Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32)

Transkriptio

1 Luentorunko Lapsen oikeuksien sopimus - pikakelaus Sopimuksen toimeenpanovelvoitteet Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpano kehitysmaissa Rauno Merisaari, ihmisoikeusneuvonantaja, Ihmisoikeuspoltiikan yksikkö (POL-40), Ulkoasiainministeriö ; rauno.merisaari@formin.fi 2 Lapsen oikeuksien sopimus Allekirjoittamalla sopimuksen valtio ilmaisee yleisesti hyväksyvänsä sopimuksen periaatteet. Ratifioimalla sopimuksen valtio hyväksyy sen laillisesti sitovaksi omassa maassaan. Lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei maan lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin (pyritään muuttamaan lainsäädäntöä niin, että raja on 18 vuotta); (artikla 1) Lapsi on yksilö ja lapsen perustarpeet ovat oikeuksia, joita tulee kunnioittaa ja toteuttaa. Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia - lapset ovat samanarvoisia kuin muutkin ihmiset Lasten välisen syrjinnän kielto (artikla 2) Sopimuksessa luetellut oikeudet koskevat kaikkia lapsia "ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua". 3 4 Lapsen etu (artikla 3) Lapsen etu on koko sopimuksen kattava ja sen määräyksiä yhdistävä periaate. Lapsen edun tulee olla ensi sijalla aina, kun tehdään lapsia koskevia viranomaispäätöksiä, lakeja, valtion ja kuntien budjetteja, tuomioistuinpäätöksiä tai muita yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja. Lapsen edun on määrättävä myös vanhempien (tai lapsen muiden huoltajien) toimintaa (artikla 18). Lapsen ja vanhempien (tai huoltajien) etu voi olla ristiriidassa. Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32) Tavoitteena luoda lapselle ympäristö, joka takaa hänelle parhaat kehittymisen mahdollisuudet. Velvoittaa valtiot ehkäisemään kaikin mahdollisin keinoin lapsikuolleisuutta. Kehittymisellä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, moraalista, ja sosiaalista kehittymistä. Näihin oikeuksiin kuuluvat oikeudet terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliturvaan, vapaa-aikaan ja leikkiin. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään 5 6 1

2 Osallistuminen ja lapsen näkemysten huomioiminen (artikla 12) 1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. Osallistuminen ja lapsen näkemysten huomioiminen (artikla 12) ; jatkoa Lapsella on oikeus esittää näkemyksensä häntä itseään koskevista asioista kotona, koulussa ja laajemmin yhteiskunnassa. Rohkaisee vanhempia kuuntelemaan ja huomioimaan lapsen mielipiteitä; ei anna lapselle suoraa päätösvaltaa Ei puutu vanhempien oikeuteen esittää ja ilmaista mielipiteitään heidän lapsiaan koskevissa asioissa Lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti; esim. tuomioistuinkäsittely huoltajuusriidoissa. 7 8 Oikeus elää vanhempiensa kanssa (9 artikla; myös 18 artikla vanhempien vastuusta; artiklat lapsen suojelusta, jos lapsi on perheen ulkopuolella)...jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. Oikeus mielipiteeseen ja tietoon (13, 14 ja 17 artikla) Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. Oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta Oikeus elää vapaana väkivallasta (19 ja artiklat sekä sopimuksen valinnaiset lisäpöytäkirjat) Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Valtioiden on estettävä lapsikauppa. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. Muita oikeuksia Oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä (15 artikla) Oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen (16 artikla): lapsen kunniaa tai mainetta ei saa halventaa. Vammaisen lapsen oikeudet (23 artikla): erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. Lapsiköyhyys: lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. (27 artikla)

3 Sopimuksen toimeenpanovelvoitteet 41 artikla: Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, on noudatettava kansallisia normeja. 42 artikla: Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. 43 artikla: Sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea 44 artikla: Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta. 45 artikla: Erityisjärjestöillä, UNICEF:illa ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa. Näkökulmia sopimuksen toimeenpanon arviointiin 1. sopimuksen oikeudellinen velvoittavuus 2. määräaikaisraportointi Lapsen oikeuksien 3. muiden ihmisoikeuselinten ja raportoijien suositukset 4. maakohtaiset arviot: pari keissiä 5. lasten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehityksen indikaattorit 6. kansalaisjärjestöjen (varjo)raportointi Sopimuksen oikeudellinen velvoittavuus Kaikkein ratifioiduin kansainvälinen ihmisoikeussopimus: yleisen hyväksynnän tulisi heijastua myös kansallisessa lainsäädännössä Vaikka kyseessä kansainvälisoikeudellinen sopimus, ei sopimuksen rikkomisesta rangaista, lapsen oikeuksien sopimukseen ei sisälly yksilövalitusmahdollisuutta, toisin kuin muissa YK:n ihmisoikeussopimuksissa, joissa raportointivelvoite (HUOM sopimukseen sisältyy oikeuksia, kuten lapsen etu, jotka eivät sisälly muihin sopimuksiin) taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien erityinen merkitys lapsille: TSS-oikeuksien asteittainen toimeenpanovelvoite Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia * oikeus työhön ja kohtuulliseen toimeentuloon * oikeus muodostaa ammattiyhdistyksiä * oikeus sosiaaliturvaan * oikeus tyydyttävään elintasoon ja elää vapaana nälästä * oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä * oikeus opetukseen * oikeus osallistua kulttuurielämään Kansalais- ja poliittisia oikeuksia oikeus elämään oikeus elää vapaana kidutuksesta ja orjuudesta oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa oikeus yhdenvertaiseen kohteluun tuomioistuimissa oikeus yksityisyyteen oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen oikeus mielipiteen vapauteen, sananvapauteen ja yhdistymisvapauteen oikeus osallistua yleisten asioiden hoitoon oikeus äänestää ja tulla valituksissa rehellisissä ja vapaissa vaaleissa Määräaikaisraportointi YK:n lapsen oikeuksien Sopimuksen toteuttamista eri maissa valvoo YK:n Lapsen oikeuksien komitea. 10-jäseninen kansainvälinen asiantuntijakomitea, joka kokoontuu kolme kertaa vuodessa Geneveen käsittelemään maiden raportteja. Kukin sopimuksen ratifioinut valtio (yhteensä 193 valtiota) on velvollinen antamaan raportin lapsen oikeuksien toteutumisesta ensin kahden vuoden kuluttua sopimuksen ratifioimisesta ja sen jälkeen joka viides vuosi. Lapsia aseellisissa selkkauksissa (121 sopimuspuolta) sekä lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa (127 sopimuspuolta) käsittelevien valinnaisten pöytäkirjojen täytäntöönpanosta tulee raportoida kahden vuoden kuluttua niiden kansallisesta voimaantulosta

4 Määräaikaisraportointi YK:n lapsen oikeuksien Komitea arvioi raportit, tekee kysymyksiä raportin sisällöstä ja kutsuu ao. valtion kuultavaksi istuntoonsa. Komitea antaa johtopäätöksensä ja suosituksia epäkohtien korjaamiseksi ja lapsen oikeuksien edistämiseksi. Suosituksia YK-järjestöille teknisen avun antamiseksi, jotta epäkohtia voidaan korjata Raportit ovat julkisia, ja sopimuksen mukaan valtioiden tulisi julkistaa raporttinsa laajalti yleisölle omassa maassaan. Jonossa 80 raporttia; kahden-kolmen vuoden odotusaika; työskentely 2 kamarissa? Esim. Suomen syyskuussa 2008 annettava raportti voitaisiin käsitellä vasta 2011 Havaintoja määräaikaisraportoinnista jäsenmaiden raportointi CRC- on yleistynyt, säännönmukaistunut syntymärekisteröinti/afrikka: järjestelmien luominen koulutus, tiedonjako, AFRIKKA syntymärekisteröinti: tiedonjako, henkilöstön koulutus, järjestelmien luominen lapsiin kohdistuva väkivalta: tiedonjako,, lasten kanssa työskentelevien koulutus, rankaisemattomuuden kulttuurin voittaminen: syytekäytäntöjen kehittäminen; erit. seksuaalinen väkivalta terveys: sylilasten ruokinta, lisääntymisterveysoikeudet, vammaisten lasten erityistarpeet; sukuelinten silpominen, 15 % budjetista opetus: maksuttomuus ja pakollisuus, tyttöjen koulunkäynnin jatkuminen, opetuksen ja opettajien laatu, 20 % budjetista lapsityö ja lapsikauppa: liittyminen sopimuksiin, alueellinen yhteistyö, tiedonjako, varoitusjärjestelmät nuoriso-oikeus: poikkileikkaava viranomaisyhteistyö, riskinalaisten nuorten auttaminen, sovittelukäytäntöjen kehittäminen, oikeusavun turvaaminen LATINALAINEN AMERIKKA lapsiin kohdistuva väkivalta lasten hyväksikäyttö/alistaminen terveys toimeenpanon seuranta nuoriso-oikeus opetus AASIA nuoriso-oikeus monitorointi HIV/AIDS lapsikauppa ja hyväksikäyttö muiden ihmisoikeuselinten ja raportoijien suositukset juvenile justice lapsiin kohdistuva väkivalta tyttöjen oikeus opetukseen HUOM! Unicefin raportointi

5 Lasten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehityksen indikaattorit lapsiköyhyys Vuosituhattavoitteet Kansalaisjärjestöjen (varjo)raportointi Kansalaisjärjestöillä merkittävä rooli sopimuksen valvonnassa Lapsen oikeuksien komitea voi tarvittaessa pyytää YK:n erityisjärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä antamaan asiantuntijaapua. Kansalaisjärjestöjen tuottama tieto auttaa sopimuksen valvonnassa. Raporttien käsittelystä julkaistaan yhteenveto ja komitean loppulausunto. Loppulausunto sisältää komitean positiiviset huomiot, kritiikkiä ja suosituksia vuotta lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisestä - mikä on muuttunut? 27 5