SULKAVAN KUNTA IIJÄRVEN JA SEN LÄHIALUEIDEN SEKÄ VARMAVIRRAN RANTAASEMAKAAVA Kaavaselostus Ehdotus 27.5.2013 Ranta-asemakaava koskee Sulkavan kunnan osia Iitlahden kylän tilasta 6:246, Kaipolan kylän tilasta 13:0 sekä Ryhälän kylän tilasta 1:98. Ranta-asemakaavalla muodostuu korttelit 1-6 sekä maa- ja metsätalousalueet. Kaavan vireilletulo: Rakennuslautakunta 30.1.2012 13 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
1. Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti... 1 2. Tiivistelmä... 1 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2. Ranta-asemakaava... 2 2.3. Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 2 3. Lähtökohdat... 2 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.2. Suunnittelutilanne... 5 4. Suunnittelun vaiheet... 6 4.1. Ranta-asemakaavan tarve ja päätökset... 6 4.2. Osallistuminen... 6 5. Ranta-asemakaavan kuvaus... 8 5.1. Kaavan rakenne... 8 5.2. Mitoitus... 8 5.3. Ympäristönlaatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.4. Aluevaraukset... 10 5.5. Yleiskaavan toteuttaminen / ohjausvaikutus... 13 5.6. Kaavan vaikutukset... 13 5.7. Kaavamerkinnät ja määräykset... 16 6. Asemakaavan toteuttaminen... 16
Sulkavan kunta 1 Sulkavan kunta Iitlahden ja Kaipolan kylät Iijärven ja lähialueiden ranta-asemakaava 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus koskee 27.5.2013 päivättyä ranta-asemakaava karttaa. Ranta-asemakaava koskee Sulkavan kunnan, Iitlahden kylän tilaa 6:246 ja Kaipolan kylän tilaa 13:0. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-6 sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Sulkavan taajaman pohjoispuolella. Lähimmillään kaava-alue sijaitsee n. 5 km:n etäisyydellä taajamasta. Kaava-alue sijaitsee Iijärven, Tetrijärvien, Kaakkolammen, Kuumalammen, Pienen Kuumalammen, Ylä-Vekaraisen, Mustikkalammen, Pieni-Saarisen, Suuri- Saarisen ja Suuri-Majoon ranta-alueilla, Kaava-alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessi on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu on pidetty 31.11.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat nähtävillä 17.2. 19.3.2012. Valmisteluaineistosta annettiin 5 lausuntoa ja jätettiin kolme huomautusta. Lausuntojen ja huomautusten perusteella kaavakarttaa ja selostusta tarkennettiin Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk. pp.kk.2013. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ.
Sulkavan kunta 2 2.2. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla alueelle muodostetaan 16 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Rantaasemakaavan pinta-ala on n. 180 ha. 2.3. Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa heti sen saatua lainvoiman. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Sulkavan kunnassa, Iijärven, Tetrijärvien, Kaakkolammen, Kuumalammen, Pienen Kuumalammen, Ylä-Vekaraisen, Mustikkalammen, Pieni-Saarisen, Suuri- Saarisen ja Suuri-Majoon ranta-alueilla. Kaava-alueen pinta-ala on n. 180 ha ja kaava-alueeseen sisältyy n. 9 km rantaviivaa. Alueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä. 3.1.2. Luonnonympäristö Alueella on suoritettu luontoinventointi kesän 2011 aikana. Inventointi on kaavaselostuksen liitteenä. Inventoinnin yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa: Alueen luonnon- ja maiseman arvot painottuvat pääasiassa maisemallisesti merkittäviin kohteisiin. Tetriharjun alue on maisemallisesti merkittävin kohde alueella. Luettelo kohteista on alla: - Ruunavuorenniemen kärki - Ruunavuori - Kuumavuori - Tetriharju - Tetrijärven kalliot - Tetrisaaren ranta-alueet - Vilkalahden rantakallio
Sulkavan kunta 3 Varmavirran alueella on voimassa Saimaa Siikajärven alueen rantaosayleiskaava. Tämän kaavan yhteydessä on tutkitta Varmavirran ranta-alueen luontoarvot. Alueelta ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Yleiskaavassa tälle alueelle on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka. Varmavirran ranta-alueen luontoarvot on selvitetty erikseen kesän 2012 aikana. Alueelta ei tavattu arvokkaita luontokohteita. 3.1.3. Muinaisjäännökset Iijärven alueella on suoritettu muinaisjäännösinventointi kesällä 2011. Inventoinnissa alueelta ei löytynyt muinaisjäännöksiä. Varmavirran alueen muinaisjäännökset on selvitetty voimassa olevan rantaosayleiskaavan laatimisen yhteydessä. 3.1.4. Rakennettu ympäristö Tilat ovat rakentamattomat ja maa- ja metsätalouskäytössä. 3.1.5. Virkistyskäyttö Suunnittelualueella kulkee pelastuspalvelukoodein varustettu Vihreän Kullan retkeilyreitistö. Reitti palvelee kesäisin retkeilijöitä ja talvisin alueelle tehdään hiihtolatu. 3.1.6. Tekninen huolto Alueella on kattava yksityistieverkosto. Uusille rakennuspaikoille on mahdollista rakentaa tie olemassa olevaa metsäautotien pohjaa myöden. Pitkiä uusia tieyhteyksiä ei ole tarpeellista rakentaa. Yksityistieverkosto yhtyy seututiehen 435 Kallislahti - Sairalanmäki sekä yhdystiehen 4371 Kolkonpää - Sulkava. Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkostoa. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee suurjännitelinja. Suunnittelualueella sijaitsee kattava yksityistie- ja metsäautotieverkosto. 3.1.7. Maanomistus Kaava-alueen maat omistaa UPM-Kymmene Oyj.
Sulkavan kunta Kuva: Iijärven rantaa kortteleiden välialueelta. Kuva: Tetrijärveä Puhelin: Y-tunnus: 044-417 5240 2161818-4 4
Sulkavan kunta 5 3.2. Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Etelä-Savon seutukaava, jonka ympäristöministeriö on hyväksynyt 4.10.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu retkeilyreitti, suurjännitelinja sekä arvokas geologinen muodostuma. Ote maakuntakaavasta on alla. Varmavirran alueella on voimassa Saimaa Siikajärven alueen rantaosayleiskaava. Yleiskaavassa tälle alueelle on osoitettu yksi uusi lomarakennuspaikka. Muualla alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kuva: Ote maakuntakaavasta. Kuva: Ote maakuntakaavasta Varmavirran osalta
Sulkavan kunta 6 Kuva: Ote Saimaa Siikajärven alueen rantaosayleiskaavasta Varmavirran suunnittelualueen osalta Sulkavan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan rakennusjärjestyksen 17.12.2003. Ranta-asemakaava tullaan laatimaan 1:5000 mittakaavaiselle pohjakartalle. Pohjakartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. 4. Suunnittelun vaiheet 4.1. Ranta-asemakaavan tarve ja päätökset Maanomistaja laadituttaa kaavan omistamalleen alueelle. Kaavan laatijana toimii Sulkavan Palvelut Oy. Kaavan tavoitteena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia lomarakennuspaikkoja. 4.2. Osallistuminen 4.2.1. Osalliset ja yhteistyötahot Osallisia ja yhteystyötahoja kaavahankkeessa ovat ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat
Sulkavan kunta 7 - Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat ja näillä alueilla työskentelevät - Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - Etelä-Savon Ely-keskus - Pohjois-Savon Ely-keskus - Etelä-Savon maakuntaliitto - Museovirasto - Maakuntamuseo - Osakaskunnat - Alueelliset sähköyhtiöt - Fingrid Oyj 4.2.2. Vireilletulo Rakennuslautakunta käsitteli kaavaa 30.1.2012. Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta julkaistiin kuulutus Sulkavan lehdessä. Kaavan nähtävillä olosta on tiedotettu alueen ja lähialueen ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia 16.2.2012 päivätyllä kirjeellä. 4.2.3. Osallistaminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat nähtävillä 17.2. 19.3.2012. Valmisteluaineistosta annettiin 5 lausuntoa ja jätettiin kolme huomautusta. Lausuntojen ja huomautusten perusteella kaavakarttaa ja selostusta tarkennettiin Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk.2012. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 4.2.4. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 31.11.2011. Neuvottelussa esillä ovat osallistumisja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos. 4.2.5. Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia lomarakennuspaikkoja.
Sulkavan kunta 8 5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu 16 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Näistä 5 sijaitsee Iijärvellä, 6 Suuri-Saarisella, 3 Pieni-Saarisella ja Varmavirralla 2. Arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja turvattu tällä tavalla luontokohteiden olemassa olo. Rakennuspaikkoja on siirretty pienimmiltä lammilta suurempien vesistöjen rannalle. Siirtoja on tehty myös Tetrisaaresta mantereelle. Näillä toimenpiteillä on saatu pienet vesistön sekä Tetrisaari jätettyä kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Myös maisemallisesti arvokkas Tetriharju sekä sen läheiset Tetrijärvet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Myös Kuumalammet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Samalla myös alueella kulkeva Vihreän Kullan retkeilyreitistön olemassa olo on turvattu. Reitistön alueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu lomarakentamista. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että jokaiselle on mahdollisuus rakentaa tieyhteys. Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen mahdollistaa tieyhteyden rakentamisen siten, ettei jatkossa tarvita rasitteiden perustamista rakennuspaikkojen alueelle. 5.2. Mitoitus Suunnittelualueella ei ole palveluita. Tarvittavat palvelut haetaan Sulkavan taajamasta. Suunnittelualueelle on kaavassa osoitettu 16 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Suunnittelualueella on todellista rantaviivaa 9 km ja muunnettua rantaviivaa 4,2 km. Muunnetturantaviiva on laskettu Etelä-Savon seutukaavaliiton mallin mukaisesti ja samoilla periaatteilla kuin Sulkavan kunnan muissa ranta-asemakaavoissa sekä voimassa olevissa rantayleiskaavoissa. Kaikki tilat ovat kantatiloja. Yhteensä kantatilojen alueelle olisi tulossa 16 rakennuspaikkaa. Alueelle olisi tulossa 1,7 rakennuspaikkaa / todellinen rantakilometri ja 3,8 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Mitoitus alueella ei nouse kohtuuttoman korkeaksi eikä kaava aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Ranta-asemakaava ei myöskään vaikeuta myöhempää yleiskaavan laatimista alueella. Ranta-asemakaavalla olisi ollut mahdollista osoittaa Tetrijärvien alueelle kaksi uutta lomarakennuspaikkaa. Alueen maisema-arvojen vuoksi nämä paikat on jätetty osoittamatta ja Varmavirran alueelle on ranta-asemakaavalla osoitettu yleiskaavasta poiketen yksi lisärakennuspaikka. Samalla Varmavirran alueen rakennuspaikkojen rakennusoikeus on nostettu 300 k-m 2 :iin. Menetelmä turvaa Tetrijärvien säilymisen rakentamattomana.
Sulkavan kunta 9 Kuva: Muunnetun rantaviivan vaikutus Iijärven lähialueella. Punainen = kerroin 0; ruskea = kerroin 0,25; sininen = kerroin 0,75; vihreä = kerroin 1. Kuva: Muunnetun rantaviivan vaikutus Kuumalammen lähialueella. Punainen = kerroin 0; ruskea = kerroin 0,25; sininen = kerroin 0,75; vihreä = kerroin 1.
Sulkavan kunta 10 Kuva: Muunnetun rantaviivan vaikutus Suuri-Saarisen lähialueella. Punainen = kerroin 0; ruskea = kerroin 0,25; sininen = kerroin 0,75; vihreä = kerroin 1. 5.3. Ympäristönlaatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavalla rakennuspaikat on osoitettu suurempiin ryhmiin. Tällä tavalla ryhmittämällä turvataan vapaan rantaviivan mahdollisimman suuri määrä ja mahdollistetaan virkistyskäytön jatkuminen. Retkeilyreististön läheisyyteen ei ole osoitettu uutta rakentamista. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että arvokkaat luontokohteet eivät ole vaarassa. Arvokkaiden luontokohteiden säilyminen on turvattu myös kaavamääräyksillä. 5.4. Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on 180 ha. RA-1 Lomarakennusten korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 25 m 2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Yli 100 k-m2 rakennukset on sijoitettava vähintään 30 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja alle 100 k- m2 rakennukset vähintään 20 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen enintään 25 k-m2 saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta.
Sulkavan kunta 11 Rakennuspaikan rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisessa huolitellussa kunnossa. Jätevedet tulee käsitellä kunnan ympäristönsuojelumääräysten, talousvesien käsittelystä annetun asetuksen 542/2003 sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelmatarvittavine maaperäselvityksineen. Rakennuspaikka on ennen rakennusluvan myöntämistä lohkottava tai merkittävä paaluilla maastoon. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Suunnittelualueelle on osoitettu 14 lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat n 4000 m 2 ja n. 5200 m 2 :n välillä. Lomarakennuspaikat on osoitettu suurempiin ryhmiin siten, että tieyhteyden rakentaminen jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista. Kaavaluonnoksen mukainen toteuttaminen mahdollistaa tien sijoittamisen alueelle siten, ettei tämä häiritse lomarakennusten rakentamista tai rakennuspaikkojen viihtyisyyttä. Jokaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa 200 k-m 2. RA-2 Lomarakennusten korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 25 m 2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m 2. Yli 100 k-m2 rakennukset on sijoitettava vähintään 30 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja alle 100 k- m2 rakennukset vähintään 20 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen enintään 25 k-m2 saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Rakennuspaikan rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisessa huolitellussa kunnossa. Jätevedet tulee käsitellä kunnan ympäristönsuojelumääräysten, talousvesien käsittelystä annetun asetuksen 542/2003 sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelmatarvittavine maaperäselvityksineen. Rakennuspaikka on ennen rakennusluvan myöntämistä lohkottava tai merkittävä paaluilla maastoon. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Suunnittelualueelle on osoitettu 14 lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat n 4000 m 2 ja n. 8000 m 2 :n välillä.
Sulkavan kunta 12 Lomarakennuspaikat on osoitettu suurempiin ryhmiin siten, että tieyhteyden rakentaminen jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista. Kaavaluonnoksen mukainen toteuttaminen mahdollistaa tien sijoittamisen alueelle siten, ettei tämä häiritse lomarakennusten rakentamista tai rakennuspaikkojen viihtyisyyttä. Jokaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa 200 k-m 2. Varmavirran rakennuspaikoilla rakennusoikeus on 300 k-m 2. M-1 Maa- ja metsätalousalue Rantavyöhykkeen alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Korttelialueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Yleisiä määräyksiä Rakennusten rakenteiden ja laitteiden tulee soveltua malliltaan, mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään maisemaan. Alueella on säilytettävä riittävä määrä rantapuustoa. Rakentaminen ei saa häiritä rannan maisemakuvaa. Tekninen huolto Rakennuspaikkojen jätevedet on käsiteltävä voimassa olevan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tähän on hyvät mahdollisuudet rakennuspaikkojen koon puolesta. Uudet tieyhteydet on kaavassa osoitettu ohjeellisina yhteyksinä. Tieyhteydet on osoitettu siten, että tien rakentaminen on mahdollista ja siten, että teitä ei jouduta rakentamaan rakennuspaikkojen halki. Liikennöinti alueelta tulee tapahtumaan seututielle 435 Kallislahti - Sairalanmäki sekä yhdystielle 4371 Kolkonpää Sulkava. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että jokaiselle on mahdollista rakentaa kohtuullisin kustannuksin sähköliittymä. Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Luonnonympäristö Kaavassa omalla merkinnällään on osoitettu seuraavat arvokkaat luontokohteet: - Tetriharju (ma) - Tetrisaaren ranta-alueet (luo)
Sulkavan kunta 13 5.5. Yleiskaavan toteuttaminen / ohjausvaikutus Varmavirran alueella on voimassa Saimaa Siikajärven alueen rantaosayleiskaava. Tässä kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka. Ranta-asemakaavalla rakennuspaikan viereen osoitetaan toinen rakennuspaikka. Tällä alueella on tehty luontoselvitys kesällä 2012 eikä alueelta tavattu arvokkaita luontokohteita tai uhanalaisia lajeja. Ranta-asemakaava ei vähennä merkittävästi vapaan rantaviivan määrä Varmavirralla eikä vaikeuta Saimaa Siikajärven rantaosayleiskaavan toteuttamista alueella. 5.6. Kaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5.6.1.1. Toimiva aluerakenne Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu suurempiin kokonaisuuksiin. Kaava ei hajota yhdyskuntarakennetta. 5.6.1.2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat on sijoitettu siten, etteivät arvokkaat luontokohteet vaarannu. Kaavaratkaisu jättää yli puolet rantaviivasta rakentamisen ulkopuolelle ja yleisen virkistyskäytön piiriin. Kulkuyhteydet on mahdollista järjestää olemassa olevia tielinjauksia pitkin, eikä pitkiä uusia tielinjoja ole tarpeen rakentaa. Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Rakennuspaikat ja tieyhteydet eivät sijaitse rankkasateiden tai myrskyjen kannalta aroilla alueilla. Kaavan toteuttaminen ei lisää tulvien tai rankkasateiden aiheuttamien tuhojen riskejä. Rakennuspaikat sijaitsevat haja-asutusalueella, jolloin epätavallisen laajat ja kovat myrskyt voivat aiheuttaa paikallista tuhoa joiden korjaamiseen kuluu tavallista pidempään. Kaavalla ei synny uusia asuinrakennuspaikkoja, joten voimakkaat sääilmiöt eivät pääse vaikuttamaan asumiseen alueelle. 5.6.1.3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on pystytty osoittamaan arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle. Lisäksi arvokkaimmat luontokohteet on osoitettu kaavassa omilla merkinnöillään. Nämä molemmat toimet turvaavat näiden kohteiden olemassa olon. Pienet virkistyskäytön kannalta merkittävät lammet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Vihreän Kullan retkeilyreitistön läheisyyteen ei ole osoitettu uutta rakentamista.
Sulkavan kunta 14 Yli puolet suunnittelualueen rantaviivasta jää yleisen virkistyskäytön piiriin. Rakennuspaikat on sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin. Tällä mahdollistetaan vapaan rantaviivan mahdollisimman suuri määrä ja edesautetaan virkistyskäytön mahdollisuuksia alueella. Alueelle mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien käsittelyn ja tarvittavien rakennusten rakentamisen alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei vaaranna pintavesien laatua. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. 5.6.2. VAT-vuoksi 5.6.2.1. Järviluonto ja maisema Rakennuspaikkoja ei ole osoitettu luonnonympäristön tai maiseman kannalta arvokkaille alueille. Arvokkaimmat luontokohteet on osoitettu kaavassa omilla merkinnöillään.kaava ei muuta järviluonnon ja maiseman erityispiirteitä. 5.6.2.2. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot Kaava ei vaaranna geologisen historian kannalta merkittäviä kohteita tai siitä johtuvia luonnonoloja. Alueella ei ole arvotettuja maisema-alueita tai muinaisrantoja. Alueella ei myöskään ole mäki- tai vaara-asutusta tai Vuoksen vesistöalueeseen oleellisesti liittyvää vanhaa huvilarakentamista. Alueella ei ole myöskään havaittavissa perinteiseen maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä piirteitä. Kaava ei vaaranna rantatyyppien moninaisuutta. 5.6.2.3. Reittivesiluonne Kaava ei vaaranna Vuoksen vesistöalueen reittivesiluonnetta. Suunnittelualueella ei sijaitse vesitierakennelmia tai vedenalaisia suojelukohteita. Alue ei sijaitse vesistön ja maareittien vanhoissa solmukohdissa. 5.6.2.4. Raja-alueen historia ja kulttuuri Suunnittelualueelta ei tunneta raja-alueen historiaan tai kulttuuriin liittyviä kohteita tai ominaispiirteitä. 5.6.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan.
Sulkavan kunta 15 5.6.4. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä kulttuuriympäristöön. Kaavan myötä luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monipuolisuus ei tule heikkenemään. Arvokkaimmat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja osoitettu tarvittaessa omilla merkinnöillään kaavassa. Suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai kulttuurympäristöltään arvokkaita kohteita tai alueita. 5.6.5. Vaikutukset maisemaan Rakentamisen myötä luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi. Kaavamääräykset mahdollistavat vaikutusten pysyvän hyvin pieninä eikä merkittäviä muutoksia kaukomaisemassa tulla havaitsemaan. Alueelle ei pääse syntymään maamerkkejä. Maisemallisesti arvokkaimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Suunnittelualueella on olemassa kattava metsäautotie ja yksityistie verkosto. Uusia tieyhteyksiä ei ole tarpeen laatia. Mikäli alueet sähköistetään, joudutaan alueelle rakentamaan sähkölinjat. Linjojen merkitys maisemassa on vähäinen, eikä maisemassa tule näkymään merkittäviä muutoksia. 5.6.6. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesiesiintymiä. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelyyn. Jätevesien käsittelylle on hyvät mahdollisuudet kohtuullisen tonttikoon puolesta. Rakennuspaikat on sijoitettu myös siten, että useamman rakennuspaikan keskinäinen jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen on mahdollista. Kaavaratkaisu ei vaaranna pintavesien nykyistä tilaa. 5.6.7. Liikenteelliset vaikutukset Suunnittelualueella on kattava yksityistieverkosto. Uusia liittymiä maanteille ei tarvitse tehdä. Yksityistieverkoston kunto kestää kaavan mukaisen rakentamisen. Kaava ei lisää merkittävästi liikennöintiä lähialueilla. Kaavaratkaisu ei myöskään lisää liikennöintiä vesialueilla merkittävästi. Kaavan toteuttaminen ei lisää melua merkittävästi alueella.
Sulkavan kunta 16 5.6.8. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia kuin maanomistajalle. Kaavalla kunnalle ei aiheudu kustannuksia. Tuloja kunta saa kiinteistöveroista sekä välillisiä tuloja uusien lomarakennusten rakentamisesta ja uusista loma-asukkaista näiden ostokäyttäytymisen kautta. 5.6.9. Sosiaaliset vaikutukset Kaavassa on osoitettu Vihreän Kullan retkeilyreitti taukopaikkoineen. Kaava mahdollistaa kyläläisille ja muille kuntalaisille virkistyskäytön jatkumisen alueella. Kaava ei heikennä virkistyskäytön mahdollisuuksia alueella. Kaava ei aiheuta yleisen turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.7. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteenä. 6. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista ohjaa kaavakartan ja määräysten ohella tämä selostus. Aluetta voidaan alkaa toteuttamaan heti kun kaava on saanut lainvoiman. Sulkavan kunta valvoo viranomaistoiminnallaan alueen rakentamista. Sulkavan Palvelut Oy Sulkavalla 27.5.2013 Simo Kaksonen DI, Kaavoitusinsinööri