Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä

Samankaltaiset tiedostot
SUUNNITTELUPERIAATTEET

Uusimaa-kaava Uudenmaan liitto 2018 Päivitetty 9/2019. Ydinalue. Helsingin seudun viherkehä. Ylimaakunnallinen viheryhteys.

Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA

KUUMA-johtokunta Liite 20c

Uusimaa-kaava 2050 Valmisteluvaihe. Esittelytilaisuus

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Maakuntahallituksen liikenneseminaari , seminaarin sisältö ja aineistot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

UUDENMAAN RAKENNEMALLIT 2050

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

UUSIMAA-KAAVAN 2050 ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Uudenmaan liiton julkaisuja E

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (29) Kaupunginhallitus Asia/

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus

Uudenmaan liiton julkaisuja E Uusimaa-kaava 2050 KAAVAEHDOTUKSEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavaluonnos

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset - kaavaluonnos

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja rooli 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 6

LAUSUNTOAINEISTO MATERIAL SOM SÄNDS FÖR UTLÅTANDE

Otsikko Sivu. 7 Kokouksen avaus 3. 8 Valmisteluvaiheen palaute ja toimenpiteet 4. 9 Alustavan kaavaluonnoksen esittely ja teemojen ohjaustarve 5

Maakuntakaavan laadinta

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 6. kaupunginosan telttailu- ja leirintäaluetta (Dnro NOK 233/2018 / TEKE 1233/2013).

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

HELSINGIN YLEISKAAVA

LIITE 1a. Suunnittelu

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa. Esa Halme, maakuntajohtaja

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kirkkonummen kunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Kirkonkylän osayleiskaava

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Transkriptio:

Uudellemaalle pitää olla myös helppo tulla jok Suomea - - ja maailmaltakin. Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Nähtävillä 27.2. 13.4.2018

Rakennekaavan merkinnät Pääkaupunkiseudun ydinalue Ydinalueeseen tukeutuva kasvuvyöhyke Keskukset Olemassa oleva joukkoliikennekäytävä Tuleva joukkoliikennekäytävä Logistiikan kehityskäytävät Helsingin seudun viherkehä Ylimaakunnallinen viheryhteys Rannikko- ja saaristovyöhyke Muu maankäyttö Tiet ja radat Kansainvälinen henkilö- ja tavaraliikenteen runkoyhteys Kansainvälinen lentoasema Kansainvälisesti merkittävä satama Uudenmaan rakennekaava Luonnos

Koko aluetta koskevat suunnittelumääräykset Uutta maankäyttöä on ensisijaisesti ohjattava kestävin liikkumismuodoin hyvin saavutettaville alueille olemassa olevaa rakennetta tiivistäen ja täydentäen. Uutta maankäyttöä on ohjattava tukemaan keskuksia ja niiden palveluita sekä joukkoliikenneyhteyksiä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on luotava edellytyksiä elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle monipuoliselle asuntotarjonnalle. Keskuksia on kehitettävä monipuolisina asumisen, työpaikkojen, vähittäiskaupan ja muiden palvelujen keskittyminä. Kansainvälisen lento- ja meriliikenteen toiminta- ja kehittymisedellytykset on turvattava varmistamalla Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä kansainvälisesti merkittävien satamien ja logistiikka-alueiden yhteydet ja alueidenkäytölliset tarpeet. Jakeluliikenteen ja logistiikan toimivuus on turvattava. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon merkittävät joukkoliikennekäytävät, solmukohdat, vaihtopaikat ja muut merkittävät liityntäpaikat. Seutukeskusten (Hyvinkää, Lohja, Porvoo ja Tammisaari) sekä niiden ja pääkaupunkiseudun välisten liikenneyhteyksien kehittämistä on tuettava erityisesti joukkoliikenteeseen ja liityntäliikenteeseen perustuen. Pienempien keskuksien yhteyksiä lähimpään seutukeskukseen on kehitettävä liityntäliikenteen ja -pysäköinnin avulla. Luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön ja virkistyksen kannalta merkittävät alueet ja yhteydet on turvattava ja edistettävä ympäristön vetovoimaisuutta. Luonnonvarojen kannalta merkittävät alueet ja yhteydet on otettava huomioon ja mahdollistettava niiden kestävä hyödyntäminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon suojelualueet ja turvattava Natura 2000-verkoston alueiden perusteena olevien luontoarvojen säilyminen. Tuotannon kannalta hyvien ja yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden pirstomista on vältettävä. Ilmaston kannalta kestävään energiajärjestelmään siirtymistä on edistettävä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa sekä kierto- ja biotaloutta. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät yhdyskuntateknisen huollon alueet, verkostot ja näiden kehittämistarpeet on turvattava. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava riittävistä suojaetäisyyksistä asutuksen ja elinympäristön viihtyisyyttä ja terveyttä heikentävien toimintojen välillä.

Kaikkia kestävän kasvun vyöhykkeitä koskevat suunnittelumääräykset Merkinnät rakennekaavassa Pääkaupunkiseudun ydinalue Ydinalueeseen tukeutuva kasvuvyöhyke Keskukset Merkinnän kuvaus Merkinnöillä osoitetaan kestävän kasvun vyöhykkeet, joille rakentaminen ensisijaisesti kohdistuu. Kestävän kasvun vyöhykkeitä ovat ne Uudenmaan alueet ja vyöhykkeet, joilla on hyvät edellytykset kestävälle liikkumiselle ja palvelujen saavutettavuudelle olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Kaikkia kestävän kasvun vyöhykkeitä koskevat suunnittelumääräykset Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vahvistettava yhdyskuntarakenteen eheyttä sekä tuettava palveluiden ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Joukkoliikenteen vaihtopaikat on sijoitettava ensisijaisesti keskusta-alueille. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on tuettava etenkin keskusta-alueilla. Lentoradan toteuttamiselle on luotava edellytykset. Laadukkaita joukkoliikenneyhteyksiä Kirkkonummen, Klaukkalan ja Nikkilän suuntiin on kehitettävä olemassa oleviin ratoihin tukeutuen. Suojeluarvot, ekologisen verkoston jatkuvuus sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys ja laatu on turvattava. Virkistysalueiden hyvästä saavutettavuudesta on huolehdittava. Seutujen erityispiirteitä, muun muassa kulttuuriympäristöjä, on hyödynnettävä yksityiskohtaisemman suunnittelun ja alueiden kehittämisen lähtökohtana. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskuksia kehittää niiden omiin vahvuuksiin ja tarpeisiin perustuen.

Yksittäisiin merkintöihin kohdistuvat suunnittelumääräykset Merkintä rakennekaavassa Merkinnän kuvaus Merkinnän suunnittelumääräys Pääkaupunkiseudun ydinalue Merkinnällä osoitetaan toiminnallisesti yhtenäinen joukkoliikenteen verkostokaupungin alue pääkaupunkiseudun ytimessä, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa kestävin liikkumismuodoin. Aluetta on kehitettävä toiminnallisesti yhtenäisenä tiiviin kaupunkirakenteen vyöhykkeenä. Voimakkaan väestönkasvun ja verkostomaisen kaupunkirakenteen edellyttämiä joukkoliikennehankkeita on edistettävä. Ydinalueeseen tukeutuva kasvuvyöhyke Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, joka on vahvassa vuorovaikutuksessa pääkaupunkiseudun ydinalueen kanssa ja jossa on hyvä saavutettavuus monipuolisiin palveluihin. Väestönkasvun ja verkostomaisen kaupunkirakenteen edellyttämiä joukkoliikennehankkeita on edistettävä. Keskukset Merkinnällä osoitetaan Uudenmaan monipuolisimmat ja merkittävimmät keskukset. Henkilöautoliikenteen tarvetta on vähennettävä parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä.

Yksittäisiin merkintöihin kohdistuvat suunnittelumääräykset Merkintä rakennekaavassa Merkinnän kuvaus Merkinnän suunnittelumääräys Olemassa olevat ja tulevat (katkoviiva) joukkoliikennekäytävät Logistiikan kehityskäytävät Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat tai tulevat joukkoliikenteen laatukäytävät, joiden toimintaedellytyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Merkinnällä osoitetaan maantien ja/tai rautatien muodostamat kehityskäytävät, jotka ovat merkittäviä valtakunnallisten tai kansainvälisten kuljetusten kannalta. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja Helsingin keskustan saavutettavuus joukkoliikenteellä on turvattava muun muassa päärataa kehittämällä sekä Pasilan ja Helsingin rautatieaseman välistä kapasiteettia kasvattamalla. Edellytykset ESA-radan ja Itäradan rakentamiselle on luotava muun muassa varautumalla Espoon kaupunkirataan ja Pisararataan tai vastaavaan hankkeeseen. Laadukasta joukkoliikennettä rantaradan, Lohjan ja Porvoon suuntiin on kehitettävä. Valtakunnallisen ja maakunnallisen joukkoliikenteen sujuvuutta ja kytkeytymistä Helsingin seudun joukkoliikenteeseen on parannettava joukkoliikenteen käyttämiä väyliä ja solmukohtia lisäämällä ja kehittämällä. Käytäville voi sijoittua työpaikka- ja/tai tuotantotoimintoja, jotka edellyttävät sijaintia taajama-alueiden ulkopuolella, mikäli toiminnot ovat sovitettavissa yhteen muun ympäröivän alueidenkäytön kanssa. Logistiikka-alueiden sijoittuminen liikennejärjestelmän kannalta tärkeiden solmupisteiden läheisyyteen on varmistettava siten, että logistiikkaverkosto on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava ekologisten yhteyksien jatkuvuudesta.

Yksittäisiin merkintöihin kohdistuvat suunnittelumääräykset Merkintä rakennekaavassa Merkinnän kuvaus Merkinnän suunnittelumääräys Kansainvälinen henkilö- ja tavaraliikenteen runkoyhteys Merkinnällä osoitetaan TEN-T ydinverkkokäytävän osuus, joka sijoittuu merialueelle Helsingin ja Tallinnan välille. Työssäkäynnin, kuljetusten ja matkailun sujuvuutta Suomen ja Viron välillä on edistettävä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on luotava edellytykset Tallinna-tunnelin rakentamiselle. Helsingin keskustan satamien toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä maayhteydet henkilö- ja tavaraliikenteelle on turvattava. Kansainvälinen lentoasema Merkinnällä osoitetaan Helsinki-Vantaan lentoasema, joka on varattu merkittävää kansainvälistä lentotoimintaa, muuta ilmailua sekä niihin liittyvää muuta toimintaa varten. Lentoaseman kansainvälisen lentotoiminnan, muun ilmailun sekä niihin liittyvän muun toiminnan toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Kansainvälisesti merkittävä satama Merkinnällä osoitetaan kohteita kansainvälisesti merkittävää satamatoimintaa sekä siihen liittyvää muuta toimintaa varten. Kansainvälisen satamatoiminnan ja siihen liittyvän muun toiminnan toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava.

Yksittäisiin merkintöihin kohdistuvat suunnittelumääräykset Merkintä rakennekaavassa Merkinnän kuvaus Merkinnän suunnittelumääräys Helsingin seudun viherkehä Merkinnällä osoitetaan Helsingin seudun viherkehä, jossa virkistyskysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi ja jonka viherrakenteeseen kohdistuu erityisiä käyttöpaineita. Viherkehä sisältää viheralueita, vesialueita ja saaristoa sekä niiden välisiä yhteyksiä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on: turvattava virkistysalueiden riittävä määrä sekä hyvä saavutettavuus ja laatu edistettävä ympäristön vetovoimaisuutta virkistystä ja matkailua tukevalla tavalla turvattava virkistysreittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus varattava rakentamattomat rannat ensisijaisesti yleiseen virkistykseen Ylimaakunnallinen viheryhteys Merkinnällä osoitetaan ylimaakunnalliset viheryhteydet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ylimaakunnallisten viheryhteyksien jatkuvuus yli maakuntarajojen sekä niiden kytkeytyminen Uudenmaan viherverkostoon.

Yksittäisiin merkintöihin kohdistuvat suunnittelumääräykset Merkintä rakennekaavassa Merkinnän kuvaus Merkinnän suunnittelumääräys Rannikko- ja saaristovyöhyke Merkinnällä osoitetaan rannikko- ja saaristovyöhyke, joka sisältää mantereen rantavyöhykkeen, sisä- ja ulkosaariston sekä avomerialueen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on: edistettävä saaristoelinkeinojen toimintaedellytyksiä. edistettävä ympäristön vetovoimaisuutta vapaa-ajan asumista, virkistystä ja matkailua tukevalla tavalla. turvattava maakunnallisesti merkittävän vesiliikenteen ja teknisen huollon toimintaedellytykset. ohjattava rakentaminen siten, että se sopeutuu ympäristöön ja tukeutuu joko mahdollisimman paljon nykyiseen asutukseen tai tukee saaristoelinkeinoja. varattava mahdollisuuksien mukaan rakentamattomat rannat yleiseen virkistykseen. otettava huomioon saariston luonnonolosuhteiden ja maiseman erityispiirteiden herkkyys muutoksille, erityisesti lintualueiden osalta. edistettävä vesiensuojelua ja pyrittävä parantamaan vesien ekologista tilaa sekä otettava huomioon muu ympäristön tilan parantaminen. otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintaedellytykset. Muu maankäyttö Merkinnällä osoitetaan kestävän kasvun vyöhykkeiden ulkopuolinen alue, jolla on maakunnallisia ja paikallisia asumisen, tuotannon ja viherrakenteen toimintoja. Tiet ja radat Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat vähintään maakunnalliset tiet ja radat.

Uudenmaan liitto 2018 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Esterinportti 2 B 00240 Helsinki Finland +358 9 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi uudenmaanliitto.fi