisin Helsingin ja Vantaan alueella (75 mmhg) ja korkein Turun ja Loimaan alueella (78 mmhg). Alueiden väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,001) molemmilla sukupuolilla. Kaikkien tutkimusalueiden iän ja alueen suhteen painotettu diastolisen verenpaineen keskiarvo oli 25 64-vuotiailla miehillä 80 mmhg ja naisilla 76 mmhg. 3.3.3. Paino Vuodesta 1997 vuoteen 2002 miesten (30 59- vuotiaiden) painoindeksin keskiarvo nousi tilastollisesti merkitsevästi viidellä tutkimusalueella (Lappi ei mukana) 27,0 kg/m 2 :sta 27,3 kg/m 2 :iin (p=0,017, kuva 6a). Vuodesta 1997 vuoteen 2002 naisten (30 59- vuotiaiden) painoindeksin keskiarvo nousi viidellä tutkimusalueella (Lappi ei mukana) 26,1 kg/m 2 :sta 26,3 kg/m 2 :iin (kuva 6b). Tämä muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Kuva 5b. Diastolinen verenpaine (1. ja 2. mittauksen keskiarvo) 30 59-vuotiailla naisilla 1972-2002. mmhg 95 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo 90 Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni 85 Lapin lääni 80 75 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: varianssianalyysi (p-arvot) AOVA 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,046 0,001 0,001 0,038 0,009 0,001 Vuosi 0,001 0,001 0,727 0,001 0,733 0,001 Alue x vuosi 0,001 0,008 0,003 0,001 0,086 0,002 9

Kuva 6a. Painoindeksi 30 59-vuotiailla miehillä 1972-2002. Kg/m 2 28 27,5 27 26,5 26 25,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 25 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: varianssianalyysi (p-arvot) AOVA 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,809 0,401 0,551 0,055 0,001 0,002 Vuosi 0,004 0,001 0,002 0,944 0,015 0,017 Alue x vuosi 0,368 0,891 0,113 0,847 0,217 0,413 Vuonna 2002 miesten (25 64-vuotiaiden) painoindeksissä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja alueiden välillä (liite 8). aisilla puolestaan painoindeksi oli matalin Helsingin ja Vantaan alueella (25,4 kg/m 2 ), hiukan korkeampi Turun ja Loimaan seudulla (25,8 kg/m 2 ) ja korkein Itä- ja Pohjois-Suomessa (p<0,001). Vuonna 2002 kaikkien tutkimusalueiden iän ja alueen suhteen painotettu painoindeksin keskiarvo oli miehillä 27,0 kg/m 2 ja naisilla 25,9 kg/m 2. Kuva 6b. Painoindeksi 30 59-vuotiailla naisilla 1972-2002. Kg/m 2 28 27,5 27 26,5 26 25,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 25 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: varianssianalyysi (p-arvot) AOVA 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,081 0,012 0,012 0,008 0,001 0,001 Vuosi 0,001 0,010 0,001 0,588 0,213 0,218 Alue x vuosi 0,170 0,971 0,007 0,084 0,028 0,067 10

Miehillä (25 64-vuotiaat) merkittävästi ylipainoisten (painoindeksi vähintään 30 kg/m 2 ) osuus oli lähes samanlainen kaikilla alueilla (21-22 %), mutta naisilla (25 64-vuotiaat) osuus oli suurin Pohjois-Karjalassa (24 %) ja pienin Helsingin ja Vantaan alueella (15 %, kuva 7). ormaalipainoisia (painoindeksi alle 25 kg/m 2 ) iän ja alueen suhteen painotettuna oli kaikilla tutkimusalueilla 34 % miehistä ja 51 % naisista (liite 9). Kuva 7. iiden osuus 25 64-vuotiaasta väestöstä, joiden painoindeksi oli vähintään 30 kg/m 2 vuonna 2002. % 30 25 20 15 10 5 0 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulu Lappi 3.3.4. Tupakointi Vuoden 2002 tutkimuksen mukaan miesten (30 59- vuotiaiden) tupakointi on viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt (kuva 7a). Viidellä tutkimusalueella (Lappi ei mukana) tupakoivien osuus nousi 32 %:sta 36 %:iin (p=0,006). Miesten tupakointi lisääntyi eniten Helsinki/Vantaan alueella (33 %:sta 40 %:iin) ja Pohjois-Savossa (31 %:sta 38 %:iin). 30 59-vuotiaiden naisten tupakointi lisääntyi vuodesta 1997 vuoteen 2002 viidellä tutkimusalueella (Lappi ei mukana) 20 %:sta 23 %:iin (p=0,004, kuva 7b). aisten tupakointi lisääntyi kaikilla tutkimusalueilla, eniten Pohjois- Karjalassa (16 %:sta 22 %:iin). Kuva 8a. Tupakoivien osuus 30 59-vuotiaista miehistä 1972-2002. % 60 50 40 30 20 10 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,275 0,008 0,001 0,008 0,181 0,297 Vuosi 0,001 0,001 0,661 0,191 0,012 0,006 Alue x vuosi 0,188 0,013 0,964 0,414 0,563 0,443 11

Kuva 8b. Tupakoivien osuus 30 59-vuotiaista naisista 1972-2002. % 60 50 40 30 20 10 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,018 0,120 0,001 0,001 0,001 0,001 Vuosi 0,824 0,001 0,813 0,113 0,149 0,004 Alue x vuosi 0,466 0,234 0,875 0,428 0,915 0,316 Vuonna 2002 tupakoivien miesten (25 64-vuotiaat) osuus kaikkien tutkimusalueiden väestöstä oli 36 % ja tupakoivien naisten osuus 24 %. Osuudet on laskettu iän ja alueen suhteen painotetusta väestöstä. Eniten tupakoivia miehiä oli Helsingissä ja Vantaalla ja Lapin läänissä (37 %). Vähiten miehet tupakoivat Pohjois- Karjalassa (33 %). Tupakoivien naisten osuus oli suurin Lapin läänissä (29 %) ja pienin Pohjois-Savossa (19 %, liite 10.) Kuva 9a. Tutkittu veren kolesterolipitoisuus edeltäneen vuoden aikana, 25 64-vuotiaat miehet. % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,001 0,001 0,001 0,004 Vuosi 0,741 0,001 0,535 0,008 Alue x vuosi 0,119 0,894 0,570 0,027 12

3.4. Muita tuloksia 3.4.1. Terveydentila oin 80 % vastanneista ilmoitti käyneensä lääkärin vastaanotolla viimeksi kuluneen vuoden aikana. olivat käyneet lääkärin vastaanotolla useammin kuin miehet. Erityisesti 25 44-vuotiaat miehet olivat käyneet muita vähemmän lääkärin vastaanotolla. Terveydenhoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolla oli viimeksi kuluneen vuoden aikana käynyt noin 55 % vastanneista 3,taul.19,20. Vuonna 2002 keskimäärin 31 % kaikkien tutkittujen alueiden miehistä ja naisista (25 64-vuotiaista) oli käynyt terveystarkastuksessa tai lääkärintarkastuksessa (muusta kuin sairaudesta tai oireista johtuvista syistä) edeltävän vuoden aikana. Vuodesta 1982 lähtien muutosta ei ole juuri tapahtunut, lukuunottamatta Helsinki/Vantaan alueen miesten (33 %:sta 25 %:iin vuodesta 1992 vuoteen 2002) ja Oulun läänin naisten vähentyneitä osuuksia (36 %:sta 1997 31 %:iin 2002 3,taul.30. Vain noin 1,5 % 25 64-vuotiaista vastanneista ilmoitti sairastaneensa sydäninfarktin. Kolmella tutkimusalueella tutkituista 65 74-vuotiaista miehistä 16 % on joskus sairastanut sydäninfarktin. aisille vastaava luku oli 6 % 3,taul.22. oin 1 %:lle 25 64-vuotiaista vastanneista oli tehty ohitusleikkaus. Suurin osa näistä oli miehiä. Kolmen tutkimusalueen 65 74-vuotiaista ohitusleikattuja oli 8 % miehistä ja 3 % naisista. Vain alle prosentti vastanneista ilmoitti, että heille on tehty sepelvaltimon pallolaajennus 3,taul.24,25. Keskimäärin vähän yli puolet työikäisistä (25 64- vuotiaista) vastanneista ilmoitti, ettei ollut kuluneen vuoden aikana ollut yhtään päivää poissa töistä tai hoitamatta tavallisia tehtäviään sairauden takia. Poissaoloja sairauden vuoksi oli vähiten Pohjois-Karjalan maakunnassa ja Lapin läänissä. uoremmissa ikäryhmissä sairauspoissaoloja oli enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä 3,taul.28. Kuva 9b. Tutkittu veren kolesterolipitoisuus edeltäneen vuoden aikana, 25 64-vuotiaat naiset. % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,001 0,001 0,001 0,001 Vuosi 0,083 0,001 0,710 0,001 Alue x vuosi 0,027 0,080 0,838 0,415 Vuoden 2002 tutkimuksen mukaan kolesterolipitoisuus oli tutkittu edeltäneen vuoden aikana 31 %:lta kaikkien kuuden tutkimusalueen miehiltä (25 64-vuotiaat, kuva 9a). Samanikäisillä naisilla vastaava osuus oli 30 % (kuva 9b). Alueiden välisiä eroja mittausaktiivisuudessa ei miehillä juurikaan ollut, sen sijaan naisilla hajonta oli suurempi. Turku/Loimaan naisista vain 24 %:lta oli mitattu kolesteroliarvo, kun Pohjois-Karjalan naisilla vastaava osuus oli 36 %. Ero on tilastollisesti merkittävä (p<0,001). Kolesterolitason mittausaktiivisuudessa on tapahtunut selvä nousu naisilla vuodesta 1997 vuoteen 2002 (p<0,001), miehillä puolestaan tutkimuksissa käyneiden osuus on pysynyt suunnilleen samana koko 1990-luvun 3,taul.31. 13

oin 30 % 25 64-vuotiaista miehistä ja 25 % naisista ilmoitti, että heillä on joskus todettu olevan korkea veren kolesterolipitoisuus. Sekä miehistä että naisista pohjoiskarjalaiset (38 % ja 31 %) ilmoittivat useimmin, että heillä on joskus todettu korkeita kolesteroliarvoja 3,taul.32. Vähän yli 40 % miehistä ja 30 % naisista (25 64-vuotiaat), joiden kolesterolitaso oli joskus mitattu, ilmoitti saaneensa tutkimuksen yhteydessä ruokavalio-ohjeita kolesterolitason alentamiseksi 3,taul.33. Kolesterolilääkkeitä ilmoitti käyttävänsä 7 % 25 64-vuotiaista miehistä ja 4 % naisista 3,taul.34. Verenpaineen mittausaktiivisuudessa ei ole havaittavissa muutoksia vuodesta 1982 vuoteen 2002. Vuonna 2002 keskimäärin 59 %:lta kaikkien kuuden tutkimusalueen miehistä ja 72 %:lta naisista verenpaine oli mitattu edeltäneen vuoden kuluessa. Alueiden väliset erot olivat pieniä 3,taul.35. oin 35 % sekä miehistä että naisista (25 64-vuotiaat) ilmoitti, että heillä on joskus todettu korkea verenpaine. Vähiten korkeita verenpainetasoja raportoivat miehet Turku/Loimaan alueelta sekä Helsingistä ja Vantaalta ja naiset Turku/Loimaan alueelta 3,taul.37. Verenpainelääkkeitä käytti 13 % tutkituista 25 64- vuotiaista miehistä ja 11 % naisista 3,taul.39. oin 5 % miehistä (25 64-vuotiaat) ja 4 % naisista ilmoitti, että lääkäri on joskus todennut heillä glukoosi-intoleranssin tai diabeteksen. Kaikista tutkituista 25 64-vuotiaista diabeteslääkkeitä (tabletteja tai insuliinia) ilmoitti tällä hetkellä käyttävänsä noin 3 % miehistä ja 1,5 % naisista 3,taul.42,44. Lääkärin toteamaa astmaa ilmoitti sairastavansa 25 64-vuotiaista miehistä 7 % ja naisista 9 %. Astmalääkkeitä, joko sumutinta, inhalaatiojauhetta tai tabletteja, ilmoitti käyttävänsä 5 % 25 64-vuotiaista tutkituista miehistä ja 8 % naisista 3,taul.45,61. Kuva 10a. Oman terveytensä erittäin tai melko hyväksi kokevien osuus, 30 59-vuotiaat miehet. % 70 60 50 40 30 20 10 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,002 0,702 0,012 0,076 0,003 0,128 Vuosi 0,001 0,001 0,001 0,227 0,278 0,002 Alue x vuosi 0,857 0,001 0,052 0,365 0,706 0,989 Viimeisen kuukauden aikana 4 % miehistä (25 64- vuotiaat) ja 5 % naisista oli usein kokenut itsensä masentuneeksi. Ajoittain masennusoireita oli ollut 30 %:lla miehistä ja lähes 40 %:lla naisista. oin 7 % miehistä ja 9 % naisista ilmoitti viimeisen kuukauden aikana kärsineensä usein unettomuudesta. Ajoittain uniongelmia oli ollut 32 %:lla miehistä ja 38 %:lla naisista 3,taul.70_10,10_11. Oman terveytensä erittäin tai melko hyväksi kokevien osuus on kasvanut vuodesta 1972 vuoteen 2002 (kuvat 10a ja 10b). Vuonna 2002 kaikkien kuuden tutkimusalueen miehistä (30 59-vuotiaat) 58 % ja samanikäisistä naisista 63 % koki terveydentilansa joko erittäin tai melko hyväksi. Miesten kohdalla nousu vuodesta 1997 on tilastollisesti merkitsevää (p=0,002). Alueiden väliset erot olivat pieniä. 14

Kuva 10b. Oman terveytensä erittäin tai melko hyväksi kokevien osuus, 30 59-vuotiaat naiset. % 70 60 50 40 30 20 10 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,128 0,856 0,004 0,406 0,935 0,630 Vuosi 0,001 0,001 0,321 0,001 0,161 0,051 Alue x vuosi 0,595 0,309 0,622 0,131 0,694 0,600 Kuva 11a. Työnsä fyysisesti raskaaksi kokevien osuus 30 59-vuotiailla miehillä 1972-2002. % 60 50 40 30 20 10 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,376 0,051 0,079 0,313 0,001 0,001 Vuosi 0,001 0,656 0,071 0,001 0,683 0,317 Alue x vuosi 0,300 0,755 0,585 0,652 0,992 0,704 15

Kuva 11b. Työnsä fyysisesti raskaaksi kokevien osuus 30 59-vuotiailla naisilla 1972-2002. % 60 50 40 30 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 20 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,001 0,148 0,001 0,001 0,001 0,001 Vuosi 0,001 0,057 0,463 0,001 0,740 0,295 Alue x vuosi 0,290 0,033 0,378 0,315 0,125 0,901 3.4.2. Liikunta Liikunta-aiheisiin kysymyksiin sisältyivät niin työhön liittyvä liikkuminen kuin vapaa-ajan liikuntakin. iiden osuus, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua, oli 33 % kaikkien tutkimusalueiden 30 59-vuotiaista miehistä. aisilla vastaava osuus oli 20 %. Osuudet ovat pienentyneet vuodesta 1972 vuoteen 1992, minkä jälkeen ne ovat pysytelleet suunnilleen samalla tasolla (kuvat 11a ja 11b). Kuva 12a. Vähintään 2-3 kertaa viikossa vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus 30 59-vuotiaista miehistä. % 70 60 50 40 30 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 20 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,079 0,111 0,034 0,001 0,001 0,001 Vuosi 0,001 0,095 0,200 0,001 0,007 0,656 Alue x vuosi 0,701 0,818 0,717 0,277 0,986 0,814 16

Kuva 12b. Vähintään 2-3 kertaa viikossa vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus 30 59-vuotiaista naisista. % 70 60 50 40 30 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 20 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,005 0,034 0,001 0,001 0,001 0,001 Vuosi 0,001 0,048 0,020 0,001 0,001 0,783 Alue x vuosi 0,240 0,461 0,310 0,588 0,801 0,235 Alueiden väliset erot olivat pieniä lukuunottamatta Helsingin ja Vantaan aluetta, jossa työnsä fyysisesti raskaaksi kokevien osuus oli selkeästi muita alueita alhaisempi, miehillä 24 % ja naisilla 14 % (p-arvo molemmilla sukupuolilla alle 0,001). Kuva 13a. Oman fyysisen kuntonsa erittäin tai melko hyväksi kokevien osuus 30 59-vuotiaista miehistä. % 70 60 50 40 30 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 20 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,113 0,462 0,329 0,239 0,239 0,071 Vuosi 0,001 0,544 0,022 0,758 0,323 0,001 Alue x vuosi 0,749 0,069 0,117 0,411 0,912 0,998 17

Vähintään 2-3 kertaa viikossa 20-30 minuuttia kerrallaan vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus on kasvanut vuodesta 1972 vuoteen 1997 (kuvat 12a ja 12b). Vuonna 2002 kasvu näyttää pysähtyneen vuoden 1997 tasolle. Vuonna 2002 kuuden tutkimusalueen miehistä (30 59-vuotiaat) 51 % ja naisista 58 % harrasti vapaa-ajan liikuntaa vähintään 2-3 kertaa viikossa. Helsinki/Vantaan ja Turku/Loimaan alueen miehet ja naiset harrastivat muita alueita vähemmän vapaa-ajan liikuntaa (p<0,001). Kaikkien kuuden tutkimusalueen miehistä ja naisista (30 59-vuotiaat) 44 % arvioi oman fyysisen kuntonsa erittäin tai melko hyväksi vuonna 2002 (kuvat 13a ja 13b). Miesten kohdalla nousu on ollut voimakasta erityisesti vuodesta 1997 vuoteen 2002, kuten myös naisilla Pohjois-Savoa lukuunottamatta (miehillä p<0,001, naisilla p=0,003). Alueiden väliset erot olivat pieniä lukuunottamatta Turku/Loimaata, jossa sekä miehet että naiset arvioivat oman kuntonsa huonommaksi kuin muilla alueilla (p=0,005). 3.4.3. Altistuminen ympäristön tupakansavulle Tupakoimattomat miehet (25 64-vuotiaat) ilmoittivat altistuvansa työpaikallaan tupakansavulle tupakoimattomia naisia enemmän (kuva 14). uorista, 25 34-vuotiaista miehistä, 10 % raportoi altistuvansa päivittäin vähintään yhden tunnin muiden aiheuttamalle tupakansavulle. Samanikäisistä naisista altistusta raportoi vain noin 3 %. Kotona tupakansavulle ilmoitti altistuvansa vain noin 2 % tupakoimattomista vastaajista (kuva 14). altistuivat hieman enemmän kuin miehet. altistuivat selvästi naisia enemmän ympäristön tupakansavulle muualla kuin työssä tai kotona (kuva 15). aisista kodin tai työpaikan ulkopuolista päivittäistä altistumista raportoi vain noin 1 % ja miehistä noin 5 % 3,taul. 97_1-3. Kuva 13b. Oman fyysisen kuntonsa erittäin tai melko hyväksi kokevien osuus 30 59-vuotiaista naisista. % 70 60 50 40 30 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 20 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Vuosi Tilastotaulukko: logistinen regressiomalli LOGISTIC 72-77 77-82 82-87 87-92 92-97 97-02 Alue 0,568 0,921 0,067 0,001 0,001 0,005 Vuosi 0,001 0,177 0,899 0,001 0,007 0,003 Alue x vuosi 0,711 0,762 0,222 0,088 0,898 0,226 18

Kuva 14. iiden osuus tupakoimattomista, jotka hengittävät työpaikallaan tupakansavua enemmän kuin tunnin päivässä, 25 64-vuotiaat. % 12 10 8 6 4 2 0 25-34 35-44 45-54 55-64 Ikäryhmä 3.4.4. Tupakointiin liittyvät asenteet ja neuvonta Yli 50 % tupakoivista 25 64-vuotiaista miehistä ja naisista ilmoitti haluavansa lopettaa tupakanpolton. Eniten lopettamishalukkuutta raportoivat sekä miehet että naiset Lapin läänistä. oin 15 % tupakoivista miehistä ja lähes 20 % naisista oli yrittänyt lopettaa tupakoinnin viimeisen vuoden aikana. oin 30 % sekä tupakoivista miehistä että naisista raportoi, ettei koskaan ollut vakavasti yrittänyt lopettaa tupakointia 3,taul.90,92. Yli 75 % viimeisen vuoden aikana päivittäin tupakoineista miehistä ja naisista ilmoitti, ettei lääkäri eikä terveydenhoitaja tai työterveyshoitaja ollut kertaakaan kehottanut heitä lopettamaan tupakointia 3,taul.93. Kuva 15. iiden osuus tupakoimattomista, jotka hengittävät kotona tupakansavua enemmän kuin tunnin päivässä, 25 64-vuotiaat. % 12 10 8 6 4 2 0 25-34 35-44 45-54 55-64 Ikäryhmä 19

Kuva 16. iiden osuus tupakoimattomista, jotka hengittävät muualla kuin työssä tai kotona tupakansavua enemmän kuin tunnin päivässä, 25 64-vuotiaat. % 12 10 8 6 4 2 0 25-34 35-44 45-54 55-64 Ikäryhmä 3.4.5. Alkoholi Alkoholin käytön tutkiminen kyselytutkimuksilla on varsin ongelmallista ja tutkimukset antavat usein liian alhaisen arvion alkoholin kulutuksesta. Peräkkäisissä tutkimuksissa samalla tavalla toistetusta alkoholinkäyttökyselystä voi kuitenkin saada arvion alkoholin kulutuksen muutoksesta. Edellisen viikon alkoholinkulutusta on mitattu vuodesta 1982 alkaen kysymällä edellisen viikon aikana juodut alkoholiannokset. ämä muutettiin laskennallisesti 100 % alkoholiksi ja määritettiin niiden vastaa- jien osuus, jotka olivat nauttineet enemmän kuin 168 g puhdasta alkoholia (vastaa noin 14 alkoholiannosta/viikko eli noin 2 annosta/vrk) edellisen viikon aikana. Analyysit tehtiin vain Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Turun ja Loimaan alueiden tutkittaville, koska vain nämä alueet ovat olleet mukana vuodesta 1982 alkaen. Tämän kulutusrajan ylittäviä 25 64-vuotiaita miehiä oli vuoden 1982 tutkimuksessa 11 % ja naisia noin 1 % (kuva 16). Runsaammin alkoholia kuluttavien osuus on kasvanut merkittävästi vuosien myötä. Vuonna 2002 yli 14 annosta viikossa juovia miehiä oli yli 20 % tutkituista ja naisia 4 %. Kuva 17. Edellisen viikon aikana 14 alkoholiannosta tai enemmän juoneiden osuus, 25 64-vuotiaat (mukana vain Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Turku/Loimaa). % 25 20 15 10 5 0 1982 1987 1992 1997 2002 20

4. YHTEEVETO Suomalaisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut vuodesta 1973 vuoteen 2001 yli 70 % ja naisten yli 75 % (6). Kuolleisuuden lasku on suurelta osin selitettävissä merkittävimpien riskitekijöiden kuten tupakoinnin, seerumin kolesterolin ja verenpaineen laskulla (7). FIRISKI 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaisten merkittävimmissä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä yli 20 vuotta jatkunut lasku näyttää osittain pysähtyneen, jopa kääntyneen nousuun (8). Sekä miesten että naisten tupakointi on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Kolesterolitasoissa 1970-luvulta alkanut voimakas lasku näyttää pysähtyneen. Miesten ylipaino on merkittävästi lisääntynyt. Myös naisilla vähäistä lisääntymistä on havaittavissa, mutta nousu ei ole tilastollisesti merkitsevä. Myös alkoholinkäytössä on havaittavissa lisääntymistä varsinkin 1990-luvulta alkaen. Verenpainetasoissa on edelleen nähtävissä suotuisa kehitys. Sekä miesten että naisten verenpainetasot ovat laskeneet myös viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2002 miesten seerumin kolesterolin keskiarvo oli sekä miehillä että naisilla yli suositellun 5,0 mmol/l. Miesten kolesterolin keskiarvo (5,58 mmol/l) oli huomattavasti korkeampi kuin naisten (5,38 mmol/l). Yli 65 %:lla 25 64-vuotiaista tutkituista (miehistä 70 %:lla ja naisista 62 %:lla) seerumin kokonaiskolesteroli oli yli 5,0 mmol/l. Myös verenpainetasot olivat miehillä korkeampia kuin naisilla. aisten systolisen verenpaineen keskiarvo 25 64-vuotiailla alitti 130 mmhg:n rajan, mutta miehillä keskiarvo oli 134 mmhg. Ylipainoisiakin oli miehistä suurempi osuus kuin naisista. Miesten ruumiinpainoindeksin keskiarvo 25 64-vuotiailla oli 27 kg/m 2 ja naisten 25,9 kg/m 2. Merkittävästi ylipainoisia (BMI yli 30 kg/m 2 ) oli miehistä 20 % ja naisista 18 %. Tärkeimpien riskitekijöiden tasoissa on havaittavissa selviä alueellisia eroja. Seerumin kokonaiskolesterolitasot olivat Lapin läänin miehillä korkeampia kuin muilla tutkimusalueilla. Sekä miesten että naisten verenpainetasot olivat selvästi matalampia Helsingissä ja Vantaalla muihin tutkimusalueisiin verrattuna. Samoin painoindeksi oli matalin Helsingissä ja Vantaalla sekä miehillä että naisilla. Sen sijaan tupakoivia miehiä ja naisia oli eniten Lapin läänissä ja Helsingissä ja Vantaalla. 21 Suomalaiset kokevat terveydentilansa jatkuvasti kohentuneen. Oman terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi kokevien osuus on kasvanut sekä miehillä että naisilla noin 30 %:sta noin 60 %:iin viimeisen 30 vuoden aikana. Lähes kolmasosa tutkituista oli edellisen vuoden aikana käynyt terveystarkastuksessa terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla muusta kuin sairaudesta tai oireista johtuvasta syystä. Myös merkittävimpien kansansairauksiemme löytämiseen ja seurantaan tähtääviin mittauksiin osallistumista raportoitiin kohtuullisen paljon. Lähes kolmannes tutkittavista ilmoitti olleensa kolesterolimittauksessa edeltäneen vuoden aikana. Verenpainetta oli kuluneen vuoden aikana mitattu lähes 60 %:lta miehistä ja yli 70 %:lta naisista. Fyysisesti raskasta työtä tekevien osuus on laskenut 1990-luvulle saakka. Tämän jälkeen fyysisesti raskasta työtä tekevien osuus ei ole juurikaan muuttunut. Miehistä noin 40 % ja naisista noin 25 % raportoi tekevänsä fyysisesti raskasta työtä. Vapaa-aikana liikuntaa harrastavien osuus on kasvanut vuoteen 1997 saakka, mutta tämän jälkeen kasvu näyttää pysähtyneen. Yli 50 % miehistä ja naisista raportoi harrastavansa liikuntaa vapaa-aikanaan vähintään 2 kertaa viikossa. Kuten terveydentilansa, kokevat suomalaiset myös fyysisen kuntonsa kohentuneen viimeisten 30 vuoden aikana. Yli 40 % sekä miehistä että naisista raportoi fyysisen kuntonsa erittäin tai melko hyväksi. Terveyden edistämistyön kannalta uudet tulokset ovat varsin haastavia. Tärkeimmissä riskitekijöissä aiemmin tapahtunut merkittävä lasku on pääasiallisesti pysähtynyt, ylipaino ja alkoholin käyttö näyttää lisääntyneen ja liikuntaakaan ei harrasteta enempää kuin 1990-luvun lopulla. Terveydenhuollossa ollaan jo varsin aktiivisia väestön terveydentilan seurannassa ja riskitekijöiden kartoittamisessa. Resursseja tähän ei varmaankaan helposti voida lisätä. Kuitenkin on ilmeistä, että juuri vaaratekijöihin vaikuttaminen on edullisin ja tehokkain tapa vaikuttaa väestömme terveydentilaan tulevaisuudessa. Voimavarojen uudelleen ohjaaminen ja uusien keinojen kehittäminen terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi on tulevina vuosina entistäkin tärkeämpää. 5. SUMMARY I EGLISH In Finland, the mortality to cardiovascular diseases was among the highest in the world at the end of the1960 s. Since then many preventive activities have been carried out in Finland. One important tool in planning and targeting the preventive activities has been continuous monitoring of diseases and risk factors. The cardiovascular disease risk factor levels have been assessed in five-year intervals in Finland since 1972. The main aim of these surveys is to follow the population risk factors trends to serve health policy and prevention planning. Population risk factor surveys have been carried out first in Eastern Finland in the orth Karelia and Kuopio provinces. Later on the surveys have been carried out also in Southwestern Finland, in the capital area and in orthern Finland. A stratified random sample of population aged from 25 to 64 years has been drawn