Jupperin koulu. Sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus. V e i n i n k a t u 2 4, E s p o o Työnro

V e i n i n k a t u 2 4, E s p o o Sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus 30.4.2018 Työnro 2414069 Ins. Terttu Rönkä FM Petriikka Karttunen DI Marko Björkroth

5 (60) Yhteenveto Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää kuntotutkimusmenetelmin sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä rakenteiden kuntoa. Tutkimukset kohdistuivat ensisijaisesti tiloihin, joissa sisäilman laatu on koettu huonoksi. Tiloista otettiin pinta- ja materiaalinäytteitä mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC), polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH), haitta-aineiden ja pölynkoostumuksen määrittämiseksi. Pohjaviemärit videokuvattiin niiden kunnon selvittämiseksi. Talotekniikka: Alkuperäisissä 60- ja 70-luvun viemäreissä on halkeamia, pistesyöpymiä ja tukoksia. Viemärikaasut leviävät vapaasti rakennukseen. Suosittelemme uusimaan alkuperäiset elinkaarensa lopussa olevat viemärit. Huonelämpötilat olivat liian matalia osassa sisätiloja ja osa lämmityspatterien termostaateista on rikki. Lämmitysverkoston säätöventtiilit pitää uusia ja verkosto tasapainottaa. Ilmanvaihtojärjestelmän kuntoa on selvitetty alustavasti. Suosittelemme kattavaa ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimusta. Koska rakennuksessa on rakenneteknisiä korjaustarpeita, joten on järkevää selvittää nykyisen järjestelmän muutostarpeet ja jäljellä oleva käyttöikä. Sisätiloissa tehtyjen havaintojen ja olosuhdemittausten perusteella ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole suuria ongelmia, mutta kovilla pakkasilla ilmanlaatu heikkenee, koska ilmanvaihto toimii tällöin vain puoliteholla (ns. pakkaspuolitus). Tämä ominaisuus on lähes kaikissa ennen vuotta 2004 rakennetuissa järjestelmissä. 1960-luku A-osa: Pohjakerroksen alapohjassa on kosteutta ja terveydenhoitajan huoneen muovimatto on kemiallisesti vaurioitunut. Pohjakerroksen alapohjan lattiapinnoitteet tulee korvata kosteuden kestävällä pinnoitteella. Muiden tilojen lattiat ovat kuivia. Ryömintätilan kohdalla alapohjan tojalevyssä on kosteuteen viittaavia mikrobeja, jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Suosittelemme poistamaan toja-levyt. Tiilijulkisivuissa on pakkasrapaumaa ja ulkoseinään lämmöneristeissä on näytteiden perusteella mikrobivaurioita. Suosittelemme joko poistamaan vaurioituneet lämmöneristeet tai parantamaan rakenteiden tiiveyttä. Laajennuksen yhteydessä rakennuksen sisälle jääneissä vanhoissa ulkoseinissä on epätiiviitä läpivientejä, jotka suositellaan tiivistettäväksi. Ikkunat ovat alkuperäisiä ja huonokuntoisia. Ikkunat suositellaan uusittavaksi. Ryömintätilassa on tunkkaista ja siellä on ylimääräistä tavaraa. Suosittelemme parantamaan ryömintätilan tuuletusta ja poistamaan ylimääräiset sinne kuulumattomat tavarat. 1970-luku B-osa: Ulkoseinään lämmöneristeissä on näytteiden perusteella mikrobivaurioita. Suosittelemme joko poistamaan vaurioituneet lämmöneristeet tai parantamaan rakenteiden tiiveyttä. Väestönsuojan maanpaineseinässä on kosteuteen viittaavaa maalipinnan hilseilyä. Suosittelemme puhdistamaan maalipinnan mekaanisesti sekä tarkastamaan maanpaineseinän kosteuseristeen kunnon. Putkikanaalin huoltoluukut sijaitsevat käytävällä ja luokassa. Huoltoluukkujen tiiveys tulee varmistaa ja putkikanaalin alipaineisuutta seurata. 1980-luku C-osa: Ryhmätyöhuoneiden erkkerirakenteet ovat lämpökamerakuvauksen perusteella kylmiä. Erkkerirakenteet tulee kunnostaa määräykset täyttäviksi. Luokassa C189 on kastuneita akustiikkalevyjä, jotka tulee uusia. Luokan C189 pintapölyssä esiintyi runsaasti kalkkipölyä. Pölylle altistumista voidaan vähentää tehostamalla siivousta. Yläpohjan räystäsrakenteissa on tummentumaa. Suosittelemme selvittämään yläpohjan kunnon tarkemmin. Osassa muovimatolla pinnoitettujen WC-tilojen ala- ja välipohjassa on poikkeavaa kosteutta. Kosteuden syy tulee selvittää ja viemäreiden kunto tarkastaa. Lattiapinnoitteet tulee korvata kosteutta kestävillä tuotteilla. Siivouskomeron maanpaineseinässä on kosteuteen viittaavaa hilseilyä. Raportissa on esitetty tarvittavat lisätutkimukset.

6 (60) Veininkatu 24, Espoo SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 5 1 Yleistä... 9 1.1 Tilaaja... 9 1.2 Työn sisältö... 9 1.3 Työn tekijät... 9 1.4 Kohde ja lähtötiedot... 9 1.5 Korjaushistoria... 12 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta... 12 2.1 Tutkimusmenetelmät, annetut viitearvot ja analyysilaboratorio... 12 3 A osa (1961)... 15 3.1 Yleistä... 15 3.2 Ala- ja välipohjarakenteet... 15 3.2.1 Alapohjan rakenne... 16 3.2.2 Välipohjan rakenne... 16 3.3 Havainnot... 16 3.4 Kosteusmittaukset... 18 3.4.1 Pintakosteusmittaukset... 18 3.4.2 Lyhytaikaiset suhteellisen kosteuden mittaukset... 18 3.4.2.1 Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus ja havainnot... 18 3.5 Mikrobinäytteet... 19 3.6 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) materiaalinäyte... 19 3.7 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi... 19 4 Ulkoseinärakenteet... 20 4.1 Rakenne... 20 4.2 Havainnot... 20 4.3 Mikrobinäytteet... 22 4.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi... 23 5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet... 23 5.1 Rakenne... 24 5.2 Havainnot... 24 5.3 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi... 25 6 B-osa (1970)... 25 6.1 Yleistä... 25 6.2 Ala- ja välipohjarakenteet... 26 6.2.1 Alapohjan rakenne... 26 6.2.2 Välipohjan rakenne väestönsuojan kohdalla... 26 6.3 Havainnot... 26 6.4 Haitta-aineet... 29

7 (60) 6.5 Kosteusmittaukset... 29 6.5.1 Pintakosteusmittaukset... 29 6.5.2 Lyhytaikaiset suhteellisen kosteuden mittaukset... 30 6.5.2.1 Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus ja havainnot... 30 6.6 Putkikanaalin painesuhteen seurantamittaus... 30 6.7 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi... 30 7 Ulkoseinärakenteet... 31 7.1 Rakenne... 31 7.2 Havainnot... 31 7.3 Mikrobinäytteet... 34 7.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi... 34 8 Yläpohja- ja vesikattorakenteet... 34 8.1 Rakenne... 35 8.2 Havainnot... 35 8.3 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi... 35 9 C osa (1988)... 35 9.1 Yleistä... 35 9.2 Ala- ja välipohjarakenteet, maanvastainen seinä... 36 9.2.1 Alapohjan rakenne... 36 9.2.2 Välipohjan rakenne... 37 9.3 Havainnot... 37 9.4 Kosteusmittaukset... 38 9.4.1 Pintakosteusmittaukset... 38 9.4.2 Lyhytaikaiset suhteellisen kosteuden mittaukset... 38 9.4.2.1 Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus... 38 9.4.2.2 Väestösuojan yläpuolisen sorakerroksen kosteus... 38 9.5 Lämpökamerakuvat... 38 9.6 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi... 39 10 Ulkoseinärakenteet... 40 10.1 Rakenne... 40 10.2 Havainnot... 40 10.3 Mikrobinäytteet... 41 10.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi... 42 11 Yläpohja- välipohja- ja vesikattorakenteet... 42 11.1 Yläpohjan rakenne... 42 11.2 Välipohjan rakenne... 42 11.3 Havainnot... 42 11.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi... 44 12 Sisäilmatutkimukset... 44 12.1 Pinnoille laskeutuneen pölyn koostumus... 44 13 Talotekniset järjestelmät... 45 13.1 Tutkimusten kattavuus... 45 13.2 Lämmitysjärjestelmä... 45

8 (60) 13.3 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 47 13.4 Ilmanvaihtojärjestelmä... 48 13.5 Seurantamittaukset... 51 13.5.1 Lämpötila... 51 13.5.2 Hiilidioksidipitoisuus... 54 13.5.3 Paine-ero... 55 14 Johtopäätökset... 57 14.1 Pölynkoostumus... 57 14.2 A-osa... 57 14.3 B-osa... 58 14.4 C-osa... 58 14.5 Talotekniikka... 59 15 Suositukset jatkotoimenpiteistä... 59 15.1 A-osa... 59 15.1.1 Alapohjarakenteet... 59 15.1.2 Ulkoseinärakenteet... 59 15.1.3 Vesikatot ja yläpohjarakenteet... 60 15.2 B-osa... 60 15.2.1 Alapohjarakenteet... 60 15.2.2 Ulkoseinärakenteet... 60 15.2.3 Vesikatot ja yläpohjarakenteet... 60 15.3 C-osa... 60 15.3.1 Ala- ja välipohjarakenteet... 60 15.3.2 Ulkoseinärakenteet... 60 15.3.3 Vesikatot ja yläpohjarakenteet... 60 LIITTEET Liite 1 Pohjapiirustusote Liite 2 Kosteusmittauspöytäkirja Liite 3 Analyysivastaus: Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit Liite 4 Analyysivastaus: VOC-analyysi materiaalinäytteestä Liite 5 Analyysivastaus: Asbestianalyysi materiaalinäytteestä Liite 6 Analyysivastaus: PAH-yhdisteet materiaalinäytteestä Liite 7 Analyysivastaus: Pölynkoostumus Liite 8 Pohjaviemäreiden kuvausraportti Liite 9 Lämpökameralla tehty kartoitus JAKELU Heikki Kääriäinen heikki.kaariainen@espoo.fi

9 (60) Veininkatu 24, Espoo Sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Espoon kaupunki, Tilapalvelut liikelaitos Heikki Kääriäinen PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Tilaajan yhteyshenkilönä kohteessa toimi rakenneinsinööri Heikki Kääriäinen. 1.2 Työn sisältö Toimeksiantona oli selvittää sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä syytä henkilökunnan oireilulle. Oireilun on epäilty liittyvän sisäilmaongelmiin. Espoon kaupungin ympäristöterveys on suositellut kiinteistöön kokonaisvaltaista kuntokartoitusta. Tutkimukseen sisältyi myös taloteknisten järjestelmien kuntoarvion kaltainen arviointi sekä alustava lämpökuvas. Näiden kartoitusten tavoitteena oli määrittää tarve kuntotutkimuksille tai RT-ohjekortin mukaiselle lämpökuvaukselle. 1.3 Työn tekijät Tutkimukset kohteessa suoritti rakennusterveysasiantuntija RI Terttu Rönkä, FM Petriikka Karttunen ja DI Marko Björkroth 21.-25.2.2018 ja 6.3.2018. 1.4 Kohde ja lähtötiedot on rakennettu vuonna 1961. Koulua on laajennettu vuosina 1972 ja 1988 (Kuvat 1-5). Perustiedot on kerätty tilaajan toimittamista asiakirjoista. Kohde Osoite Veininkatu 24, 02730 Espoo Pääasiallinen rakennusmateriaali Betoni ja tiili Rakennusvuodet 1961 (osa A) 1972 (osa B) 1988 (osa C) Rakennusala 3497 m 2 Kokonaistilavuus 15 285 m 3 Kerrosluku 1961 A osa, 1 kerros + pohjakerros 1972 B osa, 1 kerros 1988 C osa, 2 kerrosta + pohjakerros

10 (60) Taloteknisten järjestelmien suunnitelma-asiakirjoja ei asemapiirrosta lukuun ottamatta ollut käytettävissä, joten tiedot on kerätty kiinteistökierroksella Lämmitysjärjestelmä: Ilmanvaihtojärjestelmät: Automaatio: Vesikiertoinen keskuslämmitys, öljykattilalaitos, joka palvelee myös kahta muuta rakennusta (asuintalo ja kirjasto) Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Ainakin osaa iv-koneista ohjataan keskitetyllä automaatiojärjestelmällä (Fidelix) Kuva 1. un liittyvät rakennukset ja raportissa käytetyt eri ikäisten osien tunnukset.

11 (60) Kuva 2. Vuonna 1961 valmistunut osa. Kuva 3. Vuonna 1972 valmistunut osa. Kuva 4. Vuonna 1988 valmistunut osa, jossa sijaitsee luokkatiloja. Kuva 5. Vuonna 1988 valmistunut osa, jossa sijaitsee mm. koulun voimistelusali. Käytettävissämme oli seuraavat piirustukset ja asiakirjat: (1) Pohja-, julkisivu- ja leikkauskuvia vuosilta 1961, 1972 ja 1988. (2) Vesi- ja viemärijohdot, Ky-BL-Consulting Kb, 2007. (3) Laiho, M. 2017., Tarkastuskertomus. Espoon kaupunki, Espoon seudun ympäristöterveys, 20.4.2017. (4) Minkkinen, P., Ylönen, T. ja Rantanen, H. 2013. Sisäilmakatselmus, /erityisopetustila. Espoon kaupunki, 30.10.2013. (5) Kenttä, T., Häkkilä, M. ja Pitkäaho, J. 1996. Kuntoarvio,. Espoon kaupunki, Tekninen keskus, Talonrakennuspalvelut. 4.10.1996. (6) Lipponen, O. ja Hiltunen, S. 2017., Tutkimusraportti, haitta-ainekartoitus, WSP Finland Oy, 21.11.2017. (7) Huoltokertomus, 30.1.2018. Suunnittelut ja toteutus. Espoon kaupunki. (8) Runkoviemäri kuvausraportti, Putkipiste, 19.9.2014 (9) LVI-asemapiirustus (2 piirustusta), Insinööritoimisto Peltonen 15.12.2006

12 (60) Putkipisteen raportissa (9) on todettu alkuperäisissä viemäreissä halkeamia, pistesyöpymiä ja tukoksia. Viemärikaasut leviävät vapaasti rakennukseen. Alkuperäiset viemärit ovat elinkaarensa lopussa. 1.5 Korjaushistoria rakennettu 1962, laajennettu 1972 peruskorjaus ja laajennus 1988 opettajan asunnon muutos opetustilaksi 2001 vesikatteen uusiminen 2003 keittiön peruskorjaus 2005 salaojien ja sadevesiviemärien uusiminen 2006 tuloilmakanavien äänenvaimentiminen pinnoitus tai sideainekäsittely 2011 VSS alapuolisen pohjaviemärin huuhtelu ja kuvaus 2014 kanaviston puhdistus ja ilmavirtojen säätö 2016 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta Tutkimuksen tarkoitus on arvioida sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Saatujen lähtötietojen, arviointikäynnin ja piirustusten perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma. Tutkimukset kohdistuivat ensisijaisesti tiloihin, joissa on Espoon kaupungin ympäristöterveyden raportin mukaan koettu sisäilman laatu huonoksi. Tutkimuksia kohteessa tehtiin 21.-25.2.2018 ja 6.3.2018. Tilat tarkastettiin aistinvaraisesti ja kuntotutkimusmenetelmiä soveltaen. Vaurioituneiksi epäiltyihin rakenteisiin ja julkisivuun tehtiin rakenneavauksia kunnon ja rakenneliittymien tiiveyden tarkastamiseksi. Ulkoseinän lämmöneristeistä ja lattiapinnoitteista otettiin mikrobimateriaalinäytteitä. Lattiapinnoitteen alapuolista kosteus määriteltiin viiltomittausmenetelmällä. Lattiapinnoitteesta määriteltiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Pöytäpinnoilta määriteltiin pölynkoostumus. Piestä määriteltiin haitta-aineet. Pohjaviemärit videokuvattiin niiden kunnon selvittämiseksi (Liite 8). Rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan nähden selvitettiin jatkuvatoimisilla paine-eromittauksilla. Luokkahuoneen lämpötilaa, sisäilman hiilidioksidipitoisuutta ja suhteellista kosteutta mitattiin jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Näytteenottopisteiden lukumäärät: Mikrobimateriaalinäytteitä 12 kpl VOC-materiaalinäyte 1 kpl PAH-materiaalinäyte 1 kpl Asbestimateriaalinäyte- 1 kpl Pölynkoostumus - 1 kpl 2.1 Tutkimusmenetelmät, annetut viitearvot ja analyysilaboratorio Käytetyt tutkimusmenetelmät, annetut viitearvot sekä analyysilaboratoriot on esitetty Taulukossa 1.

13 (60) Taulukko 1. Analyysimenetelmät ja viitearvot. Tutkimus Näytteenottomenetelmä ja tutkimuslaitteisto Viitearvot Käytetty analyysilaboratorio Pinnoilla laskeutuneen pölyn koostumus/ laatu Pyyhintänäyte. Pölynäyte otetaan tasopinnoilta Minigrip-pussiin. Tutkimusmenetelmällä voidaan selvittää, sisältääkö tasopinnoille laskeutunut pöly poikkeavia pitoisuuksia teollisia mineraalikuituja (vuorivilla, lasivilla, lasikuidut, keraamiset kuidut), kiviainespölyä, siitepölyä, rakennusmateriaalipölyä, metallihiukkasia tai asbestikuituja Ei ole olemassa viranomaisten asettamia viitearvoja muiden kuin asbestin osalta. Pinnoille laskeutuneessa pölyssä ei saa esiintyä asbestikuituja. Materiaalien mikrobit Suoraviljelymenetelmä Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen +/-asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = 20-49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja) ++++ 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Työterveyslaitos Työterveyslaitos Yllä mainittua asteikkoa käytetään sekä mikrobien kokonaismäärän että tunnistettujen mikrobien määrän arvioimiseen. Jos homeiden ja hiivojen ja aktinomykeettien kokonaismäärät ovat pieniä (-/+/++), lasketaan ja ilmoitetaan kosteusvaurioindikaattorien pesäkemäärä. Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieniitiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++/++++). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira, 8/2016) Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman seurantamittaus suoritettiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden (Tinytag ja Trotec) avulla. Käytetyn mittalaitteiden mittaustarkkuus on ± 50 ppm. Ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla, jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää arvon 1 500 ppm. Tyydyttävänä hiilidioksidipitoisuutena sisäilmassa voidaan pitää arvoa 1 200 ppm. Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat eri sisäilmastoluokissa seuraavat:

14 (60) Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Rakennuksen painesuhteiden seurantamittaus Materiaalien VOC-näytteet Rakenteen suhteellinen kosteus Tutkittujen tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin Tinytag-paine-eromittarilla. Rakennuksen ja ulkoilman välillä mitattuihin painesuhteisiin vaikuttavat rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä, rakennuksen sisälle lämpötilaeroista muodostuva paine-ero (savupiippuvaikutus) ja tutkimushetkellä vallinneet tuuliolosuhteet. Vaisala HM40 ja HMP40S -anturit S1 S2 S3 alle 750 ppm alle 900 ppm alle 1200 ppm Suomen rakennusmääräyskokoelman mukaan rakennuksen käyttöaikana ei oleskeluvyöhykkeen lämpötila saa olla korkeampi kuin 25 C. Asumisterveysoppaan mukaan tilojen, joissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, olisi suositeltavaa olla 0-2 Pascalia (Pa) alipaineisia ulkoilmaan nähden. Rakentamismääräyskokoelma D2:n mukaan rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jotta voitaisiin välttyä kosteusvaurioilta rakenteissa sekä mikrobien aiheuttamilta terveyshaitoilta. Alipaine ei kuitenkaan saa yleensä olla suurempi kuin 30 Pa. Muovimatto (TVOC) <200 µg/m 3 g 2EH < 70 µg/m3g Betoni, tasoite (TVOC) <50 µg/m 3 g 2EH < 40 µg/m 3 g Pintakosteus Gann Hydromate UNI2 -mittari Betoni: kuiva <80 PAH-materiaalinäyte Lämpökuvaus Materiaalinäyte otettiin rakenteesta minigrip-pusiin. GC-MSD -menetelmällä määritetään 16 PAH-yhdistettä. Rakenteiden kylmäsiltojen ja ilmavuotojen paikannus. Kuvaus toteutettiin alustavana; käytetty kameramalli, ulko-olosuhteiden pysyvyys ym. eivät olleet RT 14-11239 -ohjekortin vaatimuksen mukaisia. Jos rakenteen suhteellinen kosteus on yli 85%RH, on kosteuden syy selvitettävä. Homekasvun rajana pidetään rakenteen suhteellista kosteutta RH 75% 80-110 kostea >110 märkä Materiaali käsiteltävä ongelmajätteenä, jos PAH:n kokonaismäärä on >200 mg/kg. Rakenteen toimivuutta arvioidaan havaitun pintalämpötilan perusteella. Lämpöindeksin eli mitattavan pintalämpötilan ja ulkolämpötilan erotuksen tulisi olla >70 % sisä- ja ulkolämpötilojen erotuksesta. Tämän ohella huomioidaan kosteuden tiivistymisriski matalan pintalämpötilan kohdalle. Liitteen lämpökuvissa kondenssille altis alue on korostettu sinisellä värillä. Materiaalinäytteet otettiin puhtaita välineitä käyttäen folioon ja muovipussiin. Näytteiden emissiot kerättiin mikrokammiolaitteella ja analysoitiin termodesorptiolla ja kaasukromatografialla käyttäen yhdisteiden tunnistamiseen massaselektiivistä detektoria. Työterveyslaitos Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira 8/2016 Ympäristöopas 2016, Ympäristöministeriö Labroc Oy

15 (60) 3 A osa (1961) 3.1 Yleistä A- osa on rakennettu vuonna 1961. A-osassa on pohjakerros, yksi maanpäällinen kerros sekä ryömintätila/putkikanaali. Ensimmäisessä kerroksessa on luokkahuoneita ja pohjakerroksessa terveydenhoitajan vastaanottotilat, teknisiä varastoja ja kattilahuone (Kuvat 6-9). Kuva 6. Musiikkiluokka A139. Kuva 7. A-osan luokkahuone. Kuva 8. Terveydenhoitajan odotushuone A011. Kuva 9. Kattilahuone A009. 3.2 Ala- ja välipohjarakenteet Alapohja on maanvarainen betonilaatta ja ryömintätilan kohdalla on betoninen ylälaattapalkisto. Lämmöneristeenä on kevytsorabetoni tai toja-levy (6). Kosteuseristeenä on bitumisively tai bitumikermi (6). Rakenteet ovat tyypillisiä 60-luvulla käytettyjä rakenteita. Lattiapinnoitteena on alkuperäistä asbestipitoista vinyylilaattaa (6) ja uudempaa muovilaattaa/muovimattoa.

16 (60) 3.2.1 Alapohjan rakenne Kohteessa tehtyjen havaintojen ja aiempien tutkimusten (6) perusteella alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä. Ensimmäinen kerros (ryömintätilan kohta): - lattiapinnoite - pintalaatta 8 cm, betoni - tervapaperi - toja-levy - kantava ylälaattapalkisto, betoni 3.2.2 Välipohjan rakenne Kohteessa tehtyjen aiempien tutkimusten (6) ja havaintojen perusteella välipohjarakenne on seuraava. - lattiapinnoite - betoni - toja-levy tai EPS-eriste - betoni 3.3 Havainnot Alapohjana on joko maanvarainen betonilaatta tai betoninen ylälaattapalkisto. A-osassa on myös ryömintätila/putkikanaali. Ryömintätilassa on nähtävissä kalliopinta. Putkikanaalissa maanpinnalle on levitetty sorakerros. Ryömintätilassa on ylimääräistä sinne kuulumatonta tavaraa. Ryömintätilan toiseen päätyyn on valettu lattia ja tilaa käytetään nykyisin varastona. Ryömintätilassa havaittiin vain yksi tuuletusaukko ja ryömintätilassa on ummehtunut haju (Kuvat 10-13). Ryömintätilasta on LVIS-läpivientejä yläpuolisiin ja viereisiin tiloihin. Kaikkia LVIS-läpivientejä ei ole tiivistetty tai tiivistys ei ole asianmukainen (Kuvat 14 ja 15). Terveydenhoitajan tiloissa lattiapinnoitteena on muovilaattaa tai muovimattoa. Aistinvaraisessa tarkastelussa terveydenhoitajan huoneen muovimaton alla havaittiin poikkeavaa hajua ja liima näytti vaurioituneelta (Kuvat 16 ja 17). Ryömintätilan kohdalla pintalaatan alla on toja-levyä. Aiempien raporttien mukaan koulussa on ollut palokunnan savusukellustila. Kyseistä tilaa ei nykyään enää ole.

17 (60) Kuva 10. Kalliopintaa ryömintätilassa. Kuva 11. Putkikanaalin kohdalla maanpinnalla on sorakerros. Kuva 12. Ryömintätilassa on sinne kuulumatonta tavaraa. Kuva 13. Ryömintätilan päätyyn on valettu lattia ja tilaa A003 käytetään varastona. Kuva 14. Alkuperäinen LVI-läpivienti. Kuva 15. Läpivientiä ei ole tiivistetty asianmukaisesti.

18 (60) Kuva 16. Terveydenhoitajan huoneessa A015 on muovimatto. Kuva 17. Terveydenhoitajan muovimatosta otetiin VOC-näyte. Muovimatto on kemiallisesti vaurioitunut kosteuden vaikutuksesta. 3.4 Kosteusmittaukset 3.4.1 Pintakosteusmittaukset Pintakosteudenilmaisimella todettiin pohjakerroksen alapohjassa poikkeavaa kosteutta terveydenhoitajan huoneessa (A015), odotushuoneessa (A011) sekä WC:ssä (A012). Muiden tilojen lattiat olivat kuivia. 3.4.2 Lyhytaikaiset suhteellisen kosteuden mittaukset 3.4.2.1 Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus ja havainnot Lattiapinnoitteen alapuolinen suhteellinen kosteus mitattiin viiltomittausmenetelmällä. Viiltomittausten perusteella poikkeavaa kosteutta todettiin pohjakerroksessa terveydenhoitajan huoneessa A015 ja odotushuoneessa A011. Suhteellinen kosteus vaihteli välillä 87.4 90.8 % RH lämpötilan ollessa välillä 19.1 21.6 C (Kuvat 18 ja 19). Viiltomittausten tulokset on esitetty tarkemmin Liitteissä 1 ja 2. Kuva 18. Pintailmaisimella todettiin poikkeavaa kosteutta terveydenhoitajan odotustilassa. Kuva 19. Lattiapinnoitteiden alapuolista kostutta mitattiin tarkemmin viiltomittausmenetelmällä.

19 (60) 3.5 Mikrobinäytteet Terveydenhoitajan huoneen lattiapinnoitteista otettiin 1 materiaalinäyte ja alapohjan toja-levystä 2 näytettä mikrobianalyysiin. Analyysitulosten perusteella: - Yhdessä näytteessä (1/3) ei ollut viitteitä mikrobivauriosta. - yhdessä näytteessä (1/3) oli heikko viite vauriosta - yhdessä näytteessä (1/3) oli viite vauriosta Luokan C136 ja luokan A133 toja-levyssä esiintyi sädesientä (Streptomyces). Terveydenhoitajan huoneen muovimaton mikrobisto oli tavanomainen. Analyysitulokset on esitetty tarkemmin Liitteissä 1 ja 3. 3.6 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) materiaalinäyte Terveydenhoitajan huoneen muovimattopinnoitteen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispäästö (TVOC) 810 µg/m 3 g ylittää työterveyslaitoksen viitearvon (200 µg/m 3 g). 2-etyyli-1- heksanolin päästö on suuri (300 µg/m 3 g) ja selvästi yli työterveyslaitoksen viitearvon (70 µg/m 3 g) Analyysitulokset on esitetty tarkemmin Liitteissä 1 ja 4. 3.7 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Pohjakerroksessa terveydenhoitajan huoneen ja vastaanottotilan lattiapinnoitteen alla on poikkeavaa kosteutta. Kosteus on käynnistänyt matossa, liimassa ja/tai tasoitteessa kemiallisen hajoamisprosessin, joka tuottaa haituvia orgaanisia yhdisteitä. Terveydenhoitajan huoneessa lattiapinnoite on laboratorioanalyysin perusteella kemiallisesti vaurioitunut. Kosteus on todennäköisesti peräisin viemäreistä. Ryömintätilassa on sinne kuulumatonta ylimääräistä tavaraa. Ryömintätilassa on maakellarimainen ummehtunut haju, joten ryömintätila ei tuuletu riittävästi. Ryömintätilasta voi kantautua hajua ja epäpuhtauksia yläpuolella oleviin luokkatiloihin epätiiviiden LVIS-läpivientien kautta painesuhteiden vaihdellessa. Ensimmäisen kerroksen alapohjan rakenteet ovat kuivia. Ryömintätilan kohdalla ensimmäisen kerroksen alapohjassa on orgaanista toja-levyä, joka kastuessaan rakennusaikana tai sen jälkeen heikentää sisäilman laatua. Alapohjan toja-levyssä on kosteuteen viittaavia mikrobeja. Kosteutta on voinut päästä rakenteeseen mm. siivousveden mukana. Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: o o o o o Suosittelemme uusimaan alkuperäiset vaurioituneet viemärit. Terveydenhoitajan tilojen alapohjan muovipinnoitteet, tasoitteet ja liimat tulee poistaa ja korvata kosteuden kestävällä materiaalilla. Alapohjan vaurioituneet toja-levyt suositellaan poistettavaksi ryömintätilan kohdalta. Suosittelemme selvittämään, onko vaurioitunutta toja-levyä myös välipohjassa. Kaikki ryömintätilan epätiiviit LVIS-läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi.

20 (60) o o Ryömintätilan tuuletusta tulee parantaa. Ryömintätilassa oleva sinne kuulumaton tavara tulee poistaa. 4 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinä on tyypillinen vuonna 1960-luvun (tiili-villa-tiili) rakenne. Ulkoseinässä ei ole tuuletusväliä, eikä seinässä ole tuuletusrakoa. Päädyssä ulkoseinä on verhoiltu ulkopuolelta lujalevyllä. Ulkoseinän lämmöneristeenä on mineraalivilla. 4.1 Rakenne Rakennepiirustusten ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksen ulkoseinärakenne on yleisesti seuraava sisältä ulospäin mentäessä: Ensimmäinen kerros: (kaakkoisjulkisivu, ikkunoiden alapuoli) - tiili - villa - tiili Ensimmäinen kerros: (kaakkoisjulkisivu, ikkunoiden yläpuoli) - leukapalkki, betoni - villa - tiili Ensimmäinen kerros: (koillisjulkisivu, pääty) - betoni - villa - lujalevy Kellarikerroksessa (koillisjulkisivu) - betoni - eriste - betoni 4.2 Havainnot Ulkoseinän tiilipinta on maalattu ulkoapäin. Maalipinnassa havaittiin hilseilyä ja leukapalkin yläpuolen tiilissä on lohkeilua (Kuvat 20-22). Koillispäädyssä on alkuperäistä asbestia sisältävää lujalevyä. Päätyhuoneessa A136 ulkoseinien sisäpuoli on betonia (Kuva 23). Laajennuksen yhteydessä osa alkuperäisistä ulkoseinistä on jäänyt rakennuksen sisälle. Vanhoissa rakennuksen sisälle jääneissä ulkoseinissä on epätiiviitä LVIS-läpivientejä (Kuvat 24 ja 25).Ikkunat ovat alkuperäisiä ja niissä havaittiin haristumaa. Rikkoutuneita ikkunapuitteita on korjattu listoilla. Ikkunan ja ulkoseinän liitoskohdassa havaittiin rakoja (Kuvat 26 ja 27).

21 (60) 60- ja 70-luvulla rakennettujen osien liitoskohdassa on liikuntasauma. Liikuntasauma on epätiivis ja kovalevyssä on tummia pilkkuja (Kuvat 28 ja 29). Kuva 20. 60-luvun ulkoseinää. Kuva 21. Leukapalkin yläpuolella tiilissä on pakkasrapautumiseen viittaavaa lohkeilua. Kuva 22. Maalipinta hilseilee 60-luvun ulkoseinässä. Kuva 23. Ulkoseinässä on myös asbestipitoista luja-levyä. Kuva 24. Rakennuksen sisälle on laajennuksen yhteydessä jäänyt vanhoja ulkoseiniä. Kuva 25. Vanhoissa ulkoseinissä on epätiiviitä LVISläpivientejä.

22 (60) Kuva 26. Ikkunan ja ulkoseinän liitoskohdassa on rakoja. Kuva 27. Ikkunapuitetta on korjattu. Kuva 28. 60- ja 70-luvun osien liitoskohdassa on epätiivis liikuntasauma. Kuva 29. Liikuntasauman kovalevyssä on tummia pilkkuja. 4.3 Mikrobinäytteet Ulkoseinien lämmöneristeistä otettiin 3 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Analyysitulosten perusteella: - kahdessa ulkoseinänäytteessä (2/3) on heikko viite vauriosta - yhdessä ulkoseinänäytteessä (1/3) on vahva viite vauriosta Ulkoseinän (tiili-villa-tiili) mineraalivillalämmöneristeessä on kosteuteen viittaavia mikrobeja (Aspergillus penicillioides, Ulocladium). Päädyn (mineriittilevy-villa-betoni) ulkoseinässä on penicillium-hometta. Analyysitulokset on esitetty tarkemmin Liitteissä 1 ja 3.

23 (60) 4.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Ulkoseinän mineraalivillassa on laboratorioanalyysin mukaan kosteuteen viittaavia mikrobeja. Kosteus on voinut imeytyä kapillaarisesti ulkoseinän lämmöneristeisiin viistosateella, koska ulkoseinässä ei ole tuuletusrakoa. Ikkunat ovat alkuperäisiä ja huonokuntoisia. Kosteutta voi päästä seinärakenteeseen myös ikkunapellitysten ja/tai huonokuntoisten ikkunarakenteiden kautta. Maalipinnan hilseily tiilijulkisivussa viittaa joko väärään maalityyppiin tai kosteuteen seinärakenteessa. Ikkunan yläpuolisten tiilien lohkeilu viittaa kosteuden aiheuttamaan pakkasrapautumiseen. Tilat ovat alipaineisia (Liite 9), joten on mahdollista, että epäpuhtauksia kulkeutuu sisäilmaan rakenteiden epätiiveyskohtien, kuten ulkoseinän ja ikkunarakenteiden liitoskohtien sekä liikuntasaumojen, kautta alipaineen vaikutuksesta. Päädyssä ja ikkunan yläpuolella epäpuhtauksien kulkeutuminen ulkoseinän läpi on vähäisempää, koska ulkoseinän sisäkuori on betonia. Laajennuksen yhteydessä rakennuksen sisälle on jäänyt vanhoja ulkoseinärakenteita, joissa on epätiiviitä LVI-läpivientejä. Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: Vaihtoehto 1: Ulkoseinän vanhat mineraalivillaeristeet ja tiiliverhous poistetaan. Ulkoseinään asennetaan uudet lämmöneristeet ja tehdään tuuletusrako. Mikäli ulkoseinässä on puurakenteita, niiden kunto tarkastetaan. Tarvittaessa huonokuntoiset puurakenteet uusitaan. Vaihtoehto 2: Ulkovaipan sisäpuolen ilmatiiveyttä parannetaan erityisesti niissä ulkoseinissä, joissa sisäkuori on tiilirakenteinen. Ulkovaipan kaikki rakenteelliset liitoskohdat (ala- ja yläpohjaan sekä ikkunarakenteisiin) tiivistetään ilmatiiviiksi. Tiivistyskorjausten onnistumisen arvioimiseksi suosittelemme merkkiainekokeita korjausten jälkeen sekä tilojen käyttöönoton jälkeen vuoden ja viiden vuoden kuluttua. Vanhojen, rakennuksen sisällä olevien ulkoseinien epätiiviit LVIS-läpiviennit sekä ikkunoiden/seinärakenteiden liitoskohdat tiivistetään ilmatiiviiksi elastisella massalla. Kaikki liikuntasaumat tiivistetään ilmatiiviiksi sisäpuolelta ja vesitiiviiksi ulkopuolelta. Suosittelemme ensisijaisesti uusimaan ikkunat. Ikkunankarmin ja ulkoseinän liitoskohdassa olevat raot tiivistetään elastisella massalla. 5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet A-osan betoninen ylälaattapalkisto on tyypillinen 60-luvun katto. Lämmöneristeenä on tojalevy ja vedeneristeenä on ollut pelti. Korjausten yhteydessä peltikatteen päälle on lisätty bitumikermi (6).

24 (60) 5.1 Rakenne Rakennepiirustusten ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksessa on yläpohjarakenteena betoninen ylälaattapalkisto. Alkuperäisen peltikaton päälle on asennettu uusi kermikatto (6). Akustiikkalevyinä toimivat kattoon liimatut toja-levyt (Kuvat 30 ja 31). Kuva 30. Yläpohja on betoninen ylälaattapalkisto. Kuva 31. Akustiikkalevyinä ovat kattoon liimatut toja-levyt. 5.2 Havainnot Räystäällä on tuuletusraot. Luokan A136 kohdalla tuuletusrako on tukittu laudalla. Musiikkiluokassa A139 on iso kattoikkuna, jossa on ollut saadun tiedon mukaan vuotoja (Kuvat 32 ja 33). Vesikaton, läpivientien ja yläpohjan kuntoa ei tarkemmin tarkasteltu tämän tutkimuksen yhteydessä katolla olevan lumen vuoksi. Kuva 32. Luokan A136 kohdalla yläpohjan tuuletusrako on tukittu laudalla. Kuva 33. Musiikkiluokassa A139 on kattoikkuna, jossa on ollut vuotoja.

25 (60) 5.3 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Yläpohjan vaikutusta sisäilman laatuun ei voida tämän tutkimuksen perusteella arvioida. Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: o Yläpohjan tuuletuksen riittävyys tulee tarkastaa päädyssä, jossa tuuletusrako on tukittu laudalla. Lisätutkimustarve: Vesikattojen, läpivientien ja yläpohjan kunto tulee selvittää tarkemmin kesäaikaan. 6 B-osa (1970) 6.1 Yleistä B-osa on rakennettu vuonna 1972. B-osassa on kellarikerros, yksi maanpäällinen kerros sekä putkikanaali. Ensimmäisessä kerroksessa on luokkahuoneita, ruokala ja WC-tiloja. Kellarikerroksessa on käytöstä poistettu väestönsuoja (Kuvat 34-37). Kuva 34. Luokka A128. Kuva 35. 60- ja 70-luvun osat yhdistävä käytävä. Kuva 36. Ruokala A104. Kuva 37. Kellarissa on käytöstä poistettu väestönsuoja

26 (60) 6.2 Ala- ja välipohjarakenteet Alapohja on maanvarainen betonilaatta. Lämmöneristeenä on leca-betoni ja kosteuseristeenä muovikalvo. Rakenteet ovat tyypillisiä 70-luvulla käytettyjä rakenteita. Lattiapinnoitteena on asbestipitoista alkuperäistä muovilaattaa, uudempaa muovilaattaa, muovimattoa ja kosteissa tiloissa kuusikulmaista keraamista laattaa. 6.2.1 Alapohjan rakenne Kohteessa tehtyjen havaintojen, aiempien tutkimusten (6) ja piirustusten perusteella alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: Ensimmäinen kerros - lattiapinnoite - pintalaatta, betoni - leca-betoni - muovi - maaperä 6.2.2 Välipohjan rakenne väestönsuojan kohdalla Piirustusten mukaan välipohjan rakenne väestönsuojan kohdalla on seuraava: - lattiapinnoite - pintalaatta, betoni - leca-betoni - laatta, betoni 6.3 Havainnot Ensimmäisen kerroksen luokkien A127 ja A131 alapohjaan tehtiin rakenneavaukset. Alapohja on maanvarainen betonilaatta. Lattiapinnoitteena on pääosin muovilaattaa ja wc-tiloissa kuusikulmaista keraamista laattaa (Kuvat 38 ja 39). B-osassa on myös putkikanaali, jossa on maapohja. Putkikanaali sijaitsee käytävän ja osittain luokan A127 alapuolella. Putkikanaalissa on viemäreitä, lämpöjohtoja, vanhoja putkieristeitä ja hieman rakennusaikaista muottilautaa. Putkikanaalissa oli nähtävissä väestönsuojan seinää, joka on kosteuseristetty piellä ja muovilla (Kuvat 40-43). Putkikanaaliin on kulku luokassa A127 ja käytävällä olevien luukkujen kautta. Putkikanaalissa on LVIS-läpivientejä viereisiin tiloihin. Putkikanaalissa oli tunkkaista ja se tuulettuu päädyssä sijaitsevan tuuletusputken kautta. Paine-eromittausten mukaan putkikanaali on alipaineinen luokkaan A127 nähden eli ilma virtaa luokasta putkikanaaliin päin (Kuvat 44 ja 45). Luokassa A127 alapohjana on maanvarainen laatta, jossa sijaitsee myös osa viemäreistä.

27 (60) Kuva 38. Alapohjan rakenneavaus luokassa A131. Kuva 39. Alapohjan rakenneavaus luokassa A126. Kuva 40. Putkikanaalissa on nähtävissä väestönsuojan seinää, jossa on kosteuseristeenä pikeä. Piestä määriteltiin haitta-aineet. Piki ei sisällä asbestia eikä PAH-yhdisteitä. Kuva 41. Luokan A127 alla on putkikanaali. Kuva 42. Putkikanaalissa on vähän rakennusaikaista muottilautaa. Kuva 43. Putkikanaali tuulettuu päädyssä olevan tuuletusputken kautta.

28 (60) Kuva 44. Putkikanaaliin on kulku luokassa A127 olevan luukun kautta. Kuva 45. Putkikanaaliin on kulku myös käytävän luukkujen kautta. Käytöstä poistettuun väestönsuojaan on kulku luokan A128 kautta. Väestönsuojan maanpaineseinän alaosan maalissa ja tasoitteessa on kosteuteen viittaavaa hilseilyä. Luokan A128 ovi ei ole tiivis ja ilman todettiin virtaavan väestönsuojan tiloista luokkaan päin (Kuvat 46-49). Väestönsuojan hätäpoistumistie oli raikas, mutta hätäpoistumistien pohjalla on ylimääräistä tavaraa. Kuva 46. Väestönsuojan seinän alaosan maalissa ja tasoitteessa on kosteuteen viittaavaa hilseilyä. Kuva 47. Väestönsuojan seinän alaosan maalissa ja tasoitteessa on kosteuteen viittaavaa hilseilyä.

29 (60) Kuva 48. Väestönsuojaan on kulku luokasta A128. Luokan ovi ei ole tiivis. Kuva 49. Merkkisavulla todettuna ilma virtaa väestönsuojan tiloista luokkaan A128 päin. 6.4 Haitta-aineet Putkikanaalissa havaitusta maanpaineseinän piestä määriteltiin haitta-aineet. Piessä ei todettu asbestia eikä viitearvon ylittäviä määriä PAH-yhdisteitä. Analyysivastaukset on esitetty tarkemmin Liitteissä 1, 5 ja 6. 6.5 Kosteusmittaukset 6.5.1 Pintakosteusmittaukset Poikkeavaa kosteutta todettiin pintakosteudenilmaisimella paikallisesti käytävällä A138 sekä käytöstä poistetun väestönsuojan alapohjan/maanpaineseinän liitoskohdassa. Muiden tilojen lattiat olivat kuivia (Kuvat 50 ja 51). Kuva 50. Käytävällä A138 on poikkeavaa kosteutta pintailmaisimella todettuna. Kuva 51. Väestönsuojan alapohjan ja maanpaineseinän liitoskohdassa on poikkeavaa kostetutta.

30 (60) 6.5.2 Lyhytaikaiset suhteellisen kosteuden mittaukset 6.5.2.1 Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus ja havainnot Lattiapinnoitteen alapuolinen suhteellinen kosteus mitattiin viiltomittausmenetelmällä. Viiltomittausten perusteella poikkeavaa kosteutta ei todettu. Suhteellinen kosteus vaihteli välillä 64 82 % RH, lämpötilan ollessa 19 C. Käytävällä luokan A128 kohdalla olevaa kosteaa kohtaa ei viiltomitattu, koska lattiapinnoitteena on asbestipitoinen vanha muovilaatta. Viiltomittausten tulokset on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja 2. 6.6 Putkikanaalin painesuhteen seurantamittaus Putkikanaalin painesuhde luokkatilaan A127 nähden mitattiin tallentavalla mittalaitteella noin 2½ vuorokauden ajan. Putkikanaali oli koko mittausjakson aikana keskimäärin 2,2 alipaineinen luokkatilaan nähden. 6.7 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Alkuperäisissä viemäreissä on syöpymiä ja ne ovat elinkaarensa päässä. Viemärikaasuja voi levitä yläpuolella oleviin luokkatiloihin (8, 9). Käytävällä pintailmaisimella havaittu paikallinen kosteus johtuu todennäköisesti viemäreiden vuodoista. Luokkatilojen lattiat olivat kuivia. Putkikanaalissa on maakellarimainen ummehtunut haju, joten putkikanaali ei tuuletu riittävästi. Mittaushetkellä putkikanaali oli alipaineinen luokkaan A127 nähden, eli ilma virtaa luokasta putkikanaaliin päin. Putkikanaalista voi kuitenkin kantautua hajua ja epäpuhtauksia yläpuolella oleviin tiloihin huoltoluukkujen ja epätiiviiden LVIS-läpivientien kautta, mikäli painesuhteissa tapahtuu muutoksia. Väestönsuojan maanpaineseinän/alapohjan maalissa ja tasoitteessa on kosteuteen viittaavaa hilseilyä. Maanpaineseinän ulkopuolisessa kosteuseristyksessä on todennäköisesti puutteita, joten kosteutta imeytyy kapillaarisesti rakenteeseen. Väestönsuojasta kantautuu ilmaa luokkaan A128 epätiiviin oven kautta. Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: o o o o o o o o Suosittelemme uusimaan viemärit, joissa on todettu vaurioita. Putkikanaalin tuuletuksen toimivuus/riittävyys tulee tarkastaa. Putkikanaalin alipaineisuutta tulee seurata jatkossa paine-ero mittauksin. Putkikanaalin huoltoluukut tulee vaihtaa tiiviisiin luukkuihin. Putkikanaalin kaikki LVIS-läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Luokan A128 väestönsuojaan johtava ovi tulee uusia tiivisteelliseksi. Väestönsuojan alapohjan/maanpaineseinän liitoskohdan maalipinnan hilseily puhdistetaan mekaanisesti ja liitoskohta pinnoitetaan hengittävällä maalilla. Maanpaineseinän kosteuseristeen kunto tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan väestönsuojan kohdalla. Väestönsuojan hätäpoistumistien pohjalta tulee poistaa roskat.

31 (60) 7 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinä on tyypillinen 1970-luvun rakenne. Ulkoseinässä ei ole tuuletusväliä, eikä seinässä tuuletusrakoa. Ulkoseinän lämmöneristeenä on mineraalivilla. 7.1 Rakenne Rakennepiirustusten ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksen ulkoseinärakenne on yleisesti seuraava sisältä ulospäin mentäessä: Koillisen puoleisella julkisivulla (ikkunoiden alapuoli): - tiili - villa - tiili Koillisen puoleisella julkisivulla (ikkunoiden yläpuoli): - leukapalkki, betoni - villa - tiili Lounaan puoleisella julkisivulla (ikkunoiden alapuoli) - tiili - villa - betoni Lounaan puoleisella julkisivulla (ikkunoiden yläpuoli) - betoni - villa - tiili Lounaisjulkisivulla ikkunoiden alapuolella on ns. käännetty ulkoseinärakenne, jossa vesihöyryn vastus alenee sisäänpäin mentäessä (Kuva 51). Sokkelin eristeenä on piirustusten mukaan styrox. Ikkunoiden yläpuolella on leukapalkki. 7.2 Havainnot Ulkoseinät ovat tiili-villa-tiili/betoni-rakenteisia. Ulkoseinissä ei ole rakenneavausten perusteella tuuletusväliä eikä tuuletusrakoa alimman tiilirivin kohdalla. Puurakenteet ulottuvat lattiatason alapuolelle lähelle maanpintaa. Koillisjulkisivun rakenneavauksessa ulkoseinässä oli aistittavissa tunkkaista hajua (Kuvat 52-58) Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohtia on tiivistetty elastisella massalla. Ulkoseinän ja ikkunakarmin liitoskohtia on tiivistetty. Tiivistyskorjaus on kuitenkin jäänyt tekemättä ikkunalaudan alle. Merkkisavulla todettuna ilmaa virtaa ulkoseinästä ikkunalaudan alta luokkaan päin (Kuvat 59-63). Ikkunat ovat hyväkuntoiset ja vesipellit kallistuvat ulospäin. Laajennuksen yhteydessä osa ulkoseinistä on jäänyt rakennuksen sisälle.

32 (60) Kuva 52. Lounaisjulkisivulla ikkunoiden alapuolella on ns. käännetty ulkoseinärakenne. Kuva 53. Kaakkoisjulkisivua. Kuva 54. Käännetyn ulkoseinän rakenneavaus luokasta A127. Kuva 55. Ulkoseinässä on puurakenteita. Kuva 56. Koillisjulkisivuun tehtiin rakenneavaus huoneen A121 kohdalla. Kuva 57. Ulkoseinän puurakenteet ulottuvat lattiatason alapuolelle lähelle maanpintaa.

33 (60) Kuva 58. Rakenneavaus tilan A121 kohdalta. Avauskohdassa oli aistittavissa tunkkaista hajua. Kuva 59. Alapohjan ja ulkoseinän liitoskohtaa on tiivistetty elastisella massalla. Kuva 60. Ikkunarakenteita on tiivistetty elastisella massalla Kuva 61. Merkkisavulla todettuna ilmaa virtaa ulkoseinästä sisätiloihin päin. Kuva 62. Tiivistyskorjausta ei ole tehty ikkunalaudan alla. Kuva 63. Ulkoseinän ja ikkunan liitoskohta on jäänyt tiivistämättä ikkunalaudan alla.

34 (60) 7.3 Mikrobinäytteet Rakennuksen ulkoseinärakenteisin tehtiin rakenneavauksia toteutustavan ja kunnon määrittämiseksi. Ulkoseinien lämmöneristeistä otettiin 5 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Analyysitulosten perusteella: - kahdessa ulkoseinänäytteessä (2/5) ei ole viitettä vauriosta - kahdessa ulkoseinänäytteessä (2/5) on heikko viite vauriosta - yhdessä ulkoseinänäytteessä (1/5) on vahva viite vauriosta Ulkoseinän (tiili-villa-tiili) mineraalivillaisessa lämmöneristeessä on kosteuteen viittaavia mikrobeja (Aspergillus (A) restrictus, A. ochraceus, A. penicillioides, A. ustus, Engyodontium). Käännetyn ulkoseinän (tiili-villa-betoni) mineraalivillan mikrobisto oli tavanomainen. Analyysitulokset on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja 3. 7.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Tiili-villa-tiili ulkoseinän mineraalivillassa on laboratorioanalyysin mukaan kosteuteen viittaavia mikrobeja. Kosteus on voinut imeytyä kapillaarisesti ulkoseinän lämmöneristeisiin viistosateella, koska ulkoseinässä ei ole tuuletusrakoa. Lähellä maanpintaa olevat ulkoseinän puurakenteet vaurioituvat herkästi maaperäkosteuden vaikutuksesta. Tilat ovat alipaineisia, joten on mahdollista, että epäpuhtauksia kulkeutuu sisäilmaan rakenteiden epätiiveyskohtien kuten ulkoseinän ja ikkunarakenteiden liitoskohtien kautta alipaineen vaikutuksesta. Rakenteiden liitoskohtia on tiivistyskorjattu, mutta tiivistys on tehty puutteellisesti. Ikkunat ovat hyväkuntoisia ja vesipeltien kaltevuus ulospäin on riittävä. Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: Vaihtoehto 1: Ulkoseinän vanhat mineraalivillaeristeet ja tiiliverhous poistetaan. Puurakenteiden kunto tarkastetaan. Ulkoseinään asennetaan uudet lämmöneristeet ja tehdään tuuletusrako. Puuosien kunto tarkastetaan ja huonokuntoiset puurakenteet uusitaan. Vaihtoehto 2: Ulkovaipan sisäpuolen ilmatiiveyttä parannetaan, erityisesti niissä ulkoseinissä, joissa sisäkuori on tiilirakenteinen. Ulkovaipan kaikki rakenteelliset liitoskohdat (ala- ja yläpohjaan sekä ikkunarakenteisiin) tiivistetään ilmatiiviiksi. Tiivistyskorjausten onnistumisen arvioimiseksi suosittelemme merkkiainekokeita korjausten jälkeen sekä tilojen käyttöönoton jälkeen vuoden ja viiden vuoden kuluttua. 8 Yläpohja- ja vesikattorakenteet B-osa betoninen ylälaattapalkisto on tyypillinen 70-luvun tasakatto. Lämmöneristeenä on leca-sora ja vedeneristeenä bitumikermi.

35 (60) 8.1 Rakenne Rakennepiirustusten perusteella rakennuksen yläpohjarakenne on yleisesti seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - Kermikate - betonilaatta - tuuletettu leca-sora - ylälaattapalkisto, betoni 8.2 Havainnot Yläpohja on betoninen ylälaattapalkisto. Ulkoseinän yläosan tiiliä on poistettu yläpohjan tuuletuksen parantamiseksi. Vesikaton, yläpohjan ja pellitysten kuntoa ei tarkastettu katolla olleen lumen vuoksi (Kuvat 64 ja 65). Kuva 64. Ulkoseinän yläosasta on poistettu tiiliä tuuletuksen parantamiseksi. Kuva 65. Vesikattoa ei tarkastettu katolla olleen lumen vuoksi. 8.3 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Yläpohjan vaikutusta sisäilman laatuun ei voida tämän tutkimuksen perusteella arvioida. Lisätutkimustarve: Vesikattojen ja yläpohjan kunto tulee selvittää tarkemmin lumettomana vuodenaikana. 9 C osa (1988) 9.1 Yleistä C-osa on rakennettu vuonna 1988 ja siinä on kaksi erillistä rakennusta. C-osassa on kellarikerros ja kaksi maanpäällistä kerrosta. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on opettajanhuone, luokkahuoneita, keittiö ja liikuntasali sekä ryhmätyötiloja. Kellarikerroksessa on teknisen työn ja tekstiilityön opetustilat sekä väestönsuoja (Kuvat 66-69).

36 (60) Kuva 66. Luokkahuone. Kuva 67. Teknisen työn luokka C006. Kuva 68. Teknisen työn purunpoistohuone C008. Kuva 69. Opettajanhuone C148. 9.2 Ala- ja välipohjarakenteet, maanvastainen seinä Alapohja on maanvarainen betonilaatta, jonka alla on lämmöneriste. Rakenteet ovat tyypillisiä 80-luvulla käytettyjä rakenteita. Lattiapinnoitteena on pääosin linoleum. WC-tiloissa on muovimatto. Maanvastaiset seinät ovat betonia. 9.2.1 Alapohjan rakenne Kohteessa tehtyjen havaintojen ja piirustusten perusteella alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä. - lattiapinnoite - maanvarainen betonilaatta - styrox

37 (60) 9.2.2 Välipohjan rakenne Välipohjat ovat ontelolaattaa. Väestönsuojan yläpuolella välipohjassa on todennäköisesti leca-sorakerros. 9.3 Havainnot Alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Aistinvaraisessa tarkastelussa WC:n C016 muovimaton alla havaittiin poikkeavaa kemiallista hajua. Siivouskomeron C015 maanvastaisen seinän maalipinnassa havaittiin kosteuden aiheuttamaa kupruilua. Ryhmätyöhuoneissa (C167 ja C168) ja eteishallissa C166 oli aistinvaraisesti arvioituna poikkeavaa hajua. Eteishalli sijaitsee väestönsuojan yläpuolella (Kuvat 70-73). Kuva 70. WC:n C016 lattiapinnoitteena on muovimatto. Kuva 71. Muovimaton alla havaittiin poikkeavaa kemiallista hajua. Kuva 72. Siivouskomero C015. Kuva 73. Siivouskomeron maanvastaisessa seinässä havaittiin kosteuteen viittaavaa maalipinnan kupruilua.

38 (60) 9.4 Kosteusmittaukset 9.4.1 Pintakosteusmittaukset Pintakosteudenilmaisimella alapohjassa todettiin poikkeavaa kosteutta pohjakerroksen ja ensimmäisen kerroksen WC-tiloissa (C172, C176, C179, C181, C182), siivouskomeroissa (C015 ja C183) sekä paikallisesti ensimmäisen kerroksen käytävällä (C1619. Muiden tilojen lattiat olivat kuivia. 9.4.2 Lyhytaikaiset suhteellisen kosteuden mittaukset 9.4.2.1 Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus Lattiapinnoitteen alapuolinen suhteellinen kosteus mitattiin viiltomittausmenetelmällä. Viiltomittausten perusteella poikkeavaa kosteutta todettiin pohjakerroksen WC:ssä C016, C017, ensimmäisen kerroksen WC:ssä C143, C175, C146 sekä paikallisesti käytävällä C161. Suhteellinen kosteus vaihteli välillä 74-98% RH, lämpötilan ollessa välillä 18-21 C. Viiltomittausten tulokset on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 olevissa pohjapiirustuksissa ja Liitteessä 2 olevassa kosteusmittauspöytäkirjassa. 9.4.2.2 Väestösuojan yläpuolisen sorakerroksen kosteus Väestönsuojan kohdalla välipohjan sorakerroksen kosteutta ei mitattu tämän tutkimuksen yhteydessä. 9.5 Lämpökamerakuvat Ensimmäisen kerroksessa on ryhmätyöhuoneita (C167 ja C168), joissa on erkkerit. Ryhmätyöhuoneen C168 alapohjan lattiapinnoite on vaurioituneen näköinen. Lämpökamerakuvien mukaan alapohjan/ulkoseinän liitoskohdan pintalämpötila on talvella pakkasen puolella (Kuvat 74-79). Ilmavuotoa havaittiin myös tekstiilityön luokan nurkassa (Liite 9). Kuva 74. Ryhmätyöhuoneita, joissa on erkkerirakenteita. Kuva 75. Ryhmätyöhuoneen C168.

39 (60) Kuva 76. Lattia on vaurioituneen näköinen nurkassa huoneessa C168. Kuva 77. Lämpötila oli nurkassa vain 6,6 C. Kuva 78. Erkkerin nurkka huoneessa C168. Kuva 79. Erkkerin kohdalla lämpötila on pakkasen puolella -6.8 C. 9.6 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi WC-tiloissa, joissa lattia on pinnoitettu muovimatolla, on pinnoitteen alla poikkeavaa kosteutta. Kosteus voi olla rakennusaikaista tai maaperästä kapillaarisesti nousevaa. Kosteus voi olla peräisin myös viemäreiden vuodoista. Maanpaineseinän kosteuseristeessä on todennäköisesti puutteita, jotka aiheuttavat maalipinnan kupruilua siivouskomerossa C015. Erkkerihuoneiden alapohjan ja ulkoseinien liittymissä on ilmavuotoa, joka jäähdyttää rakenteita. Alapohjan/ulkoseinän liitoskohdat ovat kylmiä. Alhaisen lämpötilan vuoksi rakenteeseen voi tiivistyä kosteutta (kondessi). Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: o o o WC-tilojen tiiviit muovipinnoitteet tulee poistaa ja lattiat kuivata. Lattiapinnoitteet tulee korvata kosteuden kestävällä materiaalilla. Korjaus edellyttää erillistä korjaussuunnitelmaa. Viemäreiden kunto tulee tarkastaa WC-tiloissa. Erkkerirakenteet tulee korjata Suomen RakMK-määräykset täyttäviksi.

40 (60) Lisätutkimustarve: Suosittelemme mittaamaan väestönsuojan yläpuolisen soratilan kosteuden eteishallissa havaitun poikkeavan hajun sekä WC:n C175 lattiapinnoitteen alla todetun poikkeavan kosteuden vuoksi. 10 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinä on tyypillinen 1980-luvun tiiliseinä. Ulkoseinässä on ns. sormirako ja tuuletusrako alimman tiilirivin kohdalla. Lämmöneristeenä on mineraalivilla. Osa julkisivusta on lasirakenteista (Kuvat 80 ja 81). Kuva 80. 80-luvun tiilijulkisivua. Kuva 81. 80-luvun lasijulkisivua. 10.1 Rakenne Rakennepiirustusten ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksen ulkoseinärakenne on yleisesti seuraava sisältä ulospäin mentäessä: - tiili - sormirako - villa - tiili - maali Kaakkoisjulkisivu on osittain lasirakenteinen. 10.2 Havainnot Tiiliverhouksessa on liikuntasaumoja, joiden elastiset kittaukset olivat hyväkuntoisia. Puuikkunoiden vesipeltien kaltevuus ulospäin on pääosin riittävä. Osassa puuikkunoista vesipelitien kaltevuus on riittämätön (Kuvat 82 ja 84). Erkkereiden kohdalla ulkoseinä on puurakenteinen. Erkkereiden puuikkunoiden maalipinta on haristunut (Kuvat84 ja 85).. Erkkerin ulkoseinien/alapohjan liitoskohdissa on lämpökamerakuvien perusteella ilmavuotoa, joka jäähdyttää rakenteita (kts. luku 9.5)

41 (60) Kuva 82. Vesipeltien kaltevuus ulospäin on pääosin riittävä. Kuva 83. Osassa ikkunoista vesipellit ovat tasaiset. Kuva 84. Ryhmätyöhuoneessa on puurakenteiset erkkerit. Kuva 85. Erkkereiden puuikkunat ovat haristuneet. 10.3 Mikrobinäytteet Ulkoseinän lämmöneristeestä otettiin 1 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Analyysitulosten perusteella: - yhdessä ulkoseinänäytteessä (1/1) ei ole viitettä vauriosta Luokan C189 ulkoseinän mineraalivillan mikrobisto on tavanomainen. Analyysitulokset on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja 3.

42 (60) 10.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Tiilirakenteisen ulkoseinän mineraalivillan mikrobisto on tavanomainen luokan C189 kohdalla. Puurakenteisten erkkereiden ulkoseinärakenteet eivät ole tiiviitä ja ilmavuoto jäähdyttää rakenteita. Sisäilman kosteus voi tiivistyä viileisiin ulkoseinärakenteisiin. Erkkerin puuikkunat ovat huonokuntoisia. Huonokuntoisten ikkunarakenteiden ja tasaisten ikkunapellitysten kautta kosteutta voi päästä rakenteisiin. Jatkotoimenpiteenä suosittelemme: Suosittelemme korjaamaan ikkunapellitykset siten, että ne kallistuvat ulospäin. Lisätutkimustarpeet: Suosittelemme selvittämään erkkerin puurakenteisen ulkoseinän rakenteen ja kunnon tarkemmin. Rakenteet tulee kunnostaa Suomen RakMK kokoelman määräykset täyttäviksi. 11 Yläpohja- välipohja- ja vesikattorakenteet 11.1 Yläpohjan rakenne Rakennepiirustusten ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksen yläpohjarakenne yleisesti on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - pelti - aluslaudoitus - tuuletusrako - tuulensuojavilla - mineraalivillaeriste - ontelolaatta - akustiikkalevy Yläpohjan ontelolaattarakenne Erkkerin yläpohjan puurakenne Ryhmätyöhuoneiden erkkereiden kohdalla yläpohja on puurakenteinen. 11.2 Välipohjan rakenne Välipohjat ovat ontelolaattaa. Väestönsuojan yläpuolella on todennäköisesti leca-sorakerros. 11.3 Havainnot Yläpohja ja välipohja ovat ontelolaattaa. Ryhmätyöhuoneissa C167 ja C168 on sekä ontelolaatta että puurakenteista yläpohjaa.

43 (60) Luokkien akustiikkalevyt ovat pinnoitettua mineraalivillaa. Luokkien C188 ja C189 akustiikkalevyissä havaittiin kosteusjälkiä putkiläpivientien ympärillä. Välipohjan ontelolaatoissa ei kuitenkaan todettu vettä. Välipohjan LVI-putkiläpiviennit ovat epätiiviitä (Kuvat 86 ja 87). Kiinteistössä on ulkopuolinen sadevedenpoistojärjestelmä. Sadevesi johdetaan räystäskourua myöten syöksytorveen ja rännikaivoon. Yksi syöksytorvi on pois paikaltaan (Kuva 88). Räystäslaudoituksen alapinnassa havaittiin tummentumaa (Kuva 89). Saadun tiedon mukaan aulatilan C165 kattoikkunassa on ollut vuotoja (Kuva 90). Yläpohjaa, vesikattoa ja pellityksien tiiveyttä ei voitu tutkia katolla olevan lumen vuoksi (Kuva 91) Kuva 86. Luokkien C188 ja C189 akustiikkalevyissä on kosteusjälkiä putkiläpivientien kohdalla. Kuva 87. Putkiläpiviennit eivät ole tiiviitä. Kuva 88. Syöksytorvi on pois paikoiltaan. Kuva 89. Räystäslaudoituksen alapinnassa on tummentumaa.

44 (60) Kuva 90. Aulan C165 kohdalla on iso kattoikkuna, jossa on ollut vuotoja. Kuva 91. Katolla oli tutkimushetkellä lunta. 11.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Epätiiviiden LVI-läpivientien kautta lattianpesuvedet ovat valuneet alempaan kerrokseen kastellen luokkien akustiikkalevyjä. Rikkonaisista syöksytorvista voi roiskua hallitsemattomasti vettä ulkoseinille. Yläpohjan vaikutusta sisäilman laatuun ei voida tämän tutkimuksen perusteella arvioida. Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: o o Luokkien kastuneet akustiikkalevyt suositellaan uusittavaksi. Rikkonaiset syöksytorvet tulee korjata. Lisätutkimustarve: Vesikattojen ja yläpohjan kunto tulee selvittää tarkemmin lumettomana vuodenaikana. 12 Sisäilmatutkimukset 12.1 Pinnoille laskeutuneen pölyn koostumus Tasopinnoille laskeutuneen pölyn koostumus määriteltiin luokasta C189. Näyte analysoitiin elektronimikroskoopilla työterveyslaitoksen laboratoriossa. Luokan C129 näyte sisälsi tavanomaisen huonepölyn lisäksi runsaasti kalkkipohjaista rakennusmateriaalipölyä. Analyysitulos on esitetty Liitteessä 1 ja 7.

45 (60) 13 Talotekniset järjestelmät 13.1 Tutkimusten kattavuus Tutkimukseen sisältyivät: sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron mittaus tallentavilla mittalaitteilla (20.2. 2.3.) talvilomaviikolla toteutetut pistokoeluontoiset huonelämpötilan mittaukset sekä tallentavilla mittalaitteilla toteutettu seurantamittaus viikolla 9 (26.2. 2.3.) 4 luokkahuoneen hiilidioksidipitoisuusmittaus tallentavilla mittalaitteilla (27.2. 2.3.) ulkovaipan jatkotutkimustarpeiden kartoitus lämpökameralla ilmanvaihtojärjestelmän arviointi kiinteistössä tehtyjen havaintojen perusteella Ilmamäärämittauksia ei toteutettu eikä ilmanvaihtokoneiden ja kanavien sisäpuolista puhtautta arvoitu. Ilmanvaihtojärjestelmä rakenteen, mitoituksen ja automaation toiminnan arviointia (ns. yleisarviointi) ei toteutettu, koska käytettävissä ei ollut tarvittavia suunnitelma-asiakirjoja, mittaus- ja säätöpöytäkirjoja. 13.2 Lämmitysjärjestelmä Kiinteistössä on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Lämpö tuotetaan kahdella rakennuksen vanhimman, vuonna 1961 rakennetun, osan kellarikerrokseen sijoitetuilla öljykattilalla. 70-luvulla rakennusta laajennettaessa alun perin rakennuksen ulkopuolella sijainneet savupiiput ovat jääneet rakennuksen laajennusosan sisälle. Öljysäiliö sijaitsee erillisessä tilassa rakennuksen kellarikerroksessa. Kattilalaitos palvelee myös samalla tontilla sijaitsevaa asuinrakennusta ja kirjastoa. Lämmönluovuttimet ovat liiteradiaattoreita (ainoastaan rakennuksen vuonna 1961 rakennetussa osassa), levyradiaattoreita tai konvektoreita. Lämpöjohdot ovat teräsputkea. Lämpöjohdot on osin sijoitettu ryömintätilaan ja lattian alapuolisiin putkikanaaleihin. Rakennusten väliset johdot ovat LVI-asemapiirroksen mukaan 5-putkielementtiä, mutta kiinteistökierroksen havaintojen mukaan ainakin asuinrakennukseen johtavat johdot ovat betonikanaaliin sijoitettuja, alkuperäisiä, teräsjohtoja. Lämmitysverkosto on jaettu useampaan erilliseen säätöpiiriin, joiden lämpötilat olivat 20.2. noin klo. 14:40: ilmanvaihdon lämmitysverkko, meno/paluu 52/34 C patteriverkko, meno/paluu 52/37 C patteriverkko, meno/paluu 52/38 C patteriverkko, meno/paluu 53/43 C Säätöpiirien lukumäärän perusteella säätöpiirit ovat rakennuskohtaisia, mutta lämmönjakohuoneen merkinnöistä ei käy ilmi, mihin rakennukseen mikin piiri liittyy. Lämmönjakohuoneessa ei ole kaaviota, josta kävisi ilmi verkoston rakenne, säätöpiirien vaikutusalueet tai mitoituslämpötilat. Ainakin rakennuksen uudemmissa osissa mitoituslämpötilat ovat oletettavasti 70/40. Ulkolämpötila oli tarkastushetkellä muutaman asteen pakkasella,

46 (60) mihin nähden n. 52 C menoveden lämpötila oli oikealla tasolla, mutta patteriverkoston paluuveden lämpötila oli turhan korkea, erityisesti yhdessä säätöpiirissä. Tämä viittaa verkoston epätasapainoon tai toimimattomiin termostaattiventtiileihin. Kiinteistökierroksen aikana molempien kattiloiden polttimet toimivat jaksoittain. Kuva 92. Lämpö tuotetaan kahdella öljykattilalla, jotka ovat vuodelta 1989. Kattilahuoneessa on myös varaaja, jossa lämmin käyttövesi tuotetaan. Kuva 93. Lämmitysverkon kiertopumppuja. Patteriverkosto on jaettu useampaan erilliseen säätöpiiriin. Kuva 94. Asuinrakennukseen johdetut lämpöjohdot vuonna 1972 rakennetun laajennusosan ryömintätilassa. Kuva 95. Vanha levyradiaattori ja patteriventtiili, jossa ei ole virtaaman esisäätömahdollisuutta, 60- luvulla rakennetussa osassa.

47 (60) Kuva 96. 80-luvulla rakennetun osan radiaattoreita. Venttiilit ovat esisäädettäviä, mutta molemmista puuttuu termostaatti. Kuva 97. Termostaatti on irrallaan ryhmähuoneessa 2. Kiinteistökierroksella havaittiin huonelämpötilojen vaihtelevan 19 22 C tyhjillään olevissa tiloissa. Korkein lämpötila, 22,7 C mitattiin opettajainhuoneessa, mutta tilassa oli tällöin käyttäjiä ja valot päällä. Myös kellarikerroksessa sijaitseva työhuone on lähtötietojen mukaan koettu liian lämpimäksi. Kellarikerroksen työhuoneessa ei tehty mittauksia, koska ongelman syy on ilmeinen kahden lämmityspatterin termostaatti joko puuttuu tai on löysästi kiinni, jolloin termostaatti ei kykene sulkemaan venttiiliä huoneen lämmetessä liikaa. Liian matalat, alle 20 C, huonelämpötilat keskittyivät 80-luvun laajennusosaan, jossa havaittiin samanaikaisesti liian korkea, noin 30 C, tuloilman lämpötila. Ao. tiloja yritetään lämmittää ilmanvaihdolla, koska lämmityspatterien teho ei riitä. Myös liikuntasalin yhteydessä sijaitsevat pesutilat olivat liian viileitä; mitattu lämpötila 20 C ohjearvon ollessa 22 C. 13.3 Vesi- ja viemärijärjestelmät Käyttövesijohtojen ja vesikalusteiden kuntoa ei ole selvitetty tarkemmin. Viemärien osalta saatiin lähtötietoina havaintoja hajuongelmasta sekä viemärikuvausraportti vuodelta 2014. Lähtötietojen perusteella väestönsuojan lattian alapuolinen jätevesipohjaviemäri on osittain valurautaa ja erittäin huonokuntoinen. Kiinteistökierroksella havaittiin rakennuksen vanhimman osan ryömintätilassa pantaliitoksellisia valurautaviemärietä, jotka ovat ulkopinnaltaan ruosteessa. Viemärikuvauksessa havaittujen halkeamien ja kohteessa esiintyneiden hajuongelmien vuoksi valurautaviemärit ovat jo huonossa kunnossa. Viemärikorjauksia on tarkoitus toteuttaa vuoden 2018 aikana. Havaintojen perusteella vesijohdot ja kalusteet on uusittu rakennusta saneerattaessa ja laajennettaessa 80-luvun lopulla. Kuva 98. Viemäriasennuksia 80-luvulla rakennetun osan ryömintätilassa, käytävän lattian alla luokan A131 edessä. Kuva 99. Uusittuja säätö- ja sulkuventtiileitä.

48 (60) 13.4 Ilmanvaihtojärjestelmä Lähtötietojen mukaan kohteessa on kaikkiaan 12 tuloilmakonetta. Ilmanvaihtokoneiden, kanavien ja päätelaitteiden kuntoa ei ole selvitetty kattavasti (kuntotutkimus). Ilmanvaihtopiirustuksia tai mittaus- ja säätöpöytäkirjoja ei ollut käytettävissä kiinteistökierroksen eikä raportoinnin aikana. Kiinteistökierroksen havaintojen perusteella koko rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja osa koneista on varustettu regeneratiivisella lämmöntalteenotolla. Kaikissa konehuonetiloissa ei käyty, joten jäi epäselväksi, onko kiinteistössä yhä 70-luvulla asennettuja tuloilmakoneita. Lähtötietojen mukaan äänenvaimentimet on joko pinnoitettu tai käsitelty mineraalikuitujen irtoamista ehkäisevällä sideaineella vuonna 2011 ja järjestelmä on puhdistettu ja ilmavirrat säädetty vuonna 2016. Luokkien ilmanjako on toteutettu käytäväseinäpuhalluksella. Päätelaitteet olivat kaikkialla samankaltaiset, minkä perusteella koko rakennuksen ilmanvaihto on saneerattu 80-luvun lopulla ja luokkien mitoitusilmavirran pitäisi olla 3 l/s lattianeliölle. Ennen vuotta 1987 on luokkien mitoitusilmavirtana käytetty yleensä 2 l/s lattianeliölle. Ilmanvaihdon toimintaa on toistaiseksi selvitetty pelkästään paine-ero- ja hiilidioksidipitoisuusmittauksilla. Paine-eromittausten ja valvomografiikoiden perusteella ilmanvaihtojärjestelmässä on ns. pakkaspuolitus, joka ohjaa ilmanvaihtokoneet ½-teholle, kun ulkoilman lämpötila on noin 11 C. Pakkaspuolituksesta johtuen hiilidioksidipitoisuus nousi päivällä tyypillisesti noin 900 ppm ulkoilman pitoisuutta korkeammiksi (kokonaispitoisuus noin 1 300 ppm) ja maksimiarvo ylitti 1 600 ppm. Kuvassa 100 on mallinnettu huoneilman hiilidioksidipitoisuutta eri henkilömäärillä ja tuloilmavirroilla. Mallinnus käsittää kolme 45 min pituista oppituntia, joita seuraa ruokatauko, jolloin luokka on tyhjillään. Tätä seuraa 1½ h pituinen kaksoistunti, jonka aikana oppilaat eivät poistu luokasta. Rakentamismääräysten minimiohjearvon mukainen ilmanvaihto riittää pitämään huoneilman hiilidioksidipitoisuuden alle 1 200 ppm tavoitetason myös ns. kaksoistuntien aikana, mutta ilmanvaihdon puolituksen aikana maksimipitoisuus voi ylittää 1 600 ppm keskiarvopitoisuus jää kuitenkin huomattavasti alemmaksi, koska luokka puhdistuu väli- ja ruokatuntien aikana. Kouluissa, joissa opetusryhmät ovat 30 hengen kokoisia, 1 200 ppm tavoitepitoisuus voi ylittyä myös ilmanvaihdon toimiessa täysiteholla.

49 (60) Kuva 100. Yksinkertaisella, täydelliseen sekoittumiseen perustuvalla, mallilla määritetty huoneilman CO 2 -pitoisuus koulupäivän aikana. Kuva 101. Ahdas IV-konehuone vuonna 1972 rakennetussa laajennusosassa, kerhotilan (pohjapiirustuksessa tuolivarasto A103) yläpuolella. Konehuone on rakennettu rakennuksen laajennuksen yhteydessä 1988, kun liikuntasali on muutettu ruokasaliksi, ja sinne sijoitettu IV-kone palvelee ruokasalia. Kuva 102. Vuonna 1988 rakennetun laajennusosan luokkia palveleva ilmanvaihtokone.

50 (60) Kuva 103. Keittiön ilmanvaihdon toimintakaavio, Valokuva VAK-paikallisnäytöltä. Huonelämpötila on OK, mutta tilaa lämmitetään ylilämpöisellä tuloilmalla. Pakkaspuolituksen raja-arvo 12 C. Kuva 104. Ruokasalin ilmanvaihdon toimintakaavio. Valokuva VAK-paikallisnäytöltä. Lämpötilat OK. Kuva 105. Liikuntasalin pesu- ja pukuhuoneiden ilmanvaihtokoneen LIK 5 -toimintakaavio. Valokuva VAK-paikallisnäytöltä. Poistoilman lämpötila 20 C viittaa liian matalaan huonelämpötilaan. Kuva 106. Aiemmin käytössä olleita LIK 3 -käyntiaikoja (arkipäivät klo 6:00 16:00), valokuva IV-konehuoneen seinältä. Kuva 107. Huoltoluukku, jonka kautta päästään yhdelle tuloilmakoneista. Kuva 108. Luokkien ilmanjako on toteutettu käytäväseinäpuhalluksella. Sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron seurantamittausten perusteella ilmanvaihdon kokonaisilmavirrat on saatu säädettyä riittävän hyvin tasapainoon. Luokat A131, A127 ja C189 olivat keskimäärin 2,7 5,6 Pa alipaineisia ulkoilmaan verrattuina. Toisen kerroksen luokan

51 (60) C205 paine-ero oli lähellä nollaa ja teknisen työn luokka kellarikerroksessa keskimäärin 10,2 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. 10 Pa paine-ero teknisen työn luokan ja C205 välillä selittyy suurimmalta osin ns. savupiippuvaikutuksella, joka on mittausjaksolle osuneen kylmän sään vuoksi ollut 1,5 Pa/m suuruusluokkaa. Luokassa A131 havaittiin kiinteistökierroksella maakellarimaista hajua, joka hävisi luokan oven ollessa avoinna ja palasi oven sulkemisen jälkeen. Hetkellisen paine-eromittauksen perusteella luokka oli ulkoilmaan verrattuna 1 Pa alipaineinen ovi auki ja 10 Pa alipaineinen ovi kiinni. Havainnon vuoksi yksi sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mittaava tiedonkeruulaite sijoitettiin tähän luokkaan. Luokan A131 alipaineisuus johtuu tulo- ja poistoilmavirtojen epätasapainoissa. Rakenteiden ollessa tiiviitä näin suuren paine-eron aikaansaamiseen voi riittää ilmavirtojen mittaus- ja säätötyön sallittuun ±20 % toleranssialueeseen mahtuvat poikkeamat. Kaikkien luokkien ovissa ei ole ovirakoja, jotka ehkäisisivät paine-erojen muodostumista. 13.5 Seurantamittaukset 13.5.1 Lämpötila Vuosina 1961 ja 1972 rakennettujen osien luokista mitattiin lämpötilaoja. Luokan A127 päätelaitteesta mitattu tuloilman lämpötila, noin 19 C on sopivalla tasolla, samoin luokkien A127 ja A131 huoneilman lämpötila, mutta vuonna 1961 rakennetussa osassa sijaitseva luokka A135 jäähtyy öisin noin 20 asteeseen. Kylmästä säästä johtuen huoneilma on ollut erittäin kuivaa. Rakennuksen ollessa tyhjillään suhteellinen kosteus on laskenut alle 10 % ja käytön aikanakin on jääty noin 15 % tasolle.

52 (60) Kuva 109. Lämpötila ja suhteellinen kosteus vuonna 1972 rakennetun osan luokissa 127 ja 131 sekä 1961 rakennetun osan luokassa 135. Vuonna 1988 rakennetussa C-osassa luokan C205 lämpötila on ollut oikealla tasolla, mutta C188 jäähtyy kovien pakkasjaksojen aikana noin 18 asteeseen. Tuloilman lämpötila on vaihdellut huomattavasti. Tämä selittyy tuloilman lämpötilan säädöllä poistoilman lämpötilan mukaan. Öisin, luokkien jäähdyttyä liiaksi, tiloja yritetään lämmittää yli 30 asteisella tuloilmalla.

53 (60) Kuva 110. Vuonna 1988 rakennetussa laajennusosassa sijaitsevien luokkien C188 ja C205 lämpötila. Ryhmähuoneissa I ja II havaittiin merkittäviä ilmavuotojen ulkoseinärakenteissa, etenkin erkkerien ulkonurkissa, minkä vuoksi ryhmähuoneeseen asennettiin lämpötilaloggeri, joka mittasi lämpötilaa huoneen keskeltä sekä lattian ja ulkoseinän liitoskohdasta. Lattian mittauspiste ei sijainnut seinän ulkonurkassa, suurimman ilmavuodon kohdalla, jossa todettiin lämpökameran avulla jopa alle 0 C oleva pintalämpötila. Runsaiden ilmavuotojen vuoksi ryhmähuoneen II lämpötila laski öisin selvästi alle 20 asteen. Käytävältä C161 mitattu lämpötila sen sijaan on hyväksyttävällä tasolla.

54 (60) Kuva 111. Vuonna 1988 rakennetussa laajennusosassa sijaitsevan ryhmähuoneen II (C168) lämpötila sekä käytävä/aulatilan C161 lämpötila kirjaston C163 kohdalta, 1961 ja 1988 rakennettujen osien rajalla. 13.5.2 Hiilidioksidipitoisuus Luokista mitatut hiilidioksidipitoisuudet nousivat korkeiksi. Luokan A127 maksimiarvo oli noin 1100 ppm, luokkien A131 ja C205 noin 1450 ppm ja luokan A135 noin 1660 ppm. Korkeimmat pitoisuudet on mitattu 28.2., jolloin ilmanvaihtojärjestelmässä on ollut pakkaspuolitus jatkuvasti käytössä. Mittausjakson lopulla, 1. ja 2.3., ulkolämpötila on noussut keskipäivällä niin korkeaksi, että ilmanvaihtokoneet ovat siirtyneet täysiteholle. Rakennuksen vanhimmassa osassa sijaitsevan luokan A135 pitoisuudet nousivat korkeammiksi kuin vuonna 1972 ja 1988 rakennetuissa osissa sijaitsevien luokkien pitoisuudet.

55 (60) Kuva 112. Neljästä luokkahuoneesta eri puolilta rakennusta mitattu huoneilman hiilidioksidipitoisuus. 13.5.3 Paine-ero Luokkaan A127 asennettiin paine-eromittarit, koska sen alapuolella on ryömintätila. Luokkaan A131 asennettiin paine-eromittari kiinteistökierroksella havaitun alipaineisuuden ja poikkeavan hajun vuoksi. Mittaustulosten perusteella luokka A127 on koko ajan ylipaineinen ryömintätilaan nähden. Luokan A131 mittaustuloksiin vaikuttaa luokkien ovien käyttö ovien ollessa auki A131 ja A127 paine-ero ulkoilmaan verrattuna on samaa tasoa, mutta ovien ollessa suljettuina A127 muuttuu alipaineisemmaksi.

56 (60) Kuva 113. Vuonna 1972 rakennetun osan luokista mitatut sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero sekä luokan A127 ja ryömintätilan välinen paine-ero. Ryömintätilan paine-eromittaus on lopetettu 23.2. Vuonna 1988 rakennettuun C-osaan sijoitettiin sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron seurantamittaus kaikkiin kerroksiin. Luokan C205 mittaus on aloitettu vasta 26.2. Kellarikerroksessa sijaitsevan teknisen työn luokka oli keskimäärin 10,2 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. 1. kerroksen luokan keskimääräinen paine-ero oli 4,1 Pa ja 2. kerroksen luokan +0,6 Pa. Kerrosten välinen noin 5 Pa paine-ero selittyy suurimmalta osin ns. savupiippuilmiöllä, joka on kylmän sään vuoksi ollut 1,5 Pa/m suuruusluokkaa. Kaikkien kerrosten mittaustuloksissa esiintyvä paine-eron vaihtelu 26. 28.2. johtuu todennäköisesti tuulisesta säästä, mutta teknisen työn luokasta mitattuihin 20 50 Pa alipaineisuuden piikkeihin on voinut vaikuttaa myös kohdepoistojen käyttö.

57 (60) Kuva 114. Vuonna 1988 rakennetun laajennusosan eri kerroksista (kellari 2 krs) mitattu sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero. 14 Johtopäätökset Tutkimustulosten perusteella A-, B- ja C-osien rakenteissa esiintyy kosteus- ja/tai mikrobivaurioita, jotka saattavat vaikuttaa sisäilman laatuun. Alkuperäiset viemärit ovat elinkaarensa päässä. 14.1 Pölynkoostumus C-osan pintapölyssä esiintyi runsaasti kalkkipohjaista rakennusmateriaalipölyä, joka on todennäköisesti peräisin remontista tai tilassa tapahtuvasta toiminnasta. Pölylle altistumista voidaan vähentää tehostamalla siivousta. 14.2 A-osa Ryömintätilassa on tunkkaista ja ylimääräistä tavaraa. Pohjakerroksen alapohjassa on poikkeavaa kosteutta terveydenhoitajan vastaanottotiloissa. Terveydenhoitajan huoneessa muovimatto on näytteen perusteella kemiallisesti vaurioitunut kosteuden vaikutuksesta. Muiden tilojen lattiat olivat kuivia. Alkuperäiset viemärit ovat elinkaarensa päässä.