Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet

Samankaltaiset tiedostot
TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Suomen tuberkuloositilanne. Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet

Latentin tuberkuloosi-infektion diagnostiikka ja hoito

Tartunnanjäljitystä hallitusti. Iiris Rajalahti el keuhkolääkäri Tays, Filha ry

Suositus tuberkuloosin tartunnanjäljityksestä

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

TUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYSOHJEET

Viimeiset päivitykset: VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS

Ajankohtaista tuberkuloosin toteamisesta ja kontaktiselvityksestä Th. Hanna Aaltonen Keuhkopkl, Tyks

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa Tiina Kaisla

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Työterveyshuollon rooli tuberkuloosin torjunnassa

Altistuneiden LTBI:n tutkimukset ja hoito. Harri Marttila VSSHP/ SHYG Rovaniemi, Joulukuu

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

Tuberkuloosi työterveyshuollossa

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

Työtehtäviin liittyy lisääntynyt riski saada tuberkuloositartunta (taulukko 1)

Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan.

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla

Kuka Suomessa sairastuu tuberkuloosiin tulevaisuuden uhkakuvat. Pekka Saarelainen Keuhkosairauksien erikoislääkäri

Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin. Tuberkuloosi maailmalla

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Laitosaltistumiset ja epidemiat miten toimitaan? Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala

Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Tuberkuloosin seulonta korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maista tuleville, Tampereen malli

IGRA-testi TB-diagnostiikassa ja jäljityksessä

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Tunnista tuberkuloosi ehkäise epidemia

Tuberkuloosi ja matkailu

Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito. Tuula Vasankari

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona. Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

Uusi tartuntatautilaki

Suositus tuberkuloosin kontaktiselvityksen toteuttamiseksi

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

Edellytykset siedätyshoidolle

Tuberkuloosi tuliaisena. Rauni Ruohonen Filha ry

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Tuberkuloosin hoito erityisryhmillä. Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala

Tuberkuloosin haasteet muuttuvat

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Latentin tuberkuloosi-infektion (LTBI) seulonta ja hoito biologista tai immunosuppressiivista lääkehoitoa harkittaessa

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

YHTEENVETO AVOTERVEYDENHUOLLON TYÖNTEKIJÖILLE TEHDYSTÄ TUBERKULOOSIKYSELYSTÄ

Turvapaikanhakijan infektiot

Tarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

Tuberkuloosin diagnostiikka

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR

Keuhkotuberkuloosin varhainen toteaminen

TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEET JA TUBERKULOOSIIN SAIRASTUNEET LAPSET PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA

Vastauksia tuberkuloosihoitajan ongelmiin. Merja Laitala TB asiantuntijahoitaja keuhkosairauksien klinikka / KEI

ALLE 16-VUOTIAIDEN LASTEN TUBERKULOOSIOHJEET

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Transkriptio:

Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Eeva Ruotsalainen LT, infektiolääkäri, ayl HUS, Epidemiologinen yksikkö Keuhkolääkäripäivät 16.-17.3.2017

Suomen ja HUS-alueen tuberkuloosikatsaus

TB notifications by country Figure 1. Number of TB cases per 100 000 population by country, EU/EEA, 2014

Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma, Suomi: Tuberkuloosin ilmaantuvuus / 100 000 1965 2010

THL:n tartuntatautirekisteri, Suomi: Tuberkuloosin ilmaantuvuus / 100 000 1995 2016

THL:n tartuntatautirekisteri, Suomi: Tuberkuloosin tapausmäärät 1995 2016

THL:n tartuntatautirekisteri, HUS: Tuberkuloosin tapausmäärät 2000 2016

THL:n tartuntatautirekisteri, HUS: Tuberkuloosin tapausmäärät ikäryhmittäin 2000 2016

HUS: Ulkomaalaistaustaisten %-osuus tuberkuloositapauksista 2007 2016

Tuberkuloosin tartunta

Tartunnan riskiin vaikuttavat Altistuva henkilö Tartunta-aika Bakteeriaerosolin määrä Tila Ilmanvaihto

Iris Rajalahti: TAYS, 7.5.2008

100:sta perusterveestä altistuneesta: 30 saa tartunnan 3 sairastuu Tuberkuloosi tarttuu huonosti STM: Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006

Erkens ym. Eur Respir J 2010 Tuberkuloosiin sairastumisen riski terveillä lapsilla

Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen suositusten taustat Suomessa

Tartunnanjäljityksen tavoitteet Löytää altistuneet (LTBI:n hoito tai seuranta) Löytää uudet tautitapaukset (aktiivin taudin hoito) Katkaista tartuntaketjut

Hyvän tuberkuloositilanteen säilyttämiseksi 3 muistisääntöä 1) Tartunnanjäljitys on tutkimusten mukaan hyödyllistä ja kustannustehokasta. 2) Varhainen aktiivinen tuberkuloosin seulonta kaikille korkean TBilmaantuvuuden maista Suomeen tuleville on kustannustehotonta ja kallista, mutta maahanmuuttajille tarjottava tieto tuberkuloosin oireista ja nopeasta hoitoon hakeutumisesta on tärkeää. 3) Lääkärien ja hoitajien koulutus tuberkuloosin tunnistamiseksi olennaista, jotta diagnoosi ei viivästy: Maahanmuuttajan pitkittynyt yskä on tuberkuloosi, kunnes toisin todistetaan Dasgupta ym. Eur Respir J 2005 WHO: Systematic screening for active tuberculosis 2013 Kranzer ym. Int J Tuberc Lung Dis 2013

Miksi vuoden 2011 tartunnanjäljityksen suositus päivitetään? Vuoden 2011 suositus lisäsi tartunnanjäljityksestä vastaavien kuntien työmäärää, tehdään turhaa työtä Keskityttävä olennaiseen eli suurimmassa tartuntariskissä oleviin: perheenjäsenet ja riskitoimenpiteisiin osallistuneet Vuonna 2013 päivitettiin kansallinen tuberkuloosiohjelma WHO on julkaissut uusia suosituksia, joissa painotetaan LTBI:n diagnostiikkaa ja hoitoa Vuonna 2016 Suomessa tuberkuloosia vähiten kuin koskaan, ikäryhmät muuttumassa 1.3.2017 uusi tartuntatautilaki astui voimaan

Perustettiin tuberkuloosin tartunnanjäljityksen päivityksen työryhmä julkaisutavoite 2017/2018 Tuberkuloosin torjunnan valtakunnallinen asiantuntijatyöryhmä päätti 29.8.2014 ohjeen päivityksestä Tartunnanjäljityksen työryhmä - Hanna Soini, THL, pj - Hannele Kotilainen, Helsingin kaupunki - Eeva Ruotsalainen, HUS - Riitta Karttunen, HUS - Eeva Salo, HUS - Iiris Rajalahti, TAYS - Kirsi Valve, TAYS - Tuula Vasankari, Filha - Irmeli Lindström, Työterveyslaitos

Uuden tuberkuloosin tartunnanjäljitysohjeen tärkeimmät muutokset Kontaktiselvitys muuttuu tartunnanjäljitykseksi Tartuttavan keuhkotuberkuloosin määritelmä muuttuu: - suuri ja pieni tartuntariski Kumulatiivisen altistusajan raja on nostettu 40 tuntiin (paitsi suuren tartuntariskin alle 7-vuotiaat) tutkittavien määrä vähenee 7 16 -vuotiaat tutkitaan perusterveydenhuollossa IGRA-negatiivisten THX-seurannasta luovutaan (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) seuranta-aika lyhenee Alle 35-vuotiaille IGRA-testin laajennus ja LTBI:n hoidon harkinta

Erikoissairaanhoito käynnistää tartunnanjäljityksen

Tartunnanjäljityksen porrastus ja vastuut Erikoissairaanhoito käynnistää tartunnanjäljityksen viikon kuluessa¹ Perusterveydenhuolto toteuttaa tartunnanjäljityksen kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin johdolla¹ ¹ Katso työterveyshuollon rooli tekstistä

Tartunnanjäljitys aloitetaan viikon kuluessa tapauksen toteamisesta Hoitava lääkäri ohjaa toimintaa Sairaanhoitaja haastattelee potilaan, tarv. toistetusti Kaksi tartunnanjäljitykseen koulutettua sairaanhoitajaa hoitava yksikkö

Erikoissairaanhoito: Altistuneiden luokitus ja altistusajan määritelmät (lopulliset ohjeet valmistuvat loppuvuodesta 2017)

Iris Rajalahti: TAYS, 2017 TUBERKULOOSIA SAIRASTAVA POTILAS Suuri tartuntariski¹ värjäys positiivinen värjäys negatiivinen ja ontelo thx-kuvassa² Keuhkotuberkuloosi Pieni tartuntariski³ värjäys negatiivinen Etsi tartunnan lähde Potilas on < 16-v Harkinnan mukaan, kun potilas on < 35-v kantaväestöön kuuluva Alle 7-v yhteensä > 8h altistuneet^ Muut yhteensä > 40h altistuneet^ Samassa perhepiirissä asuvat Riskitoimenpiteeseen osallistuneet* Alle 7-v yhteensä > 40h altistuneet^ Samassa perhepiirissä asuvat Tarvittaessa muu lähipiiri Keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi tautipesäkkeen eritteen värjäys positiivinen ja ilmaan muodostunut aerosolia ¹ Tartuttavuusaika määritetään potilaan hengitystieoireiston keston mukaan, jos tämä ei ole tiedossa niin edeltävän 3 kk ajalta. ² Hoitava lääkäri arvioi tartuttavuusajan. ³ Tartuttavuusaika määritetään potilaan hengitystieoireiston keston mukaan, jos tämä ei ole tiedossa niin edeltävän 1 kk ajalta ^ Altistumistila kooltaan noin 30m² tai sitä pienempi tila. * Esim. elvytys, intubaatio, bronkoskopia, hengitysfysioterapia, obduktio ilman hengityksensuojaimia, mutta värjäysnegatiivisessa harkinnan mukaan.

Erikoissairaanhoito kirjaa ja ilmoittaa altistuneet seuraavasti Altistuneet alle 7-vuotiaat (alle kouluikäiset) erikoissairaanhoidon lastentautien pkl:lle kiireellisenä ensisijaisesti puhelimitse, toissijaisesti lähetteellä Kaikki altistuneet (lapset ja aikuiset, sairaalassa altistuneet potilaat) henkilötiedot faxataan indeksin kotikunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille/hoitajalle paikallisesti sovittavan käytännön mukaisesti toimitetaan myös sairaanhoitopiirille, joka pitää altistuneiden henkilöiden rekisteriä ja seuraa jäljitystoimien toteutumista alueellaan (tartuntatautilaki 39 )

Erikoissairaanhoito ilmoittaa altistuneet seuraavasti Sairaalassa altistuneet työntekijät lomakkeen henkilötiedot ilmoitetaan työterveyshuoltoon ja indeksin kotikunnan tartuntataudeista vastaavaan yksikköön Yli 8 h yhtäjaksoinen lento ilmoitetaan THL:lle Tieto tehdystä tartunnanjäljityksestä kirjataan hoitava lääkäri sairauskertomukseen ja sairaanhoitaja hoito-osioon

Perusterveydenhuolto tutkii ja seuraa: Altistuneet kouluikäiset (7 16 -vuotiaat lapset) ja aikuiset

Kunnan tartuntataudeista vastaava yksikkö Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri vastaa altistuneiden tartunnanjäljityksen toteutuksesta mikäli altistuneita on useamman kunnan alueella, ilmoittaa heidän henkilötietonsa altistuneen kotikunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille puhelimitse tai faxilla C-tartuntatautilomakkeella Altistuneet (kouluikäiset lapset ja aikuiset) lähetetään kirje altistumisesta ja täytettäväksi kyselylomake hoitaja haastattelee puhelimessa tai vastaanotolla oireilevat tutkii lääkäri: kouluikäiset lapset lähetetään heti erikoissairaanhoitoon, aikuiset alkuun perusterveydenhuollossa immuunipuutteiset lähetetään suoraan erikoissairaanhoitoon

Immuunipuutteiset eli sairastumisriskiä lisäävä sairaus tai lääkitys silikoosi (kivipölykeuhko) dialyysihoitoa vaativa kr. munuaisten vajaatoiminta elinsiirto (kiinteän elimen siirto- tai luuydinsiirto) HIV TNF-salpaajahoito: adalimumabi, etanersepti, golimumabi, infliksimabi, sertolitsumabipegoli ja näiden biosimilaarit muut immunosuppressiiviset lääkitykset: parhaillaan käytössä olevat solunsalpaajat, systeeminen steroidi > 20 mg/vrk yli kuukauden ajan, tai muut biologiset lääkkeet kuin TNF-salpaajat

LTBI-arvion ja -hoidon porrastaminen Perusterveydenhuolto Haastattelu, TB-info Oireita < 7-v Oireeton Sairastumisriskiä lisäävä THX-röntgen sairaus tai lääkitys 7-35-v > 35-v B-TbIFNg 2-3kk viimeisestä altistumisesta Ei riskitekijöitä Perhepiiri ja riskitoimenpiteeseen osallistuneet² Päihderiippuvuus tai MDR/XDRaltistuminen Tulos¹ 1,0 Tulos¹ < 1,0 Ei seurantaa THX-rtg 12 kk THX-rtg 6, 12, 24 kk Erikoissairaanhoito suoraan Tutkimukset LTBI-arvio ja hoito ¹ Jos B-TbIFNg tulosta ei voida antaa, THX-rtg 12 kk ² Ilman asianmukaista hengityksensuojainta, ks toimenpiteet teksti Kirsi Valve: TAYS, 23.1.2017

Uusi tartuntatautilaki 1.3.2017

LTBI:n diagnostiikka, kun normaali immuunivaste IGRA-testinä käytetään B-TbIFNg (QuantiFERON-TB Gold-Plus, QFT-Plus, KL 6173) Hinta HUS:ssa 48 IGRA-testeihin liittyy teknisiä ongelmia ja virhelähteitä Positiivinen ennustearvo on vain noin 2-6 %, mutta negatiivinen ennustearvo on hyvä, 99.7 % (positiivinen 1.0) BCG-rokotus ei vaikuta tulokseen IGRA voi olla negatiivinen aktiivisessa tuberkuloosissa IGRA:n avulla ei voida ennustaa, kenelle kehittyy aktiivinen TB

LTBI:n hoitoon ohjaus ja lääkehoito, kun normaali immuunivaste Jos IGRA-testi (B-TbIFNg) on positiivinen kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon LTBI:n hoito aktiivinen tuberkuloosi tulee olla suljettu pois potilaan on oltava motivoitunut ja sitoutunut hoitoon vasta-aiheina esim. päihdeongelma, maksasairaus oireetonta altistunutta hoidettaessa on otettava huomioon lääkityksen mahdolliset haittavaikutukset hoidon edun tulee olla riskejä suurempi vapaaehtoinen ja ilmainen

LTBI:n hoitoon ohjaus ja lääkehoito, kun normaali immuunivaste INH 6 kk (teho 70-90 %) RMP INH 3 kk (sama teho, vähemmän haittavaikutuksia) Rifapentiini INH kerran viikossa 3 kk DOT (sama kuin yllä)

Altistuneiden seurannan loputtua Kunnan tartuntatautiyksikkö palauttaa seurantalomakkeet sairaanhoitopiirille sovitun käytännön mukaisesti HUOM! oltava erikoissairaanhoidosta saatuna seurantatiedot < 35-vuotiaiden ja immuunipuutteisten LTBI-hoidosta + työterveyshuollossa tutkittujen seurannasta