Alueellisten sote-toimintojen simulointi Oulu ja ympäristö aluesimulointi Väliraportti 4.9.2018 pj:t Arja Heikkinen ja Tuula Saukkonen
Tavoitteet, periaatteet ja taustatietoa toimeksiantoon
Alueellisten sote-toimintojen simuloinnin tavoitteet Saadaan tarkempi näkökulma maakunnan eri alueiden erityispiirteisiin, hyviin käytäntöihin ja uudistustarpeisiin Löydetään keinoja saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueilla Lisätään maakuntavalmiutta alueilla ja koko maakunnassa Saadaan tietoa, miten palvelut toteutetaan väestön palvelutarpeet huomioiden entistä asiakaslähtöisemmin, kustannusvaikuttavammin sekä sujuvat hoito- ja palveluketjut ja muu integraatio varmistaen Syvennetään ja kohdennetaan alueittain PoPSTerissa tehtyä analyysia
Toimeksiannon periaatteita Tavoitteena valmistautuminen tulevaan järjestämisen malliin, alueelliseen palvelujärjestelmään, palvelutuotannon vaihtoehtoihin sekä verkostomaiseen ja kumppanuuksia hyödyntävään toimintaan Hyödynnetään uudistuksen valmisteluvaiheessa alueiden erityisolosuhteiden tuntemusta sekä kokemuksia eri toimintamalleista ja parhaista käytännöistä Tarkennetaan, mitä tietoa järjestäjä ja palvelutuottajat tarvitsevat, jotta voidaan varmistaa maakunnan eri alueilla asiakaslähtöiset, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut Tärkeää hyödyntää kaikki PoPSTerin palvelukokonaisuus-työryhmissä tehty työ alueille tarkennettuna Huomioidaan erityispiiteet ja -tarpeet alueilla Esim. ikäihmiset, paljon palveluja tarvitsevat, lapset ja perheet, päihde- ja mielenterveysasiakkaat, digitalisaatio ja sähköiset palvelut
Simuloinnista saadaan tietoa: Palvelutarpeiden ja resurssien kohtaaminen alueella Alueen tilanne suhteessa kansallisiin suosituksiin ja muihin maakunnan alueisiin Palvelutarpeiden ennakointi Alueiden erityispiirteet ja niihin vastaaminen Hajauttaminen vs. keskittäminen (alueet, funktiot) Suoranvalinnan palvelut (sote-keskukset ja suunhoito) ja asiakastarpeista johtuvat painotukset Alueen järjestämisen/tuotannon tavat ja sopimukset Maakunnan oman tuotannon sopeuttamistarve Tietoa tuotannon muotojen valintaan: liikelaitos, yhtiöt Tietoa mm. tuottajien korvausjärjestelmään ja kannustimiin liittyen Osaamisen ennakointi ja henkilöstön saatavuus Osallisuuden ja yhteiskehittämisen muodot Valinnanvapauden ja monituottajuuden hyödyntäminen
Toimeksiannon keskeiset kysymykset: Alueen nykytila, palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma Alueen kehittämisen kohteet palvelutarpeet ja erityispiirteet huomioiden Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto Hoito- ja palveluketjujen sujuvuus ja vaikuttavuus Alueen hyvät käytännöt Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuus PoPSTerissa tehdyn analyysin syventäminen ja kohdentaminen kullekin alueelle
Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko 47 170 asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Väkiluku ja sote-organisaatiot 31.12.2017 Muut tiedot 31.12.2016 Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö 73 200 asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) 19 450 asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % 18-64-vuotiaita n. 55 % 65 vuotta täyttäneitä n. 26 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) 272 070 asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 4/2018
Aikataulu ja raportin käsittely Väliraporttia käsitellään ja toimeksiantoa päivitetään mm. simuloinnin ohjausryhmässä Ma 18.6. klo 12-16 Ti 4.9. klo 12-16 (väliraportti valmiina) Aluesimuloinnin loppuraportin aikataulusta, käsittelystä ja sen jälkeisistä jatkotoimista sovitaan kesäkuun kokouksessa Simuloinnin ohjausryhmän muodostavat aluetyöryhmien kummit ja puheenjohtajisto. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Sirkku Pikkujämsä. Raportti toimitetaan myös kuntiin sekä muille tarvittaville tahoille käsittelyyn ja kommentoitavaksi
Aluetyöryhmien kummit ja puheenjohtajisto Rannikko Kummit: Sirkka-Liisa Olli ja Leena Pimperi-Koivisto Pirjo Kejonen ja Markku Kipinä Puheenjohtajisto: Mervi Koski Anne Mäki-Leppilampi Kummit: Leena Pimperi-Koivisto ja Sirkka-Liisa Olli Johanna Patanen ja Pirjo Kejonen Puheenjohtajisto: Päivi Peltokorpi Tuomas Aikkila Jokilaaksot Koillismaa Kummit: Anu Vuorinen ja Anna Haverinen Markku Kipinä ja Johanna Patanen Puheenjohtajisto: Satu Kangas Kirsi Taivalkoski Oulu ja ympäristö Kummit: Anna Haverinen, Leena Pimperi- Koivisto ja Anu Vuorinen Elina Välikangas ja Merja Meriläinen Puheenjohtajisto: Arja Heikkinen Tuula Saukkonen
Aluetyöryhmien käytettävissä oleva materiaali (tai asioita valmistellaan) Väestöprofiilit, alueiden perustiedot jne. Taloustiedot Ennakointitiedot PoPSTerin linjaukset ja taustamateriaali Mm. vammaispalvelut Kärkihankkeiden materiaali (I&O, LAPE) Sote-henkilöstöresurssien tiedot Tilojen toiminnallisuus ja kunto Kriteerien kerääminen ja valmistelu Aluetyöryhmät voivat hyödyntää valmista materiaalia eli niiden ei tarvitse toteuttaa erillisiä tiedonkeruita Toimeksianto täydentyy prosessin edetessä Alueille asetettavat tavoitteet ja alueiden keskinäinen vertailu
Muu samanaikaisesti etenevä valmistelu Johtamis- ja ohjausjärjestelmät Organisaatioiden muodostaminen I&O- ja LAPE-kärkihankkeet (muutosagentit tai aluekoordinaattorit on tärkeää kutsua mukaan asiantuntijoiksi aluetyöryhmiin) Mt- ja päihdeselvitys / Jyrki Seppä (ehdotetaan kutsuttavaksi ainakin kerran jokaiseen aluetyöryhmään) Hyte / Sanna Salmela (ehdotetaan kutsuttavaksi ainakin kerran jokaiseen aluetyöryhmään) Sähköiset palvelut / projektipäällikkö (ehdotetaan kutsuttavaksi ainakin kerran jokaiseen aluetyöryhmään) ICT / asiantuntijat (ehdotetaan kutsuttavaksi kerran jokaiseen aluetyöryhmään) Palveluasumisen, terveyskeskusvuodeosastojen ja laitoshoidon tilojen toiminnallisuuden ja teknisen kunnon tarkastelu (Irma Toivanen, Merja Halonen ja Mauno Mikkola) Työterveyshuolto Ensihoito ja sosiaalipäivystys muistettava osana päivystysprosessia Kasvupalveluiden prosessit (vaikeasti työllistyvät) Ateria-, puhdistus- ja tilapalvelut (sotea koskien) Hankintapalvelut (sotea koskien) Myöhemmin palveluverkon periaatteet Nämä kokonaisuudet eivät ole aluetyöryhmien pääfokuksessa. Näiden valmistelu etenee muissa työryhmissä.
Lapset ja perheet Nuoret aikuiset ja työikäiset Ikäihmiset Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Sairaala- ja vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat (PoPSTer 3/2016 -> ) Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Tukipalvelut Mielenterveys ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Osaaminen, koulutus, opetus Lääkehuolto Välinehuolto Tilat, laitteet ja laitehuolto Kuvantaminen ja laboratorio Logistiikka ja tavarahankinta Tutkimus
Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Taloudelliset tavoitteet -35M (PoPSTer raportti) 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3,5 1 11 4 2 (sis. muut) Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi
PoPSTer työryhmien keskeisimmät esitykset kustannuskehityksen taittamiseen: Asiakaslähtöiset, toimivat palvelut: Asiakaslähtöinen ohjaus ja neuvonta, palveluohjaus sekä palvelutarpeen arviointi toimivat. Palvelut ovat saatavilla ja saavutettavissa asiakkaan palvelutarpeeseen perustuen oikea-aikaisesti, oikean tasoisina ja sujuvina palveluketjuina. Sähköiset ja liikkuvat palvelut mahdollistavat uudenlaisia lähipalveluja, digi on liki. Teknologiaa ja robotiikkaa on hyödynnettävä huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Palvelut joustavat asiakkaiden muuttuvien palvelutarpeiden mukaan. Paljon palveluja tarvitseville varmistetaan integroidut ohjaus- ja palveluprosessit. Asiakkaat kytketään tiiviimmin mukaan prosesseihin ja niiden kehittämiseen. Kuntalaisten ja asiakkaiden/potilaiden omaa roolia ja vastuuta vahvistetaan.
Palvelurakenne ja verkko: Palveluja tarjotaan pääsääntöisesti ihmisten arkiympäristöissä. Kalleimpien/raskaimpien palveluiden epätarkoituksenmukaista käyttöä vähennetään hallitusti ja ennaltaehkäiseviä palveluja sekä avopainotteisuutta vahvistetaan. Mielekkään ja turvallisen arjen ja mm. työllisyyden hoidon uusien keinojen avulla hillitään raskaimpien palveluiden tarvetta. Maakunnan tasolla selkeytetään priorisointia ja toteutetaan sen edellyttämät toimenpiteet, kuten esim. palveluverkon ja -rakenteen tarkastelu. Erikoistuneissa ja vaativimmissa palveluissa laatua ja vaikuttavuutta parannetaan keskittämällä osaamista varmistaen kuitenkin samalla riittävä tuki koko maakunnan alueelle.
Resurssien käyttö: Resurssit kohdennetaan maakunnan alueella palvelutarpeisiin ja mm. maakunnan eri osien erityispiirteisiin ja olosuhteisiin perustuen. Koko maakunnan alueella hyödynnetään parhaita käytäntöjä. Työn tehokkuutta ja tuottavuutta lisätään ja olemassa olevat resurssit hyödynnetään mahdollisimman vaikuttavasti. Otetaan käyttöön mm. tarvittavat toiminnanohjausjärjestelmät. Tiedon on seurattava asiakasta, jotta vältetään päällekkäistä ja resursseja tuhlaavaa työtä. Palveluiden kysyntää vähennetään esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoin.
Monituottajuus ja kumppanuudet: Monituottajuus nähdään strategisena voimavarana ja normaalina toimintamallina palvelutuotannossa. Yhdyspinnat kuntiin ovat toimivat ja 3. sektori, kuten järjestöt ja seurakunnat, ovat kumppaneita. Hyödynnetään ja luodaan innovatiivisia verkostoja palvelujen tuotannossa ja kehittämistyössä.
Maakunta järjestää alueen palvelut yhteistoiminnassa, maakunnan (sote palvelut), kunnan (mm. varhaiskasvatus, koulut, oppilaitokset, nuorisotoimi Byström, liikunta- ja kulttuuripalvelut, asuntotoimi sosiaalinen asuminen, työllisyyspalvelut), Kelan, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa painottaen ennaltaehkäisyä, peruspalveluiden ensisijaisuutta kunnassa, varhaista apua ja kuntalaisten omavastuuta hyvinvoinnin edistämisessä. Vaikuttavuutta arvioidaan myös kuntakohtaisesti (asukkaat asuvat kunnissa) hyvinvointikertomuksen ja siitä tehtävien toimenpiteiden avulla vuosittain rakenteellinen sosiaalityö. Toteutetaan porrasteinen hoito- ja palvelujärjestelmä, jossa on selvä työnjako eri toimijoiden välillä. Muodostetaan palvelukokonaisuus horisontaalisesti, jossa on eritasoisia palveluita selkeästi määriteltynä (vaativa, erityis- ja perustaso) vastaamaan asiakkaalle tehdyn palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Osa palveluista lähellä, harvemmin tarvittava palvelu voidaan hakea kauempaa kuten erityis- vaativapalvelu liikkuva työ, työntekijät toimivat yhdessä sovitusti. Palvelujärjestelmän kokonaisvaikuttavuuden parantaminen sisältää myös hallintobyrokratian keventämisen lääkärintodistusten vähentäminen, määräaikaisten palvelupäätösten karsiminen, palvelusuunnitelman ja -päätöksen laatiminen samanaikaisesti, toimintakykymittariston käyttöönotto ym. Selkeytetään hoitotakuukriteereitä/lainsäädäntöä/käypähoitosuosituksia, jotka nyt ohjaavat toimintaa. Paljon palveluita tarvitsevalla asiakkaalla on mm. useita diagnooseja.
Nyt PopSTer-työn syventäminen ja konkretisointi alueilla
Hajautetut/lähipalvelut alueella Kaikille yhteiset palvelut alueella Kaikille yhteiset palvelut maakunnassa Palvelulupaus Maakuntastrategia Palvelustrategia Järjestäjän ohjaus Monialainen maakunta Alueet
Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden palvelut, sote-keskuksiin tuotavat liikelaitoksen palvelut ja asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla saatavat palvelut Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm:? Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito? Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu
Hyvinvointiverkosto
Asiakaslähtöiset ja integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakaslähtöisyyttä on tukea asiakasta tarpeen mukaisilla palveluilla siten, että hän pärjää mahdollisimman hyvin arjessa. Asiakaslähtöisyyttä ei tuoteta vaan se rakennetaan kerta toisensa jälkeen jokaisessa palvelutapahtumassa asiakas keskiössä.
Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita. Arvio 80% sotemenoista kohdentuu tähän ryhmään.
PALVELUOHJAUKSEN PORRASTUKSEN TASOT
Perustason palvelut Erityistason palvelut Vaativan erityistason palvelut Matalan kynnyksen palvelut Arki Palvelukokonaisuus/palvelutehtävät
Toimeksianto täydentyy aluetyöryhmien työn ja maakunnallisen sotevalmistelun edetessä Toimeksiannon diapohjat
Toimeksiannon sisältö 1. Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano 2. Alueiden tilannekuva 3. Erityispiirteet ja -kysymykset alueella 4. Palvelutarpeet ja niiden ennakoitu muutos alueella 5. Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma 6. Valinnanvapauden huomioiminen alueella 7. Erillistarkastelu: 1. suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen 2. kotoa kotiin prosessin kehittäminen 3. vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) 4. alueella toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito 8. Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella 9. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet alueella 10. Hyvät käytännöt alueella 11. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus alueella, palveluverkko 12. Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus alueella 13. Mitä on tarpeen ottaa huomioon tukipalveluiden osalta? 14. Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto 15. Asiakkaiden osallisuus alueella 16. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen 17. Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuuden varmistaminen alueella 18. Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen alueella 19. Mistä alueella luovutaan? 20. Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella 21. Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? 22. Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa = Keskeinen teema aluetyöryhmässä
Puheenjohtajien keskeisimmät havainnot Talouden ja tuottavuuden tarkastelu, keskeisimmät mittarit Sote-uudistuksen tavoitteena on perustason palveluiden vahventuminen, asiakkaiden oikea-aikaiset palvelut ja kustannusten hillintä. Palvelujen harmonisointi kriteerit, toimenpiteet alkaville uusille yhteisille toiminnoille mistä luovutaan. Lape-hanke päättyy lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden hallintaan otto perhekeskukset toimintaan. Nämä jatkovalmistelussa keskiöön!
POP-maakunta Oulu ja ympäristö -aluetyöryhmän alatyöryhmät ja jäsenet
Puheenjohtajat: Arja Heikkinen, sosiaalijohtaja, Oulun kaupunki ja Tuula Saukkonen, ylilääkäri, Oulunkaari Kummit: Jäsenet: Anna Haverinen, Leena Pimperi-Koivisto ja Anu Vuorinen ja Elina Välikangas, Merja Meriläinen Oulu: Marja Salo, palvelupäällikkö, Erityisryhmien sosiaalipalvelut, Oulun kaupunki, marja.salo@ouka.fi Vahtola Maria, palvelupäällikkö, Hiirosenkodin ympärivuorokautiset palvelut, Oulun kaupunki, maria.vahtola@ouka.fi Kuorilehto Ritva, palvelupäällikkö, Kontinkankaan hyvinvointikeskus, Oulun kaupunki, ritva.kuorilehto@ouka.fi Erkkilä Eila, vs. palvelupäällikkö, Lääkäripalvelut, Oulun kaupunki, eila.erkkila@ouka.fi Sydänmaa Päivi, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala, Oulun kaupunki, paivi.sydanmaa@ouka.fi Muhos: Merja Honkanen, sosiaali- ja terveysjohtaja ja Esko Haapamäki, johtava lääkäri Kempele: Marja-Leena Meriläinen, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Liminka: Elisa Tornberg, perusturvajohtaja Oulunkaari: Mirva Salmela, perhe- ja sosiaalijohtaja ja Matti Vähäkuopus vt terveyspalvelujohtaja Hailuoto: Pia Piispanen, perusturvajohtaja Tyrnävä: Tarja Kinnunen, palvelupäällikkö Lumijoki: Anna-Liisa Karppinen, hyvinvointipäällikkö PPSHP: Eija Eloranta, vastuualueen johtaja, (varalla Eila Alavahtola) Yritykset: Riikka Moilanen (Pihlajalinna Oy), (varalla Kati Lehtola, Nuorten ystävät) Kansalaisjärjestöt: Sanna Laine (Nuorten ystävät), (varalla Maarit Lampela, Oulun Seudun Muistiyhdistys) Henkilöstöjärjestöt: Koho plm Paula Vartiainen (SuPer), (varalla plm Eeva Honkanen, Tehy) JU vplm. Anne Ojala (JHL), (varalla plm Eija Alikoski, Jyty) JUKO plm Raija Niemelä, (varalla vplm Eeva-Leena Hoppania)
Vastaa kokonaisuudesta Alatyöryhmät Valmistelun organisointi Oulu ja Ympäristö aluetyöryhmä 1. Suun terveydenhuolto 3. Lapsiperheiden palvelut 4. Vakavien vaikeuksien tuki 2. Kotoa kotiin 6. Mielenterveysja päihdepalvelut 5. Alueellisesti toteutuva esh Aluetyöryhmät voivat muodostaa alatyöryhmiä erikseen määriteltäviin teemoihin. Vastuu kokonaisuudesta on aluetyöryhmällä. Ainakin seuraavat kokonaisuudet huomioidaan aluetyöryhmän raportissa: suun terveydenhuolto kotoa kotiin vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) alueellisesti toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito Oulu ja ympäristö aluesimuloinnissa lisäksi työryhmät lapsiperheiden palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut
1. Alatyöryhmä: Suun terveydenhuolto Sakari Kärkkäinen pj, palvelupäällikkö, Oulun kaupunki Lea Jääskeläinen, vastaava hammaslääkäri, Muhos Ismo Kaivorinne, vastaava hammaslääkäri, Oulunkaari Kaarina Raunio, vastaava hammaslääkäri, Kempele Kai Sundquist, vastuualuejohtaja, OYS, hamsu Sanna Nykänen, suuhygienisti, Oulunkaari Tuula Kautio, hammashoitaja, Oulun kaupunki Tarvittaessa puheenjohtaja kutsuu asiantuntijoita.
2. Alatyöryhmä: Kotoa kotiin (painopiste ikäihmiset, erityisryhmät) Kotoa kotiin-alatyöryhmä: kummi Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulu, asiantuntijoita; Jaana Isopahkala,yhteyskeskuspem/Oulu, Kontinkangas hvk, Jaana Kokko teknologia-asiantuntija/oulu, Sirpa Saarela, kehittämiskoordinaattori/oulu, muutosagentti Rita Oinas Ritva Kuorilehto, palvelupäällikkö, Oulu/Kontinkankaan hvk, pj Maija Hanhela, palveluesimies, palveluesimies, Oulu/Tuiran hvk, kotihoito Eeva Honkanen, plm, Tehy, Oulunkaari Raija Inkala, kotihoidon johtaja, Kempele Sini Sivonen, sosiaalitt, Oulu/erityisryhmien palveluohjaus Tuula Niska, vanhustyön johtaja, Muhos Jussi Piuva, apulaisylilääkäri, Oulu/Tuiran hvk Hannele Pöykiö, vanhuspalvelujohtaja, Oulunkaari Anne-Mari Risteli, palveluesimies, Oulu/ikäihmisten palveluohjaus Tiina Vuononvirta, palveluesimies, Oulunkaari/kuntoutus
3. Alatyöryhmä: Lapsiperheiden palvelut pj Mirva Salmela, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä Susanna Lähde, palvelupäällikkö Kaakkurin HVK, Oulu Pauliina Sarajärvi, johtava lääkäri, Liminka Virpi Leinonen, johtava hoitaja, Kempele Carita Haapala, palveluesimies, lastensuojelu, Oulu Marja-Liisa Jokelainen, terveydenhoitaja, Oulunkaari Lape Jaana Jokinen (Ot-palvelut/lastensuojelu) Lape aluekoordinaattorit Anne Leppälä-Hast, Eija Viitala ja Anna Onnela vplm Eeva-Leena Hoppania, Oulu Suvi Helanen LAPE projektipäällikkö
4. Alatyöryhmä: Vakavien vaikeuksien tuki (=erityisen tuen tarpeessa olevat sosiaalipalveluiden asiakkaat) pj: Marja Salo, palvelupäällikkö Anita Jääskö, vt sosiaalijohtaja, Kempele Miia Ahlroth, asiantuntija, sosiaalipalvelut/palveluohjaus, Oulu Kirsi Kipinä, palveluesimies, Pudasjärven terveysasema Leena Mämmi-Laukka, perhepalveluiden palveluesimies, Oulunkaari Merja Koskela, johtava sosiaalityöntekijä, Muhos Katja Rounioja, palveluesimies, Tuiran HVK, Oulu Tasotarkastelu ja integraatio: perus- ja erityistaso ja vaativa erityistaso Huomioitava aikuissosiaalityö Teemat: päihde- ja mielenterveystyö, työllisyyspalvelut (TYP), maahanmuuttajapalvelut (Anu Holappa), PPSHP:n sosiaalityön edustus tietyssä kokouksessa
5. Alatyöryhmä: Alueellisesti toteutuva somaattinen esh Pj: Eija Eloranta, ylilri, tuloaluejohtaja, PPSHP VPJ: Jouko Koskela, johtava lääkäri, Kempele Eila Erkkilä, vs palvelupäällikkö, Oulu Esko Haapamäki, johtava lääkäri, Muhos Anneli Vesa-Kurtti, ylilääkäri, Oulu/OKS Ritva Väisänen, palvelupäällikkö, Oulunkaari Sirkku Kaltakari, palvelupäällikkö, Kiimingin ja Myllyojan HVK plm Eija Alikoski (Jyty) Raija Niemelä plm, PPSHP Kummi: Merja Meriläinen,
6. Alatyöryhmä: mielenterveys- ja päihdepalvelut Pia Piispanen, pj, perusturvajohtaja Hailuoto, Jyrki Seppä, Maakunta, Marjo Kiviniemi, palvelupäällikkö Oulu, Outi Saarento, psykiatrian klinikka, Sanna Tölli, sosiaalityöntekijä Muhos, Eija Laaksonen, palveluesimies/mt Oulunkaari, Katja Karppinen, pem/päihdepalvelu, Oulu, Sanna Laine, Nuorten ystävät/kempele, Mari Pykäläinen, sairaanhoitaja/tyrnävä, Jaana Hinkkala, psy.el/päihde Oulu, Nina Kinnunen, palvelupäällikkö, Haukiputaan HVK, psykologi Kristiina Muhonen/Kempele Kokoontumiset 14.5. ja 25.5. skypellä, paikalla 9/11 ja 8/11 jäsentä. 5.7. tapaaminen, painotus päihdeasioissa Sanna Laine, Katja Karppinen, Kati Kananen, Kati Leinonen 23.8. tapaaminen tähtidioja pohtimassa Marjo Kiviniemi, Outi Saarento, Mari Pykäläinen, Jaana Hinkkala, Kristiina Muhonen, Pia Piispanen ja Merja Halonen.
1. Alatyöryhmä Oulu ja ympäristö Suun terveydenhuolto
Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto: Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden? Tuotanto ja järjestäminen on syytä katsoa koko maakunnan näkökulmasta (palveluverkko ja toimintamallit) Minkä kokoiset yksiköt ovat tehokkaita? Maakunnan alueella on syytä olla muutama suuri suun terveydenhuollon yksikkö. Avuksi tarvitaan julkisten liikenneyhteyksien tarkastelu. Tarvittaessa joudutaan kuljetuspalvelujen käyttöönottoon. Etäisyydet ovat ongelmana ja henkilökuntaa pitää voida liikuttaa, että tasapuolisuus palveluissa toteutuu Henkilökuntaa on varsin vähän ja keskittyneenä. Samat työntekijät tulevat tekemään töitä maakunnan liikelaitokselle ja sen eri toiminnoille, ja myös mahdollisesti yksityisille työnantajille. Erikoishammaslääkärien sijoittaminen, kulkeminen ja konsultointi puoltaa myös palveluverkon suunnittelua koko maakunnan näkökulmasta. Jos pyörillä oleviin yksiköihin päädytään, niiden on oltava monikäyttöisiä, jotta eri toiminnot voivat hyödyntää niitä. Päivystysjärjestelyt on toteutettavissa myös tämän mallin mukaisesti. Päivystysjärjestelyjen sujuvuuden takaamiseksi tukipalvelut on saatava tukemaan uusia toimintamalleja, esim. röntgentoiminta. Tarvitaan avuksi resurssienhallintaohjelmakokonaisuus, joka käsittää kaiken sen, mikä pitää sisällään potilaan kotia kotiin prosessin kaikki palaset. Pienemmissä yksiköissä joudutaan tekemään toiminnassa etäisyyksistä johtuvia kompromisseja tuotannon tehokkuutta ajatellen. Mahdollisimman moni potilas pyritään hoitamaan yhdellä käyntikerralla valmiiksi. Tukipalveluja voidaan pitkälle automatisoida; mm. tarveaineiden tilaus, lääkehuolto, välinehuolto ja tekninen huolto.
Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Väestö ikääntyy, joten geriatrista osaamista tarvitaan. Vanhukset ovat jatkossa hampaallisia, joten hoidon- ja avuntarve lisääntyy. Hampaattomia ei käytännössä ole enää 10-15 vuoden kuluttua. On panostettava vahvasti terveyden edistämiseen. Potilaiden tietoisuus terveysasioista lisääntyy ja sen myötä vaativuustaso kasvaa.. Johtamisen ja esimiestyön vahvistamista tarvitaan koko maakunnan näkökulmasta. Integraationäkökulma on huomioitava toiminnassa ja päätöksissä. Kumppanuuden rakentamisen vahvistamista tarvitaan kolmannen sektorin, soten eri yksiköiden, koulujen ja päiväkotien välillä. Erityisesti kiinnitettävä huomiota neuvoloiden, koulujen ja vanhustyön kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tiivistetään yhteistyötä koulutusyksiköiden kanssa. Harjoittelupaikkoja tarjotaan eri ammattiryhmien opiskelijoille. Aukioloaikoja on monipuolistettava. Päivystysjärjestelyissä on huomioitava etäisyydet. Hoitoon pääsy ajat olisi oltava tasapuolisia maakunnan alueella. Edellyttää maakunnan kaikkien olemassa olevien resurssien hyödyntämistä Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen ja tietojärjestelmien uusimisen vauhdittamiseksi tarvitaan pikaisesti investointeja. Sosiaalisen mediaa hyödynnetään paremmin; mm. kaksisuuntainen kommunikointi. Oulun kaupungin suun terveydenhuollon erikoishoidon yksikön ja Oulun yliopistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien poliklinikan välisen yhteistyömallin laajentamista on harkittava koko maakunnan alueelle.
Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Tärkein: Suun terveydenhuoltoa, sen toimintaa ja toiminnan järjestämistä on syytä katsoa koko maakunnan näkökulmasta, ei erikseen maakunnan neljän alueen näkökulmasta. Palvelut saadaan koko maakuntaa ajatellen tasapuolisesti järjestettyä ainoastaan, jos suunnittelu tehdään yli koko maakunnan. Suun terveydenhuollon edustus maakunnan järjestäjäorganisaatiossa ja maakunnan suunnittelussa on turvattava. Uudistusta on käytettävä hyödyksi nykyaikaisten tehokkaiden toimintamallien läpiviemiseksi. Organisaatiouudistusten yhteydessä toimintatapamuutokset on helpommin ja nopeammin vietävissä läpi. Vältettävä tulevassa maakunnassa liian raskas organisaatio ja liian raskas byrokratia.
2. Alatyöryhmä Oulu ja ympäristö Kotoa kotiin
Erillistarkastelu: kotoa kotiin prosessin kehittäminen Tarkastellaan kotona asumista tukevia palveluita, teknologiaa (mitä jo käytössä), miten ikäihmiset pärjäävät kotona, yhteistyö sote-keskuksiin, lääkäripalveluihin, kuntoutus- ja terapiapalvelut esim. taajaman ulkopuolella asuvat. Osa palveluista sovitetaan myös erityisryhmille, kuten vammaispalveluihin ja mielenterveysasiakkaille Monituottajuus ja järjestöt omaishoitajille suunnattuja palveluita ym. Mitä tapahtuu kun joutuu lähtemään kotoa päivystykseen, sairaalaan ym., turvahälytyksiin vastaaminen, 24/7 tuki kotiin Miten turvataan kotoutuminen takaisin, yhteistyö kotiuttavan organisaation kanssa (kuntoutuspalvelujen ohjausta jo erikoissairaanhoidosta lähtien), suunnitelmallinen kotiutusprosessi, suunniteltu kotihoito/yökotihoito Kuntouttava hoitotyö (henkilöstön asenne, hoitotyöntekijät ovat tottuneet hoitamaan), koulutus (erikoistumista kuntoutukseen), kotikuntoutus, terapiahenkilöstöä enemmän, (ft, toimintaterapeutti) Yhtenäiset kotihoidon kriteerit (nyt peittävyys kasvaa), arviojakso kun tullaan sairaalasta, palveluohjaus Tehokuntoutus, lyhytaikainen hoito/vuorohoito Kuntoutuspalvelujen näkökulmasta on tärkeää terapia-, apuväline- ja asunnonmuutospalvelujen nopea saatavuus etenkin äkillisen sairauden jälkeisissä kotiutuksissa. Apuväline ja asunnonmuutostyöt tehtävä ennalta ehkäisevästi, ei sen takia sairaalassa. Toimintakyvyn alenemisen ennaltaehkäisy esim. väestötason kartoituksista lähtevillä toimenpiteillä (tunnistetaan ne, joilla vaara toimintakyvyn alenemiseen) Varhemmin kuntoutumista ja kuntouttamista. Henkilöstön koulutus; valitsee hoivan ja huolenpidon esim. lähihoitajat erikoistumisalakseen ja vähemmän valitaan kuntoutumista. Henkilöstön näkökulma: on varattava aikaa kotikäynneille, ei vain 10 min käyntiä, jos kuntoutusta kehitetään.
Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Kotoa kotiin: Yhteneväinen asiakasohjaus Lisäresurssit alkuvaiheen kuntoutukseen tuovat säästöjä vähentävät myöhempää palvelutarvetta (vrt Eksote) Kuntoutustoiminnan kohdistaminen vaikuttavuus-periaatteella Teknologian hyödyntäminen etäpalveluissa ja korvaamaan käyntejä Koulutetusta henkilöstöstä puutetta maakunnissa, myös taajamissa sijaisrekrytoinnissa ongelmia Naapurikuntien yhteistyö turvapartiossa, yökotihoidossa ja resurssipoolissa muiden yhteistyötahojen hyödyntäminen Henkilöstön koulutus/asenne kuntotuttavaan hoitotyöhön Järjestöyhteistyö Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden?
Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Yhteisen teknologian käyttöönotto ja valmistelu hyvissä ajoin; testaus, arviointi ja tulokset maakunnalliseen käyttöön Yhteiset toimintaohjeet, palvelukriteerit, työryhmä valmistelemaan Yli nykyisten kuntarajojen toimiva yhteistyö ja palvelut, yhteiset työpajat suunnitteluun Yhteiset palvelulinja-kuvaukset keskeisimmistä ryhmistä, jotka liikkuvat yli organisaatiorajojen Työntekijät itse kehittämään omaa työtään ja prosesseja, maakunnalliset työpajat Jokainen kunta voi tehdä jo pieniäkin toimenpiteitä yhteisten linjausten mukaisesti. (esim. laitoshoidon purku, monipuolisten palvelurakenteiden kehittäminen)
Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Kotihoito nostettava maakunnassa palvelun tarvetta vastaavalle tasolle Yhteiset kriteerit palveluille; kotihoitoon, päivätoimintaan, vuorohoitoon, muistisairaan päivähoitoon (vs omaishoitajien jaksaminen) ym Palveluohjaus; palvelutarpeen arviointi, neuvonta ja ohjaus tärkeitä; ihmisiä asiakkuuksiin verrattuna moninkertaisesti Saattohoidon ja kotisairaalatoiminnan kehittäminen Teknologian hyödyntäminen siellä missä se suinkin on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, vs etäpalvelut, käyntien korvaaminen Digitalisaation ja teknologian hyötyjen markkinointi ja opastus kuntalaisille (mitä hyödyn kun maksan verkkoyhteydet kotiini)-> monenlaisia sosiaali- ja terveyspalveluita (mm. omahoitopalvelut, haku- ja kyselylomakkeet, chatit, nettiajanvaraus) Kotiuttamisprosessi sujuvaksi - asiakasprosessi- ja kuntoutuksen näkökulma Kotiutus ja kotiutuksen suunnittelu jo osastolle saavuttaessa Sähköinen järjestelmä käyttöön kuntien ja sairaalan välille Nimetyt yhdyshenkilöt toteuttamaan palveluketjun sujuvuus ja saumattomuus Asunnonmuutostyöt etukäteen ja ajoissa Läheiset ja omaiset mukaan hoitoprosessiin tiedon kulku Kotihoidon Wilma tms jolla ammattilaiset ja omaiset ovat yhteydessä Keskusteluun, mikä maakunnallisesti keskitettyä toimintaa ja mikä alueellista Yhteyskeskus: turvapuhelinpalveluiden hälytysten vastaanotto keskitetty maakunnassa, yhteydenotot ja käynnit paikallisesti sovitusti yhden numeron takaa (huomioitava eriytetäänkö vanhuspalvelut, erityisryhmien palvelut, työikäisten palvelut? vain yksi numero?) Optimointi: esim. n 5 maakunnallisesti keskitettyä alueellisesti kuntaa laajempaan keskusta
Muutosagentin tärppilista/rita Oinas Kuntalaisviestintä ikäihmisten näkökulmasta Digi ja verkkohankkeet Johtaminen (sote-integraatiossa) Asuminen-kuntayhteistyö Kotisairaalapalvelu-toteutus alueella Palvelurakennemuutos-resurssihenkilöstötarvelaskelma Maakuntavalmius: Kotikuntoutus ja arviointijaksot Ennaltaehkäisevät palvelut Neuvonta, ohjaus, viestintä Kotihoito 24/7 Omaishoidon tukimuodot Yhteiset perhehoidon koulutukset ja viestintä Muuttuva asiakasmaksulainsäädäntö Palvelukartat ja yli 75-v. sijoittuminen Aito monituottajuus? Ostopalvelun/palvelusetelipalvelun osuus nykytuotannosta Pelastuslaitos/ensihoitoyhteistyön mahdollisuudet Alueen matalan kynnyksen neuvontapisteet Moniasiakkuuksien tunnistamisen menetelmät ja paikat Lääkärityö kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaille Asiakaslähtöisyys-asiakkaan toimijuus, osallisuus
3. Alatyöryhmä Oulu ja ympäristö Lapset ja perheet
Tiivistelmä Lasten ja perheiden palveluissa tarvitaan kokonaisvaltaista muutosta, jota Lapset ja perheet muutosohjelmassa (LAPE) parhaillaan tehdään. Lasten ja perheiden palvelujen sekä lastensuojelun kehittämistyö on oleellista sekä varhaisen tuen että korjaavan tuen palveluissa. (Perhekeskus, lastensuojelu, OT-kekus) Lasten ja perheiden palvelut tulee saada vastaamaan nykyistä enemmän perheiden tarpeisiin ja tuki on tuotava arjen kasvuympäristöihin. Peruspalvelujen on oltava toimivia ja helposti saavutettavia ja linkityttävä saumattomasti erityispalveluihin. Esim. lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yhdyspinnat perustaso- erikoissairaanhoito, koskee myös päihdepalveluita. Tarvitaan nykyistä vahvemmin jalkautuvia palveluja eri ympäristöihin (esim. koti, koulu, sijaishuolto). Hajanaisista palveluista on siirryttävä yhteen sovitettuihin palveluihin. Palveluohjauksen mallintaminen palveluketjujen sujuvuudessa ja palvelujen yhteensovittamisessa (omatyöntekijä, monialainen palvelutarpeenarviointi, yhteinen tietojärjestelmä, eri asiantuntijoiden tehtävien ja tarjottavien palvelujen tunteminen, päällekkäisen työn välttäminen). Tiedonkulku eri toimijoiden välillä tulee saada toimimaan aina ennaltaehkäisevistä palveluista korjaaviin palveluihin. Mallintamalla ja yhtenäistämällä prosesseja, toimintatapoja ja käytänteitä sekä yhteisiä työmenetelmiä, jotka eivät ole työntekijästä, alueesta ja palvelun tuottajasta riippuvaisia. Palvelujen laatu ei saa riippua siitä, minkä kunnan alueella perhe asuu. Lähtökohtana tulee aina olla perheen ja lapsen tilanne eikä se, mitä palveluja on tarjolla. Palvelujen saatavuus myös turvattava, (haavoittuvuus maaseutumaisissa kunnissa) Aikuisille suunnatuissa palveluissa (erityisesti mtt ja päihde) tulee huomioida myös lasten ja perheen tilanne. Sisote yhdyspinnat (oppilashuolto + koulukuraattoreiden- ja psykologien palvelujen huomioiminen, jotka jäävät kuntiin) Ottamalla käyttöön tutkittuja tai muutoin käytännössä vaikuttaviksi osoitettuja työkäytäntöjä ja -menetelmiä (näitä käyttämällä esim. perustason palveluissa saadaan pidemmällä tähtäimellä laskuun raskaiden palvelujen kasvukehitys-> resurssia vapautuu ja voidaan uudelleen kohdentaa) Vaikuttavuuden huomioiminen palveluja suunniteltaessa.
Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Varmistamalla LAPE- muutosohjelman loppuaikana kaikissa kunnissa, että LAPE-työ jatkuu ja on osana kunnan toimintakulttuuria ja hyvinvointityötä 1.1.2019 jälkeen sekä hyödyntämällä vielä 2019 muutosagentin työpanosta ja LAPE-akatemioiden antia osallistumalla niihin Jatkamalla ja vahvistamalla kunnissa LAPE-kehittämistyötä, erityisesti sisote-yhdyspinta - yhteistyö ja perhekeskustoiminta ja OT-keskus Jatkamalla ja tekemällä uusia avauksia kuntien/kuntayhtymien/alueiden yhteistyössä Mallintamalla ja yhtenäistämällä prosesseja, toimintatapoja ja käytänteitä sekä yhteisiä työmenetelmiä, jotka eivät ole työntekijästä, alueesta ja palvelun tuottajasta riippuvaisia. Laatimalla maakunnassa käyttöönotettavia kriteeristöjä (esim. lapsiperheiden kotipalvelu) Digitalisaatio: Vaihtoehtoisena matalankynnyksen palveluna sähköinen perhekeskus esim. (chatissa ohjausta ja neuvontaa, netti- ja etäasiointia, videoklikkejä, vertaisryhmiä jne). Sähköiset asiointikanavat (ajanvaraukset 24h, hakemukset). Teknologian avulla asiakas itse tarkistaa omia tietojaan, voi kysyä ohjeita ym.
4.Alatyöryhmä Oulu ja ympäristö Vakavien vaikeuksien tuki
PoPSTer raportti: Nuorten aikuisten ja aikuisten tilanne tutkimusten ja tilastotietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa: Matala sosioekonominen asema aiheuttaa suuremman terveysriskin kuin lihavuus tai runsas alkoholinkäyttö. Pohjois-Pohjanmaan alueella 17 24-vuotiaasta väestöstä koulutuksen ulkopuolelle jää 6,8 % ja 18 24-vuotiaasta työvoimasta nuorisotyöttömien osuus on 10,1 % (kasvu 1,4 %). Työmarkkinatuen kuntaosuudet jatkavat myös kasvuaan. Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 18 24-vuotiaiden osuus on edelleen lisääntyvä. 18 24-vuotiaiden pienituloisuusaste (tulot alle 60 % väestön mediaanitulosta) on 29,7 %, (kasvu 7,1 %). Nuorena psyykkisesti sairastuneen sekä pätkätöitä tehneiden henkilöiden eläkkeet ovat pienet ns. takuueläke. Yksin asuvissa henkilöissä on paljon pienituloisia ja jopa köyhyysrajassa eläviä. Lähes puolet työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneistä miehistä asui yksin tai laitoksessa tai heillä ei ollut asuntoa lainkaan. Aikuisten ja etenkin alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden perusteella kasvaa lähes 10 % vuosittain. Eniten on kasvanut 20 24-vuotiaiden eläkeläisten määrä. Itsemurhakuolleisuus on kasvanut 25 29-vuotiaiden ikäryhmässä 100 000 vastaavan ikäistä nuorta kohden 18,6 %:sta 24,7 %:iin. Maantieteellisesti itsemurhat painottuvat työttömyysalueille Pohjois- ja Itä-Suomeen. Nuorten ja aikuisten psykiatriset palvelut ovat laitosvaltaisia. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä sekä laitospalveluiden osuus kasvaa tasaisesti.
Jotta toiminta on vaikuttavaa: Sosioekonomisen tilanteen puheeksi ottaminen ja taloudellisen tuen tarve on aina arvioitava mm. neuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ja aikuisten terveyspalveluissa. Työttömät, joilla työttömyys uhkaa pitkittyä tai joilla on työ- ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia ja työllistyminen ei edisty, hyötyvät henkilökohtaisesta palveluohjauksesta sosiaalityössä, jossa vastuutyöntekijä ohjaa, neuvoo ja tukee asiakasta suunnitelman toteuttamisessa. He tarvitsevat monialaista yhteispalvelua sosiaali- ja terveys-, työllisyys- ja Kelan palveluiden kanssa. Sosiaalinen asuminen toteutetaan kunnan asuntotoimessa ja sosiaalipalvelut vastaa asiakaskohtaisesta päätöksenteosta mm. asumisenohjauspalveluista. Syrjäytymiseen liittyvät riskit ja siitä johtuvat tuen tarpeet on huomioitava myös maahanmuuttajapalveluissa. Syrjäytymisuhanalaisten nuorten, aikuisten ja heidän perheidensä tunnistaminen on tehtävä riittävän varhain ennen kuin syrjäytymiskehitys on pitkittynyt ja vaikeutunut. Sosioekonomisen tuen on kohdistuttava oikeaaikaisesti ja vaikuttavasti omia voimavaroja vahvistaen. Toimintakyvyn arviointia tehdään palvelurakenteen kaikilla tasoilla, jotta kuntoutuksen tarve saadaan tunnistettua mahdollisimman varhain. Aikuissosiaalityön koordinoiva rooli korostuu erityisesti sosiaalisessa kuntoutuksessa. Keskeinen paikka on sote-keskus, jossa kuntoutuksen tarpeen arviointia tukevat myös sosiaalityön palvelut. Asiakkaan saamien palveluiden koordinointia ja integraatiota varmistetaan palveluohjauksen, asiakaskohtaisen työryhmän ja vastuutyöntekijän avulla.
Toimenpiteet: Avohoito ja -palvelut, perus- ja erityistason sosiaalityö järjestetään myös liikkuvina palveluina nuorten aikuisten ja aikuisten toimintaympäristöihin kuten opiskelupaikkoihin, nuorisotoimeen, asiakkaan luokse kotikäynnein ja kotona tapahtuvina kokonaispalveluina. Asiakkaita aktivoidaan kotoa ulospäin kunnan peruspalveluihin kuten liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Asiakkaan lähiverkosto tulee ottaa tiiviimmin mukaan, jotta läheisverkoston tuki mahdollistuu asiakkaalle ja läheisverkosto saa myös tukea. Palveluohjauksen tarve korostuu, kun arvioidaan lasten tilannetta aikuisten asiakkuuksissa (sosiaali-, mielenterveys-, päihdepalvelut, vakavat somaattiset sairaudet ym). Tällöin huomioidaan perheen palveluiden tai tuen tarve, kun vanhempi tai vanhemmat ovat asiakkaina aikuisten palveluissa. Paljon palveluita tarvitseville asiakkaille ja perheille tehdään yhdessä asiakkaan ja/tai lähiympäristön kanssa yksi ja yhteinen asiakassuunnitelma.
Integraation toteutuminen: Nykyinen palvelujärjestelmä ei toimi integroidusti. Lainsäädäntö (THL, SHL, VPL, EHL, LSL, MtL ym.) ohjaa toimintaa siilomaiseen suuntaan, esimerkiksi yhteisten palvelusuunnitelmien tekeminen yhteen asiakastietojärjestelmään ei ole mahdollista. Kehitysvammaisten ja vammaisten (EHL, VPL) sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattu vahvalla lainsäädännöllä. Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä; ei ole selkeitä kriteerejä siitä, mitkä asiakkaat kuuluvat erityistason tai vaativan tason palveluihin. Erityispalveluita tarvitsevien asiakkaiden ympärillä on paljon toimijoita, vastuutyöntekijää ei nimetä. Asiakkaan siirtämisen toimintakulttuuri vallitsee. Perhepalvelut eivät tavoita nuorten perheitä.
Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat: Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden ja perheiden kohdalla palveluiden koordinointi ja integraatio toteutetaan yhden ja yhteisen asiakas- /palvelusuunnitelman, -ohjauksen, asiakaskohtaisen työryhmän ja vastuutyöntekijän avulla. Paljon palveluita tarvitsevalla asiakkaalla on mm. useita diagnooseja. Työryhmän jäseninä ovat esimerkiksi sosiaalipalveluiden(1), psykiatrian (1) ja päihdepalveluiden työntekijä (1). Asiakas-/palvelusuunnitelman arviointi ja sen mukaiset toimenpiteet tehdään sovitusti ja säännöllisesti. Asiakkaan/ perheiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden määrää vähennetään yhdessä sovitulla työnjaolla, joka tehdään asiakassuunnitelman yhteydessä. Työparityöskentely arvioidaan aina asiakaskohtaisesti niin, että samasta palvelusta ei ole useita työpareja, esim. sosiaali- tai mielenterveyspalvelut.
Vakavien vaikeuksien tuki: Alueiden tilannekuva: Maaseutukunnissa väestö vähenee, asukkaat ja palvelutarve tiivistyy Ouluun ja Oulun lähikuntiin Maaseutukunnissa yhteisöllisyys ja yhteisvastuu kuin kaupungissa. Kylä- ja järjestötoiminta tukee hyvinvointia. Alueellinen erilaisuus, erityyppisiä kuntia mm. välimatkojen, koulutus- ja tulotason osalta Vaikeavammaiset ja kehitysvammaiset henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut taloudellisena haasteena. Pitkiä välimatkoja, vähäinen julkinen liikenne mm. Oulunkaaren alueilla vaikeavammaisten asumispalvelut Oulussa kuusikkokuntien kalleinta kehitysvammaisten lasten omaishoidon vapaiden aikainen ja loma-ajan hoidon järjestäminen haasteellista. Erityinen vaikeus haastavista käyttäytyvien tilapäishoito ja opetus. Päivä- ja työtoiminnan haasteet huomioiden pitkät välimatkat Neuropsykiatristen asiakkaiden (ADHD ja Aspegren) ja heikkolahjaisten asiakkaiden määrän lisääntyminen ; ovat palveluiden väliinputoajia Köyhyys ja pienituloisuus Asunnottomien määrä kasvava Oulussa: Asunnottomuuden kuva muuttunut, huumeiden käyttäjiä, moniongelmaisia, mielenterveys-ja päihdeongelmaisia, ikääntyneitä, pitkäaikaiset asumisen ongelmat ( häädöt, rästivuokrat) - asumisneuvonnan vaikuttavuus. Pitkäaikaistyöttömyys ja työllisyyden hoidon palvelut edellyttää selkeyttämistä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien monimutkaistuminen Perheiden ongelmien monimutkaistuminen mm. perhe- ja lähisuhdeväkivalta lisääntynyt Paperittomat; osuus pieni. Keskittyy Ouluun. Maahanmuuttajat: Muissa kunnissa ulkomaalaistaustaisia ja pakolaisia vähän. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajapalvelut keskittyy Ouluun
Vakavien vaikeuksien tuki/ Sosiaalihuollon erityispalvelut (SHL) : asiakasmäärittelyä Erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt (SHL): mielenterveys- ja päihdekuntoutujat (myös käsitelty mielenterveys- ja päihdepalveluiden alatyöryhmässä). Erityislakien piirissä olevat henkilöt: vammaispalvelu, kehitysvammapalvelut, kotoutumisen edistäminen (pakolaistaustaiset) Sosiaalipäivystyspalveluita käyttävät asiakkaat osittain Perustason aikuis- ja perhesosiaalityö: sis. lähi- ja perhesuhdeväkivaltatyön Pakolaistaustaiset maahanmuuttajat Yhdyspinta työllisyyspalveluiden asiakkaiden kanssa (TYP-asiakkaat) Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat: määrittely yleinen SHL:ssa, kansallista määrittelyä ollaan tekemässä. Yhteys henkilöstörakenteeseen. Erityisen tuen tarpeessa olevan asiakkaan vastuutyöntekijän tulee olla sosiaalityöntekijä. Mikä %-määrä sosiaalipalveluiden kokonaisasiakasmäärästä on erityisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita. Vaativien palveluiden osuus on noin 1% kokonaisuudesta.
Sote-intergraatio Oltava rakenteissa, ei henkilöistä riippuvainen Aikuissosiaalityössä sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia joka kunnassa ; sosiaali-ja terveyspalveluiden integroituminen ei edennyt vielä riittävällä tavalla. Yhteys erikoissairaanhoitoon ja sairaalaan sosiaalityöhön selkeytymätön. Asiakastiimit palveluittain- toisten toimijoiden työ ja palvelut tutuksi. Pohja hyvälle yhteistyölle. Kootaan asiakaskohtaiset tiimit, joissa mukana asiakkaan tarpeiden mukaiset työntekijät Sote-keskuksissa sosiaaliohjaaja ohjaamassa asiakkaita tarvittaviin palveluihin. Alustava palvelutarpeenarviointi ja siihen liittyvä kysymyspatteristo ja menetelmät ohjauksen pohjana. Sotekeskuksissa sosiaaliohjaajan tulee hallita myös kunnan muut palvelut, järjestöjen ja srk:n toiminnot Sähköisten itsearviointien hyödyntäminen -> tasalaatuinen ja kattava palveluohjaus Liikelaitoksesta liikutaan sote-keskuksiin entä sote-keskuksista liikelaitoksiin ja peruskuntaan esim. pta ja verkostoihin? Lainsäädännön ja järjestäjän velvoite?
Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella/organisaatio näkökulma Joustavat käytännöt, miten sote-keskuksesta maakunnan palveluihin. Sote-keskus hoitaa mahdollisimman pitkälle ja yhteistyössä sosiaalipalveluiden työntekijöiden kanssa. Huomioidaan lähi- ja toimintaympäristö, kunnan palvelut ja järjestöt. Palvelut organisoitu palvelutehtävittäin ja ikäryhmittäin: Toimintakyky on ensisijainen kriteeri. Palveluiden hankinta vaikuttavuusperusteisesti: asumispalvelut tavoitteena rakennemuutoksen toteutuminen, asiakkaan kuntoutuminen asumispalveluissa tehostetun palveluasumisen osuuden vähentyminen. Asiakassegmenteittäin oma palvelutarpeenarviointilinjasto : palveluneuvonta, yleinen palveluohjaus ja intensiivinen palveluohjaus ; interventio jo itsessään Kotoutumisen palvelut (2-3 v) pakolaistaustaisille maahanmuuttajille omana kokonaisuutenaan Sosiaalipäivystys: Oulu 24/7 aktiivimalli työparityöskentelynä (Sostt+psyk.sh), muualla varallaoloa tulevassa maakunnassa yhteinen koordinaatio ; aktiivi+varallaolo. Erillinen sosiaalipäivystysselvitys menossa (STM) Sähköiset palvelut: Nettisivujen tärkeys; nykyistä ohjaavammat, Palvelutarjottimien hyödyntäminen ja kehittäminen, Etä- ja digipalvelut käyttöön.
Mistä voitaisiin luopua? Kapeasta ongelmalähtöisestä näkökulmasta: palvelutarpeen arviot ja työskentely holistisia, myös voimavarat huomioon Lähetekäytännöstä: haetaan työpari, tehdään yhdessä, eikä lähetetä asiakasta eteenpäin Erillisistä toimeentulotuen yksiköistä: Jos sosiaalityön asiakkuus, myös taloudellisen tilanteen selvittämisen ja toimeentulotuen hoitaa asiakkaan vastuutyöntekijä sosiaalipalveluissa Diagnoosiperusteisesta lähestymistavasta toimintakyvyn tukemiseen Rajaavista asiakkuuden kriteereistä
Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020 Konsultointia yli kuntarajojen Hyvien käytäntöjen jakaminen ja levittäminen Yhteneväiset kriteerit palveluihin ja avustuksiin Yhteinen palveluiden hankinta ja kilpailutus Henkilökohtaisen avun koordinaatiokeskus, perhehoito- ja omaishoito. Mahdollisia yhteisesti järjestettäviä palveluita Sosiaalipäivystys ja muut päivystystoiminnot (ml ikäihmiset) selvitys ja yhteen sovittaminen, virka-ajan ulkopuolinen ja virka-aikainen.
5. Alatyöryhmä Oulu ja ympäristö Alueellisesti toteutuva somaattinen esh
Oulu ja Ympäristö, Alueellinen somaattinen esh- alatyöryhmä Keskeisimmät nostot väliraporttiin - huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa
Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Tarvitaan tietoa maakunnan ja eri alueiden nykytilasta ja tulevista tarpeista: - toimipisteet, resurssit, volyymi (toiminta ja henkilöstö), sisältö - sekä julkinen, yksityinen, työterveyshuolto, 3 sektori - väestön ikääntyminen, muutto, sairastavuus ja muu palvelujen tarve, lääket. hoitokeinojen muutokset Sähköisten digipalvelujen, tietojärjestelmien ja toiminnan kehittäminen oleellista, tavoitteena mm.: - nopeuttaa palveluja, parantaa saatavuutta, tuoda lähemmäksi (digi on liki) - nopeuttaa sekä parantaa esh:n tukea pth:lle, lisätä etävastaanottoja - vähentää päällekkäistä toimintaa, helpottaa henkilöstöresurssin puutetta ja tarvetta Somaattisen esh toiminnan kokonaisuuden hallinta ja ohjaus yhdellä taholla koko hoitoketjut huomioiden > Kokonaisuuden hallinta ja kehittäminen siten, että toiminta on tehokasta, koordinoitua ja turvaa tasapuoliset ja oikea-aikaiset palvelut sekä joustavan yhteistyön ja tiedonkulun Liikelaitoksen ja sote-keskusten työnjako ja hoitopolut/hoidon porrastus oltava selkeät, yhteistyö toimivaa ja joustavaa, potilaan hoidon jatkuvuus turvattava Avohoidon, kotihoidon, kotisairaalan ja palveluasumisen lisääminen ja vuodeosastopaikkojen turvaaminen akuuttia osastosairaanhoitoa tarvitseville
Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Sote-keskusten tehokkaan toiminnan turvaamiseksi on oltava riittävä yleislääkärien ja vastuuhoitajien määrä, lisäksi riittävästi palveluohjaajia monisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien asiakassuunnitelmien tekemiseen ja ohjaukseen Vastuuhoitajaverkoston kehittäminen: koordinaatio, ohjaaminen, konsultaatiomahdollisuudet mm. chat-verkostona, vastuuhoitajat sekä liikelaitoksen työntekijöitä eri sote-keskuksissa toimien että sotekeskusten työntekijöitä ja moniosaajia Sote-keskuksilla säilytettävä mahdollisuus suoraan peruserikoissairaanhoidon palvelujen hankkimiseen tarkoilla kriteereillä Sote-keskuksella mahdollisuus hajauttaa toimintaa etäpisteisiin tarpeen mukaan, yhteistyö sotekeskusten välillä Yksityinen sektori tuottaa merkittävän osan alueen peruserikoissairaanhoidon palveluja, joten yksityissektori on osallistettava toimintaan yhteistyössä ja koordinoidusti Yliopisto-sairaalan toiminta, laajan päivystyksen toteutus, tutkimus ja koulutus, suppeiden erikoisalojen tehokas toiminta ja ERVA-alueen vastuu tulee huomioida Monituottajuus ja valinnan vapaus: esh:ssa huomioitava oma tuotanto, ostopalvelut, alihankinta, harkinnan mukaan asiakassetelien käyttö, jossa huomioitava mm. hoitotakuu, yo-sairaalan /liikelaitoksen toiminnan ja henkilöstön turvaaminen