Jupperin koulu. V e i n i n k a t u 2 4, E s p o o. Sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus - Jatkotutkimus 2,

Transkriptio

1 V e i n i n k a t u 2 4, E s p o o Sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus - Jatkotutkimus 2, Työnro FM Petriikka Karttunen DI Marko Björkroth

2 2 Yhteenveto Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää kuntotutkimusmenetelmin sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä n 70-luvulla rakennetussa ruokasalissa sekä 80-luvulla rakennetussa keittiössä, liikuntasalissa, varastoissa ja sosiaalitiloissa. Lisäksi tutkittiin 80- ja 60-luvulla valmistuneita luokkahuoneita, joissa sisäilman laatu on koettu huonoksi kesän 2018 korjaustoimenpiteiden jälkeen. Tiloista otettiin materiaalinäytteitä mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) määrittämiseksi. Oireiluluokkahuoneista C189 ja C205 otettiin ilmanäytteitä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) sekä polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) määrittämiseksi. Lisäksi mitattiin oireiluluokkahuoneiden A136 ja C189 tiiveyttä. Keittiö, ruokasali, liikuntasali ja sosiaalitilat Koulun keittiön, ruokasalin, liikuntasalin ja sosiaalitilojen kuntoa tutkittiin tilojen jatkokäyttöä ajatellen. Tarkoituksena oli määritellä sellaiset korjaustoimenpiteet, joiden avulla tämän rakennusosan käyttöä voidaan jatkaa vuoteen 2024 asti. Tutkimusten perusteella n keittiön, ruokasalin ja liikuntasalin ulkoseinien lämmöneristeet ovat mikrobivaurioituneet. Tiivistyskorjausten onnistuminen on ulkoseinien rakenteet huomioiden epätodennäköistä. Tilat vaativat kokonaisvaltaista korjausta ulkoseinien osalta. Liikuntasalin ja aulatilan vesikatossa on paikallisia vuotoja ja yläpohjan lämmöneristeissä on mikrobivaurioita vuotoalueilla. Vuotokohdat tulee korjata ja kastuneet puurakenteet ja vaurioituneet lämmöneristeet tulee uusia. Keittiön, sosiaalitilojen ja liikuntavälinevaraston alueella vesikatossa ei havaittu vuotoja ja katon puurakenteet olivat hyväkuntoiset. Keittiön ja pukuhuoneen väliseinässä ja pukuhuoneen alapohjassa on poikkeavaa kosteutta. Pukuhuoneen lattiapinnoite on vaurioitunut kosteuden vaikutuksesta. Tarvittavat korjaukset tulee toteuttaa väliseinään ja alapohjaan vaurioalueelle. Muiden tutkittujen tilojen alapohjat olivat kuivia eikä väliseinärakenteissa havaittu korjaustarpeita. Maanalaisissa rakenteissa on viitteitä vedeneristyksen vauriosta. Vedeneristykset tulee korjata. Koska liikuntasalin, keittiön ja ruokasalin vauriot ovat laaja-alaiset, tilojen käyttöä suositellaan vähennettäväksi minimiin ennen kuin tarvittavat korjaustoimenpiteet on toteutettu. Oireiluluokkahuoneet Kesän 2018 aikana tehdyistä tiivistyskorjauksista huolimatta oireilu on jatkunut osassa luokkahuoneita. Kyseisiin tiloihin tehtiin tiiveysmittauksia mahdollisten ilmavuotoreittien paikantamiseksi rakenteissa. Lisäksi tehtiin sisäilmalle sekä materiaaleille tutkimuksia mahdollisten epäpuhtauslähteiden määrittämiseksi. Vuotoreittejä havaittiin molemmissa tutkituissa luokkatiloissa (A136 ja C189). Sisäilman tai materiaalien epäpuhtauksia ei löydetty luokkahuoneista A136, C189, C205. Luokkahuoneiden uusintatiivistyskorjauksen onnistuminen on mahdollista, mutta huolellinen työ vie aikaa. Ensimmäinen mahdollinen riittävän pitkä ajanjakso korjausten suorittamiseen on kesällä Tästä syystä luokkahuoneiden A136 ja C189 uusintatiivistyskorjausta ei suositella ja tilojen käyttöä tulee välttää. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

3 3 Veininkatu 24, Espoo SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto Yleistä Tilaaja Työn sisältö Työn tekijät Työn toteutus Kohde ja lähtötiedot Tutkimuksen rajaus Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta Tutkimusmenetelmät, annetut viitearvot ja analyysilaboratoriot Ruokasali (B-osa, 1970) Yleistä Yläpohjarakenteet ja vesikatto Havainnot Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Ulkoseinärakenteet Rakenne Havainnot Mikrobinäytteet Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Väliseinärakenteet Yleistä Rakenne Havainnot Mikrobinäytteet PAH Asbesti Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Liikuntasali, sosiaalitilat ja keittiö (C-osa, 1988) Yleistä Alapohjarakenteet ja maanvastaiset rakenteet Rakenne Havainnot Kosteusmittaukset Mikrobinäytteet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Ulkoseinärakenteet Havainnot Mikrobinäytteet PAH Asbesti Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Väliseinärakenteet SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

4 Havainnot Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Yläpohja- ja vesikattorakenteet Rakenne Havainnot Mikrobinäytteet Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Muut tilat Yleistä Välipohjarakenteet Havainnot Mikrobinäytteet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), materiaalinäyte Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Yläpohjarakenteet Havainnot Mikrobinäytteet Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Tiiveysmittaukset Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Sisäilmamittaukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), ilmanäyte Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), ilmanäyte Johtopäätökset Ruokasali Liikuntasali, sosiaalitilat ja keittiö Oireiluluokat Suositukset jatkotoimenpiteistä Ruokasali Liikuntasali, sosiaalitilat ja keittiö Oireiluluokat LIITTEET Liite 1 Pohjapiirustusote Liite 2 Analyysivastaus: Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit Liite 3 Analyysivastaus: VOC-analyysi materiaalinäytteille Liite 4 Analyysivastaus: VOC-analyysi ilmanäytteille Liite 5 Analyysivastaus: Asbestianalyysi materiaalinäytteille Liite 6 Analyysivastaus: PAH-yhdisteet materiaalinäytteille Liite 7 Analyysivastaus: PAH-yhdisteet ilmanäytteille Liite 8 Tiiveysmittausraportti JAKELU Heikki Kääriäinen heikki.kaariainen@espoo.fi Veininkatu 24, Espoo SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

5 5 Sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus - Jatkotutkimus 2, Yleistä 1.1 Tilaaja Espoon kaupunki, Tilapalvelut liikelaitos Heikki Kääriäinen PL ESPOON KAUPUNKI Tilaajan yhteyshenkilönä kohteessa toimi rakenneinsinööri Heikki Kääriäinen. 1.2 Työn sisältö Toimeksiantona oli selvittää sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä syytä henkilökunnan ja oppilaiden oireilulle n liikuntasalin, liikuntavälinevaraston, ruokasalin, keittiön ja sosiaalitilojen sekä kolmen oireiluluokkahuoneen alueella. Oireilun on epäilty liittyvän sisäilmaongelmiin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltujen tilojen käyttöä ollaan jatkamassa vuoteen 2024 asti. Esitetyt jatkotoimenpidesuositukset on määritelty siten, että suositellut toimenpiteet toteuttamalla tilojen käyttöä voidaan jatkaa vuoteen 2024 asti. 1.3 Työn tekijät Tutkimukset kohteessa suorittivat sisäilmatutkija FM Petriikka Karttunen ja talotekniikka-asiantuntija DI Marko Björkroth. 1.4 Työn toteutus Tutkimukset kohteessa tehtiin Kohde ja lähtötiedot Kohteen lähtötiedot on raportoitu käytettävissä olleissa raporteissa: 1. Sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus A-Insinöörit Suunnittelu Oy. 2. Sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus. Jatkotutkimus 1, A- Insinöörit Suunnittelu Oy. 1.6 Tutkimuksen rajaus Tämän toimeksiannon tarkoituksena oli tehdä 70-luvulla rakennettuun ruokasaliin ja 80-luvulla rakennettuihin liikuntasaliin, keittiöön ja sosiaalitiloihin sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus. Lisäksi tehtiin lisätutkimuksia oireiluluokkahuoneisiin C189, C205 ja A136. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

6 6 Tähän tutkimukseen eivät sisältyneet liikuntasalin, keittiön, sosiaalitilojen ja ruokasalin alapohjarakenteen, eikä ruokasalin yläpohjarakenteen selvittäminen. 1.7 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta Tutkimuksen tarkoitus on arvioida sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksia kohteessa tehtiin Tilat tarkastettiin aistinvaraisesti ja kuntotutkimusmenetelmiä soveltaen. Vaurioituneiksi epäiltyihin rakenteisiin ja julkisivuun tehtiin rakenneavauksia kunnon ja rakenneliittymien tiiveyden tarkastamiseksi. Ulkoseinän ja yläpohjan lämmöneristeistä sekä lattiapinnoitteista otettiin mikrobimateriaalinäytteitä. Lisäksi tarkasteltiin vesikatteiden kuntoa. Lattiapinnoitteen alapuolista kosteus määriteltiin viiltomittausmenetelmällä. Lattiapinnoitteesta määriteltiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Piestä ja kermistä määriteltiin haitta-aineet. Sisäilmasta määritettiin polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuudet sekä haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Näytteenottopisteiden ja rakenneavausten lukumäärät: Materiaalinäyte mikrobimääritystä varten 30 kpl VOC-materiaalinäyte 3 kpl VOC-ilmanäyte 2 kpl PAH-ilmanäyte 2 kpl PAH-materiaalinäyte 2 kpl Materiaalinäyte asbestimääritystä varten 2 kpl Rakenneavaus 3 kpl 1.8 Tutkimusmenetelmät, annetut viitearvot ja analyysilaboratoriot Käytetyt tutkimusmenetelmät, annetut viitearvot sekä analyysilaboratoriot on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1. Tutkimus-, näytteenotto- ja analyysimenetelmät sekä viitearvot. Tutkimus Näytteenottomenetelmä ja tutkimuslaitteisto Viitearvot Materiaalien mikrobit Suoraviljelymenetelmä Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen +/-asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = pesäkettä (runsaasti mikrobeja) pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Käytetty analyysilaboratorio Työterveyslaitos Yllä mainittua asteikkoa käytetään sekä mikrobien kokonaismäärän, että tunnistettujen mikrobien määrän arvioimiseen. Jos homeiden ja hiivojen ja aktinomykeettien kokonaismäärät ovat pieniä (-/+/++), lasketaan ja ilmoitetaan kosteusvaurioindikaattorien pesäkemäärä. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

7 7 Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieniitiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++/++++). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira, 8/2016) Materiaalien VOC-näytteet Muovimatto (TVOC) <200 µg/m 3 g 2EH < 70 µg/m3g Betoni, tasoite (TVOC) <50 µg/m 3 g 2EH < 40 µg/m 3 g Materiaalinäytteet otettiin puhtaita välineitä käyttäen folioon ja muovipussiin. Näytteiden emissiot kerättiin mikrokammiolaitteella ja analysoitiin termodesorptiolla ja kaasukromatografialla käyttäen yhdisteiden tunnistamiseen massaselektiivistä detektoria. Työterveyslaitos Sisäilman VOC-näytteet Ilmanäyte otetiin Tenax TA adsorbenttia sisältäviin putkiin, näytteet analysoitiin termodesorptiolla ja kaasukromotografialla käyttäen yhdisteiden tunnistamiseen massaselektiivistä detektoria. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 545/2015 on säädetty seuraavaa asunnon ja muun oleskelutilan VOC-yhdisteistä. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden (TVOC) toimenpideraja on 400 µg/m 3. Yksittäisen yhdisteen toimepide-raja on 50 µg/m 3. VOC-yhdisteiden joukossa todetuista yksittäisistä yhdisteistä PVC-muovimattojen ja liima-aineiden vaurioitumisen toimenpiderajat ovat sisäilmassa 2-etyyli-1-heksanolille 10 µg/m 3 ja TXIB:lle 10 µg/m 3. Naftaleenin toimenpideraja on10 µg/m 3 ja Styreenin 40 µg/m 3. Työterveyslaitos Työterveyslaitoksen viitearvo haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden (TVOC) toimenpideraja on 100 µg/m 3. Rakenteen suhteellinen kosteus Vaisala HM40 ja HMP40S -anturit Jos rakenteen suhteellinen kosteus on yli 85%RH, on kosteuden syy selvitettävä. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira 8/2016 Homekasvun rajana pidetään rakenteen suhteellista kosteutta RH 75% Ympäristöopas 2016, Ympäristöministeriö Pintakosteus Gann Hydromate UNI2 -mittari Betoni: kuiva < kostea >110 märkä PAH-materiaalinäyte Materiaalinäyte otettiin rakenteesta minigrip-pusiin. GC-MSD -menetelmällä määritetään 16 PAH-yhdistettä. Materiaali käsiteltävä ongelmajätteenä, jos PAH:n kokonaismäärä on >200 mg/kg. Labroc Oy / Työterveyslaitos SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

8 8 PAH-ilmanäyte Gillian pumpulla imettiin ilmaa Millipore selluloosasuodattimelle, sekä ORBO absorbenttiputkeen. Suomessa sisäilman PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudelle ei ole terveysperusteista raja-arvoa. Työterveyslaitos Näytteestä määritettiin GC/MStekniikalla 16 PAH-yhdistettä. Asumisterveysasetuksessa naftaleenin toimenpideraja on 10 µg/m 3, hajua ei saa esiintyä. Työterveyslaitoksen tavoitetaso sisäilman naftaleenille on < 2 µg/m 3 ja bentso(a)pyreenille on < 0,01 µg/m 3, muille PAH-yhdisteille ei ole asetettu tavoitetasoa. Ulkoseinärakenteiden tiiveyden tutkimus Merkkiainetutkimus Merkkiainetutkimusten avulla selvitetään rakenteiden ilmatiiveyttä sekä rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien kulkeutumisreittejä. Merkkiainekokeessa merkkiainekaasua (5 % vety+ 95 % typpi) johdetaan tutkittavan rakenteen sisään ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan rakenneliittymien ja läpivientien kautta tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Merkkiainelaiteanalysaattorin herkkyyttä voidaan säätää tasoille Ruokasali (B-osa, 1970) 2.1 Yleistä Ruokasali on 1970-luvulla rakennetussa osassa. Ulkoseinät ovat pääasiassa tiili-villa-tiili-rakenteisia (Kuva 1). Ikkunoiden alapuolella on tiili-villa-betoni-rakenne ja 70-luvun luokkahuonesiiven suunnassa ulkoseinän yläosan rakenne on betoni-villa-tiili. Yläpohja on ylhäältä alaspäin mentäessä seuraava: kolminkertainen kermi, betonilaatta, tuuletettu leca-sora ja betoninen ylälaattapalkisto. Vesikatto on bitumikermipinnoitteinen tasakatto. Alapohja on maanvarainen betonilaatta, jossa on pintalaatta ja sen alla leca-betoni. Rakenteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin n tutkimusraporteissa ja (1 ja 2). Ruokasali on ollut alun perin liikuntasali. Ruokasalin lattiarakenne on uusittu vuonna Alapohjan rakennetta ei selvitetty tämän tutkimuksen yhteydessä. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

9 9 Kuva 1. Ruokalan rakenneleikkaus. 2.2 Yläpohjarakenteet ja vesikatto Yläpohja on betonien ylälaattapalkisto. Yläpohjan rakenne on kuvattu n tutkimusraportissa (1). Havaintoja vesikattoon liittyen on esitetty tutkimusraportissa (2) Havainnot Ruokasalin yläpohjassa on mineraalivillaiset alaslaskulevyt, joiden yläpinnat ovat pinnoittamattomat ja reunoissa on avointa villapintaa metallista kannakelistaa vasten. Alas lasketun katon yläpuolella on LVI-tekniikkaa (Kuvat 2 4). Ylälaattapalkiston betonisessa ylälaatassa on ollut liimattuna mineraalivillalevyjä, jotka on pääosin poistettu. Jäljelle on kuitenkin jäänyt lähes kauttaaltaan betonipinnan peittävä avoin mineraalivillakerros (Kuvat 2 4). Yläpohjan betonilaatassa vanhan IV-läpiviennin kohdalla on vanerilevy, joka on ollut paikkausvalun pohjana. Levyssä on kosteusjälkiä (Kuva 5). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

10 10 Kuva 2. Ruokalan yläpohjan alas laskettua kattoa ja eristettyjä lämpöputkia. Alaslaskulevyt ovat mineraali villaa. Levyjen yläpinnat ovat pinnoittamattomat ja reunoissa on avointa villapintaa metallista kannakelistaa vasten. Kuva 3. Yläpohjassa on ollut aiemmin liimattuna mineraalivillaiset äänieristyslevyt, jotka on pääosin poistettu. Jäljelle on jäänyt avointa villapintaa. Kuva 4. Ruokasalin ylälaattapalkistoa ja LVI-tekniikkaa. Katossa on avointa villapintaa. Kuva 5. Ruokasalin yläpohjan betonilaatassa on vanhan IV-läpiviennin paikkausvalun pohjana toiminut vanerilevy, jossa on kosteusjälkiä. Ruokasalin katto on bitumikermipinnoitteinen tasakatto. Katolla sijaitsee yksi IV-laitteen läpivienti, joka on valettu umpeen. Vesikatolla on tällä kohdalla luukku. Lisäksi katolla on alipainetuulettimia ja yksi kattokaivo. Vesi lammikoituu katolle (Kuva 6-7). Vesikaton räystäiden pellityksissä on puutteita (Kuva 8). Räystäspellityksen ja kattokermin välissä kasvaa sammalta (Kuva 9). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

11 11 Kuva 6. Ruokasalin vesikatto. Kuva 7. Vesikatolla on vanha IV-laitteen läpivienti, alipainetuulettimia sekä kattokaivo. Sadevesi lätäköityy katolle. Kuva 8. Räystään pellityksessä on aukko. Kuva 9. Räystäspellityksen alla kasvaa sammalta Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Vanhojen akustiikkalevyjen poisto yläpohjan betonikatosta on tehty puutteellisesti. Jäljelle on villajäänteet ja niiden avoimet villapinnat. Nykyisten alaslaskulevyjen reunoilla on pinnoittamatonta villapintaa metallista kannakelistaa vasten. Avoimesta mineraalivillapinnasta voi irrota kuituja ilmavirran mukaan. On mahdollista, että mineraalivillakuituja pääsee huoneilmaan ja heikentäen sisäilman laatua. Yläpohjan paikkavalun pohjana ollut vanerilevy on vaurioitunut kosteuden vaikutuksesta. Kosteus on peräisin levyn yläpuolelle tehdystä valusta tai valun saumojen vuodosta. Vesi lätäköityy katolle, koska kaadot kattokaivolle eivät ole riittävät. Vesikaton räystäspellitysten massauksissa on puutteita. Kermipinnoitteisen tasakaton puhdistaminen on ollut riittämätöntä, minkä vuoksi sammalta on alkanut kasvaa kattopinnoitteen ja pellityksen välissä. Jatkotoimenpiteenä suositellaan: SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

12 - Suosittelemme ruokasalin tasopintojen mineraalivillakuitujen pitoisuuden selvittämistä. Tarvittaessa akustiikkalevyt voidaan vaihtaa pölyämättömiin materiaaleihin. Betonikatossa olevat mineraalivillalevyn jäänteet voidaan poistaa tai pinnoittaa pölynsidonta-aineella. - Kastunut vanerilevy tulee poistaa ja yläpohjan paikkavalun vesitiiveys tulee tarkastaa. - Vesikaton kaadot tulee korjata siten, että sadevesi poistuu kattokaivoon asianmukaisesti eikä lätäköitä synny. - Räystäiden pellitykset tulee massata siten, ettei sadevesi pääse pellityksen raoista rakenteeseen. - Kermipinnoitteinen tasakatto ja sen räystäsrakenteet tulee puhdistaa kaikesta katolle kertyneestä roskasta ja orgaanisesta aineksesta 2 3 kertaa vuodessa Ulkoseinärakenteet Rakenne Luokkahuoneiden ulkoseinän rakenne on kuvattu n tutkimusraportissa (1). Ulkoseinässä on kolmenlaista rakennetta ruokasalin kohdalla. - Ruokasalissa ulkoseinän rakenne on yleisesti sisältä ulospäin mentäessä tiilivilla-tiili-rakenne. - Ikkunoiden alapuolella on tiili-villa-betoni-rakenne. - Ruokasalin sivuseinän yläosan rakenne on sisältä ulospäin mentäessä betonivilla-tiili. Ikkunoiden yläpuolella on leukapalkit. Sokkelin eristeenä on rakennepiirustusten mukaan styrox. Ulkoseinän tiiliverhouksen alimmassa tiilirivissä ei ole tuuletusrakoja Havainnot Ulkoseinään tehtiin rakenneavaus (RAK2.1) ruokasalin sisäpihan puoleiseen ulkoseinään. Rakenneavauksesta tarkasteltiin sekä ulkoseinän, että sokkelin rakennetta (Kuvat 10 15). Ulkoseinän rakenne on sisältä ulos päin mentäessä seuraava: - Tiili - Mineraalivilla, 10 cm - Tuuletusväli ja laastipurseita - Tiili, 13 cm Ikkunoiden alapuolella / sokkelin kohdalla rakenne on sisältä ulospäin mennessä seuraava: - Tiili - Mineraalivilla, 10 cm SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

13 13 - Tuuletusväli ja muovin kiinnitysrimat - Muovi - Pikisively - Betoni, 9 cm - Maali Betonisen sokkelin ja alimman tiilirivin välissä on muovi (Kuva 12). Ikkunoiden alapuolella on ns. käännetty ulkoseinärakenne, jossa vesihöyryn vastus alenee sisäänpäin mentäessä. Ruokasalin etupihan puolella ensimmäinen tiilirivi on n. 60 cm korkeudella sokkelia vasten olevan maan pinnan tasosta (Kuva 10). Ruokasalin ja keittiön ulkoseinien liitoskohdassa oleva liikuntasauma on halkeillut (Kuva 17). Kuva 10. Ikkunoiden alapuolella sokkeli on korkea. Ruokasalin ulkoseinään tehtiin rakenneavaus (RAK2.1). Kuva 11. Alimmasta tiilirivistä poistettiin tiili. Kuva 12. Sokkelin betonin ja alimman tiilirivin välissä on muovi. Kuva 13. Ulkokuoren tiiliverhouksen takana on n. 2 cm tuuletusrako ja laastipurseet. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

14 14 Kuva 14. Sokkelissa betonin ja mineraalivillan välissä on muovi. Kuva 15. Muovi kiinnittyy sokkelin betoniin puurimoilla. 70-luvulla rakennetun ruokasalin ulkoseinä liittyy takapihan puolella uudempaan 80-luvulla rakennetun keittiön ulkoseinään (Kuva 17). Liitoskohdan läheisyydessä ulkoseinässä on murtumia sekä sisäkuoressa että ulkokuoressa (Kuvat 16-19). Samalla kohdalla ruokasalin ikkunan yläpuolella oleva leukapalkki on murtunut. Ruokasalin ja keittiön välillä oleva vanha rakennuksen sisään jäänyt ulkoseinä on avattu alaosasta keittiön rakentamisen yhteydessä. Liikuntasauma Kuva luvulla ja 80-luvulla rakennettujen osien liitoskohta. Ulkoseinän sisäkuoren tiiliverhouksessa on halkeamia, joita on korjattu. Kuva luvulla ja 80-luvulla rakennettujen osien liitos. Liikuntasauman massa ei ole elastista. Tiiliverhouksessa on halkeamia, joita on paikattu. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

15 15 Kuva 18. Ruokalan ulkoseinän tiilimuurauksessa on halkeamia. Kuva 19. Ikkunan yläpuolella oleva leukapalkki on murtunut. Liikuntasaumassa oleva laasti on murtunut ja irronnut osittain. Ilman liikettä ruokasalin ulkoseinien ja ikkunoiden liitoskohdissa tutkittiin merkkisavun avulla. Liitoskohdissa ilma virtasi rakennukseen sisään päin (Kuvat 20 ja 21). Kuva 20. Ilma virtaa ruokasalin ikkunan ja ulkoseinän liitoskohdassa sisään päin. Kuva 21. Ilma virtaa ruokasalin ikkunan ja ulkoseinän liitoskohdassa sisään päin Mikrobinäytteet Ulkoseinän mineraalivillaeristeestä otettiin viisi materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Näyte US2.2 otettiin ruokasalin ulkoseinän lämmöneristeestä tiilirakenteiseen ulkokuoreen tehdystä rakenneavauksesta (RAK2.1) ensimmäisen tiilirivin kohdalta (75 cm korkeudelta maan pinnan tasosta). Näyte on mineraalivillaa (Kuva 22). Näyte US2.3 otettiin ruokasalin ulkoseinän sokkelin lämmöneristeestä ulkokuoreen tehdyn rakenneavauksen kautta (RAK2.1). Näyte otettiin n. 25 cm korkeudelta maan pinnasta. Näyte on mineraalivillaa (Kuva 22). Näyte US2.4 otettiin ruokasalista ulkoseinän lämmöneristeestä seinän tiilirakenteisen sisäkuoren läpi poratun reiän kautta n. 95 cm korkeudelta. Näyte on mineraalivillaa (Kuva 23). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

16 Näyte US2.16 otettiin ruokasalin ulkoseinän lämmöneristeestä seinän tiilirakenteisen ulkokuoren läpi poratun reiän kautta n. 250 cm ruokasalin vesikaton räystään tason alapuolelta. Näyte on mineraalivillaa (Kuva 24). Näyte US2.17 otettiin ruokasalin ulkoseinän lämmöneristeestä seinän tiilirakenteisen ulkokuoren läpi poratun reiän kautta n. 80 cm ruokasalin vesikaton räystään tason alapuolelta. Näyte on mineraalivillaa (Kuva 25). Analyysitulosten perusteella: - Yhdessä näytteessä (1/5) ei ollut viitteitä mikrobivauriosta (US2.16). - Yhdessä näytteessä (1/5) oli heikko viite vauriosta (US2.2) - Kahdessa näytteessä (2/5) oli viite vauriosta (US2.4, US2.17). - Yhdessä näytteessä (1/5) on vahva viite vauriosta (US2.3). Ruokasalin ulkoseinien lämmöneristeenä olevassa mineraalivillassa on kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Aspergillus ochraceus, A. penicilloides, A. restrictus, Eurotium, Sphaeropsidales) ja Penicillium-hometta sekä sädesientä (Streptomyces). Analyysitulokset ja näytteenottopisteet on esitetty tarkemmin Liitteissä 1 ja US2.2 US2.4 US2.3 Kuva 22. Näytteiden US2.2 ja US2.3 näytteenottopisteet ruokasalin ulkoseinässä. Kuva 23. Näytteen US2.4 näytteenottopiste ruokasalin ulkoseinässä. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

17 17 Kuva 24. Näytteen US2.16 näytteenottopiste ruokasalin ulkoseinässä. Kuva 25. Näytteen US2.17 näytteenottopiste ruokasalin ulkoseinässä. Seinän tiiliverhous on murtunut Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Ruokasalin ja keittiön ulkoseinien liitoskohdassa oleva liikuntasauma on halkeillut, koska liikuntasauma on tiivistetty laastilla, joka ei ole elastista. Ulkoseinän mineraalivillassa on laboratorioanalyysin mukaan kosteuteen viittaavia mikrobeja. Kosteus on voinut imeytyä mm. kapillaarisesti ulkoseinän lämmöneristeisiin viistosateella, koska ulkoseinässä ei ole toimivaa tuuletusväliä. Tuuletusvälissä olevat laastipurseet heikentävät ulkoseinän tuuletuttuvuutta ja kuivana pysymistä. Ulkoseinien ja ikkunoiden liitoskohdassa ilma virtaa rakennukseen sisään päin, mikä viittaa rakennuksen alipaineisuuteen. Epätiiviit ulkoseinien liitoskohdat mahdollistavat ulkoseinän eristeiden epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan painesuhteiden vaihdellessa. Ruokasalin ulkoseinän tiilimuuraus ja samalla kohdalla ikkunan yläpuolella oleva leukapalkki ovat murtuneet. Ruokasalin ja keittiön välillä oleva vanha ulkoseinä on avattu alaosasta keittiön rakentamisen yhteydessä ja seinän yläosaa kannattelee tällä hetkellä pilari. Seinän rakenteen murtuminen liittyy todennäköisesti seinän rakenteeseen tehtyihin muutoksiin. Suosittelemme seuraavia toimenpiteitä: - Liikuntasauma tulee korjata käyttäen elastista massaa, jotta sadeveden pääsy rakenteeseen halkeamien kautta estyy. - Seinän ulkopuolisessa tiiliverhouksessa olevat halkeamat tulee korjata sadeveden rakenteeseen pääsyn estämiseksi. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

18 18 o Ulkoseinien sisäpuolen tiiliverhous, vanhat mineraalivillaeristeet ja mahdollisesti vaurioituneet puurakenteet poistetaan. Tilalle rakennetaan uusi kosteusteknisesti toimiva seinä. Jatkotutkimussuositus: Ruokasalin murtuneelle seinälle tulee tehdä tarkempi rakennetutkimuksia murtuman syyn selvittämiseksi. 2.4 Väliseinärakenteet Yleistä 1980-luvulla tehdyn laajennuksen seurauksena 70-luvulla rakennetun ruokasalin ulkoseinärakenteita on jäänyt rakennuksen sisälle (Kuva 26). Tällaisia vanhoja rakennuksen sisään jääneitä ulkoseiniä on ruokasalin ja poikien pukuhuoneen C116 välillä, ruokasalin ja aulatilan C102 sekä ruokasalin ja keittiön välillä Rakenne Ruokasalin väliseinät ovat joko tiilirakenteisia seiniä tai vanhoja tiili-villa-tiili-rakenteisia ulkoseiniä, joissa sokkelin yläosan rakenne on sisältä ulos päin mentäessä tilli-villa-betoni. Rakennepiirustusten mukaan sokkelin eristeenä on styrox Havainnot Vanhaan ulkoseinään tehtiin rakenneavaus RAK2.2 (Kuvat 27 32). Seinän kokonaispaksuus on 38,5 cm. Vanhan rakennuksen sisään jääneen ulkoseinän sijainti on esitetty Liitteessä 1. Rakenneavauksen (RAK2.2) perusteella seinän rakenne on ruokasalista kohti vanhaa ulkopintaa seuraava (Kuvat 26 29): - Tiili - Mineraalivilla, 10 cm - Tuuletusväli ja laastipurseet - Tiili, 13 cm Rakenneavauksen (RAK2.2) perusteella sokkelin rakenne on seuraava ruokasalista kohti vanhaa ulkopintaa (Kuvat 30 ja 31): - Tiili - Mineraalivilla, 10 cm - Sormirako ja rimat - Muovi - Pikisively - Betoni - Rappaus, 2 cm (mahdollisesti myöhemmin tehty) SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

19 19 - Maali Seinän sisällä on tunkkainen haju. Mineraalivilla on tummunutta. Puurakenteissa ei ole aistinvaraisesti tarkasteltuna havaittavissa mitään poikkeavaa. Kuva 26. Vanhaan rakennuksen sisälle jääneeseen ulkoseinään tehtiin rakenneavaus (RAK 2.2) poikien pukuhuoneesta C116 irrottamalla tiili. Kuva 27. Alimman tiilirivin tiili poistettiin. Rakenneavaus RAK 2.2. Kuva 28. Betonisokkelin ja alimman tiilirivin välissä on muovi. Kuva 29. Tiilen takana on tuuletusväli ja laastipurseita. Kuva 30. Mineraalivillan takana on ruokasalin puoleinen tiilimuuraus. Kuva 31. Sokkelin betonipinnassa on pikisively ja sitä vasten on muovi, joka on rimoilla kiinni betonipinnassa. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

20 20 Ruokasalin vanhassa tiilirakenteisessa ulkoseinässä (nykyinen väliseinä) on murtumia jakelutiskin ja lipan yläpuolisella osuudella. Lipan alapuolella oleva aukko on tehty seinään keittiön rakentamisen yhteydessä (Kuvat 32 36). Kuva 32. Tukipilari tukee seinän yläosaa. Kuva 33. Vanhan ulkoseinän jäljelle jätetyssä yläosassa on halkeamia lipan yläpuolella. Kuva 34. Halkeamat jatkuvat lipan toiseen päähän asti. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

21 21 Kuva 35. Vanhan ulkoseinän yläosaa vanhan ikkuna-aukon vieressä poikien pukuhuoneen ullakolta kuvattuna Kuva 36. Vanhan ulkoseinän yläosaa keittiön ullakolta kuvattuna. Ullakkotilassa tiiliseinää vasten on mineraalivilla. Vanhassa ruokasalin ulkoseinän yläosassa on ikkuna-aukkoja, joista on poistettu ikkunalasit ja karmit (Kuvat 37 ja 38). Aukot on peitetty sisäpuolelta mineraalivillalevyillä, jotka on tuettu salin puolelta puurimoilla. Mineraalivillalevyjen takana on puukuitulevystä tehdyt tukirakenteet, jotka on liimattu takana olevaan vaneriin. Rakennuksen ulkopuolella ikkuna-aukot jäävät pääosin 80-luvulla rakennetun osan harjakaton alapuolelle. Vesikaton alapuolella ikkuna-aukkoja peittää vaneri, jonka takana on 4 cm tuuletusväli. Tuuletusvälin takana on toinen vaneri. Ikkunan peitoksi tehdyssä rakenteessa sekä keittiön ja ruokasalin välisessä väliseinässä on epätiiviitä läpivientejä (Kuvat 39 46). Kuva 37. Ruokasalin vanhassa ulkoseinässä on vanhoja ik kuna-aukkoja. Kuva 38. Ruokasalin vanhassa ulkoseinässä on vanhoja ikkuna-aukkoja. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

22 22 Kuva 39. Mineraalivillalevyn takana ikkuna-aukossa on puukuitulevystä tehdyt tukirakenteet, jotka on liimattu niiden takana olevaan vaneriin. Kuva 40. Vesikaton alapuolella ikkuna-aukkojen peitoksi on laitettu vanerilevyt. Kuva 41. Vanerin takana on tuuletusrako ja sen takana toinen vaneri. Kuva 42. Vanerin takana on tuuletusrako ja sen takana toinen vaneri. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

23 23 Kuva 43. Vanerin yläpuolella on ruokasalin ulkopintaverhouksena olevaa tummunutta mineriitti-levyä. Kuva 44. Ikkuna-aukon kohdalla on tiivistämätön läpivienti. Kuva 45. Ruokasalin ja keittiön väliseinässä on tiivistämättömiä läpivientejä. Kuva 46. Ruokasalin ja keittiön väliseinässä on tiivistämättömiä läpivientejä Mikrobinäytteet Vanhasta rakennuksen sisään jääneen ulkoseinän (nykyinen väliseinä) lämmöneristeestä otettiin neljä materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Näyte VS2.1 otettiin poikien pukuhuoneen C116 ja ruokasalin väliseinästä rakenneavauksesta RAK2.2 noin 80 cm korkeudelta lattian pinnan tasosta. Näyte on mineraalivillaa. Näyte on aistinvaraisesti tarkasteltuna tunkkaisen hajuinen (Kuvat 26 31). Näyte VS2.2 otettiin poikien pukuhuoneen C116 ja ruokasalin väliseinästä rakenneavauksen RAK2.2 kautta noin 30 cm korkeudelta lattian pinnan tasosta. Näyte on mineraalivillaa. Näyte on aistinvaraisesti tarkasteltuna tunkkaisen hajuinen (Kuvat 26 31). Näyte VS2.3 otettiin poikien pukuhuoneen C116 ja ruokasalin väliseinästä poranreiän kautta noin 110 cm korkeudelta lattian pinnan tasosta. Näyte on mineraalivillaa ja se on aistinvaraisesti tarkasteltuna tunkkaisen hajuinen (Kuva 47). Näyte VS2.4 otettiin aulan ja ruokasalin väliseinästä, ruokasalin oven vierestä noin 130 cm korkeudelta poranreiän kautta. Näyte on mineraalivillaa. Näyte on aistinvaraisesti tarkasteltuna tunkkaisen hajuinen (Kuva 48). Analyysitulosten perusteella: SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

24 - Neljässä näytteessä (4/4) ei ollut viitteitä mikrobivauriosta (VS2.1, VS2.2, VS2.3, VS2.4). Rakennuksen sisälle jääneen vanhan ulkoseinän lämmöneristeiden mikrobisto on tavanomainen. Analyysitulokset ja näytteenottopisteet on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja Kuva 47. Näytteen VS2.3 näytteenottopaikka poikien pukuhuoneessa C116. Kuva 48. Näytteen VS2.4 näytteenottopaikka aulassa C102 keittiön oven vieressä PAH Vanhasta rakennuksen sisään jääneen ulkoseinän (nykyinen väliseinä) sokkelin pikisivelystä otettiin materiaalinäyte PAH-määritystä varten. Näyte PAH2.1 otettiin poikien pukuhuoneen C116 ja ruokasalin väliseinästä rakenneavauksesta RAK2.2 noin 80 cm korkeudelta lattian pinnan tasosta. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat pieniä (13 mg/kg). Analyysitulokset ja näytteenottopisteet on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja Asbesti Vanhasta rakennuksen sisään jääneen ulkoseinän (nykyinen väliseinä) sokkelin pikisivelystä otettiin materiaalinäyte asbestimääritystä varten. Näyte ASB2.1 otettiin poikien pukuhuoneen C116 ja ruokasalin väliseinästä rakenneavauksesta RAK2.2 noin 80 cm korkeudelta lattian pinnan tasosta. Näyte ei sisällä asbestia. Näytteenottopisteet ja analyysitulokset on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja 5. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

25 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Ruokasalin vanhojen rakennuksen sisään jääneiden ulkoseinien mikrobisto on tavanomainen, eikä aiheuta toimenpiteitä. Ruokasalin vanhojen käytöstä poistettujen ikkuna-aukkojen kohdalla on pääasiassa ullakkotilaa. Kylmää tilaa vasten olevien poistettujen ikkunoiden kohdalta puuttuu sisäpuolinen höyrynsulkumuovi, joten sisäilman kosteus voi tiivistyä kylmään rakenteeseen. Ruokasalin vanhoissa ulkoseinissä eli nykyisissä väliseinissä, on tiivistämättömiä läpivientejä ullakkotilaan, jossa on aiemmassa tutkimuksessa (2) todettu olevan mikrobivaurioitunutta lämmöneristettä. Epätiiviiden läpivientien kautta voi kantautua epäpuhtauksien sisäilmaan painesuhteiden vaihdellessa. Ruokasalin ulkoseinän pikisively sisältää pieniä määriä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Ihokosketusta tulee välttää. Pikisively ei sisällä asbestia. Jatkotoimenpiteenä suositellaan seuraavaa: - Epätiiviit läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Ruokasalin ulkoseinän sokkelissa olevaa pikisivelyä käsiteltäessä (esim. korjaustöiden yhteydessä) tulee välttää ihokosketusta ja käyttää suojakäsineitä. - Käytöstä poistettujen ikkuna-aukkojen vesihöyrynvastuksen parantamisen tarve tulee selvittää. 3 Liikuntasali, sosiaalitilat ja keittiö (C-osa, 1988) 3.1 Yleistä Liikuntasali, sosiaalitilat ja keittiö on rakennettu vuonna 1988 osaksi n rakennuskokonaisuutta. Tilat on sijoiteltu vuonna 1972 valmistuneen, nykyään ruokasalina toimivan tilan yhteyteen. Tämän seurauksena ruokasalin vanhaa ulkoseinää on jäänyt rakennuksen sisään. 3.2 Alapohjarakenteet ja maanvastaiset rakenteet Rakenne Alapohja Alapohjan rakenne on kuvattu n tutkimusraportissa (1). Alapohja on maanvarainen betonilaatta, jossa on eristeenä styrox. Maanvastainen seinä Rakennepiirustusten perusteella maanvastaisen seinän rakenne on sisältä ulospäin mentäessä seuraava (Kuvat 49): - Tiiliverhous - Mineraalivillalevy, 125 mm - Tuuletusväli - Betoni, 150 mm SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

26 26 - Kaksinkertainen kosteuseristys Rakennepiirustuksen mukaan maanpaineseinän alaosassa on eristeenä styrox. Näyttämövaunuvaraston C121 kohdalla maanvastaisen seinän rakenne eroaa rakennepiirustusten perusteella muista maanvastaisista seinistä. Seinät ovat sisäkuoreltaan betonirakenteiset. Eristeen tyyppiä ei mainita piirustuksessa (Kuva 50). Kuva 49. Liikuntasalin ja liikuntavälinevaraston maanvastaisen seinän rakenne. Kuva 50. Näyttämövaunuvaraston C121 maanvastaiset rakenteet Havainnot Maanvastaiset seinät ja muut maanvastaiset rakenteet Liikuntasalin C119 takaosassa sekä liikuntavälinevaraston C120 ja näyttämövaunutilan C121 kohdalla on maanvastaisia seinärakenteita. Havaintojen perusteella liikuntavälinevaraston ja liikuntasalin seinät eroavat näyttämövaunuvaraston maanvastaisista seinistä sisäkuoren rakenteeltaan (Kuva 50 55). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

27 - Näyttämövaunutila C121 sijaitsee kokonaan maan alla. Kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella näyttämövaunutilan maanvastaiset seinät ovat sisäkuoreltaan betonirakenteiset. Myös alapohja on betonia. Näyttämövaunutilan maan alla oleva yläpohja on ontelolaattaa. Tilassa on tunkkainen haju. Näyttämövaunutilan yhdessä maanvastaisessa seinässä maali on irtoillut kosteuden vaikutuksesta. Vedeneristeen ja lämmöneristeen kuntoa tai olemassaoloa ei voitu todeta rakennetta rikkomatta. - Liikuntavälinevaraston C120 seinät ovat osittain maanvastaisia seiniä, joissa on piirustuksen mukaan kaksinkertainen kosteuseritys (Kuva 49). Rakennuksen ympärillä havaittiin patolevyt lukuun ottamatta takapihan puoleista sivua. - Liikuntasalin C119 päädyn ulkoseinä sekä näyttämövaunuvaraston yläpuolella oleva seinä ovat alaosastaan osittain maanvastaisia. Maata vasten olevassa osassa on patolevy liikuntasalin päädyssä. Näyttämövaunutilan yläpuolella olevassa maanvastaisessa seinässä ei havaittu patolevyä. Liikuntasalin takapihalla on kallio, jota on jouduttu louhimaan liikuntasalin ja näyttämövaunuvaraston tieltä pois. Kallion ja liikuntasalin väliin, maan alla sijaitsevan näyttämövaunuvaraston kohdalle jää painanne, johon pintavedet valuvat kallion suunnasta. Liikuntavälinevaraston kohdalla liikuntasalin takapihalla maan pinnan taso laskee keittiötä kohti mentäessä. Samoin liikuntasalin kentän puolimmaisella seinustalla maan pinnan taso laskee kohti etupihaa mentäessä (Kuva 56). Ilman liikettä tutkittiin näyttämövaunuvaraston luukkujen ja liikuntasalin ulkoseinän liitoskohdassa. Ilma liikkui selvästi näyttämövaunutilan suuntaan, mikä viittaa tilan alipaineisuuteen liikuntasaliin nähden (Kuva 57). Alapohjat Alapohjassa lattiapinnoitteena on käytävillä linoleum, sosiaalitiloissa muovimatto ja liikuntasalin näyttämövaunutilassa maalattu betoni. Liikuntasalissa on parkettilattia. Maanvastaiset seinät ovat betonia (Kuvat 58 60). 27 Kuva 51. Näyttämövaunutilan C121 yläpohja on ontelolaattaa. Kuva 52. Maali hilseilee näyttämövaunutilan C121 maanvastaisessa betonirakenteisessa seinässä. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

28 28 Kuva 53. Näyttämövaunutilan C121 korkeus on 120 cm. Kuva 54. Näyttämövaunutila C121 sijaitsee liikuntasalin C119 ja liikuntavälinevaraston C120 kulmalla maan alla. Kuva 55. Liikuntasalin päädyn ulkoseinä on maanvastainen rakenne. Etu- ja takapihan välinen maan pinnan tasoero on n. 150 cm. Kuva 56. Liikuntavälinevaraston C120 seinät ovat osin maanvastaisia. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

29 29 Kuva 57. Ilma liikkuu liikuntasalin ulkoseinän ja näyttämövaunutilan luukun liitoskohdassa näyttämövaunutilaan päin merkkisavulla todettuna. Kuva 58. Poikien pukuhuoneessa C116 lattiapinnoitteena on muovimatto. Kuva 59. Käytävillä ja aulatilassa C102 lattiapinnoitteena on linoleum. Kuva 60. Liikuntasalissa C119 lattiapinnoitteena on parketti Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Pintakosteudenilmaisimella alapohjassa todettiin poikkeavaa kosteutta (Gann > 80) näyttämövaunuvaraston C121 yhdessä maanvastaisessa seinässä. Muut maanvastaiset seinärakenteet sekä alapohja olivat kuivia. Poikkeavaa kosteutta havaittiin pintakosteudenilmaisimella käytävällä C102 huoneen C104 edessä sekä poikien pukuhuoneen C116 alapohjassa lähellä keittiön väliseinää. Näihin havaintokohtiin tehtiin tarkentavat mittaukset viiltomittausmenetelmällä. Lyhytaikaiset suhteellisen kosteuden mittaukset Lattiapinnoitteen alapuolinen suhteellinen kosteus mitattiin viiltomittausmenetelmällä. Viiltomittausten perusteella poikkeavaa kosteutta todettiin poikien pukuhuoneessa C116. Suhteellinen kosteus oli 95.5 %RH lämpötilan ollessa 20.0 C (Kuva 61). Käytävällä C102 huoneen C104 edessä suhteellinen kosteus oli 76.1 %RH lämpötilan ollessa 18.5 C (Kuva 62). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

30 30 Viiltomittauspaikat on esitetty tarkemmin Liitteessä 1. Kuva 61. Viiltomittaus poikien pukuhuoneessa C116. Kuva 62. Viiltomittaus käytävällä C Mikrobinäytteet Poikien pukuhuoneen C116 lattiapinnoitteena olevasta muovimatosta otettiin materiaalinäyte AP2.1 mikrobimääritystä varten (Kuvat 63 ja 64). Analyysitulosten perusteella: - Yhdessä näytteessä (1/1) ei ole viitettä vauriosta (AP2.1). Poikien pukuhuoneen C116 lattiapinnoitteen mikrobisto on tavanomainen. Analyysitulokset ja näytteenottopisteet on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Liikuntasalin vieressä sijaitsevasta poikien pukuhuoneesta (C116) otettiin yksi materiaalinäyte haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määritystä varten. Näyte VOC2.3 on pukuhuoneen lattiapinnoitteena olevaa muovimattoa. Matto irtosi hyvin helposti alustastaan. Matossa on voimakas liiman hajoamiseen viittaava haju. Liima on muuttunut valkoiseksi (Kuvat 63 ja 64). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

31 31 Kuva 63. Näytteen VOC2.3 näytteenottopiste poikien pukuhuoneessa C116. Kuva 64. Näyte VOC2.3. Liima on muuttunut valkoiseksi. Poikien pukuhuoneen C116 lattiapinnoitteen (näyte VOC2.3) haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispitoisuus (TVOC) 3700 µg/m 3 g ylittää selvästi työterveyslaitoksen viitearvon 200 µg/m 3 g. Yksittäisistä yhdisteistä 2-Etyyli-1-heksanolin pitoisuus 1130 µg/m 3 g ylittää selvästi työterveyslaitoksen viitearvon 70 µg/m 3 g. Analyysivastaukset ja näytteenottopisteet on esitetty tarkemmin Liitteissä 1 ja Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Näyttämövaunutilan maanvastaisen sisäkuoreltaan betonirakenteisen ulkoseinän maalipinta irtoilee kosteuden vaikutuksesta. Maanvastaisen seinärakenteen vesieristys ei toimi asianmukaisesti tai se on vaurioitunut, minkä seurauksena kosteus on päässyt seinärakenteeseen. Maanvastaisissa seinärakenteissa tulee olla toimiva vedeneristys. Poikien pukuhuoneen C116 lattiapinnoitteen alla on poikkeavaa kosteutta. Kosteus on käynnistänyt matossa, liimassa ja/tai tasoitteessa kemiallisen hajoamisprosessin, joka tuottaa haituvia orgaanisia yhdisteitä. Pukuhuoneen lattiapinnoite on laboratorioanalyysin perusteella kemiallisesti vaurioitunut. Kosteus on todennäköisesti peräisin pukuhuoneen ja keittiön välillä olevassa väliseinässä olevista vesiputkista (kts. kohta 3.4). Jatkotoimenpiteenä suosittelemme: o Näyttämövaunuvaraston C121 maanvastaisen seinän vedeneristyksen kunto tulee tutkia ja eristys tulee korjata tarvittaessa. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

32 32 o Poikien pukuhuoneen C116 alapohjan betonirakenne tulee kuivattaa ja lattiapinnoite tulee vaihtaa kosteutta paremmin kestävään materiaaliin (Poikien pukuhuoneen ja keittiön väliseinärakenteelle suositellut toimenpiteet tulee toteuttaa ensin, ks. Luku 3.4.2). o Maanpaineseinien vedeneristyksen toimivuus tulee varmistaa bitumikermein ja - sivelyin. Jatkotutkimussuositukset: - Liikuntasalin ja liikuntavälinevaraston maanvastaisten ulkoseinien lämmöneristeiden kunto tulee tutkia. 3.3 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinä on tyypillinen 1980-luvun tiiliseinä. Ulkoseinässä on tuuletusväli ja tuuletusraot alimman tiilirivin kohdalla. Lämmöneristeenä on mineraalivilla. Rakennepiirustusten ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksen ulkoseinärakenne on yleisesti seuraava sisältä ulospäin mentäessä: - Tiili - Sormirako - Mineraalivilla - Tiili - Maali Rakennepiirustusten mukaan ulkoseinän sisäkuori on betonirakenteinen ikkunoiden yläpuolella Havainnot Rakennuksen ulkoseinissä on tiivistämättömiä läpivientejä. Ulkokuoren tiilimuuraus on halkeillut monin paikoin. Paikoin halkeamia on korjattu. Paikoin liikuntasaumojen massaus on halkeillut (Kuvat 65 68). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

33 33 Kuva 65. Tiivistämättömiä läpivientejä keittiön ulkoseinässä. Kuva 66. Halkeama liikuntasalin ulkokuoren tiilimuurauksessa. Kuva 67. Halkeama liikuntasalin ulkokuoren tiilimuurauksessa. Kuva 68. Halkeillut liikuntasauma keittiön ja ruokasalin ulkoseinien liitoskohdassa. Keittiön ulkoseinään tehdystä rakenneavauksesta RAK2.3 ensimmäisen tiilirivin korkeudelta (n. 40 cm) todettiin ulkoseinän lämmöneristeenä olevan mineraalivillaa. Ulkokuoren tiilimuurauksen ja mineraalivillaeristeen välissä on tuuletusrako ja laastipurseita. Sokkelin ja alimman tiilirivin välissä on kosteuseristeenä bitumikermi, jonka reuna on käännetty ylöspäin ulkoseinän sisäkuoren muurausta vasten. Seinän puurakenteet ovat aistinvaraisesti tarkasteltuna hyväkuntoiset (Kuvat 69 72). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

34 34 Kuva 69. Rakenneavaus RAK2.3 keittiön ulkoseinässä. Kuva 70. Rakenneavaus RAK2.3. Sokkelin ja alimman tiilirivin välissä on kosteuseristeenä bitumikermi. Kermistä otettiin näytteet PAH- ja asbestimääritykseen. Kermi sisältää pieniä määriä PAH-yhdisteitä. Kermi ei sisällä asbestia. Kuva 71. Rakenneavaus RAK2.3. Bitumikermin reuna on käännetty ylöspäin ulkoseinän sisäkuoren tiilimuurausta vasten. Kuva 72. Rakenneavaus RAK2.3. Ulkokuoren tiilimuurauksen ja eristeenä olevan mineraalivillan välissä on tuuletusväli ja laastipurseita. Syöksytorvien alaosat on uusittu monin paikoin. Rakennuksen takapihan puolella sadevedet ohjautuvat syöksytorvista sokkelin viereen lukuun ottamatta muutamaa syöksytorvea, joista vedet on johdettu joko sadevesikaivoon tai kourun avulla kauemmas rakennuksesta. Etupihan puolella syöksytorvet ohjaavat sadevedet sokkelin vieressä maan alle (Kuvat 73 76). Ilman virtausta ikkunoiden ja ulkoseinien liitoskohdissa tutkittiin merkkisavun avulla. Paikoin liitoskohtia oli käsitelty elastisella massalla. Yleisesti ilma virtasi ulkoa sisälle päin. Ilma virtasi myös ikkunoiden tiivisteiden välistä sisään päin. Tutkituissa ikkunoiden ja ulkoseinien liitoskohdissa ei ollut asianmukaisesti tehtyjä tiivistyksiä. Ulkoseinän läpivienneistä virtasi ilmaa huonetilaan päin (Kuvat 77 ja 78). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

35 35 Kuva 73. Liikuntasalin takapihan puolella sadevedet on joh dettu syöksytorvesta sadevesikaivoon. Kuva 74. Liikuntavälinevaraston kohdalla sadevedet ohjataan syöksytorvesta kourua pitkin kauemmas rakennuksesta. Kuva 75. Keittiön kohdalla oleva syöksytorvi. Kuva 76. Keittiön kohdalla oleva syöksytorvi. Kuva 77. Ikkunoiden tiivisteiden välistä virtasi ilmaa huonetilaan merkkisavun avulla todettuna. Kuva 78. Ulkoseinän läpiviennistä virtasi ilmaa huonetilaan päin merkkisavun avulla todettuna Mikrobinäytteet Ulkoseinän mineraalivillaeristeestä otettiin 13 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

36 Näyte US2.1 otettiin ulkoseinän lämmöneristeestä rakenneavauksen RAK2.2 kohdalta. Näytteenottopiste on n. 40 cm sokkelia vasten olevan maan pinnan tason yläpuolella. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuvat 71 74). Näyte US2.5 otettiin ulkoseinästä tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta tyttöjen pukuhuoneen kohdalta. Näytteenottopiste on 110 cm sokkelia vasten olevan maan pinnan tason yläpuolella. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuva 79). Näyte US2.6 otettiin ulkoseinästä tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta huoneen C105 kohdalta rakennuksen sisäpihan puolelta. Näytteenottopiste on 40 cm sokkelia vasten olevan maan pinnan tason yläpuolella. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuva 80). Näyte US2.7 otettiin liikuntasalin etupihan puoleisesta ulkoseinästä tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta. Näytteenottopiste on 110 cm sokkelia vasten olevan maan pinnan tason yläpuolella. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuva 81). Näyte US2.8 otettiin liikuntasalin päätyseinästä liikuntasauman viereen tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta. Näytteenottopiste on 20 cm sokkelia vasten olevan maan pinnan tason yläpuolella. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuva 82). Näyte US2.9 otettiin liikuntasalin takapihan puoleiselta seinältä tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta. Näytteenottopiste on 55 cm sokkelia vasten olevan maan pinnan tason yläpuolella. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuva 83). Näyte US2.10 otettiin liikuntavälinevaraston päätyseinästä IV-tuloilmasäleikön alapuolelta tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta. Näytteenottopiste on 55 cm sokkelia vasten olevan maan pinnan tason yläpuolella. Ulkoseinän tiiliverhous oli näytteenottohetkellä kastunut paikoin säleiköstä tippuvan veden vuoksi. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuva 83). Näyte US2.11 otettiin liikuntasalin takapihan puoleisesta seinästä liikuntasauman läheisyydestä tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta. Näytteenottopiste on 130 cm sokkelia vasten olevan maan pinnan tason yläpuolella. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuva 84). Näyte US2.12 otettiin keittiön takapihan puoleisesta seinästä syöksytorven läheisyydestä tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta. Näytteenottopiste on 45 cm sokkelia vasten olevan maan pinnan tason yläpuolella. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuva 85). Näyte US2.13 otettiin keittiön E-oven läheltä kahden ikkunan välistä tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta. Näytteenottopiste on 140 cm sokkelia vasten olevan maan pinnan tason yläpuolella. Ikkunoiden puurakenteet ovat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuva 86). 36 SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

37 37 Kuva 79. Näytteen US2.5 näytteenottopiste. Kuva 80. Näytteen US2.6 näytteenottopiste. Kuva 81. Näytteen US2.7 näytteenottopiste. Kuva 82. Näytteen US2.8 näytteenottopiste. US2.9 US2.10 Kuva 83. Näytteiden US2.9 ja US2.10 näytteenottopisteet. Kuva 84. Näytteen US2.11 näytteenottopiste. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

38 38 Kuva 85. Näytteen US2.12 näytteenottopiste. Kuva 86. Näytteen US2.13 näytteenottopisteet. Näyte 2.14 otettiin liikuntasalin keittiön puoleisesta päädystä ulkoseinästä tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta liikuntasauman vierestä. Näytteenottopiste on 2 m vesikaton tason alapuolella. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuva 87 ja 88). Näyte 2.15 otettiin liikuntasalin kentän puoleisesta päädystä ulkoseinästä tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta liikuntasauman vierestä. Näytteenottopiste on 3 m vesikaton tason alapuolella. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuvat 89 ja 90). Näyte 2.18 otettiin liikuntasalin etupihan puoleiselta ulkoseinältä tiiliverhouksen läpi poratun reiän kautta ikkunoiden alapuolelta. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näytteessä ei ollut mitään poikkeavaa (Kuvat 91 ja 92). Kuva 87. Näytteen US2.14 näytteenottopiste. Kuva 88. Näytteen US2.14 näytteenottopisteet. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

39 39 Kuva 89. Näytteen US2.15 näytteenottopiste. Kuva 90. Näytteen US2.15 näytteenottopisteet. Kuva 91. Näytteen US2.18 näytteenottopiste. Kuva 92. Näytteen US2.18 näytteenottopisteet. Analyysitulosten perusteella: - Neljässä näytteessä (4/13) ei ollut viitteitä mikrobivauriosta (US2.5, US2.6, US2.7, US2.11). - Kahdessa näytteessä (2/13) oli heikko viite vauriosta (US2.9, US2.10, US2.15, US2.18) - Kahdessa näytteessä (2/13) oli viite vauriosta (US2.1, US2.13) - Kahdessa näytteessä (2/13) oli vahva viite vauriosta (US2.8, US2.12, US2.14) SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

40 40 Liikuntasalin ja sosiaalitilojen kohdalla sisäpihan puoleisen ulkoseinän alaosassa eristeenä olevassa mineraalivillassa mikrobisto on tavanomainen. Liikuntasalin hiekkakentän, keittiön, etupihan (seinän yläosa) ja takapihan puoleisissa ulkoseinissä mineraalivillaeristeessä on kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Aspergillus penicilloides, A. restrictus, A. versicolor, Acremonium, Geomyces), Cladosporium- ja Penicilliumhometta sekä sädesientä (Streptomyces). Keittiön ulkoseinän mineraalivillaeristeessä on kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Acremonium, Aspergillus restrictur, A. sydowii, A. versicolor, Chaetomium, Sphaeropsidales), Cladosporium- ja Penicillium-hometta sekä sädesientä (Streptomyces). Analyysitulokset ja näytteenottopaikat on esitetty tarkemmin Liitteissä 1 ja PAH Keittiön ulkoseinän sokkelin ja alimman tiilirivin välissä olevasta kosteuseristeestä (bitumikermi) otettiin materiaalinäyte PAH-määritystä varten (Kuvat 71 ja 72). Näyte PAH2.2 otettiin keittiön ulkoseinään tehdystä rakenneavauksesta RAK2.2 noin 40 cm korkeudelta sokkelia vasten olevan maan pinnan tasosta. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat pieniä (45 mg/kg). Analyysitulokset ja näytteenottopisteet on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja Asbesti Keittiön ulkoseinän sokkelin ja alimman tiilirivin välissä olevasta kosteuseristeestä (bitumikermi) otettiin materiaalinäyte PAH-määritystä varten (Kuvat 71 ja 72). Näyte PAH2.2 otettiin keittiön ulkoseinään tehdystä rakenneavauksesta RAK2.2 noin 40 cm korkeudelta sokkelia vasten olevan maan pinnan tasosta. Näyte ei sisällä asbestia. Näytteenottopisteet ja analyysitulokset on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Keittiön ulkoseinän bitumikermi sisältää pieniä määriä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Ihokosketusta tulee välttää. Bitumikermi ei sisällä asbestia. Ulkoseinän ulkokuoren tiilimuuraus ja liikuntasaumat ovat halkeilleet paikoin. Tiilimuurauksessa on tiivistämättömiä läpivientejä. Sadevesi voi päästä halkeamien ja tiivistämättömien läpivientien kautta seinän rakenteeseen. Sokkeli on paikoin matala. Sokkelissa on kosteudeneristeenä bitumisively, eikä patolevyä havaittu kaikkialla. Paikoin sadevedet ohjautuvat syöksytorvista maahan aivan sokkelin läheisyyteen, mikä lisää rakenteen kosteusrasitusta. Ulkoseinän lämmöneristeenä oleva mineraalivilla on mikrobivaurioitunut kosteuden vaikutuksesta liikuntasalin kentän puoleisessa päädyssä ja rakennuksen takapihan puoleisella seinustalla. Kosteus on voinut päästä imeytymään kapillaarisesti tiilikuoren läpi lämmöneristeeseen viistosateella. Jatkotoimenpiteenä suosittelemme: SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

41 41 o o o o o Halkeamat ulkoseinän ulkoverhouksessa tulee korjata. Epätiiviit läpiviennit tulee tiivistää elastisella massalla. Liikuntasaumat tulee massata elastisella massalla. Ulkoseinien ja sokkeleiden kosteusrasitusta tulee vähentää ohjaamalla sadevedet pois rakennuksen läheisyydestä esim. kouruja pitkin. Keittiön ja liikuntasalin ulkoseinien sisäpuolen tiiliverhous, vanhat mineraalivillaeristeet ja mahdollisesti vaurioituneet puurakenteet poistetaan. Tilalle rakennetaan uusi kosteusteknisesti toimiva seinä. 3.4 Väliseinärakenteet Liikuntasalin, sosiaalitilojen ja keittiön väliseinät ovat pääasiassa tiilirakenteisia Havainnot Poikien pukuhuoneen C116 ja keittiön välisessä väliseinässä on poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella todettuna. Maali hilseilee pukuhuoneen puolella tiiliseinästä (Kuvat 93 ja 94). Kosteuden alkuperän selvittämiseksi tarkasteltiin väliseinää myös toiselta puolelta, eli keittiöstä. Samalla kohdalla väliseinässä on keittiössä vesiputkien läpivientejä. Vesiputket kulkevat keraamisella laatalla pinnoitetun tiilirakenteisen väliseinän sisällä (Kuvat 95 ja 96). Kuva 93. Maali hilseilee poikien pukuhuoneen C116 ja keittiön väliseinässä. Kuva 94. Maali hilseilee poikien pukuhuoneen C116 ja keittiön väliseinässä. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

42 42 Kuva 95. Keittiössä väliseinässä olevia vesiputken läpivien tejä. Kuva 96. Keittiössä väliseinässä olevia vesiputken läpivientejä Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Keittiön ja poikien pukuhuoneen välinen väliseinä on märkä. Keittiön puolelta laatoitetun seinän vedeneristeen olemassaolosta ei ole tietoa. o Poikien pukuhuoneen C116 ja keittiön C124 väliseinän rakenne sekä poikkeavan kosteuden syy tulee tutkia ja tarvittavat korjaukset tehdä. 3.5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Aiemmassa tutkimuksessa (2) on tarkasteltu 1980-luvulla valmistuneen aulan, keittiön ja sosiaalitilojen kohdalla olevaa harjakatto-osaa. Yläpohjan lämmöneristeelle tehtiin materiaalinäytteenotto mikrobiologisen kunnon määrittämiseksi. Katossa havaittiin vuotokohtia ja mineraalivillaeristeessä mikrobivauriota vuotokohtien läheisyydessä Rakenne Liikuntasalin katto on loiva pulpettikatto. Katolla on liikuntasalin verhon kohdalla korotusrakenne. Keittiön, aulan ja sosiaalitilojen kohdalla on loiva harjakatto. Liikuntavälinevaraston kohdalla on loiva pulpettikatto (Kuvat ). Havaintojen mukaan yläpohjan rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - Mineraalivilla, 35 cm - Höyrynsulkumuovi - Ontelolaatta SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

43 43 Kuva 97. Liikuntasalin katon rakenne. Kuva 98. Liikuntasalin verhokorotuksen rakenne. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

44 44 Kuva 99. Sosiaalitilojen katon rakenne. Kuva 100. Liikuntavälinevaraston katon rakenne. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

45 Havainnot Kattopinnoite on sekä liikuntasalin että sosiaalitilojen, keittiön ja liikuntavälinevaraston kohdalla konesaumattu pelti. Peltipinnoite on ruodelaudoituksen päällä eikä aluskatetta ole. Peltikate on pääasiassa hyväkuntoinen. Yläpohjassa on mineraalivillaeristys, jonka alla on höyrynsulkumuovi. Liikuntasalin katolla on kaksi tarkastusluukkua. Katolla on tukiasemaan liittyviä laitteita. Läpivientejä ei ole. Katolla on kattopollareita, joiden saumojen massat ovat huonokuntoiset. Liikuntasalin verhon kohdalla on vesikatossa harjanne. Liikuntasalin vesikatossa on vesivuoto kohdassa, jossa salin verhoa varten rakennetun koroke lävistää peltikaton, ja josta alkaa peltikaton korotettu harjanne. Vuotokohta on epätiivis pellin sauma. Vesikaton puurakenteet ovat kastuneet vuotokohdan lähialueilta. Muilta osin ruodelaudoitukset ja ristikot ovat hyväkuntoisia. Räystäällä on tuuletusaukot, joissa on hyönteisverkot. Tuuletusaukot ovat kapeat, mutta ullakkotilassa ilma vaihtuu riittävästi. Liikuntasalin räystäskouruissa on orgaanista ainesta (Kuvat ). Harjakatto-osassa on yksi tarkastusluukku. Aulatilan kohdalla vesikatossa on aiemmassa tutkimuksessa (2) havaittujen vuotokohtien lisäksi uusi vuotokohta pellin saumassa lähellä kattoluukkua. Katon ruodelaudoitukset ovat kastuneet vuotokohdan lähialueella. Lisäksi vuotoon viittaavia jälkiä ruodelaudoituksessa on havaittavissa harjan alueella sekä liikuntasalin seinän liitoskohdassa, kuten aiemmassa tutkimuksessa (2) oli havaittu. Muilta osin katon puurakenteet ovat hyväkuntoiset. Räystäällä on tuuletusaukot, joissa on hyönteisverkot. Aukot ovat kapeat, mutta ilma vaihtuu ullakkotilassa riittävästi. Harjakatto-osassa katon pellityksissä on puutteita mm. kiinnityksiin ja saumauksiin liittyen. Paikoin vesi pääsee puutteellisesti saumatuista ylösnostoista tai irti alustastaan olevien pellitysten kohdista mm. ulkoseinän ja katon rakenteeseen. Naulojen kannat ovat nousseet paikoin ja kantojen massaukset ovat puutteellisia. Räystäskouru on ruosteessa keittiön kohdalla. Räystäskouru vuotaa huoneen C104 kohdalla ja vesi tippuu sokkelin viereen (Kuvat ). Liikuntavälinevaraston katossa on yksi tarkastusluukku. Vesikatossa ei havaittu vuotokohtia. Katon ruodelaudoituksessa ja ristikoissa on havaittavissa tummia pilkkuja. Ullakkotilassa on IV-kanavia ja sähköputkia. Lisäksi eristeiden päällä on sahanpurua ja laudan kappaleita. Räystäällä on tuuletusaukot, joissa on hyönteisverkot. Aukot ovat kapeat, mutta ilma vaihtuu ullakkotilassa riittävästi. Vesikatolle kertyy runsaasti orgaanista ainesta lähialueen puista. Kattoluukut ovat liikuntasalin, liikuntavälinevaraston ja aulatilan kohdalla puurakenteisia ja niissä on havaittavissa värimuutosta ja kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 101. Yleiskuvaa liikuntasalin katolta. Vesikatolla on kaksi kattoluukkua ja salin verhon kohdalla on korotus. Kuva 102. Liikuntasalin katolla on tukiasemaaan liittyviä laitteita. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

46 46 Kuva 103. Liikuntasalin katolla on tukiasemaaan liittyviä laitteita. Kuva 104. Liikuntasalin verhon kohdalla on vesikatossa harjanne. Kuva 105. Vuotoalue liikuntasalin vesikatolla olevien jiirien kohdalla. Kuva 106. Vuotokohta liikuntasalin vesikatossa. Puurakenteet ovat kastuneet. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

47 47 Kuva 107. Vuotokohta liikuntasalin vesikatolla. Puurakenteet ovat kastuneet. Kuva 108. Vuotokohta aulan vesikatolla pellityksen saumassa. Kuva 109. Vuotokohta aulan vesikatossa. Puurakenteet ovat kastuneet. Kuva 110. Liikuntavälinevaraston kattolaudoituksissa on jonkin verran pilkkuja. Kuva 111. Liikuntavälinevaraston ullakolla on sahanpurua ja laudan kappaleita. Kuva 112. Irti alustastaan oleva pellitys ja ylösnosto. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

48 48 Kuva 113. Ylös noussut naulan kanta keittiön katolla. Kuva 114. Puutteellinen massaus naulan ympärillä keittiön katolla. Kuva 115. Liikuntasalin räystäskourussa on orgaanista ainesta. Kuva 116. Ruostunut räystäskouru keittiön räystäällä. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

49 49 Kuva 117. Räystäskouru vuotaa sosiaalitilojen kohdalla. Vesi tippuu sokkelin viereen. Kuva 118. Liikuntasalin kattoluukussa on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 119. Liikuntasalin kattoluukussa on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 120. Liikuntavälinevaraston kattoluukussa on kosteuden aiheuttamia jälkiä Mikrobinäytteet Yläpohja Yläpohjan mineraalivillaeristeestä otettiin 2 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Näyte YP2.1 otettiin yläpohjan mineraalivillalämmöneristeestä ullakkotilassa sijaitsevan liikuntasalin verhoa varten rakennetun korokkeen päältä heti höyrynsulkumuovin yläpuolelta. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näyte oli tummunut (Kuvat 121 ja 122). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

50 Näyte YP2.2 otettiin yläpohjan mineraalivillalämmöneristeestä ullakkotilassa sijaitsevan liikuntasalin verhoa varten rakennetun korokkeen vierestä heti höyrynsulkumuovin yläpuolelta. Näyte on mineraalivillaa. Aistinvaraisesti tarkasteltuna näyte oli tummunut (Kuvat 123 ja 124). 50 Kuva 121. Näytteen YP2.1 näytteenottopiste. Tummentuneet puurakenteet ovat kosteita. Kuva 122. Näytteen YP2.1 näytteenottopiste. Kuva 123. Näytteen YP2.2 näytteenottopiste. Kuva 124. Näytteen YP2.2 näytteenottopiste. Analyysitulosten perusteella: - Kahdessa näytteessä (2/2) oli vahva viite mikrobivauriosta (YP2.1, YP2.2). Liikuntasalin yläpohjan mineraalivillaeristeessä oli runsaasti Penicillium-hometta. Analyysivastaukset ja näytteenottopaikat on esitetty Liitteissä 1 ja Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Liikuntasalin yläpohjan mineraalivillaeristeet ovat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta salin verhon kohdalla olevan korotuksen alueella. Kosteus on peräisin kattovuodoista, jotka sijaitsevat peltikaton jiirien kohdissa. Vesi on päässyt vuotokohdasta vesikaton ruodelaudoitukseen ja eristemateriaaliin, koska aluskatetta ei ole. Liikuntavälinevaraston ullakolla on sahanpurua ja laudan kappaleita, joka voi toimia mikrobien kasvualustana. Räystäskourut ovat paikoin ruostuneet ja paikoin niissä on runsaasti orgaanista materiaalia. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

51 51 Jatkotoimenpiteenä suosittelemme: o o o o o Vesikaton vuotokohdat tulee korjata. Vaurioituneet mineraalivillaeristeet tulee vaihtaa uusiin Kastuneet puurakenteet tulee uusia. Katon ylös nousseet naulat tulee korvata kateruuveilla. Sahanpuru ja laudan kappaleet tulee poistaa ullakkotiloista. 4 Muut tilat 4.1 Yleistä 80-luvulla rakennetun osan oireiluluokkiin C189 ja C205 sekä 60-luvulla valmistuneen osan luokkahuoneeseen A136 tehtiin tutkimuksia oireilun syyn selvittämiseksi. 4.2 Välipohjarakenteet Välipohjan rakenne on kuvattu n tutkimusraportissa (1). Välipohjan lattiapinnoitteena olevaa linoleumia tutkittiin luokkahuoneiden C189 ja C205 kohdalta Havainnot 80-luvulla rakennetussa osassa lattiapinnoitteena on linoleum. Linoleum-pinnoitetta on vahattu aktiivisesti. Paikoin vahaa on paksu kerros. Linoleumissa ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään poikkeavaa luokkahuoneissa C189 ja C Mikrobinäytteet Välipohjasta otettiin kaksi materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Molemmat näytteet ovat linoleum-lattiapinnoitetta. Näyte VP2.1 otettiin luokkahuoneesta C189 ja näyte VP2.2 otettiin luokkahuoneesta C205. Linoleum oli tiukasti kiinni alustassaan. Näytteissä ei ollut aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään poikkeavaa (Kuvat 125 ja 126). Kuva 125. Näytteen VP2.1 näytteenottopiste luokkahuoneessa C189. Kuva 126. Näytteen VP2.2 näytteenottopiste luokkahuoneessa C205. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

52 52 Analyysitulosten perusteella: - Kahdessa näytteessä (2/2) ei ollut viitettä vauriosta (VP2.1, VP2.2). Luokkahuoneiden C189 ja C205 lattiapinnoitteena olevan linoleumin mikrobisto on tavanomainen Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), materiaalinäyte 80-luvulla valmistuneen luokkahuoneosan välipohjasta otettiin kaksi materiaalinäytettä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määritystä varten. Näyte VOC2.1 otettiin luokkahuoneesta C189 ja näyte VOC2.2 otettiin luokkahuoneesta C205. Näytteenottopisteet ovat samat kuin edellä esitetyillä mikrobimateriaalinäytteillä (Kuvat 125 ja 126). Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Luokkahuone C189 Luokkahuoneen C189 linoleumin (näyte VOC2.1) haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispäästö (TVOC) 280 µg/m 3 g on alle työterveyslaitoksen viitearvon (650 µg/m 3 g). Propaanihapon pitoisuus oli 26 µg/m 3 g, mikä on alle työterveyslaitoksen viitearvon (100 µg/m 3 g). Yksittäisistä yhdisteistä dipropyleeniglykolimetyylieetterin pitoisuus oli 130 µg/m 3 g. 1-(2-Metoksipropoksi)-2-propanolin pitoisuus oli 41 µg/m 3 g. Etikkahapon pitoisuus oli 29 µg/m 3 g. 2- (2-Etoksietoksi)etanolin pitoisuus oli 25 µg/m 3 g. 2-Etyyli-1-heksanolin pitoisuus oli 23 µg/m 3 g. 2-Butoksietanolin pitoisuus oli 19 µg/m 3 g. Heksaanihapon pitoisuus oli 16 µg/m 3 g Butaanihapon pitoisuus oli 13 µg/m 3 g. Pentaanihapon pitoisuus oli 13 µg/m 3 g. Oktanaalin pitoisuus oli 11 µg/m 3 g. Luokkahuone C205 Luokkahuoneen C205 linoleumin (näyte VOC2.2) haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispäästö (TVOC) 170 µg/m 3 g on alle työterveyslaitoksen viitearvon (650 µg/m 3 g). Propaanihapon pitoisuus oli 28 µg/m 3 g, mikä on alle työterveyslaitoksen viitearvon (100 µg/m 3 g). Yksittäisistä yhdisteistä Dipropyleeniglykolimetyylieetterin pitoisuus oli 32 µg/m 3 g. Etikkahapon pitoisuus oli 29 µg/m 3 g. Junipeenin pitoisuus oli 20 µg/m 3 g. 2-(2-Etoksietoksi)etanolin pitoisuus oli 16 µg/m 3 g. Heksaanihapon pitoisuus oli 16 µg/m 3 g. Butaanihapon pitoisuus oli 14 µg/m 3 g. Pentaanihapon pitoisuus oli 13 µg/m 3 g. 1-Butanolin pitoisuus oli 12 µg/m 3 g. 2- Etyyli-1-heksanolin pitoisuus oli 12 µg/m 3 g. 1-(2-Metoksipropoksi)-2-propanolin pitoisuus oli 10 µg/m 3 g. Analyysivastaukset ja näytteenottopisteet on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Luokkahuoneiden C189 ja C205 linoleum-lattiapinnoitteen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) pitoisuudet ja mikrobisto olivat tavanomaisella tasolla. Luokkahuoneen C189 linoleum-lattiapinnoitteen vaurioitumisesta ei ole viitteitä. Näytteissä oli vahauksessa käytettyihin kemikaaleihin viittaavia yhdisteitä. Luokkahuoneen C205 linoleumin yksittäisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet viittaavat vahauksessa käytettyjen kemikaalien yhdisteisiin sekä lisäksi vahauksen aiheuttamaan vähäiseen kemikaalien vapautumiseen linoleumista. Jatkotoimenpiteenä suosittelemme: SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

53 53 o Linoleum-lattiapinnoitteiden vahausta ei suositella jatkossa, jotta vahauksen aiheuttama kemikaalien vapautuminen linoleumista ei lisääntyisi. 4.3 Yläpohjarakenteet Havainnot 60-luvulla valmistuneen osan luokkahuoneen A136 yläpohjassa on valaisinten kiinnitystä varten kierretankoja, jotka on kiinnitetty betoniseen ylälaattaan toja-levyäänieristeiden läpi. Luokkahuoneessa on lisäksi vanhoja käytöstä poistettuja jakorasioita, jotka on peitetty läpillä (Kuvat 127 ja 128). Liitteessä 8 esitetyssä tiiveysmittausraportissa tarkasteltiin kierretankojen ja jakorasioiden aiheuttamaa mahdollista ilmayhteyttä yläpohjan betonilaattojen välissä olevaan toja-eristekerroksen ja huoneilman välillä (ks. Liite 8). Kuva 127. Luokkahuoneen A136 yläpohjassa olevia kierretankoja ja sähköläpivientejä sekä toja-levyäänieriste. Kuva 128. Luokkahuoneen A136 yläpohjassa oleva vanha käytöstä poistettu jakorasia, jossa on sähköjohtoja valaisimia varten Mikrobinäytteet 60-luvulla valmistuneen osan luokkahuoneen A136 yläpohjan äänieristeenä käytetystä tojalevystä otettiin materiaalinäytteitä mikrobimääritystä varten: Näyte YP2.3 otettiin ikkunaseinän läheisyydestä yläpohjan toja-levystä. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään poikkeavaa (Kuvat 129 ja 130). Näyte YP2.4 otettiin luokkahuoneen käytävänpuoleiselta sivulta yläpohjan toja-levystä. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään poikkeavaa (Kuva 131). Näyte YP2.5 otettiin luokkahuoneen A136 ja A135 väliseinän läheisyydestä yläpohjan tojalevystä. Näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna mitään poikkeavaa (Kuva 132). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

54 54 Kuva 129. Näytteen YP2.3 näytteenottopiste. Kuva 130. Näytteen YP2.3 näytteenottopiste. Kuva 131. Näytteen YP2.4 näytteenottopiste. Kuva 132. Näytteen YP2.5 näytteenottopiste. Analyysitulosten perusteella: - Kolmessa näytteessä (3/3) ei ollut viitettä vauriosta Luokkahuoneen A136 yläpohjan äänieristyslevynä olevan toja-levyn mikrobisto on tavanomainen Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Luokkahuoneen A136 yläpohjan äänieristyslevynä olevan toja-levyn mikrobisto on tavanomainen, eikä viitteitä toja-levyn vaurioitumisesta ole. Äänieristeenä oleva toja-levy ei aiheuta toimenpiteitä. 4.4 Tiiveysmittaukset Tiiveysmittauksia tehtiin kesän 2018 aikana tiivistyskorjattuihin luokkahuoneisiin A136 ja C189, joissa oireilu on jatkunut korjausten jälkeen. Tarkoituksena oli selvittää tiivistyskorjausten onnistumista sekä yläpohjan lämmöneristeenä olevan toja-levyn ilmayhteyttä huoneilmaan. Tulokset ja johtopäätökset on esitetty tiiveysmittausraportissa Liitteessä 8. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

55 55 Luokan A136 yläpohjassa ja lattiassa (alun perin alapohja, mutta luokan alla sijaitseva ryömintätila on nykyisin varastoksi muutettu, joten kyseessä on välipohja) ei havaittu ilmavuotoja. Ulkoseinällä havaittiin merkittävä, korjausta vaativa, vuotoreitti johtokourun takana. Luokan A136 alipaineisuus oli 0 2 Pa ilmanvaihdon toimiessa normaalisti. A136 yläpohjassa ei havaittu vuotoja, joten tämän perusteella valaisimien kannakkeet eivät läpäise cm paksuista betonilaattaa ja valaisimille tuodut sähköputkitukset ovat valun sisällä. Luokassa C189 todettiin ilmavuotoa kaikissa merkkiaineen syöttöpisteiden läheisyydessä sijaitsevissa radiaattorien kiinnikkeissä. Luokassa C189 todettiin myös ilmavuotoa ikkunoiden alanurkissa. Vähäistä ilmavuotoa todettiin myös yhdessä ulkoseinälle sijoitetussa pistorasiassa. Luokassa C189 saatiin heikko indikaatio merkkiaineesta myös etelänpuoleisen ulkoseinän alaosaan tehdyn tiivistyksen reunassa, osassa tiilimuurauksen pystysaumoja. Luokkan C189 havaittiin olevan Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna oven ollessa suljettuna Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Luokkahuoneen A136 ulkoseinällä havaittiin merkittävä, korjausta vaativa, vuotoreitti johtokourun takana. Luokkahuoneen A136 yläpohjassa olevasta toja-levyeristekerroksesta ei ole ilmayhteyttä huoneilmaan. Luokkahuoneessa C189 todettiin ilmavuotoa kaikissa merkkiaineen syöttöpisteiden läheisyydessä sijaitsevissa radiaattorien kiinnikkeissä. Luokkahuoneessa C189 todettiin myös ilmavuotoa ikkunoiden alanurkissa. Vähäistä ilmavuotoa todettiin myös yhdessä ulkoseinälle sijoitetussa pistorasiassa. Luokkahuoneessa C189 saatiin heikko indikaatio merkkiaineesta etelänpuoleisen ulkoseinän alaosaan tehdyn tiivistyksen reunassa, osassa tiilimuurauksen pystysaumoja. Luokkahuoneen C189 havaittiin olevan Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna oven ollessa suljettuna. Tutkittuja oireilutiloja A136 ja C189 on tiivistyskorjattu kesän 2018 aikana. Korjauksista huolimatta tiiveysmittauksissa havaittiin vuotoreittejä. Uusintatiivistyskorjauksen onnistuminen on mahdollista, mutta huolellinen työ vie aikaa. Ensimmäinen mahdollinen riittävän pitkä ajanjakso korjausten suorittamiseen on kesällä saa väistötiloja käyttöönsä kahdessa vaiheessa: Tammikuussa 2019 ja syyslukukauden 2019 alkaessa. Tästä syystä näiden kahden luokkahuoneen uusintatiivistyskorjausta ei suositella. Jatkotoimenpiteenä suosittelemme: o Luokkahuoneiden A136 ja C189 käyttöä ei suositella, koska tiloissa on hallitsemattomia vuotoilmareittejä ulkovaipan rakenteista. 4.5 Sisäilmamittaukset Näytteenottohetkellä rakennuksessa oli käynnissä lattiapinnoitteiden vahaus, mikä vaikuttaa tuloksiin. Tutkituissa tiloissa vahausta ei oltu vielä suoritettu. Luokkahuoneessa C205 oli käynnissä oleva ilmanpuhdistin näytteenottohetkellä. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

56 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), ilmanäyte Luokkahuone C189 Sisäilman haihtuvien orgaanisen yhdisteiden näyte (VOCi2.1) otettiin luokkahuoneesta C189. Näytteenottohetkellä kiinteistössä oli menossa lattioiden vahaus. Näyte analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) ilmanäytteessä oli 30 µg/m 3 ja siten alle Työterveyslaitoksen viitearvon (100 µg/m 3 ). Yksittäisistä yhdisteistä tavanomaiseen sisäilmaan nähden oli koholla dipropyleeniglykolimetyylieetteri (27 µg/m 3 ) ja 1-(2-Metoksipropoksi)-2-propanolia (8 µg/m 3 ) ja 2-(2-Etoksietoksi)- etanolia (7 µg/m 3 ) joita käytetään mm. lattiavahoissa. Luokkahuone C205 Sisäilman haihtuvien orgaanisen yhdisteiden näyte (VOCi2.2) otettiin luokkahuoneesta C205. Näyte analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) ilmanäytteessä oli 30 µg/m 3 ja siten alle Työterveyslaitoksen viitearvon (100 µg/m 3 ). Yksittäisistä yhdisteistä tavanomaiseen sisäilmaan nähden oli koholla dipropyleeniglykolimetyylieetteri (25 µg/m 3 ) ja 1-(2-Metoksipropoksi)-2-propanolia (9 µg/m 3 ) sekä 2-(2-Etoksietoksi)-etanolia (8 µg/m 3 ), joita käytetään mm. lattiavahoissa. Näytteessä esiintyy myös etikkahappoa (13 µg/m 3 ), jota esiintyy mm. puussa. Lähteenä voi olla esim. pulpetit. Analyysivastaukset ja näytteenottopisteet on esitetty tarkemmin Liitteessä 1 ja Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), ilmanäyte Sisäilman PAH-yhdisteiden pitoisuus mitattiin luokkahuoneesta C189 (ilmanäyte PAH12.1) ja luokkahuoneesta C205 (ilmanäyte PAHi2.2). Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Luokkahuone C189 Naftaleenin pitoisuus ilmassa oli 0,06 µg/m³. Pitoisuus on alle sekä asumisterveysasetuksen toimenpiderajan (10 µg/m³) että Työterveyslaitoksen tavoitetason (<2 µg/m³). Bentso(a)pyreenin pitoisuus ilmassa oli alle menetelmän määritysrajan. Luokka C205 Naftaleenin pitoisuus ilmassa oli 0,02 µg/m³. Pitoisuus on alle sekä asumisterveysasetuksen toimenpiderajan (10 µg/m³) että Työterveyslaitoksen tavoitetason (<2 µg/m³). Bentso(a)pyreenin pitoisuus ilmassa oli alle menetelmän määritysrajan. Näytteenottopisteet sekä analyysitulokset on esitetty Liitteissä 1 ja 7. Johtopäätökset Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispitoisuudet olivat alle Työterveyslaitoksen viitearvon (100 µg/m3). VOC-pitoisuudet olivat koholla tavanomaiseen sisäilmaan nähden muutaman yksittäisen yhdisteen osalta. Kyseiset yhdisteet viittaavat lattioiden vahauksessa käytettyihin kemikaaleihin (rakennuksessa suoritettiin lattiapinnoitteiden vahausta näytteenottohetkellä). SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

57 Sisäilmassa ei havaittu naftaleeniin viittaavaa hajua. PAH-yhdisteiden naftaleenin pitoisuudet olivat pieniä ja bentso(a)pyreeneenin pitoisuudet olivat alla menetelmän määritysrajan Johtopäätökset 5.1 Ruokasali 1970-luvulla rakennetun ruokasalin vesikaton kaadot ovat puutteelliset ja sen vuoksi sadevesi lätäköityy katolle. Räystäspellitysten saumaukset ovat puutteelliset ja voivat mahdollistaa sadeveden pääsyn seinä- ja kattorakenteeseen. Vesikaton puhdistaminen on tehty puutteellisesti, minkä seurauksena kermin ja räystäsrakenteiden väliin on alkanut kasvaa sammalta. Yläpohjan alaslaskulevyjen avoimet villapinnat sekä aiemmin yläpohjan betonilaattaan liimattujen akustiikkalevyjen mineraalivillajäämät voivat aiheuttaa mineraalivillakuitujen vapautumista huoneilmaan. Yläpohjassa on paikkavalun pohjalevy, jossa on kastumiseen viittaavia jälkiä. Ruokasalin ja keittiön ulkoseinän liitoskohdassa oleva liikuntasauma on halkeillut. Liikuntasauman läheisyydessä ruokasalin ulko- ja sisäpinnan tiilimuuraus on haljennut ruokasalin ja keittiön välisen seinän alaosan avaamisen seurauksena. Sekä liikuntasauma että halkeamat tiiliverhouksessa voivat mahdollistaa sadeveden pääsyn rakenteeseen. Ruokasalin tiili-villatiili-rakenteisten ulkoseinien lämmöneristeet ovat mikrobivaurioituneet. Kosteus on voinut päästä kulkeutumaan kapillaarisesti mineraalivillaeristeeseen tiiliverhouksen läpi viistosateella. Ruokasalin vanha ulkoseinä on jäänyt laajennuksen yhteydessä rakennuksen sisälle. Vanhan ulkoseinän lämmöneristeen mikrobisto on tavanomainen. Vanhan ulkoseinän pikisivelyssä on pieniä määriä PAH-yhdisteitä, mutta ei asbestia. Pikisivelyä käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä. Vanhassa ulkoseinässä on epätiiviitä läpivientejä, joiden kautta epäpuhtaudet voivat siirtyä huoneilmaan painesuhteiden vaihdellessa. Vanhassa ulkoseinässä on tukittuja ikkuna-aukkoja. Kylmää tilaa vasten olevista poistettujen ikkunoiden aukoista puuttuu sisäpuolinen höyrynsulkumuovi, joten sisäilman kosteus voi tiivistyä rakenteeseen. 5.2 Liikuntasali, sosiaalitilat ja keittiö Liikuntasalin yhteydessä olevassa näyttämövaunutilassa on maanvastaisia betonirakenteisia seiniä. Yhdessä seinässä sisäpuolen maalipinta irtoilee kosteuden vaikutuksesta. Kosteus on päässyt seinärakenteeseen todennäköisesti vesieristyksen pettämisen seurauksena. Poikien pukuhuoneen lattiapinnoitteen alla on poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena matossa, liimassa ja/tai tasoitteessa on käynnistynyt kemiallisen hajoamisprosessi. Lattiapinnoitteena oleva muovimatto on kemiallisesti vaurioitunut. Keittiön ja poikien pukuhuoneen välinen väliseinä on kastunut ja sen maalipinta irtoilee pukuhuoneen puolelta. Liikuntasalin konesaumatussa peltikatossa on vuotokohta liikuntasalin verhokorokkeen kohdalla jiirissä. Vuotokohdan läheisyydessä yläpohjan lämmöneristeet ovat mikrobivaurioituneet. Vesikatolla olevien kattopollareiden massaukset ovat huonokuntoiset. Aulan kohdalla harjakatossa on vuotokohta. Harjakatto-osassa pellitykset ja saumaukset ovat puutteellisia. Naulojen kannat ovat nousseet ja kantojen massaus on puutteellista. Räystäskouru on ruosteessa keittiön kohdalta. Liikuntavälinevaraston yläpohjan eristeiden päällä on sahanpurua ja laudan kappaleita. Liikuntasalin ja keittiön ulkoseinät ovat halkeilleet monin paikoin. Tiilimuurauksessa on epätiiviitä läpivientejä. Paikoin liikuntasaumojen massaus on halkeillut. Ulkoseinien lämmöneristeet ovat mikrobivaurioituneet monin paikoin. Keittiön ulkoseinän bitumikermissä on pieniä määriä PAH-yhdisteitä. Kermi ei sisällä asbestia. Sadevesien ohjaus on puutteellista rakennuksen takapihan puolella. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

58 Oireiluluokat Oireilulukkien C189 ja C205 linoleum-lattiapinnoitteessa ei ole mikrobivaurioita. Lattiapinnoitteen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Luokkahuoneen C189 lattiapinnoitteen yksittäisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet viittaavat vahauksessa käytettyihin kemikaaleihin ja lisäksi vahaus on aiheuttanut vähäistä kemikaalien vapautumista linoleumista. Luokkahuoneiden sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) kokonaispitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuudet olivat alhaiset. Muutamat sisäilman yksittäiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) olivat koholla tavanomaisiin pitoisuuksiin nähden. Kyseiset yhdisteet viittaavat lattioiden vahauksessa käytettyihin kemikaaleihin. Rakennuksessa suoritettiin lattiapinnoitteiden vahausta näytteenottohetkellä. Luokkahuoneen A136 yläpohjan äänieristeenä olevassa toja-levy on mikrobistoltaan tavanomainen, eikä viitteitä vauriosta ole. Tehdyissä tiiveysmittauksissa havaittiin ilmavuotoreittejä oireiluluokkien A136 ja C189 rakenteissa. 6 Suositukset jatkotoimenpiteistä 6.1 Ruokasali Ruokasalin vesikaton kaadot tulee korjata siten, ettei sadevesi lammikoidu katolle, vaan poistuu kattokaivoon. Räystäspellitysten saumaukset tulee massata uudelleen, jotta sadevesi ei pääse kulkeutumaan pellityksen rei istä hallitsemattomasti rakenteeseen. Vesikatto tulee puhdistaa 2-3 kertaa vuodessa kaikesta katolle kertyneestä roskasta. Ruokasalin sisäilman mineraalivillakuitujen määrä tulee mitata ja tarvittaessa tehdä toimenpiteet villakuitujen määrän vähentämiseksi. Yläpohjan paikkavalun pohjana ollut vanerilevy tulee poistaa ja paikkavalun vedenpitävyys tulee varmistaa. Ruokasalin ja keittiön liitoskohdassa oleva liikuntasauma tulee massata elastisella materiaalilla. Ruokasalin ulkoseinän haljennut tiiliverhous sekä rakennuksen ulko-, että sisäpinnalla tulee korjata. Ruokasalin ja keittiön välinen rikkoutunut seinä tulee tutkia rakenteen osalta tarkemmin. Ulkoseinien tiilirakenteinen sisäkuori tulee purkaa ja vaurioitunut lämmöneriste ja puurakenteet tulee poistaa. Seinään tulee rakentaa uusi kosteusteknisesti toimiva tuuletustila, lämmöneristeet, höyrynsulku ja sisäkuori. Rakennuksen sisään jääneen vanhan ulkoseinän epätiiviit läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Käytöstä poistettujen ikkuna-aukkojen vesihöyrynvastuksen parantamisen tarve tulee selvittää. 6.2 Liikuntasali, sosiaalitilat ja keittiö Liikuntasalin yhteydessä olevan maan alla sijaitsevan näyttämövaunuvaraston betonirakenteisen seinän vedeneristyksen kunto tulee tutkia ja korjata tarvittaessa. Liikuntasalin alapohjan rakenne tulee tutkia. Keittiön ja poikien pukuhuoneen välisen väliseinän poikkeavan kosteuden syy tulee tutkia ja seinä korjata. Poikien pukuhuoneen lattian poikkeavan kosteuden syy tulee tutkia ja korjata, alapohja tulee kuivattaa ja kemiallisesti vaurioitunut matto tulee vaihtaa kosteutta kestävään lattiapinnoitteeseen. Liikuntasalin ja aulan katon vuotokohta tulee korjata ja yläpohjan vaurioituneet lämmöneristeet ja puurakenteet tulee vaihtaa. Harjakatto-osan pellitykset ja massaukset tulee korjata ja nousseet naulat tulee vaihtaa tiivistettyihin kateruuveihin. Liikuntavälinevaraston yläpohjan lämmöneristeiden päällä oleva sahanpuru SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

59 ja laudan kappaleet tulee poistaa. Halkeamat ulkoseinien tiiliverhouksissa tulee korjata. Liikuntasaumat tulee massata elastisella massalla. Ulkoseinien ja sokkeleiden kosteusrasitusta tulee vähentää ohjaamalla sadevedet pois rakennuksen läheisyydestä. Keittiön ja liikuntasalin sisäkuorelta tiilirakenteiset ulkoseinät tulee korjata rakentamalla uusi kosteusteknisesti toimiva sisäkuoren tiiliverhous, höyrynsulku, lämmöneriste ja tuuletusväli Oireiluluokat Linoleum-lattiapinnoitteiden vahausta ei suositella jatkossa, jotta vahauksen aiheuttama kemikaalien vapautuminen linoleumista ei lisääntyisi. Oireiluluokkahuoneiden A136 ja C189 käyttöä ei suositella, koska tiloissa on hallitsemattomia vuotoilmareittejä ulkovaipan rakenteista. SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

60 Yleistä kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkamisesta Kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkutöissä syntyvien epäpuhtauksien leviäminen muihin tiloihin tulee estää riittävällä suojauksella (purkutyöalueen osastointi muoviseinin ja alipaineistus) sekä huolehdittava työntekijöiden suojauksesta. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöissä on huomioitava työturvallisuuslain 738/2002 sekä Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 säännöstöt. Korjaustöistä on laadittu ohje Ratu-kortti Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. 60 Espoossa FM Petriikka Karttunen Sisäilmatutkija korjaussuunnittelu DI Lari Eskola Projektipäällikkö korjaussuunnittelu DI Marko Björkroth Talotekniikka-asiantuntija korjaussuunnittelu SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS - JATKOTUTKIMUS 2,

61 LIITE 1: Pohjapiirustusote

62 Liite 1: Pohjapiirustus Pohjapiirustus Mikrobimääritykset RAK2.3 US2.1 US2.12 US2.11 VS2.3 AP2.1 VS2.2 VS2.1 US2.10 US2.13 RAK2.2 US2.9 Vanha ulkoseinä US2.8 US2.7 US2.4 US2.3 US2.2 RAK2.1 VS2.4 US2.6 US2.5

63 Liite 1: Pohjapiirustus Pohjapiirustus Mikrobimääritykset US2.17 US2.14 YP2.2 US2.16 YP2.1 US2.15 US2.18

64 Liite 1: Pohjapiirustus Pohjapiirustus Mikrobimääritykset YP2.4 Luokkahuone A136 YP2.3 YP2.5

65 Liite 1: Pohjapiirustus Pohjapiirustus Mikrobimääritykset VP2.1 VP2.2 Luokkahuone C189 Luokkahuone C205

66 Liite 1: Pohjapiirustus Pohjapiirustus Haitta-aine- ja VOC-määritykset sekä viiltomittaukset ASB2.2 RAK2.3 PAH2.2 VOC2.3 96RH%/20 C ASB2.1 PAH2.1 RAK2.2 76RH%/19 C

67 Liite 1: Pohjapiirustus Pohjapiirustus Haitta-aine- ja VOC-määritykset VOC2.1 VOC2.2 VOCi2.1 PAHi2.1 Luokkahuone C189 VOCi2.2 PAHi2.2 Luokkahuone C205

68 Liite 1 1 (2) Merkkien selitykset: US = ulkoseinä, VS = väliseinä, AP = alapohja, VP = välipohja, YP = yläpohja RAK = rakenneavaus VOC = VOC-määritys materiaalista, VOCi = VOC-määritys ilmanäytteestä, PAH = PAH-määritys materiaalista, PAHi = PAH-määritys ilmanäytteestä, ASB = asbestimääritys materiaalinäytteestä RAK Rakenneavaus US US US US Materiaalien mikrobit, ulkoseinät, ei viitettä vauriosta Materiaalien mikrobit, ulkoseinät, heikko viite vauriosta Materiaalien mikrobit, ulkoseinät, viite vauriosta Materiaalien mikrobi, ulkoseinät, vahva viite vauriosta Rakenteessa poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella (mittalaitteen antama lukuarvo yli 80) XXRH%XX C Rakenteen suhteellisen kosteuden mittaus ns. viiltomittauksena, lattiapinnoitteen alla kosteus ei ylittänyt kriittistä kosteutta (RH < 80 %) XXRH%XX C Rakenteen suhteellisen kosteuden mittaus ns. viiltomittauksena, lattiapinnoitteen alla kosteus ylitti kriittistä kosteutta (RH > 80 %) VOC VOC Materiaalin VOC-emissiot ovat tavanomaisella tasolla Materiaalin VOC-emissiot ovat koholla ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p , Y-tunnus

69 Liite 1 2 (2) PAH PAH PAH PAHi PAHi Materiaali sisältää pieniä määriä PAH-yhdisteitä Materiaali sisältää yli 200 mg/kg PAH-yhdisteitä ja on käsiteltävä ongelmajätteenä Ilmanäytteessä ei ole ohjearvoja, tavoitetasoja eikä viitearvoja ylittäviä määriä PAH-yhdisteitä Ilmanäytteessä on ohjearvoja, tavoitetasoja tai viitearvoja ylittäviä määriä PAH-yhdisteitä ASB ASB Materiaali ei sisällä asbestia Materiaali sisältää asbestia ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p , Y-tunnus

70 LIITE 2: Analyysivastaus Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82 LIITE 3: Analyysivastaus VOC-analyysit materiaalinäytteille

83 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) Petriikka Karttunen Bertel Jungin aukio ESPOO VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: Näytteen kerääjät: Petriikka Karttunen Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Viitasaari, Jenna Nordström Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

84 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Mittauskohde: 2.1 C189 linoleum P:4,82g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,03 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni 31 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 14 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 23 µg/m³g Etanoli 1) 1 µg/m³g 1-Heptanoli 4 µg/m³g 1-Heksanoli 2 µg/m³g 1-Oktanoli 3 µg/m³g 1-Pentanoli 4 µg/m³g 2-Propanoli 2) 1 µg/m³g MONIARVOISET ALKOHOLIT Tunnistamaton glykoli** 21 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 19 µg/m³g 1-Butoksi-2-propanoli** 9 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 25 µg/m³g 2-Fenoksietanoli 2 µg/m³g 1-Metoksi-2-propanoli 3 µg/m³g 1-(2-Metoksipropoksi)-2-propanoli** 41 µg/m³g Dipropyleeniglykolimetyylieetteri 3) 130 µg/m³g ALDEHYDIT n-butanaali 4) 2 µg/m³g Dekanaali 1 µg/m³g Heksanaali 5 µg/m³g Heptanaali 4 µg/m³g Nonanaali 6 µg/m³g Oktanaali 11 µg/m³g Pentanaali 2 µg/m³g KETONIT Asetoni 5) 5 µg/m³g 4-Hydroksi-4-metyyli-2-pentanoni 3 µg/m³g 2-Heptanoni 2 µg/m³g 2-Oktanoni 2 µg/m³g HAPOT Butaanihappo eli voihappo 13 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

85 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) Yhdiste Tulos Yksikkö Etikkahappo 6) 29 µg/m³g Heksaanihappo, kapronihappo 16 µg/m³g Pentaanihappo, valeriaanahappo 13 µg/m³g Propaanihappo 26 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT Texanol 7) 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 280 µg/m³g 1) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 3) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 4) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 5) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 6) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 7) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Mittauskohde: 2.2, C205 linoleum P:4,19g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,07 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni 20 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 12 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 12 µg/m³g Etanoli 1) 2 µg/m³g 2-Propanoli 2) 1 µg/m³g MONIARVOISET ALKOHOLIT Tunnistamaton glykoli** 6 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 17 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 16 µg/m³g 2-Fenoksietanoli 2 µg/m³g 1-(2-Metoksipropoksi)-2-propanoli** 10 µg/m³g Dipropyleeniglykolimetyylieetteri 32 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

86 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) Yhdiste Tulos Yksikkö ALDEHYDIT n-butanaali 3) 2 µg/m³g Dekanaali 2 µg/m³g Heksanaali 5 µg/m³g Heptanaali 4 µg/m³g Nonanaali 6 µg/m³g Oktanaali 9 µg/m³g Pentanaali 2 µg/m³g KETONIT Asetoni 4) 5 µg/m³g 4-Hydroksi-4-metyyli-2-pentanoni 7 µg/m³g HAPOT Butaanihappo eli voihappo 14 µg/m³g Etikkahappo 5) 29 µg/m³g Heksaanihappo, kapronihappo 16 µg/m³g Pentaanihappo, valeriaanahappo 13 µg/m³g Propaanihappo 28 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT Texanol 6) 7 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 170 µg/m³g 1) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 3) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 4) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 5) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 6) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti Tulosten tarkastelu Näyte on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Yhdellä tähdellä (*) merkityt tulokset eivät ole akkreditoituja. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. Kolmella tähdellä (***) merkityt tulokset eivät ole kvantitatiivisia, tunnistukseen on käytetty puhdasta vertailuainetta. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

87 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

88 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Viitasaari laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

89 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Petriikka Karttunen Bertel Jungin aukio ESPOO VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: Näytteen kerääjät: Petriikka Karttunen Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Viitasaari, Kim Kuusisto Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

90 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka:, Espoo Mittauskohde: VOC 2.3, C116, muovimatto, P:3,16g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,19 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Ksyleenit (p,m) 1 µg/m³g TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni 44 µg/m³g a-longipineeni** 2 µg/m³g Longisykleeni** 3 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT Bentsyylialkoholi 5 µg/m³g 1-Butanoli 19 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 1130 µg/m³g 2-Etyyli-4-metyyli-1-pentanoli** 4 µg/m³g FENOLIT Fenoli 1 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 16 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 4 µg/m³g 2-Etyyliheksanaali 7 µg/m³g Nonanaali 2 µg/m³g KETONIT Asetoni 2) 5 µg/m³g 3-Heptanoni** 6 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT Texanol 3) 3 µg/m³g MUUT Alkoholien ja hiilivetyjen seos** 4) 93 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 3700 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti 3) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti 4) Seoksen kiehumispisteväli on noin C. Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkiin. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

91 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Yhdellä tähdellä (*) merkityt tulokset eivät ole akkreditoituja. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. Kolmella tähdellä (***) merkityt tulokset eivät ole kvantitatiivisia, tunnistukseen on käytetty puhdasta vertailuainetta. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

92 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Kim Kuusisto laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

93 LIITE 4: Analyysivastaus VOC-analyysit ilmanäytteille

94 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Petriikka Karttunen Bertel Jungin aukio ESPOO VOC-analyysi ilmanäytteestä Asiakasviite: Näytteen kerääjät: Petriikka Karttunen Analyysin kuvaus: Haihtuvat orgaaniset yhdisteet; ATD-GC-MS, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Viitasaari, Helinä Hämäläinen Analysointimenetelmä Näytteet on kerätty Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen ja analysoitu kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta kyseiset aineet mukaan lukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Yksittäisiä yhdisteitä on kvantitoitu 1-40 kpl tai niin monta, että vähintään 2/3 TVOC-alueen piikkien yhteispinta-alasta on selvitetty. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden kokonaispitoisuus tolueeniekvivalenttina ja TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Tulokset (µg/m³) perustuvat laboratoriolle ilmoitettuun ilmamäärään/keräysaikaan. Analyysimenetelmän mittausepävarmuus ilman näytteenottoa (luottamusväli 95 %) on aktiivinäytteille % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 30 %. Passiivinäytteille mittausepävarmuus on vastaavasti % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 35 %. Tolueeniekvivalenttina määritettyjen yksittäisten yhdisteiden, samoin usein myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden mittausepävarmuudet ovat edellä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen, ollen keskimäärin 4 ng/näyte eli 0,4 µg/m³ 10 dm³:n aktiiviselle tai 15 vrk:n passiiviselle näytteelle. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

95 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka:, Espoo Mittauskohde: C189 Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: : :37 Ilmamäärä: 9,97 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Sykloheksaani 0,5 µg/m³ AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 0,7 µg/m³ Tolueeni 0,6 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 1 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 2 µg/m³ Tunnistamaton glykoli** 3 µg/m³ ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 0,7 µg/m³ 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 7 µg/m³ 2-Fenoksietanoli 0,9 µg/m³ 1-(2-Metoksipropoksi)-2-propanoli** 8 µg/m³ Dipropyleeniglykolimetyylieetteri 27 µg/m³ ALDEHYDIT Bentsaldehydi 0,6 µg/m³ Dekanaali 2 µg/m³ Nonanaali 1 µg/m³ KETONIT Asetoni 1) 5 µg/m³ 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 0,8 µg/m³ HAPOT Heksaanihappo, kapronihappo 1 µg/m³ Pentaanihappo, valeriaanahappo 0,5 µg/m³ ESTERIT JA LAKTONIT Texanol 2) 1 µg/m³ PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 0,8 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 30 µg/m³ 1) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 2) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

96 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka:, Espoo Mittauskohde: C205 Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: : :49 Ilmamäärä: 10,05 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 0,6 µg/m³ Tolueeni 0,5 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 1 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 0,9 µg/m³ Tunnistamaton glykoli** 4 µg/m³ FENOLIT Fenoli 0,4 µg/m³ ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 0,9 µg/m³ 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 8 µg/m³ 2-Fenoksietanoli 0,6 µg/m³ 1-Metoksi-2-propanoli 0,4 µg/m³ 1-(2-Metoksipropoksi)-2-propanoli** 9 µg/m³ Dipropyleeniglykolimetyylieetteri 25 µg/m³ ALDEHYDIT Bentsaldehydi 0,6 µg/m³ Nonanaali 0,8 µg/m³ Oktanaali 2 µg/m³ KETONIT Asetoni 1) 3 µg/m³ HAPOT Butaanihappo eli voihappo 0,5 µg/m³ Etikkahappo 2) 13 µg/m³ Heksaanihappo, kapronihappo 1 µg/m³ Pentaanihappo, valeriaanahappo 0,5 µg/m³ PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 0,7 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 30 µg/m³ 1) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

97 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Tulosten tarkastelu Näyte on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Yhdellä tähdellä (*) merkityt tulokset eivät ole akkreditoituja. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. Kolmella tähdellä (***) merkityt tulokset eivät ole kvantitatiivisia, tunnistukseen on käytetty puhdasta vertailuainetta. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Näytteestä ilmoitetaan yhdisteen omalla vasteella lasketun pitoisuuden lisäksi pitoisuus tolueeniekvivalenttina niille yhdisteille, joiden pitoisuus tolueeniekvivalenttina määritettynä on lähellä tai ylittää ns. asumisterveysasetuksen [1] toimenpiderajan. [1] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Viitasaari laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

98 LIITE 5: Analyysivastaus Asbestianalyysi materiaalinäytteille

99 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (2) Petriikka Karttunen Bertel Jungin aukio ESPOO Asbesti materiaalinäytteestä Analyysin kuvaus: Käsittelijä(t): Asiakasviite: Asbestin määritys elektronimikroskoopilla Päivi Tuominen Analysointimenetelmä Määritys elektronimikroskoopilla (EM): Hienonnettua materiaalinäytettä suodatettiin tislatulla vedellä kalvosuodattimelle. Suodatin tutkittiin elektronimikroskoopilla ja jos suodattimella esiintyi kuituja, ne tunnistettiin energiadispersiivisellä spektrometrillä (EDS). Asbestilla tarkoitetaan Valtioneuvoston asetuksessa 798/2015 mainittuja kuitumaisia silikaatteja: - aktinoliittiasbesti CAS No amosiittiasbesti CAS No antofylliittiasbesti CAS No krysotiili CAS No krokidoliitti CAS No tremoliittiasbesti CAS No erioniitti CAS No Hiukkanen katsotaan kuitumaiseksi, jos sen pituuden suhde läpimittaan on vähintään 3:1. Tuloksissa on ilmoitettu, sisältääkö näyte asbestikuituja (+) vai ei (-). Asbestimineraali yksilöidään silloin, kun näytteen sisältämät kuidut ovat krokidoliittia. Tiedot näytteenottopaikasta ja -ajasta sekä mittauskohteista ovat asiakkaan laboratoriolle ilmoittamia. Analyysiin liittyy tietty mittausepävarmuus, josta annetaan arvio pyydettäessä. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

100 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (2) Tulokset CK Mittauspaikka: Näytteenottoaika: Aine:, Espoo Asbesti Mittauskohde Tulos Menetelmä 1. C116 pikisively - EM 2. keittiön us.,kermi - EM Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Esa Vanhala tutkija Helsinki Päivi Tuominen erikoislaboratoriomestari Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

101 LIITE 6 Analyysivastaus PAH-yhdisteet materiaalinäytteille

102 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) Petriikka Karttunen Bertel Jungin aukio ESPOO PAH-määritys materiaalinäytteestä Asiakasviite: Näytteen kerääjät: Petriikka Karttunen Analyysin kuvaus: PAH-yhdisteet tuotteessa, GC-MS, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Outi Kammonen Analysointimenetelmä Menetelmällä mitataan 16 PAH-yhdisteen pitoisuus materiaalinäytteessä. Näyte uutetaan dikloorimetaanilla ja analysoidaan kaasukromatografi-massaspektrometri -laitteistolla. Yksittäisen PAH-yhdisteen määritysraja on suuruusluokkaa 0,05-0,1 mg/kg. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

103 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) CK Näyte/keräin: PAH 2.1 Mittauspaikka:, Espoo Mittauskohde: C 116, pikisively Analysointipvm.: /OKA1 Näytteenottoaika: Yhdiste Tulos Yksikkö Naftaleeni 0,47 mg/kg Asenaftyleeni < 0,19 mg/kg Asenafteeni < 0,19 mg/kg Fluoreeni 0,20 mg/kg Fenantreeni 0,59 mg/kg Antraseeni 0,31 mg/kg Fluoranteeni 1,2 mg/kg Pyreeni 0,71 mg/kg Bentso[a]antraseeni 1,2 mg/kg Kryseeni 1,2 mg/kg Bentso(b)fluoranteeni 1,4 mg/kg Bentso(k)fluoranteeni 1,5 mg/kg Bentso(a)pyreeni 1,2 mg/kg Indeno(1,2,3-cd)pyreeni 1,7 mg/kg Dibentso(a,h)antraseeni 0,61 mg/kg Bentso(ghi)peryleeni 1,2 mg/kg Määritettyjen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 13 mg/kg Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

104 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) CK Näyte/keräin: PAH 2.2 Mittauspaikka:, Espoo Mittauskohde: keittiön us., kermi Analysointipvm.: /OKA1 Näytteenottoaika: Yhdiste Tulos Yksikkö Naftaleeni < 0,20 mg/kg Asenaftyleeni < 0,20 mg/kg Asenafteeni < 0,20 mg/kg Fluoreeni < 0,20 mg/kg Fenantreeni 1,3 mg/kg Antraseeni < 0,20 mg/kg Fluoranteeni 0,45 mg/kg Pyreeni 0,78 mg/kg Bentso[a]antraseeni 3,6 mg/kg Kryseeni 7,5 mg/kg Bentso(b)fluoranteeni 8,5 mg/kg Bentso(k)fluoranteeni 11 mg/kg Bentso(a)pyreeni 7,1 mg/kg Indeno(1,2,3-cd)pyreeni < 7,3 mg/kg Dibentso(a,h)antraseeni 5,4 mg/kg Bentso(ghi)peryleeni < 18 mg/kg Määritettyjen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 45 mg/kg Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

105 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) Tulosten tarkastelu Jos pitoisuus on jäänyt alle määritysrajan, tulostaulukkoon on merkitty määritysraja ja sen eteen pienempi kuin -merkki (<). Yleistä kivihiilitervasta, bitumista ja PAH-yhdisteistä: Kivihiilitervasta valmistetut tuotteet sisältävät satoja orgaanisia yhdisteitä, joista haitallisimpia ovat syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAHyhdisteet. Vesieristeinä on käytetty erilaisia kivihiilitervaan perustuvia tuotteita, öljypohjaisia bitumeja sekä bitumin ja kivihiilitervatuotteiden seoksia. Yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuus kivihiilitervatuotteissa, mm. kreosoottieristeessä, saattaa olla yli 1000 mg/kg. Myös bitumit voivat sisältää PAH-yhdisteitä, kuitenkin selvästi vähemmän kuin kivihiilitervaan perustuvat valmisteet. Jos PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus on yli 200 mg/kg, toimitetaan tällainen jäte yleensä ongelmajätelaitokselle. Lisätietoa PAH-yhdisteitä sisältävistä rakennusmateriaaleista on esitetty RT-kortissa: RT , Haitta- ainetutkimus. Rakennustuotteet ja rakenteet.(2014) Työministeriön päätöksessä (838/1993) PAH-yhdisteet luokitellaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi aineiksi, lisäksi PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit saattavat aiheuttaa ihon ja silmien ärsytystä, punotusta ja valoherkistymistä. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavina aineina PAH-yhdisteet luokitellaan myös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle vaaraa aiheuttaviksi tekijöiksi. Raskaana olevia ei tule käyttää työhön, jossa altistutaan syöpävaaraa aiheuttaville kemikaaleille. Tuloksen tulkinta Näytteet sisältävät pieniä määriä eräitä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä). Materiaalia käsiteltäessä tulee välttää ihokosketusta materiaaliin ja käyttää suojakäsineitä, esimerkiksi nahkahansikkaita. Sisältä likaantuneet käsineet pitää vaihtaa puhtaisiin. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

106 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Outi Kammonen asiantuntija Helsinki Jonas Excell asiantuntija Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

107 LIITE 7: Analyysivastaus PAH-yhdisteet ilmanäytteille

108 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) Petriikka Karttunen Bertel Jungin aukio ESPOO PAH-määritys ilmanäytteestä Asiakasviite: Näytteen kerääjät: Petriikka Karttunen Analyysin kuvaus: PAH-yhdisteet ilmassa, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Outi Kammonen, Helinä Hämäläinen Analysointimenetelmä Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) mittausmenetelmässä ilmanäytteestä analysoidaan EPA:n (Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto) priorisoimat 16 PAH-yhdistettä sekä 2- ja 1- metyylinaftaleenit. PAH-yhdisteet jakautuvat ilmassa sekä kaasu- että hiukkasfaasiin. Tämä on huomioitava yhdisteiden näytteenotossa. Jakautumiseen vaikuttaa mm. yhdisteen höyrynpaine, ympäristön lämpötila ja hiukkasten pinta-alakonsentraatio. Tyypillinen jako höyry- ja hiukkasfaasin kesken on seuraava: Naftaleeni, joka on PAH-yhdisteryhmän haihtuvin, on yleensä höyryjakeen pääkomponentti. Höyryjakeessa esiintyvät myös 2- ja 1-metyylinaftaleenit, asenaftyleeni, asenafteeni, fluoreeni, fenantreeni sekä antraseeni. Fluoranteeni ja pyreeni esiintyvät sekä höyry- että hiukkasjakeessa. Hiukkasjakeen yhdisteet ovat vaikeasti huoneenlämpötilassa haihtuvia (kiehumispisteet C). Tähän ryhmään kuuluvat: bentso[a]antraseeni, kryseeni, bentso[b]fluoranteeni, bentso [k]fluoranteeni, bentso[a]pyreeni, indeno[1,2,3-cd]pyreeni, dibentso[a,h]antraseeni, bentso [ghi]peryleeni sekä lisäksi fluoranteeni ja pyreeni, jotka esiintyvät osittain myös höyrymuodossa. - Höyryinä esiintyvät PAH-yhdisteet kerätään virtausnopeudella 0,1-1,0 l/min adsorptioputkeen (Orbo 43). Määritysraja 10 l näytteelle on n. 0,1 µg/m³ ja 100 l näytteelle n. 0,01 µg/m³. - Hiukkasiin sitoutuneet PAH-yhdisteet kerätään virtausnopeudella 1-20 l/min teflonsuodattimelle (ø 37 mm). Määritysraja 100 l näytteelle on n. 0,01 µg/m³ ja l näytteelle n. 0,001 µg/m³. Analyysiä varten yhdisteet uutetaan keräimestä liuottimella ja määritetään käyttäen GC/MSlaitteistoa. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

109 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) CK Näyte/keräin: Suodatin/PAH-71 Mittauspaikka:, Espoo Mittauskohde: C189 Analysointipvm.: /OKA1 Näytteenottoaika: : :14 Ilmamäärä: 200 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö Naftaleeni < 0,013 µg/m³ Asenaftyleeni < 0,013 µg/m³ Asenafteeni < 0,013 µg/m³ Fluoreeni < 0,013 µg/m³ Fenantreeni < 0,013 µg/m³ Antraseeni < 0,013 µg/m³ Fluoranteeni < 0,013 µg/m³ Pyreeni < 0,013 µg/m³ Bentso[a]antraseeni < 0,013 µg/m³ Kryseeni < 0,013 µg/m³ Bentso[b]fluoranteeni < 0,013 µg/m³ Bentso[k]fluoranteeni < 0,013 µg/m³ Bentso[a]pyreeni < 0,013 µg/m³ Indeno[1,2,3-cd]pyreeni < 0,013 µg/m³ Dibentso[a,h]antraseeni < 0,013 µg/m³ Bentso[ghi]peryleeni < 0,013 µg/m³ 2-Metyylinaftaleeni < 0,013 µg/m³ 1-Metyylinaftaleeni < 0,013 µg/m³ Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

110 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) CK Näyte/keräin: Suodatin/PAH-72 Mittauspaikka:, Espoo Mittauskohde: C205 Analysointipvm.: /OKA1 Näytteenottoaika: : :29 Ilmamäärä: 400 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö Naftaleeni < 0,006 µg/m³ Asenaftyleeni < 0,006 µg/m³ Asenafteeni < 0,006 µg/m³ Fluoreeni < 0,006 µg/m³ Fenantreeni < 0,006 µg/m³ Antraseeni < 0,006 µg/m³ Fluoranteeni < 0,006 µg/m³ Pyreeni < 0,006 µg/m³ Bentso[a]antraseeni < 0,006 µg/m³ Kryseeni < 0,006 µg/m³ Bentso[b]fluoranteeni < 0,006 µg/m³ Bentso[k]fluoranteeni < 0,006 µg/m³ Bentso[a]pyreeni < 0,006 µg/m³ Indeno[1,2,3-cd]pyreeni < 0,006 µg/m³ Dibentso[a,h]antraseeni < 0,006 µg/m³ Bentso[ghi]peryleeni < 0,006 µg/m³ 2-Metyylinaftaleeni < 0,006 µg/m³ 1-Metyylinaftaleeni < 0,006 µg/m³ Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

111 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) CK Näyte/keräin: Orbo-43/PAH-69 Mittauspaikka:, Espoo Mittauskohde: C189 Analysointipvm.: /OKA1 Näytteenottoaika: : :35 Ilmamäärä: 101 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö Naftaleeni 0,06 µg/m³ 2-Metyylinaftaleeni 0,05 µg/m³ 1-Metyylinaftaleeni 0,03 µg/m³ Asenaftyleeni < 0,01 µg/m³ Asenafteeni < 0,01 µg/m³ Fluoreeni < 0,01 µg/m³ Fenantreeni < 0,01 µg/m³ Antraseeni 0,02 µg/m³ Fluoranteeni < 0,01 µg/m³ Pyreeni < 0,01 µg/m³ Bentso[a]antraseeni < 0,02 µg/m³ Kryseeni < 0,02 µg/m³ Bentso[b]fluoranteeni < 0,02 µg/m³ Bentso[k]fluoranteeni < 0,02 µg/m³ Bentso[a]pyreeni < 0,02 µg/m³ Indeno[1,2,3-cd]pyreeni < 0,02 µg/m³ Dibentso[a,h]antraseeni < 0,02 µg/m³ Bentso[ghi]peryleeni < 0,02 µg/m³ Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

112 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) CK Näyte/keräin: Orbo-43/PAH-70 Mittauspaikka:, Espoo Mittauskohde: C205 Analysointipvm.: /OKA1 Näytteenottoaika: : :49 Ilmamäärä: 201 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö Naftaleeni 0,02 µg/m³ 2-Metyylinaftaleeni 0,02 µg/m³ 1-Metyylinaftaleeni 0,01 µg/m³ Asenaftyleeni < 0,01 µg/m³ Asenafteeni < 0,01 µg/m³ Fluoreeni < 0,01 µg/m³ Fenantreeni < 0,01 µg/m³ Antraseeni < 0,01 µg/m³ Fluoranteeni < 0,01 µg/m³ Pyreeni < 0,01 µg/m³ Bentso[a]antraseeni < 0,01 µg/m³ Kryseeni < 0,01 µg/m³ Bentso[b]fluoranteeni < 0,01 µg/m³ Bentso[k]fluoranteeni < 0,01 µg/m³ Bentso[a]pyreeni < 0,01 µg/m³ Indeno[1,2,3-cd]pyreeni < 0,01 µg/m³ Dibentso[a,h]antraseeni < 0,01 µg/m³ Bentso[ghi]peryleeni < 0,01 µg/m³ Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

113 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) Tulosten tarkastelu Jos pitoisuus on jäänyt alle määritysrajan, tulostaulukkoon on merkitty määritysraja ja sen eteen pienempi kuin -merkki (<). HTP-ARVOT Työpaikan ilman haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ovat sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia ohjeraja-arvoja HTP8h naftaleeni 5000 µg/m³ HTP8h bentso(a)pyreeni 10 µg/m³ Muille mitatuille PAH-yhdisteille ei ole ainekohtaista HTP-arvoa. TAVOITETASOT Työterveyslaitoksen asettamat tavoitetasot ovat ala- tai työtehtäväkohtaisia suosituksia, joihin työpaikkojen tulisi työolosuhteita kehitettäessä pyrkiä. Tavoitetaso naftaleeni 50 µg/m³ (kreosoottikyllästämöt ja kyllästetyn puutavaran käsittely) 2 µg/m³ (sisäilma; hajua ei saa esiintyä) Tavoitetaso bentso(a)pyreeni <0,1 µg/m³ (koksaamot) <0,01 µg/m³ (muut työpaikat) PITKÄAIKAISEN ALTISTUMISEN VIITEARVOT Sisäilmamittauksissa (esim. toimistoympäristöt) sovelletaan yleisesti seuraavia naftaleenin pitkäaikaisen altistumisen terveysperusteisia viitearvoja: 10 µg/m³ (Saksan ympäristöministeriö) 3 µg/m³(rfc-arvo; USA:n ympäristönsuojeluvirasto EPA) ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN VIITEARVO (STM:n asetus 545/2015) Toimenpideraja naftaleenille 10 µg/m³ (tolueenin vasteella laskettuna; hajua ei saa esiintyä) Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

114 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (7) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Jonas Excell asiantuntija Helsinki Outi Kammonen asiantuntija Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

115 LIITE 8: Tiiveysmittausraportti

116 Muistio 1 (5) n tiiveysmittaus Kohde Aika Paikka Läsnä Veininkatu 24, Espoo Marko Björkroth, urakoitsijan edustajat 1 Tiivistelmä n kahden opetustilan tiivistyskorjausten onnistumista selvitettiin merkkiainetekniikalla. Tutkittavat tilat alipaineistettiin rakennuksen omalla ilmanvaihtojärjestelmällä. Tila A136 oli lähtötilanteessa noin 1,5 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. Alipaine säädettiin 8 13 pascaliin tulppaamalla osa tuloilmalaitteista. Merkkiainetta syötettiin kolmesta pisteestä tilan lattian, ulkoseinän ja yläpohjan eristekerrokseen. Tilassa havaittiin vain yksi vuotoreitti ulkoseinällä, johtokourun takana. Tila C189 oli lähtötilanteessa noin 1 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna luokan oven ollessa auki ja Pa alipaineinen luokan oven ollessa kiinni. Merkkiainetutkimus toteutettin oven ollessa suljettuna. Merkkinainetta syötettiin kolmesta pisteestä ulkoseinän eristekerrokseen. Merkittäviä vuotoreittejä todettiin lämmityspatterien kannakkeissa. Lisäksi vähäisempiä vuotoreittejä todettiin lattian ja ulkoseinän liitoskohtaan tehdyn tiivistyksen rajalla, tiilten pystysaumoissa, sekä yhdessä ulkoseinälle sijoitetussa pistorasiassa. Tilan C189 ilmanvaihdon säädöt poikkeavat merkittävästi muista rakennuksen tiloista. 2 Tavoite ja menetelmät Tavoitteena oli selvittää kahden tiivistyskorjatun huonetilan tiiveys merkkiainetekniikalla. Tiiveyskokeen aikana tavoitellaan 10 Pa alipainetta ulkoilmaan verrattuna. Alipaineistus toteutettiin rakennuksen omalla ilmanvaihtojärjestelmällä. Tilan A136 alipaine ulkoilmaan verrattuna oli noin 1 Pa sekä luokan oven ollessa avoinna että suljettuna. Alipaine säädettiin tavoitealueelle tulppaamalla tilan tuloilmalaitteet osittain. Mittauksen aikana paine-ero vaihteli 8 13 Pa. Tilan C189 tulo- ja poistoilmavirtojen havaittiin olevan epätasapainossa, koska tilan alipaineisuus kasvoi Pascaliin, kun ovi suljettiin. Tiiveysmittaus suoritettiin tällä, ohjearvoa suuremmalla, alipaineisuudella, koska ao. alipaine esiintyy normaalissa käyttötilanteessa. Havainnon jälkeen myös viereisen luokan C188 paine-ero ulkoilmaan verrattuna mitattiin luokan oven ollessa kiinni. Hetkellisen mittauksen tulos oli 1,5 Pa, joten ilmanvaihdon tasapaino-ongelma koskee vain luokkaa C189. Merkkiaineen käytettiin laimeaa (5 %) vedyn ja typen seosta, jota syötettiin ulkoseinärakenteeseen. Merkkiaineen syöttöreiät tehtiin ulkoseinän ja yläpohjarakenteen tiiveysmittauksessa huoneen sisäpuolelta, mutta alapohjarakenteen tapauksessa reijät porattiin tilan A-Insinöörit Oy ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p , Y-tunnus

117 2 (5) C189 alapuolella sijaitsevan varaston kattoon. Ala- ja yläpohjien kohdalla porattiin myös ylimääräiset reijät, joiden avulla varmistettiin merkkiaineen leviäminen eristekerroksessa. Merkkikaasun tunkeutumista sisätiloihin havainnoitiin Infinicon 9012 kaasuanalysaattorin ja H21-kaasuanturin avulla. Rakenteiden ilmatiiveyttä arvioitiin RT kortin mukaan. Havainnot jaetaan pistemäisiin, vähäisiin ja merkittäviin vuotoihin. Korjausten tiiveydelle asetetaan tapauskohtaisesti tavoitetaso. Tavoitetasoina voidaan käyttää seuraavia tasomääritelmiä. 1. Täysin tiivis, vuotoja ei sallita 2. Merkittävä tiiveyden parantaminen: Sallitaan vähäisiä vuotoja alipaineistettuna, -10Pa. 3. Tiiveyden parantaminen: Ei saa olla merkittäviä vuotoja alipaineistettuna, -10 Pa ja enintään vähäisiä vuotoja käyttötilanteessa, ilmanvaihto tasapainotettuna alle -5 Pa. Kesän 2018 aikana toteutettujen tiivistyskorjausten tavoitetaso oli merkittävä tiiveyden parantaminen. 3 Havainnot A136 yläpohjassa on mm vahvuinen betonilaatta, jonka päällä on ns. tojalevyeriste A136 yläpohjassa ei havaittu vuotoja, ilmeisesti valaisimien kannakkeet eivät läpäise em. betonilaattaa ja valaisimille tuodut sähköputkitukset ovat valun sisällä A136 ulkoseinällä todettiin merkittävä vuoto johtokourun takana, opettajan työpisteen kohdalla, urakoitsija yritti tiivistää johtokourun ruuvikiinnityksiä kourun sisältä käsin, mutta vuoto ei tyrehtynyt A136 alapohjassa ei havaittu vuotoja, mutta em. ulkoseinä vuotoreitissä havaittiin merkkiainetta kauan ulkoseinän merkkiainesyötön lopettamisen jälkeen, alapohjan eristekerroksesta saattaa olla ilmayhteys ulkoseinän eristekerrokseen C189 itäjulkisuvulla todettiin vuotoreitti kaikissa alle 2 m etäisyydellä kaasun syöttöpisteestä sijainneissa radiaattorin kannakkeissa C189 eteläjulkisivulla todettiin vähäinen ilmavuoto ulkoseinälle sijoitetussa pistorasiassa C189 eteläjulkisivulla todettiin heikko indikaatio merkkikaasusta muutamissa tiilimuurauksen pystysaumoissa, seinän ja lattian liitoskohtaan tehdyn tiivystyksen yläreunassa

118 3 (5) Kuva 1. Ilmavuoto johtokourun takana, tilan A137 puoleisessa nurkassa. Johtokourun ja seinän väliin on asennettu lauta. Johtokourun vuoksi oli mahdotonta määrittää, onko vuoto kourun tai em. laudan kiinnityspisteissä vai onko osittain johtokourun takana sijaitsevan ikkunapenkin tiivistys epäonnistunut. Kuva 2. Vuoto ei loppunut, vaikka johtokourun kiinnitysruuvit tiivistettiin silikonilla. Kuva 3. Luokassa A136 havaittiin myös vuoto ikkunan alanurkassa. Vuoto on ikkunankarmin nurkkaliitoksen ulkoreunassa, jota ei ole tiivistetty. Seinän eristekerrokseen syötetty merkkiaine pääsi tätä kautta lasiväliin ja edelleen sisäpuitteen alanurkan tiivistevuodon kautta sisälle.

119 4 (5) Kuva 4. Luokan C189 vasemmanpuoleisimman radiaattorin kannake rikki/puuttuu, ilmavuoto kannakkeen kiinnityspisteessä. Kuva 4. Myös luokassa C189 todettiin merkkiainetta useiden ikkunoiden alanurkissa. Lasiväliin pääsi merkkiainetta karmien nurkkaliitosten vuodoista A136 tapaan, minkä vuoksi on vaikeaa päätellä, johtuuko merkkiainehavainto pelkästään tiivistevuodosta vai onko sisäpuolen tiiveydessäkin vähäisiä puutteita. Kuva 6. Vähäinen merkkiainehavainto keskellä etelänpuoleista ulkoseinää sijaitsevassa pistorasiassa.

120 5 (5) Kuva 7. Vähäinen merkkiainehavainto ulkoseinän sisäpuolen tiilimuurauksen pystysaumassa, lattian ja seinän liitoskohtaan tehdyn tiivistyksen reunassa. Näitä havaintoja tehtiin 2-3 kpl etelänpuoleisella seinällä. 4 Johtopäätökset Luokan A136 yläpohjassa ja lattiassa (alun perin alapohja, mutta luokan alla sijaitseva ryömintätila on nykyisin varastoksi muutettuna) ei havaittu ilmavuotoja. Ulkoseinällä havaittiin merkittävä, korjausta vaativa, vuotoreitti johtokourun takana. Luokan A136 alipaineisuus oli 0 2 Pa ilmanvaihdon toimessa normaalisti. Luokassa C189 todettiin ilmavuotoa kaikissa merkkiaineen syöttöpisteiden läheisyydessä sijaitsevissa radiaattorien kiinnikkeissä. Havainnon perusteella kaikki kiinnikkeet vuotavat. Luokassa C189 todettiin myös ilmavuotoa ikkunoiden alanurkissa. Tilavan voimakkaan alipaineisuuden vuoksi ilmaa virtaa seinän eristetilasta lasiväliin ja edelleen tiivistevuotojen kautta sisälle. Vähäistä ilmavuotoa todettiin myös yhdessä ulkoseinälle sijoitetussa pistorasiassa. Luokassa C189 saatiin heikko indikaatio merkkiaineesta myös etelänpuoleisen ulkoseinän alaosaan tehdyn tiivistyksen reunassa, osassa tiilimuurauksen pystysaumoja. Merkkiaineena käytetty vety pystyy tunkeutumaan pientenkin halkeamien ja jopa huokoisten materiaalien, kuten rappaus tai maalaamaton kipsilevy, lävitse. Tässä tapauksessa merkkiaine pääsee läpi tiilimuurauksen pystysaumoista, joiden epätasaisen pinnan vuoksi sekä maalikerroksessa että seinän päälle tehdyssä tiivistemassauksessa on ilmeisesti aukkoja. Luokkan C189 havaittiin olevan Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna oven ollessa suljettuna. Viereisen, samaan tuloilmakanavaan kytkeytyvän, luokan C188 alipaine oli vain noin 1,5 Pa, joten ilmanvaihdon tasapainoon liittyvä ongelma koskee vain luokkaa C189. Marko Björkroth