Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön

YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista - lapsen oikeuksien perusta

YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (SopS 59 ja 60/1991) Erityinen lapsia koskeva kansainvälinen ihmisoikeussopimus: Tässä yleissopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin. 1 artikla - lapsi itsenäinen oikeuksiensa haltija Children are not mini-persons with mini-rights (G. Van Bueren) - lapsi erityistä suojelua tarvitsevana henkilönä vastuu vanhemmilla ja valtiolla Suomessa voimaan 20.7.1991 Laki lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 31.5.1991 Asetus lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta 16.8.1991

YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 3 valinnaista pöytäkirjaa lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin (SopS 31/2002), mm. Ikärajan nosto 18 ikävuoteen Uhrien kuntouttaminen ja yhteiskuntaan sopeuttaminen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta (SopS 41/2012), mm. Rikoslainsäädännön ulottuvuus Kv. yhteistyö Uhrien oikeuksien ja etujen suojelu rikosprosessissa valitusmenettelystä (SopS 5/2016) Yksilövalitus ja valtiovalitus

Lapsen oikeuksien sopimus - toimijat

YK:n lapsen oikeuksien komitea Valvoo lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista ja ohjaa sen täytäntöönpanoa sopimusvaltiossa päätelmät sopimusvaltioille määräaikaisraportoinnin perusteella valitusmekanismi yleiskommentit, jotka käsittelevät yksittäisiä artikloja tai tietty teemaan yleiset keskustelupäivät tietystä teemasta (joka 2. vuosi)

Kansalliset toimijat Lapsiasiavaltuutettu Laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004 yhteistyössä muiden viranomaisten sekä toimialansa järjestöjen ja vastaavien muiden toimijoiden kanssa edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. arvio ja seuraa edistää ja kehittää verkostoi ja viestii edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista

Kansalliset toimijat Eduskunnan oikeusasiamies Eduskunnan toivomuksesta lapsen oikeudet olleet yksi painopistealueista vuodesta 1998 alkaen laillisuusvalvonnassa lapsen oikeudet huomioon arvioitaessa kaikkea viranomaistoimintaa, jonka vaikutukset kohdistuvat lapsiin kantelut, tutkinta omasta aloitteesta, tarkastukset

Kansalliset toimijat Oikeuskansleri valvoo viranomaisia käsittelemällä niitä koskevia kirjallisia kanteluita kantelut, tutkinta omasta aloitteesta, tarkastukset Tuomioistuinlaitos sopimuksen soveltaminen ratkaisuissa ja oikeudenkäyntimenettelyissä Virkamiehet; ministeriöt, aluehallintovirastot, kunnat sopimuksen soveltaminen; politiikat, strategiat, päätökset, lainvalmistelu, käytännöt, menettelyt jne

Kansalliset toimijat yksityiset laitokset, srk:t ihmisoikeustoimijat Ihmisoikeuskeskus, erityisvaltuutetut, valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto jne lapsi- ja muut kansalaisjärjestöt oman toimialansa mukaisesti Ihmisoikeusliitto Suomen Unicef, Lastensuojelun keskusliitto, Mannerheimin lasten suojeluliitto, Pelastakaa Lapset ry jne. Vanhempainliitto, Sateenkaariperheet, Adoptioperheet jne.

Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano

Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano 4 art Valtion on toteutettava sopimuksen määräämät oikeudet 41 art Sopimus määrittelee oikeuksien minimitason 42 art Valtiolla on velvollisuus tiedottaa lapsen oikeuksista 44 art Valtiolla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta ja julkistaa raportit laajasti yleisölle (6.kohta) Yleiskommentti nro 5 Lapsen oikeuksien yleissopimuksen yleiset täytäntöönpanotoimenpiteet CRC/GC/2003/5

Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano LOS velvoittaa nimenomaisesti sopimusvaltioita takaamaan lapsen oikeuksien toteutumisen Kansallisella lainsäädännöllä velvoitetaan muun muassa viranomaisia, vanhempia ja muita lasten kanssa toimivia huolehtimaan lapsen oikeuksien toteutumisesta

Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano Olennaista on varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö on kokonaisuudessaan täysin yhteensopiva yleissopimuksen kanssa ja että yleissopimuksen periaatteita ja määräyksiä voidaan soveltaa suoraan ja ne voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön. CRC/GC/2003/5, kohta 1 Yleisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä ovat myös mm. - koulutus, tiedottaminen, strategiat ja toimenpideohjelmat, toimivat rakenteet ja täytäntöönpanon koordinointi, valvonta, tehokkaat oikeussuojakeinot, tiedonkeruu ja analysointi sekä indikaattorien kehittäminen, lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi, riippumattomat ihmisoikeusinstituutiot

Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano Lapsen oikeuksien komitean suositukset Suomelle 1996: Suomi ei ole täysin ottanut lainsäädännössä ja politiikoissa huomioon sopimuksen yleisperiaatteita, erityisesti oikeutta syrjimättömyyteen (2 art), lapsen edun ensisijaisuutta (3 art) ja lapsen oikeutta ilmaista mielipiteensä (12 art) 2011: Suomelta puuttuu yhtenäistetty lainsäädäntökehys, joka kattaisi lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen valinnaiset pöytäkirjat kaikilta osin Suomen valtion tulisi toteuttaa kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että lainsäädäntö ja hallinnolliset määräykset vastaavat kaikilta osin yleissopimuksen periaatteita ja määräyksiä Lainsäädäntöön liittyviä huomautuksia myös 1998 ja 2005

YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit täytäntöönpanon tukena Komitea esittää yleiskommenteissa tulkintansa sopimuksessa taatuista oikeuksista sekä yksittäisten artiklojen osalta että erilaisissa temaattisissa kysymyksissä 23 julkaistua suomenkielisiä käännöksiä (21 kpl) lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komiteanyleiskommentit/ englanninkieliset (+ muita kieliversioita) http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/tbsear ch.aspx?lang=en&treatyid=5&doctypeid=11 Komitean verkkosivut http://www.ohchr.org/en/hrbodies/crc/pages/crcindex.aspx

Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö

Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö Turvaa sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia taloudellisia oikeuksia Tavoitteena perusoikeuksien eli terveyden, koulutuksen, tasaarvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille poistetaan lapsiin kohdistuva huono kohtelu ja epäoikeudenmukaisuudet

Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö Sopimuksessa 54 artiklaa, joista 1-40 koskevat lasten oikeuksia ja 41-54 liittyvät pääasiassa sopimuksen täytäntöönpanoon ja valvontaan Yleissopimuksen sisältö voidaan tiivistää kolmeen teemaan (PPP): 1. oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection) 2. oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) 3. oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation)

Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö Yleisperiaatteet Syrjimättömyys (2 art) Syrjintäkielto ei ole passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimisessa, vaan se edellyttää valtiolta myös ennakoivia toimenpiteitä sen takaamiseksi, että kaikilla lapsilla on todellisuudessa yhtäläiset mahdollisuudet nauttia yleissopimuksen mukaisista oikeuksistaan. Tämä voi edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy todellista eriarvoisuutta. CRC/GC/C/14 kohta 41 Lapsen edun ensisijaisuus (3(1) art) Lapsen etu muodostuu kaikista [sopimuksessa] määritellyistä oikeuksista eikä mitään oikeutta voida vaarantaa tulkitsemalla lapsen etua kielteisesti CRC/GC/C/14 kohta 4

Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö Yleisperiaatteet (jatkuu) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 art) Komitea odottaa valtioiden tulkitsevan kehityksen sen laajimmassa merkityksessä kokonaisvaltaiseksi käsitteeksi, johon sisältyy lapsen ruumiillinen, henkinen, hengellinen, moraalinen, psykologinen ja sosiaalinen kehitys. CRC/GC/2003/5, kohta 12. Lapsen oikeus tulla kuulluksi (12 art) Oikeus ilmaista näkemyksensä ja saada ne huomioon otetuksi - osallistuminen Periaate korostaa lapsen roolia aktiivisena toimijana oikeuksiensa edistämisessä, suojelussa ja valvonnassa. Se koskee yhtäläisesti kaikkia toimenpiteitä, joihin valtiot ryhtyvät yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi. CRC/GC/2003/5, kohta 12.

Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö Oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan (24 art) Kattava oikeus, johon ei sisälly pelkästään sairauksien ehkäisy, terveyden edistäminen ja sairauksien parantaminen sekä kuntouttavat ja palliatiiviset palvelut vaan myös lapsen oikeus kasvaa ja kehittyä täysimääräisesti omien mahdollisuuksien mukaan ja asua olosuhteissa, joissa hän voi saavuttaa parhaan mahdollisen terveydentilan. CRC/C/GC/15, kohta 2... lasten oikeus terveyteen ei ole tärkeä pelkästään itsessään, vaan tämän oikeuden toteutuminen on myös välttämätöntä kaikkien muiden yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimisen kannalta. Lasten terveyttä koskevan oikeuden toteutuminen riippuu myös monien muiden yleissopimuksessa määriteltyjen oikeuksien toteutumisesta. CRC/C/GC/15, kohta 7.

Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö oikeus syntymärekisteröintiin, nimeen, kansalaisuuteen ja mikäli mahdollista, tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan (7, 8 ja 9 artiklat) vanhempien tai muun laillisen huoltajan ensisijainen oikeus, vastuu ja velvollisuus huolehtia lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä oikeuksien toteutumisesta (5 ja 8 artiklat) oikeus yksityisyyteen ja perhe-elämään (16 artikla) oikeus tietoon ja sananvapauteen (13,14,15 ja 17 artiklat) uskonnon ja omantunnonvapaus (14 artikla)

Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö oikeus riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan (26 ja 27 artiklat) oikeus erityiseen tukeen ja suojeluun, jos lapsi ei voi elää perheensä kanssa (20 ja 25 artiklat) oikeus adoptioon, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto (21 artikla) oikeus suojeluun kaikenlaiselta väkivallalta, kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä, ml. lapsikauppa, seksuaalinen ja taloudellinen hyväksikäyttö, päihteet (19, 32, 33, 34, 35 ja 36 artiklat) oikeus opetukseen (28 ja 29 artiklat)

Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö Oikeus tulla kohdelluksi ihmisarvoa kunnioittaen ja ikä huomioon ottaen silloinkin, kun lapsi on rikkonut lakia tai häntä siitä epäillään, kidutuksen ja kuolemanrangaistuksen kielto sekä vangitseminen viimesijaisena keinona (37 ja 40 artiklat) Oikeus suojeluun aseellisilta selkkauksilta ja armeijaan väräykseltä sekä oikeus toipumiseen ja sopeutumiseen yhteiskuntaan, jos lapsi on joutunut väärinkäytösten uhriksi.(38 ja 39 artiklat)

Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö Vammaisten lasten oikeudet (23 art) Pakolaislapsia koskevat oikeudet (10 ja 22 art) Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaa kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen (30 art)

Lapsen oikeuksien sopimuksen huomioiminen lainsäädännössä? 1. Yksittäisten artiklojen implementointi kansallisen lain pykäliin 2. Lapsivaikutusten arviointi lainvalmistelun eri vaiheissa

Lapsen oikeuksien (lapsen edun) huomioiminen säädösvalmistelussa Olennaista on varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö on kokonaisuudessaan täysin yhteensopiva yleissopimuksen kanssa ja että yleissopimuksen periaatteita ja määräyksiä voidaan soveltaa suoraan ja ne voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön. CRC/GC/2003/5, kohta 1 Lapsen etu toteutuu, kun kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa taatut lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti: Kun lapsen etua arvioidaan ja määritetään päätettäessä tietystä toimenpiteestä, tällöin tulisi noudattaa seuraavia vaiheita: a) ensin selvitetään kyseessä olevan tapauksen erityisen asiasisällön perusteella lapsen edun arvioinnin kannalta olennaiset tekijät, annetaan niille konkreettinen sisältö ja painotetaan ne kaikki suhteessa toisiinsa; b) sen jälkeen sovelletaan menettelyä, joka takaa oikeudelliset takeet ja oikeuden asianmukaisen soveltamisen. CRC/C/GC/14, kohta 46

Lapsen oikeuksien (lapsen edun) huomioiminen säädösvalmistelussa Olennaiset huomioitavat tekijät: 1) Lapsen näkemysten selvittäminen heihin vaikuttavissa päätöksissä ja näkemysten huomioiminen lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla 2) Lapsen identiteetin huomioiminen 3) Perheen säilyttäminen ja suhteiden ylläpitäminen 4) Lapsen huolenpito, suojelu ja turvallisuus 5) Lapsen oikeus terveyteen 6) Lapsen oikeus koulutukseen CRC/C/GC/14, kohta V.A.1

Lapsen oikeuksien (lapsen edun) huomioiminen säädösvalmistelussa Lapsen etu on lähtökohta valittaville sääntelyvaihtoehdoille ja lapsivaikutusten arvioinnille. Lapsen etu on siis joustava ja mukautuva käsite. Se pitäisi sopeuttaa ja määritellä tapauskohtaisesti kyseessä olevan lapsen tai kyseessä olevien lasten erityistilanteen mukaisesti, jolloin otetaan huomioon heidän henkilökohtainen tilanteensa, olosuhteet ja tarpeet. Yksittäisissä päätöksissä lapsen etu on arvioitava ja määriteltävä kyseisen lapsen erityistilanteessa. Kollektiivisissa päätöksissä, joita tekevät muun muassa lainsäätäjät, lasten yleinen etu on arvioitava ja määritettävä tietyn lapsiryhmän ja/tai lasten yleisten olosuhteiden perusteella. CRC/C/GC/14, kohta 32

Lapsen oikeuksien sopimus kansallisessa lainsäädännössä Lähtökohta LOS:n voimaantullessa 1991: lainsäädäntö pääsääntöisesti valmiiksi sopimuksen edellyttämällä tasolla Ainoastaan sääntelyn, joka mahdollisti alaikäisten rikoksentekijöiden sijoittamisen kärsimään vankeusrangaistustaan aikuisten kanssa samaan paikkaan, todettiin olevan sopimuksen kanssa ristiriitainen Lainvalmisteluasiakirjoista ei käy ilmi, että systemaattista lainsäädännön tarkastelua olisi voimaansaattamisen yhteydessä tehty sopimuksen ei ole staattinen asiakirja, vaan ajassa ja paikassa kehittyvä instrumentti -> sopimusvaltiolla velvoite huolehtia siitä, että lapsen oikeuksien sopimus otetaan aktiivisesti huomioon aina lainsäädäntöä kehitettäessä Merike Helander, lakimies 12.12.2017 31

Johtopäätöksiä lainsäädännön tila lähde: Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018, osa III - Lapsen oikeudet toteutuvat lainsäädännössä melko hyvin, huolimatta siitä, että lapsen oikeuksien sopimuksen vaikutus ei käy asiakirjoista säännönmukaisesti ilmi - Sopimukseen viittaaminen on lisääntynyt, mutta - artiklojen yhdistäminen ko. sääntelyyn jää usein pintapuoliseksi - artiklojen sisältöä ja tulkintaa avataan harvoin - yleiskommenttien hyödyntäminen harvinaista Merike Helander, lakimies 12.12.2017 32

Johtopäätöksiä lainsäädännön tila lähde: Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018, osa III - Lapsivaikutusten arviointi lainvalmistelussa puutteellista ja jää yleensä tavoitteiden kuvaamisen tasolle - epäselväksi usein jää, miten ajatellaan sääntelyn (täytäntöönpanotoimena) parantavan lapsen oikeuksien toteutumista - Lapsen oikeuksien kehittämisessä keskitytty nimenomaiseen lapsilainsäädäntöön - muussa sääntelyssä ja erityisesti välillisesti lapsiin kohdistuvassa sääntelyssä ei lapsen oikeuksien toteutumista varmisteta säännönmukaisesti Merike Helander, lakimies 12.12.2017 33

Johtopäätöksiä lainsäädännön tila lähde: Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018, osa III - Lasten oikeusturva on puutteellista - Oikeusturvamenettelyt eivät täytä lapsiystävällisen oikeudenkäytön vaatimuksia - Lainsäädäntötasolla tulisi tarkastella muun muassa ikärajoja, jotka tosiasiallisesti voivat estää lapsen mahdollisuutta käyttää oikeusturvakeinoja Merike Helander, lakimies 12.12.2017 34

KIITOS

Lapsiasiavaltuutettu viestii Tilaa uutiskirje uutiskirje.lapsiasia@sstviestinta.fi