Sastamalan kaupunki Maankäyttö / Yhdyskuntasuunnittelu UOTSOLAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS A 052 Asemakaavan selostus 5.4.2018, tarkistettu 18.6.2018 Ehdotus OAS Tekninen lautakunta 29.1.2015 5 Vireille tulosta kuulutettu vko 6 / 2015 Luonnos Ympäristölautakunta 13.12.2017 Luonnos nähtävillä 20.12.2017-12.1.2018 Ehdotus Ympäristölautakunta 10.4.2018 47 Ehdotus Kaupunginhallitus 23.4.2018 99 Ehdotus nähtävillä 2.5. 4.6.2018 Hyväksyminen Kaupunginhallitus xx.xx.20xx Voimaantulo xx.xx.20xx SASTAMALAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ
Sastamalan kaupunki Maankäyttö / Yhdyskuntasuunnittelu 1. PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavanmuutos koskee Mouhijärven Uotsolan asemakaava-alueen kortteleita 52 54 ja 59 sekä niihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Asemakaava laajenee tiloille 790-510-1-5, 790-510-1-6, 790-510- 1-28, 790-510-1-47, 790-510-1-63, 790-510-1-64, 790-510-1-65, 790-510-3-10, 790-510-1-95, 790-510-1-104, 790-510-1-105, 790-510-1-132, 790-510-1-163, 790-510-3-7, 790-510-11-10, 790-510-12-2, 790-510-11-11 ja 790-510-12-4 sekä yleisen tien alueelle 790-895-2-15. Asemakaavalla muodostuvat Uotsolan kaava-alueen korttelit 54, 59 ja 115-119 sekä katu- ja virkistysalueita. Selostus koskee 5.4.2018 päivättyä ja 18.6.2018 tarkistettua asemakaavakarttaa A 052. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava laaditaan Uotsolantien ja Meijeritien rajoittamalle, näiden pohjoispuoliselle alueelle. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin n. 8,8 ha. Suunnittelualue KUVA 1: Asemakaava-alue. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on UOTSOLAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS. Asemakaavan työnumero on A 052/2015. SASTAMALAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ
Sastamalan kaupunki 2 Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupunkirakennesuunnitelman ja yleiskaavaehdotuksen mukaisesti käyttötarkoitukseltaan sopivaa asuntorakentamista ja virkistyskäyttöön liikuntaja urheilualue ottaen huomioon ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen alueella hyvien palveluiden läheisyydessä.
Sastamalan kaupunki 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupunkirakennesuunnitelman ja yleiskaavaehdotuksen mukaisesti käyttötarkoitukseltaan sopivaa asuntorakentamista ja virkistyskäyttöön liikunta- ja urheilualue ottaen huomioon ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen alueella hyvien palveluiden läheisyydessä.... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 4.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 12 4.5.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 13 4.5.3 Vaikutukset kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 13 4.5.4 Vaikutukset luonnonympäristöön... 13 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset... 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3. Aluevaraukset... 15 5.3.1 Korttelialueet... 15 5.3.2 Muut alueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 15 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 15 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 16 5.7 Nimistö... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16
Sastamalan kaupunki 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Asemakaavakartta 052 LIITE 3 Asemakaavan havainnekuvat LIITE 4 Asemakaavan seurantalomake LIITE 5 Asemakaava ehdotuksesta saadut muistuttukset 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma - Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan arkeologiset, luonnon- ja rakennetun ympäristön inventoinnit - Uotsolan asemakaavan laajennuksen hulevesiselvitys, Destia Oy Infrasuunnittelu, 14.3.2018 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laajennus ja muutos on tullut vireille kaupungin omasta aloitteesta. Kaupunki on saanut testamentin kautta ja lisäksi ostanut maata Mouhijärven yhteiskoulun läheisyydestä muidenkin palvelujen kannalta edulliselta paikalta. Kaavahankkeen vireille tulon jälkeenkin maanhankintaa on jatkettu ja alun perin hyvinkin suppeaa kaava-aluetta on laajennettu alkuperäisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittämästä huomattavasti. Kaavaluonnos laadittiin kaupungin omana työnä. Valmisteluvaiheessa pidettiin kaava-alueen maanomistajien informaatio- ja keskustelutilaisuus. 2.2 Asemakaava Asemakaavaluonnoksessa nykyisten asemakaavakortteleiden käyttötarkoitusta ja rakennusoikeutta ja tapaa on tarkistettu. Uusia pientalojen rakennuspaikkoja on muodostettu kahden uuden haaroittuvan asuntokadun varrelle. Pallokenttää (jääkiekkokaukaloa) ja ulkoilua varten on muodostettu virkistysalueita. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kun asemakaava ja asemakaavanmuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi.
Sastamalan kaupunki 5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Mouhijärven Uotsolan taajaman pohjoisosassa Meijeritien ja Uotsolantien rajaamalla alueella. Siihen kuuluu pientaloasutusta, entisiä maatilojen talouskeskusten käyttämättömiä pihapiirejä, entistä peltoa ja metsäalueita. KUVA 2: Suunnittelualue. Suunnittelualuerajaus punaisella. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan maiseman herkkyysanalyysin mukaan koko kaavaalue kuuluu rakentamiseen soveltuvaan alueeseen. Luonnonolot Alueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia. Entisten peltoalueiden maalaji on savea. kaavaalueen eteläosa on pihapiirejä, entistä peltoa ja rakennusmaata. Pohjoinen rinneosuus on lehtipuuvaltaista nuorta metsää. Osa metsäalueesta on hiljakkoin päätehakattu aukeaksi. Alue ei kuulu pohjavesialueeseen. Alueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Mouhijärven taajama muodostaa Sastamalan toiseksi tärkeimmän keskuksen, joka on kaupunkirakennesuunnitelmassa nimetty aluekeskukseksi. Kaupunkirakennesuunnitelman mukaan
Sastamalan kaupunki 6 Mouhijärven taajama kasvaa kaava-alueelle. Uusi asutus tukee Mouhijärven säilymistä monipuolisia asumispalveluja tarjoavana aluekeskuksena. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat tärkeimmät asumispalvelut: esi- ja peruskoulu, terveyspalvelut, elintarvikekauppa, pankkipalveluja, kirjasto sekä joukko erikoispalveluja. Suurin osa alueen kiinteistöistä on liitetty kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Hulevesien hallintaa ei ole riittävästi järjestetty. Rakennettu kulttuuriympäristö, arkeologia Alueella sijaitsee lakannut maatilan talouskeskus, jonka asuinrakennus toimii erillispientalona omalla rakennuspaikallaan. Sen lisäksi alueella on useita omakotitaloja vuosilta 1920 1986 talousrakennuksineen. Ainakin kahdessa talossa ei ole vakituisia asukkaita. Kaava-alue kuuluu Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan inventointialueeseen. Alueelta ei ole löydetty erityisiä arkeologisia tai rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen rakennetut rakennuspaikat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa, samoin osa niihin liittyvistä lisämaa-alueista. Kaupungin omistukseen on viime vuosina siirtynyt yksityisten omistamien rakennusten väliin jääviä piha-, pelto- ja metsäalueita, joilla sijaitsee edelleen huonokuntoisia talousrakennuksia ja yksi asuinrakennus. Kaavaluonnoksen laatimisen jälkeen on sovittu eräiden alueen pohjoislaidalla sijaitsevien tilojen siirtymisestä kaupungin omistukseen. Suunnittelualue KUVA 3: Asemakaava-alueen maanomistus, Kaupungin omistamat alueet vihreällä.
Sastamalan kaupunki 7 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on kuulutettu voimaan 8.6.2017, vaikka maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehtyjen valitusten käsittely oikeudessa on vielä kesken. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen (A) aluetta. A -merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Suunnittelukohde KUVA 4: Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta Mouhijärvi Häijää Salmin oikeusvaikutteinen osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä. Ehdotusta ollaan muokkaamassa saadun palautteen ja tapahtuneen kehityksen pohjalta. Muutokset ovat todennäköisesti siten olennaisia, että kaava-ehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Valmisteilla olevassa uudessa ehdotusversiossa alue on varattu pientalovaltaiselle asuntoalueelle sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi.
Sastamalan kaupunki 8 Suunnittelualue KUVA 5: Ote nähtävillä olleen Mouhijärvi-Häijää-Salmi oikeusvaikutteisen osayleiskaavan uudelleen valmistelussa olevasta ehdotusversiosta Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymässä Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty kolmitasoinen keskusverkko: PÄÄKESKUS, Vammala ALUEKESKUS, Mouhijärvi PAIKALLISKESKUKSET, Suodenniemi, Karkku, Kiikka, Keikyä, Kiikoinen ja Stormi Kaupunkirakennesuunnitelmassa Uotsolan ja Häijään yhdessä käsittävä Mouhijärvi muodostaa Sastamalan aluekeskuksen. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena.
Sastamalan kaupunki 9 Suunnittelukohde KUVA 6: Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta Asemakaava Pääosalla alueesta ei ole asemakaavaa. Kaakkois- ja lounaisreunaltaan se kytkeytyy Mouhijärven kunnanvaltuuston 28.10.1976 hyväksymään rakennuskaavaan, joka on vahvistettu 7.1.1977.
Sastamalan kaupunki 10 KUVA 7: Ote asemakaavayhdistelmästä, asemakaavarajaus mustalla. Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.11.2014. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015 ja se on nähtävillä kaupungin www-sivuilla: http://www.sastamala.fi. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään kaupungin ajan tasalla pitämää 1:1000 mittakaavaan laadittua numeerista vektorikarttaa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja ohjelmat Alueella on ohjeellinen tonttijako ja rekisterinpitäjänä on maanmittauslaitos. Suunnittelualueella ja lähiympäristössä ei ole voimassa rakennuskieltoalueita. Alueen reunassa kulkeva Uotsolantie on kaavamerkinnästään huolimatta ely-keskuksen ylläpitämä yleinen tie, jonka luovuttamista kaupungin ylläpidettäväksi kaduksi valmistellaan. Siihen liittyvä suunnittelu on käynnissä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on lisätä asuntotonttitarjontaa yhdyskuntarakenteen kannalta edullisella paikalla sekä uudistaa vanhan asemakaavan merkintöjä.
Sastamalan kaupunki 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laajennus ja muutos on tullut vireille kaupungin omasta aloitteesta. Uotsolan asemakaavan laajennus on mukana Sastamalan kaupungin 2015 2016 kaavoitusohjelmassa. Sastamalan kaupunki on ostanut suunnittelualueelta maata useassa erässä. Alue on tarkoitus kaavoittaa asumiseen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Mouhijärven yhteiskoulu on alueen vieressä ja koulun laajentumisen myötä ei koulun piha-alueelle mahdu palloilukenttää. Palloilukenttä / jääkiekkokaukalo on sijoitettu alueelle. Lisäksi alueella on asuinkäytössä oleva pientalo, jonka kaupunki on myynyt v.2014 määräalalla. Suunnittelutyön aikana kaupunki on hankkinut omistukseensa alkuperäisen suunnittelualueen viereisiä naapuritiloja. Kaava-aluetta on laajennettu luonnosvaiheessa alkuperäisestä järkevän kokonaisuuden ja kaavaratkaisun toimivuuden vuoksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ilmenevät kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 4.3.2 Vireilletulo Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 29.1.2015 ( 5). Vireilläolokuulutus sekä OAS laitettiin nähtäville viikolla 6/2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Valmisteluvaiheessa 1.11.2017 pidettiin kaava-alueen maanomistajien informaatio- ja keskustelutilaisuus. Keskustelutilaisuudessa esitettiin toivomuksia mm. pääsyteistä nykyisille rakennuspaikoille ja liikuntapaikan pysäköinnistä sekä nykyisten omakotitalojen läheisyyteen rakennettavien rakennusten talotyypeistä. Lisäksi keskusteltiin mahdollisista maanvaihdoista. Luonnosta muokattiin toivomusten suuntaan. Kaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto asetettiin nähtäville 20.12.2017 12.1.2018. Nähtäville pano aiheutti yhteydenottoja maanomistusjärjestelyistä sekä kaavan kadunnimistä. Ehdotukseen alueen kadunnimistö on tarkistettu ja maanomistuksesta on neuvoteltu omistajien kanssa. Ehdotus oli osallisten nähtävillä 2.5. 4.6.2018. Tänä aikana saatiin Uotsolan Asukasyhdistyksen ja Sastamalan Ympäristöyhdistyksen yhteinen muistutus, jossa esitettiin, että alueella nykyisin sijaitsevat ja vuosikymmeniä asukkaiden käytössä olleet lähteet ja kaivo säilytettäisiin ja pidettäisiin edelleen vedenottokäytössä ja niistä tehtäisiin mahdollisesti suihkulähde asukasviihtyisyyden ja monimuotoisuuden edistämiseksi. Myös toisessa muistutuksessa esitettiin suunnilleen saman sisältöinen ehdotus. Alueella sijaitseva entinen maatilan kaivo toimii edelleen omakotitalon käyttöveden ottopaikkana siihen asti, kun alueelle rakennetaan yleinen vesijohto. Alueen länsiosassa havaituista lähteistä toinen sijaitsee katualueella, sen reunassa ja toinen omakotitontilla. Tontilla sijaitsevan lähteen tulevaisuudesta huolehtiminen jää tulevan rakentajan asiaksi. Käyttöveden ottoa yleisillä alueilla sijaitsevista lähteistä ei voida pitää suositeltavana, koska veden laatua ja terveellisyyttä ei voida taata. Alueen kunnallistekniikan rakentumisen yhteydessä pohjavesioloihin on joka tapauksessa odotettavissa muutoksia. Suihkukaivon rakentaminen ei varmaankaan ole alueen viihtyisyyden kannalta ensiarvoisen tärkeä tekijä. Kaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia muistutuksen perusteella.
Sastamalan kaupunki 12 Ehdotuksen nähtävillä olon aikana on jatkettu neuvotteluja lisäalueen hankkimisesta ja maan vaihtamisesta alueen länsipuolella sijaitsevan tilan omistajan kanssa. Maanvaihdosta on päästy yhteisymmärrykseen. Neuvottelutulos merkitsi Tuomilehdontien katualueen ja korttelin 119 rajoihin pieniä rajaustarkistuksia, jotka on tehty viimeisimpään, 18.6.2018 tarkistettuun asemakaavaehdotukseen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi kaupunginhallitukselle, Pirkanmaan elykeskukselle ja Pirkanmaan maakuntamuseolle. Kaavaluonnos lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten ely-keskukselle, yhdyskuntatekniikalle, Sastamalan Vedelle sekä alueen sähkö- ja puhelinlaitoksille. Sastamalan Vesi edellytti, että alueen hulevesien käsittely ja johtaminen selvitettäisiin pikaisesti, koska viereisen Uotsolantien peruskunnostus on aikomus toteuttaa kesällä 2018. Hulevesiselvitys tilattiin Destia Oy:n Infrasuunnittelulta. Selvityksen perusteella asemakaavaehdotukseen on lisätty varauksia hulevesien viivästykselle. Caruna Oy esitti lausunnossaan, että alueelle varataan paikka puistomuuntamolle. Ehdotukseen lisättiin asianomainen merkintä. Viranomaistahot eivät antaneet lausuntoja ehdotusvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupunkirakennesuunnitelman ja yleiskaavaehdotuksen mukaisesti käyttötarkoitukseltaan sopivaa asuntorakentamista ja virkistyskäyttöön liikunta- ja urheilualue ottaen huomioon ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen alueella hyvien palveluiden läheisyydessä. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Luonnosvaiheen aikana selvitettiin alueen nykyisten yksityisten maanomistajien hankkeeseen kohdistamia tavoitteita, jotka ovat vaikuttaneet kaavan yksityiskohtaiseen sisältöön. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Olemassa oleva rakennuskanta ja yhdyskuntatekniikka ovat antaneet selkeät lähtökohdat kaavan rakenteelle. Sen vuoksi alueelle on laadittu ainoastaan yksi ratkaisuvaihtoehto, jossa vaihtoehtoina voitaisiin tarkastella lähinnä korttelialueille sallittuja rakentamisen tehokkuuksia. Asemakaavaluonnoksen ratkaisussa rakennetaan kaksi Uotsolantien pohjoispuolelle suuntautuvaa haaroittuvaa asuntokatua, joiden varsille muodostuu uusia pientalojen korttelialueita. Osa uusista korttelialueista on varustettu rivitalojen rakentamisen mahdollistavalla kaavamerkinnällä, osa on erillispientalotontteja. Nykyinen jääkiekkokaukalon alue on osoitettu hieman nykyistä laajempana urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Asuntokaduilta johtaa kevyen liikenteen yhteydet alueen pohjoispuoliselle rinteen lakialueelle, joka muodostaa asukkaiden luontevan ulkoilu- ja virkistysmaaston. 4.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaava tarjoaa uusia pientaloasumismahdollisuuksia palvelujen suhteen edullisella paikalla. Alueesta muodostuu melko tyypillinen pienen taajaman asuntoalue, jossa on hyvät yhteydet läheisille luontoalueille. Nykyisten asukkaiden kannalta tilanne muuttuu, koska rakennuskäyttöön tulee nyt nykyisten
Sastamalan kaupunki 13 asuntojen väliin jääneitä metsä-, pelto- ja joutomaa-alueita. Rakentamisen myötä näille nykyisin hoitamattoman leiman omaaville välialueille tulee uudet omistajat, jolloin ympäristön siisteys ja hoitotaso todennäköisesti paranevat. 4.5.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asuntojen lisärakentaminen Mouhijärven Uotsolan palvelujen läheisyyteen auttaa nykyisten palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Mouhijärven aluekeskuksen asuntotarjonnan lisääminen palvelee kaupunkirakennesuunnitelman tavoitetta. Alueelle saattaa sijoittua 60 100 uutta asukasta. Asutuksen lisääminen Uotsolantien pohjoispuolelle korostaa järjestettyjen kevyen liikenteen ylitysten toteuttamisen tarvetta, koska kevytväylä sijoittuu pääkadun eteläreunaan. 4.5.3 Vaikutukset kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Nykyisen asutuksen väliin jäävillä alueet ovat nykyisin hieman hoitamattoman oloisia. Uusien rakennuspaikkojen käyttöönotto vähentää isännättömiltä tuntuvia alueita ja lisää viihtyisyyttä taajamassa. Kaukomaisemaan kaavalla ei ole juurikaan vaikutusta. Rakentaminen ei vaikuta arkeologiseen tai muuhun kulttuuriperintöön, koska alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokohteita. 4.5.4 Vaikutukset luonnonympäristöön Alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Luonnontilaisen tai lähes luonnontilaisen alueen määrä vähenee rakentamisen toteutuessa. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset TYÖVAIHE Kaavoituksen käynnistäminen SUORITUS, TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN OAS:n laadinta MRL 63 ja 64 Vireille tulon kuulutus ja OAS nähtäville ilmoitustaululle ja kaupungin kotisivulle AJANKOHTA 11/2014 1/2015 Kuulutus vko 6/2015 TEKIJÄT VIRANOMAINEN PÄÄTÖS Tekla 29.1.2015 5 Suunnittelu Oasin päivitys Luonnoksen laatiminen, vaikutusten arviointi syksy 2017 syksy 2017 Kaavaluonnos Kaavaluonnos nähtäville yhdyskuntasuunnitteluun sekä www.sastamalankaupunki.fi 20.12.2017-12.1.2018 Ympltk 13.12.2017 Viranomaisille luonnos kommentoitavaksi Osalliset voivat jättää mielipiteensä ja huomautuksia luonnoksesta MRL 62, MRL 30 Viranomaisten kommentit
Sastamalan kaupunki 14 Kaavaehdotus Kaavan tarkistaminen / täydentäminen / muuttaminen ehdotukseksi 03-04.2018 Ympltk 10.4.2018 KH 23.4.2018 Ehdotus nähtäville 30 pv:n ajaksi MRA 27 ja lausuntojen pyytäminen MRA 28 2.5. 4.6.2018 Viranomaisten lausuntoja ei saatu Hyväksyminen Osalliset voivat jättää muistutuksen, muistutusten vastineiden laadinta MRL 65 Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella ja tarvittaessa osallisia, MRL 67 xx.xx.20xx KH Suunnitteluaineisto on koko kaavaprosessin ajan nähtävillä Sastamalan kaupungin www-sivuilla osoitteessa: www.sastamalankaupunki.fi. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alue on pientaloille tarkoitettua asuntoaluetta. Alueelle rakennetaan kaksi Uotsolantien pohjoispuolelle suuntautuvaa haaroittuvaa asuntokatua, joiden varsille muodostuu uusia pientalojen korttelialueita. Osa uusista korttelialueista on varustettu rivitalojen rakentamisen mahdollistavalla kaavamerkinnällä, osa on erillispientalotontteja. Nykyinen jääkiekkokaukalon alue on osoitettu hieman nykyistä laajempana urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Asuntokaduilta johtaa kevyen liikenteen yhteydet alueen pohjoispuoliselle rinteen lakialueelle, joka muodostaa asukkaiden luontevan ulkoilu- ja virkistysmaaston. Asemakaavalla muodostuu korttelit 54, 59 ja 115-119 sekä katu- ja virkistysalueet. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 8,80 ha. Pinta-ala jakaantuu seuraavasti: Erillispientalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue Virkistysalueet Katualueet Suojaviheralue A = 3,9 ha A = 2,5 ha A = 0,9 ha A = 1,4 ha A = 0,1 ha 5.1.2 Palvelut Alue sijaitsee Mouhijärven Uotsolan asumispalvelujen keskittymän välittömässä läheisyydessä. Asemakaavalla osoitetaan aluetta sekä mm. koululiikuntaa palveleva liikuntapalvelujen alue, alueen sisäisiä lähivirkistysalueita sekä yhteydet pohjoispuoliselle laajemmalle ulkoilualueelle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava antaa mahdollisuuden Uotsolan taajamalle tyypillisen väljähkön pientaloasutuksen laajentamiselle tavoitteen mukaisesti.
Sastamalan kaupunki 15 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Pientalojen korttelialueiden, varsinkin yksityisten omistamien, oletetaan toteutuvan pitkähkön ajanjakson kuluessa. Sen vuoksi korttelialueiden kaavamääräykset on tehty melko väljiksi siten, että ne antavat rakennussuunnittelulle ja rakennusvalvonnalle mahdollisuuden kehittää rakentamisen laatutasoa. 5.3.2 Muut alueet Luonnoksen valmistumisen jälkeen tehtiin hulevesiselvitys. Sen periaatteena oli mm., että korttelialueilta hulevesi johdetaan hulevesiviemäriin ja sieltä avo-ojajärjestelmään. Selvityksen tuloksena todettiin tarve sijoittaa kaksi hulevesien viivästysallasta alueelle, toinen Jokimyllyntien risteyksen tuntumaan ja toinen liikuntapalvelujen alueelle, jossa se toimii samalla aluetta elävöittävänä elementtinä. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia on arvioitu kohdassa 4.5 luonnoksen vaikutusarvioinnissa. Luonnosvaiheen jälkeen kaavaa on tarkistettu vain vähän. Siihen lisätyt hulevesien viivästysaltaat lisäävät mahdollisuutta hoitaa hulevedet mahdollisimman luonnonmukaisesti kuitenkaan tinkimättä asuinympäristön laatutasosta. Hyvin hoidettuina altaat lisäävät viihtyisyyttä alueella. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole todettu erityisiä häiriötekijöitä.
Sastamalan kaupunki 16 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 5.7 Nimistö Alueen katujen nimet on johdettu paikallisista nimistä. Jo lakanneen Lammaspää-nimisen tilan asuintontti on sijainnut alueelta n. 600 m kaakkoon, mutta sen peltoa on ollut kaava-alueella. Tuomilehto ja Ollinoja ovat alueeseen liittyviä tilannimiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. Yhdyskuntatekniikan toteuttaminen on tarkoituksenmukaista tehdä vaiheittain siten, että Lammaspääntien ja -kujan alue toteutetaan erillään Ollinojantien ja Tuomilehdontien alueesta. Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa 5.4.2018, tarkistettu 18.6.2018 Vs. kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Lisätietoja asemakaavanmuutostyöstä: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu sähköposti: etunimi.sukunimi@sastamala.fi Kaavoitusarkkitehdit Maankäyttöpäällikkö Kaavavalmistelija Jorma Tuomisto Merja-Liisa Hannuksela Merja Juntunen p. 050 517 0957 ja p. 0500 776 138 p. 040 826 8417 Timo Silomaa p. 040 506 2520 Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamala.fi.