Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Samankaltaiset tiedostot
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteenittoman tattarin viljely

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Hamppu viljelykiertokasvina

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kylvö suoraan vai suojaan?

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kymmenen askelta huippusatoon

ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Kuminan kasvinsuojelu

RaHa-hankeen kokemuksia

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Kuminan kasvinsuojelua

PELLAVA PELTOJEMME KAUNISTUS

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Speltin ja tattarin viljely

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kasvinviljelytila Lahdessa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Mikä on muuttunut? MTT

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Öljypellavan viljely

SANEERAUSKASVIT 2016

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Kuminan perustaminen suojakasviin

Lisälannoitus kasvukaudella

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ruis ja vehnä luomussa

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Transkriptio:

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Kaustinen 7.2.2018 Kalajoki 8.2.2018

Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena on tuottaa korkealaatuista suomalaista tattaria sitä jalostaville yrityksille Kotipaikka Mänttä-Vilppula Jäseninä noin 90 viljelijää eri puolilta Suomea Sopimusviljelyala v. 2017: n. 1100 ha Pj. Juha Anttila, sihteeri Tuija Seppälä, hallituksen jäsenet: Markus Lusua, Timo Niemelä, Markku Vitikainen ja Seppo Teränen

Mitä osuuskunnan jäsenyys tarkoittaa? Jäseneksi voi liittyä suoraan tai viimeistään vuoden koejäsenyyden jälkeen. Liittymisen yhteydessä maksetaan osuusmaksu (500 ) ja ostetaan viljelyosuuksia. Yksi osuus maksaa 100 ja vastaa 600 kg:a, mikä on tattarin keskisato hehtaarilta. Osta siis niin monta osuutta, kun arvioit tattaria syksyllä toimittavasi. HUOM! viljelyosuuksia voi ostaa lisää missä vaiheessa tahansa. Viljelyosuudet vähennetään vähitellen tilityksistä, aina 10 % tilityksen arvosta, kunnes haetut viljelyosuudet on maksettu.

Jäsenyyden etuja Jäsenenä varmistat korkeimman tilityshinnan, joka lukitaan jo keväällä. HUOM! muista mitoittaa viljelyosuutesi oikein, jotta saat korkeimman hinnan koko toimituksellesi. Osuuskunnan jäsenenä saat tunnukset Jäsensivuille, joiden avulla voit seurata esimerkiksi myymäsi tattarierän käsittelyn etenemistä ja saat tiedon tilityksistä syksyllä 2018. Osuuskunta järjestää lisäksi pellonpiennartapahtumia, koulutuspäiviä ja muuta toimintaa jäsenilleen.

Tärkein kriteeri sopimustuotannossa: tattarin 100 % gluteenittomuus!

VILJELYOHJEITA: lohkon valinta KASVUKUNNOLTAAN PARHAAT LOHKOT TUOTTAVAT PARHAAN SADON. VÄLTÄ HEIKKOKUNTOISIA LOHKOJA, JOISSA ONGELMIA VESITALOUDESSA. KEVYET MAALAJIT OVAT PARHAITA. TATTARI ON MUITA VILJOJA HERKEMPI KUORETTUMISELLE JA HALLALLE, MUTTA MAAN HAPPAMUUDELLE SE EI OLE KOVINKAAN ARKA. SIETÄÄ KUIVUUTTA PAREMMIN KUIN MÄRKYYTTÄ. ESIKASVIT: NURMET, KESANTO, TATTARI, PERUNA, HÄRKÄPAPU, HERNE. RYPSI JA RAPSI KASVAVAT LÄPI, JOTEN NE OVAT TARKASTI HARKITTAVIA.

KYLVÖ JA MUOKKAUS KYNTÖ ON PERUSTURVALLINEN LÄHTÖKOHTA, ÄESTYS 5-8 CM SYVYYTEEN.KYLVÖ TOUKOKUUN LOPUSSA/KESÄKUUN ALUSSA LÄMPIMÄÄN MAAHAN. SIEMENMÄÄRÄ N.50 KG/HA, SUORAKYLVÖSSÄ SUOSITELTAVA N. 60 KG/HA, TIHEYS TULISI OLLA 160 KPL/M2. TAVOITTEENA TASAINEN KYLVÖALUSTA, SOPIVA KYLVÖSYVYYS 2-3 CM. LANNOITUS (KLOORIVAPAA): TYPPITASO N. 30 KG/HA, FOSFORI 0-10 KG/HA. TATTARI HYÖDYNTÄÄ HYVIN MAAN RAVINTEITA, MAALAJILLA RATKAISEVA MERKITYS LANNOITUKSEN TARVETTA ARVIOITAESSA. MITÄ TASAISEMPI KASVUSTO, SITÄ PAREMMIN RIKKOJEN ENNALTAEHKÄISY ONNISTUU.

RIKKAKASVIT PAHIMMAT: JUOLAVEHNÄ, JAUHOSAVIKKA, PELTORETIKKA, RYPSI, VILJAT. JUOLAVEHNÄ JA VILJAT MAHDOLLISTA TORJUA KEMIALLISESTI (TARKISTA KÄYTTÖLUVAN VOIMASSAOLO: AGIL 100 EC, TARGA SUPER 5 C). TEHOKAS RIKKATORJUNTA HYVÄ TEHDÄ JO ESIKASVIVAIHEESSA. LOHKON TARKKAILU TARPEELLISTA KOKO KASVUKAUDEN AJAN (ESIM. SUORITA TARVITTAESSA VILJOJEN KITKENTÄ).

KUKINTA JA PÖLYTYS KUKINTA ALKAA REILUN KUUKAUDEN PÄÄSTÄ KYLVÖSTÄ (N. 5 VK). KUKINTA KESTÄÄ 5-12 VK OLOSUHTEISTA RIIPPUEN. HYÖNTEISPÖLYTYS TÄRKEÄÄ, SILLÄ SE NOSTAA SATOA MERKITTÄVÄSTI. KUKKIA KEHITTÄÄ RUNSAASTI, MUTTA VAIN 10 15 % KEHITTYY SIEMENIKSI. PÄÄTTEETÖN KUKINTA OMINAISTA SUOMALAISILLE LAJIKKEILLA.

PELTORETIKKA

PELTORETIKKA, LITU

SADONKORJUU JA VARASTOINTI ENSIMMÄISET SIEMENET TULEENTUVAT 8 VIIKKOA KYLVÖSTÄ. OIKEAN PUINTIAJANKOHDAN MÄÄRITTÄMINEN HAASTEELLISTA, MALTTI ON VALTTIA. HALLA PAKKOTULEENNUTTAA TATTARIN, JONKA JÄLKEEN PUINTI HELPOTTUU HUOMATTAVASTI JA ON SIISTIMPÄÄ. PUINTIKELALLE VÄLJÄT SÄÄDÖT JA TUULTA RIITTÄVÄSTI KUIVAUS 14%:IIN - EI YLI KUIVAKSI! KUIVAUSLÄMPÖ N. 60 ASTETTA

TATTARIN ETUJA ALHAISET TUOTANTOKUSTANNUKSET -> TAKAA ONNISTUESSAAN ERINOMAISEN KATETUOTON. PARANTAA VAIKEASTI LIUKOISESSA MUODOSSA OLEVIEN RAVINTEIDEN SAATAVUUTTA LOHKOLLA SEURAAVILLE VILJELYKASVEILLE -> HYVÄ ESIKASVIARVO. TORJUU SEURAAVISTA KASVUSTOISTA RIKKAKASVEJA MM. JUOLAVEHNÄÄ JUURISTONSA ENTSYYMITUOTANNON AVULLA. TASAA TYÖHUIPPUJA (MYÖHÄINEN KYLVÖ JA PUINTI).

TATTARINVILJELY ON SOPIMISTUOTANTOA LÄHTÖKOHTANA GLUTEENIA SISÄLTÄVISTÄ VILJOISTA VAPAA TUOTANTO. EDELLYTTÄÄ TARKKUUTTA JA SITOUTUMISTA VILJELYN JOKA VAIHEESSA (VILJELYTOIMENPITEET, KUIVAUS, VARASTOINTI). SOPIMUSTUOTANTO TAKAA KIINTEÄN HINNAN JA VARMAN OSTAJAN SADOLLE. TERVETULOA OSAKSI AINUTLAATUISTA VILJELYKETJUA, JOKA TUOTTAA KOTIMAISTA JA KORKEALAATUISTA RAAKA-AINETTA.

Ajankohtaista viljelyasiaa Tattarin viljelysopimus ja siementilaus tulee jättää 30.4.2018 mennessä: - tarjolla kotimaisen siemenlajikkeen lisäksi virolaista ja liettualaista siementä. (Targa Super 5 SC kasvinsuojeluaineelle tullaan hakemaan 120 vrk:n hätälupaa, käsittelyaika Tukesissa n. 1 kk.) Tavoitteena vähintään 1500 ha viljelypinta-ala kesälle 2018. Olemme mukana Sarka-messuilla Seinäjoella 2-3.2.2018 ja Oripäässä Okra-maatalousnäyttelyssä 4-7.7.2018.

www.tattariosk.fi Ajankohtaista asiaa ja viljelyohjeita löydät lisää osuuskunnan nettisivuilta!

KIITOS!