Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi



Samankaltaiset tiedostot
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa

Vauva mielessä. Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla TtM, esh Malin von Koskull

Varhaisen vanhemmuuden tukemisesta

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Vahvuutta vanhemmuuteen - kutsuseminaari , Folkhälsan

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA Heli Savolainen

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

M.Andersson

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari Mirjam Kalland

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Mentalisaatioteoriaan perustuva Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli ja vanhempien kokemuksia perheryhmästä

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

Vauvan Taika projektin loppuseminaari

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä Biomedicum, Helsinki

Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä?

DAGIS-tutkimus Eva Roos, Folkhälsanin tutkimuskeskus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Turun Kaupunkilähetys ry

Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä Radisson Blue hotellin tiloissa kevätkoulutuspäivän jälkeen.

Vahvuutta vanhemmuuteen

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen. Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry.

Päihteet ja vanhemmuus

Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta

ONKO SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VARHAISLAPSUUDESSA MAHDOLLISTA? Andre Sourander

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Vanhemman mentalisaatiokyvyn tukeminen

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma

MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY

Reflektiivinen työote Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

VauvaPolku Polku hyvinvoivaan vauvaperhe-elämään oppimispelin ja siihen liittyvän tutkimuksen esittely

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Voimaperheet. Ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Aivojen kehitys ja mentalisaatio

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Turku /Anu Nurmi

Transkriptio:

Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi

Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL

Tutkimusryhmä Johtaja: Mirjam Kalland, FT, dosentti Helsingin yliopisto/mll/folkhälsan Marjukka Pajulo, LT, FT, dosentti, Turun Yliopisto, Suomen Akatemia tutkija Åse Fagerlund, FT, Neuropsykologi, Folkhälsan Tuovi Hakulinen-Viitanen FT, dosentti, THL Tutkimuskoordinaattori: Martina Salvén Tutkimusassistentti: Mari Laakso Väitöskirjantekijä: Johanna Sourander, MLL/Jyväskylän Yliopisto Yhteistyökumppanit Folkhälsans Förbund: Malin von Koskull, Karola Forstén, Gun Andersson Yhteistyökumppanit MLL: Anne Viinikka, Johanna Sourander, Eeva Oksanen, Marie Rautava

Miksi VV ryhmien vaikuttavuudesta erillinen tutkimusprojekti? Ilman objektiivista arviointia emme voi tietää miten VV ryhmät toimivat ja miten ne vaikuttavat lapsiin, vanhempiin ja perheisiin. Kustannustehokkuus

Vahvuutta vanhemmuuteen Föräldraskapet Främst Tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen malli Haasteet ja suunnitelmia eteenpäin Families First

Tausta Parents First: A Developmental Parenting Program from the Yale Child Study Center Our aim is not to teach parents how to parent, nor is it to dispense advice...but to help parents to listen to their children and listen to themselves

Parents First We wanted to get parents to solve parenting problems by getting inside their children s heads (Slade, Goyette-Ewing ym.)

Parents First Mentalisaatio- ja kiintymyssuhdeteoriaan perustuva ohjelma Suunnattu taaperoikäisille lapsille, riskiperheille 12 reflektiivistä kykyä kasvattavaa ryhmätapaamista Kotitehtäviä, esitteitä vanhemmille

Parents First Families First Struktuuri, teemat ja teoriatausta edelleen samat: Reflektiivinen kyky/mentalisaatio 12 tapaamiskertaa Kotitehtäviä - Minkälainen yhdistelmä (tapaamisten määrä/kotitehtäviä jne) tarvitaan siihen, että vanhemman ajattelutapa/mentalisaatio vahvistuu?

Parents First Taaperoikäiset - Families First vastasyntyneet lapset Lähinnä äidit/vanhemmat - lapset/koko perhe mukana ryhmätapaamisissa Esitteet jätettiin pois

Prosessi Parents First Kehitetty 2000-luvulla Yale Child Study Center Vahvuutta vanhemmuuteen -pilottitutkimus 2007-2010 Pilottiryhmiä Tutkimusmenetelmien kokeilu Folkhälsan Vahvuutta vanhemmuuteen -interventiotutkimus 2012-2018 Datankeruu, analysointi, raportointi Folkhälsanin tutkimuskeskus yhteistyössä FH Förbund, MLL, THL

Interventiotutkimus Jos vanhempien reflektiivinen kyky kasvaa niin miten se näkyy perheen arjessa? vanhempien ja lasten vuorovaikutuksessa? Löytyykö terveyteen ja lapsen kehitykseen liittyviä vaikutuksia?

Interventiotukimuksen kulku Alkumittaus (baseline) esim. RF, masennus Interventio (VV ryhmä) Loppumittaus Seuranta

Yleisiä vaikutuksia: Osallistuminen ryhmään muiden vanhempien kanssa samassa elämäntilanteessa on sinänsä mukavaa ja antoisaa Spesifiä vaikutuksia kohonneen mentalisaatiokyvyn kautta Kohentunut mentalisaatiokyky parantaa kykyä ymmärtää vauvaa, itseä ja puolisoa

Tutkimustavoitteet - yleiset Osallistuminen VV-ryhmään: Vähentää vanhempien stressitasoa Vahvistaa vanhempien sosiaalista tukiverkostoa Vähentää äidin riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen

Tutkimustavoitteet mentalisaatio spesifit Osallistuminen VV-ryhmään: Parantaa vanhempilapsisuhdetta sekä äidin ja vauvan, että isän ja vauvan välillä Lisää parisuhdetyytyväisyyttä Edistää lapsen sosioemotionaalista kehitystä ja terveyttä

Interventiotukimuksen kulku Alkumittaus (baseline) Interventio (VV ryhmä) Vertailuryhmä Loppumittaus Seuranta

Tutkimuksen malli Interventioryhmä - 200 perhettä, jotka ovat osallistuneet VV-ryhmään 1000 perhettä vertailuryhmässä

Ryhmät sovitaan yhteen mahdollisimman tarkkaan: Sosioekonominen status Siviilisääty Ikä Asuinalue Perheen lähtökohtainen stressitaso Masennusoireiden määrä Parisuhdetyytyväisyys

Datankeruu N. 80 kuntaa ympäri Suomea on tehnyt sopimuksen MLL:n kanssa osallistumisesta tutkimukseen Datankeruu alkanut 2012

Rekrytointi tapahtuu kunnan äitiysneuvolan kautta. Neuvola jakaa tietoa tutkimuksesta raskauden lopussa Halukkaat vanhemmat saavat linkin Internet-pohjaiseen kyselyyn

Mittauspisteet Lähtökohta: Raskauden loppuosa (vkot 28-32) Lapsi 1 kk Lapsi 3-4 kk ennen kuin VV-ryhmä alkaa Lapsi 1 v VV-ryhmän jälkeen Seuranta: Lapsi 2 v

Datan keruu Tällä hetkellä yli 1100 vanhempaa (n. 800 perhettä) on antanut kirjallisen suostumuksensa osallistumisesta tutkimukseen

Datan keruu - haasteita Kertyminen on ollut hidasta Interventiokertojen määrä vaihtelee paljon eri kunnissa pidetään eri pituisia VV-ryhmiä perheet eivät osallistu kaikkiin tapaamisiin Tuloksia VV-ryhmien vaikuttavauudesta joudumme odottamaan vielä 1 v kohdalla vastaajia on tällä hetkellä reilu 300, mutta vain n. 20 heistä on osallistunut VV-ryhmään

Seuraavat askeleet Kohdennettu rekrytointi kunnista, joissa järjestetään aktiivisesti VV-ryhmiä Rekrytoidaan myös perheitä suoraan VV-ryhmistä (eikä vain neuvoloiden kautta) Satunnaistettu vertaileva tutkimus (Randomized Control Study) yhteistyössä Yale Child Study Centerin kanssa Aivokuvantamistukimus (fmri) Psykofysiologisia mittauksia (HRV, kortisoli) Kyselylomakkeet

Satunnaistettu vertaileva tutkimus 1. Interventioryhmä (VV ryhmä) 2. Kontrastiryhmä Osallistuu johonkin muuhun ryhmätoimintaan n. 12 kertaa 3. Kontrolliryhmä Saa kaikkia yhteiskunnan tarjoamia palveluita, muttei interventiota

Pohdinta Jos pystymme laajasti Suomessa vaikuttamaan siihen, että vanhemmat pysähtyvät miettimään itseään ja omaa käyttäytymistään enemmän miettimään lastansa ja lapsensa käyttäytymistä ja tarpeita enemmän miettimään puolisonsa sisäistä maailmaa ja tarpeita tarkemmin...

Pohdinta Miten se vaikuttaisi seuraavaan kasvavaan sukupolveen Suomessa? Miten se vaikuttaisi yhteiskuntaan?