Missä mennään POPmaakuntavalmistelussa? Onko kärkihankkeiden juurtumiselle tilaa?

Transkriptio

1 Missä mennään valmistelussa? Onko kärkihankkeiden juurtumiselle tilaa? Leena Pimperi-Koivisto sote-projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-valmistelu, Oulunkaaren kuntayhtymän johtaja

2

3 Hujala & Lammintakanen 2018: Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön. KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiö.

4

5 POP maakunta ,4 mrd

6 Mitä asiakkaat arvostavat sotepalveluissa? Paranevatko palvelut? Onko asiakkailla mistä valita ja käytetäänkö valinnanvapautta? Digi on liki? Tuleeko sote-uudistusta? Saadaanko kustannuksia hillittyä? Muuttuuko minun työni? Tuleeko yksityisiä toimijoita ja kilpailua?

7 Palvelut tuotetaan ensisijaisesti kotiin ja arkiympäristöön

8

9 ????? Perustaso Erityistaso Vaativa erityistaso Sote-keskus Matalan kynnyksen palvelut Sote-keskus Liikelaitos OT-keskus TKI-O Palveluohjaus Asiakassuunnitelma

10

11 Sosiaaliohjaus? Terveyssosiaalityö?

12 Neuvolat?

13

14

15 Anna Haverinen 50 % Leena Pimperi- Koivisto 50 % Sirkka-Liisa Olli 50 % Anu Vuorinen 50 % Elina Välikangas 50 % Johanna Patanen 100 % Pirjo Kejonen 60 % Markku Kipinä 50 % Merja Meriläinen 50 % Sirkku Pikkujämsä Järjestäminen Viranomaistoiminta Palvelurak. ja -verkko Palveluohjaus Valvonta Järjest. tapa Ohjausmekan Laatu, vaikutt. Strategia Hankinta IHMISET, VÄESTÖ Lapset ja perheet Nuoret ja työikäiset Ikäihmiset ASIAKASLÄHTÖISYYS, YHDENVERTAISUUS, OMAVASTUU HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN JA SAIRAUKSIEN HOITO Tietojohtaminen Sote-verkostot Yritykset Järjestöt ja neuvostot Yhteistyöalue Yo-sairaalat Hyte Kunnat Ennakointi ja skenaariot Hallinto Tulevaisuus, ICT ja digi Sähköiset palvelut Ohjaus ja neuvonta Palveluiden integraatio Hoito- ja palveluketjut Paljon palv.tar Mt ja päihde Työterveysh. Toimintakyky ja kuntoutus Non-sote INTEGRAATIO JA MUUTOKSEN VARMISTAMINEN Johtaminen, talous ja ohjausmekanismit Konserni Teknologia Tutki., kehitt., innovaatiot Datan hallinta Talous- ja ohjausjärjestelmät Viestintä Osaaminen ja uudistuminen Koulutus ja opetus Työn ja toiminnan uudistaminen Asenne ja toimintakultt. Uudenlainen johtaminen Tilat Osallisuus Logistiikka Palveluverkko Tuottaminen Maakunnan liikelaitos Tulsa 2030 Sote-keskus Suunh. yksik. Sair.hoid. tukipalvelut Laadun ja tuottav. kehitt Ateria ja puhtaus Henkilöstö

16 Palvelut Järjestäminen Sote tiekartan vaiheistus Nykytilaselv. 8/2017 Suunnittelu 6/2018 Toteutus 7/ /2019 Jatkokehittäminen 2020 Palvelustrategia, palvelulupaus Toiminnan ja talouden ohjausmekanismit ja tietojohtaminen Laatu, omavalvonta ja valvonta Valinnanvapaus, monituottajuus Alueellisten sote-toimintojen ja markkinoiden kehittäminen Verkostot, kumppanuudet, osallisuus, simulointi viestintä Tutkimus, koulutus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta Lasten ja perheiden palvelut Toimintakyky ja laaja-alainen kuntoutus Ikäihmiset ja sairaalahoito Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Tukipalvelut (sairaanhoidolliset) Osallistuminen strategian ja palvelulupauksen valmisteluun SOTE-liikelaitoksen ja muun oman tuotannon suunnittelu Ohjausmekanismien valmistelu Asiakaslähtöisien palvelukokonaisuuksien ja uusien palvelumuotojen suunnittelu Lisäksi työn alla mm. sote-kriteerien ja linjausten valmistelu, tilojen toiminnallisuuden ja kunnon arviointi, tietojohtamisen elementtien valmistelu, valinnanvapauspilottiin valmistautuminen (rahoitushakemus jätetty , päätös vappuun mennessä), Sote-ICT toimenpiteet

17 Palveluneuvonta ja -ohjaus Hyvin toimivilla neuvonta- ja ohjauspalveluilla vastataan kansalaisten tiedon tarpeisiin. Palveluohjaus toteutetaan asiakaslähtöisesti huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet. Maakunta kehittää digitaalisia neuvonta- ja ohjauspalveluita hyödyntäen kansallista digitaalisten palveluiden kehitystyötä. Kansalaisneuvonnan sisällöllistä kehittämistä tehdään yhteistyössä maakunnan kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Maakunta täsmentää maakunnan liikelaitoksen ja suoran valinnan palveluntuottajien neuvonta- ja ohjausvastuut osana palvelusopimuksia/sopimusohjausta. Maakunta edellyttää palvelusopimuksissa suoran valinnan palveluiden tuottajilta yhteyshenkilön nimeämistä vastinpariksi maakunnan liikelaitoksen omatyöntekijälle. Maakunnan liikelaitos perustaa arvioidun asiakastarpeen perusteella alueelliset monialaiset tiimit intensiiviseen palveluohjaukseen ja nimeää omatyöntekijät kaikille laajasti palveluita tarvitseville. Maakunnassa yhtenäistetään palvelukriteerit, otetaan käyttöön yhtenäiset palvelutarvearvioinnin työvälineet ja strukturoitu asiakassuunnitelma.

18 Lasten ja perheiden palvelut Hyvinvoinnin perustan muodostavat lapsen ja perheen arkiympäristö, koti, varhaiskasvatus ja koulu. Palvelut toteutetaan pääsääntöisesti peruspalveluilla kasvu- ja kehitysympäristössä. Erityisosaamisella tuetaan perustason toimijoita konsultaatioilla, kouluttamisella ja tarkoituksenmukaisesti jalkautumalla. Perheiden kanssa toteutettu palvelun ja hoidon suunnittelu varmistaa palvelujen oikea-aikaisuuden ja tarvelähtöisyyden. Palvelujärjestelmä rakentuu sisällöllisesti kolmeen tasoon: matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut ja vaativan tason palvelut. Toteutetaan verkostomaisesti toimiva perhekeskusmalli siten, että palvelut tavoitetaan matalalla kynnyksellä ja ne toimivat koordinoidusti ja tieto kulkee. Määritellään maakunnalliset kuvaukset ja toimintamallit sekä eri toimijoiden roolit, miten edetään eriasteisen huolen herättyä. Varmistetaan lapsen ja perheen ohjaus ja pääsy oikeiden palveluiden piiriin. Maakunnalliset kuvaukset tehdään monitoimijaisesti. Erityistaso toimii mahdollisuuksien mukaan avopalveluina tiiviissä yhteistyössä muiden palveluiden ja toimijoiden kanssa. Vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut (lastensuojelu, somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito) toteutetaan integroidusti, vaikuttavasti ja tehokkaasti (OT-keskukset).

19 Lasten suojelu Ja Lastensuojelu Projektin johtajana kokonaisvastuu Tuomo Lukkari Valtuusto, Strateginen LAPE-työ, Lapsiystävällinen maakunta ja kunta Johtamisen näkökulma, vaikuttavuus Lastensuojelun kokonaisuudet, tutkimus, Osallisuus, kokemusasiantuntijuus, OT-keskus TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS ERITYISET JA VAATIVAT PALVELUT Suvi Helanen Jaana Jokinen Alueellisen työn lisäksi mukana maakunnallisessa kehittämisessä Nuorten LAPE Eija Viitala Tuen polut, neuvola Anne Leppälä -Hast Lapset puheeksi, mielenterveystyö kouluissa Anna Onnela Projektipäällikkönä vastuu hallinnosta Suvi Helanen Hyky-toimintamalli, arviointi muutosjohtaminen kunnassa VARHAISKASVATUS JA KOULU Tuomo Lukkari Vanhemmuuden tuki Sähköiset työkalut Elina Kattilakoski Perhekeskus Marjut Parhiala LP-toimintakokonaisuus Jaana Jokinen PERHEKESKUS LAPSET PUHEEKSI- TOIMINTAKOKONAISUUS Yhdyspinnat, yhteistyön rakenteet, palveluohjaus, yhteistyörakenteet Jaana Jokinen Osallisuus, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Maija Hiltula

20 ERITYIS- JA VAATIVIEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN (Lape-hanke) LASTEN SUOJELU JA LASTENSUOJELU PALVELUOHJAUS Konsultaatio Monitoimijainen yhteistyö Paljon palveluja tarvitsevat Erityisosaaminen osaksi peruspalveluja INTEGRATIIVISET TOIMINTAMALLIT Perhetyö ja Perhekuntoutus Monitoimijainen arvioinnin malli Maakunnalliset Palveluketjut Sijaishuollon kehittäminen, valvonta ja ohjaus Monialainen yhteistyö 1. OT-keskuksen Vaativan tason suunnittelu huoltoriidat 2. Malli tutkimusja kehittämistoiminnalle Trauma ja LASTEN- L SUOJELUN KEHITTÄMINEN Systeeminen lastensuojelun malli Erityisen vakavat sairaudet ja psykososiaalinen tuki OT-KESKUS SUUNNITTELU maahanmuuttaja Lapset; perhetyö ja -kuntoutus OT-keskuksen toimintamallit Lastensuojelun oppimis - verkosto PALVELUOHJAUS

21 Systeeminen lastensuojelu (Lape-hanke) MAAKUNNALLINEN PILOTTI Yhteiskehittämisen yhteistyössä Lapin kanssa Selänteen ja Oulunkaaren pilotit Lisää pilottikuntia? OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Systeeminen perheterapeuttiset valmiudet Hoivattavaa vanhemmuuttakoulutus MAAKUNNALLINEN MALLI Ehdotus maakunnallisesta mallista Yhteistyössä sotevalmistelijoiden kanssa

22 Systeemisestä lastensuojelusta (Hackney) Keskeiset teesit: On uskottava siihen mitä on tekemässä On toimittava uskomaansa suuntaan, niin kauan että raja tulee vastaan Työntekijät eivät määrittele etukäteen huolia, vaan niitä tutkitaan yhdessä perheen kanssa Sovelletaan teorioita ja luotetaan prosessiin Ymmärretään perheen tilannetta ja mietitään toimenpiteet sen mukaan Hyötyjä asiakkaille ja työntekijöille: Lisää aikaa perheille Työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy Suunnitellusti päättyneet asiakassuhteet lisääntyvät Sijoitukset vähenevät Voidaan suunnata resurssia varhaisempaan tukeen

23

24 Alueellisten sote-toimintojen simuloinnin tavoitteet Saadaan tarkempi näkökulma maakunnan eri alueiden erityispiirteisiin, hyviin käytäntöihin ja uudistustarpeisiin Löydetään keinoja saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueilla Lisätään maakuntavalmiutta alueilla ja koko maakunnassa Saadaan tietoa, miten palvelut toteutetaan väestön palvelutarpeet huomioiden entistä asiakaslähtöisemmin, kustannusvaikuttavammin sekä sujuvat hoito- ja palveluketjut ja muu integraatio varmistaen Syvennetään ja kohdennetaan alueittain PoPSTerissa tehtyä analyysia

25 Rannikko Jokilaaksot Oulu ja ympäristö Koillismaa Nyt PopSTer-työn syventäminen ja konkretisointi alueilla Lasten ja perheiden palvelut Toimintakyky ja laaja-alainen kuntoutus Ikäihmiset ja sairaalahoito Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Tukipalvelut

26 Ehdotus alueellisten sote-toimintojen simuloinnin aluejaoksi Käyty läpi ja hyväksytty osaltaan - sote-projektipäälliköiden kokouksessa simuloinnin suunnittelukokouksessa vastuuvalmistelijakokouksessa epävirall. yhteistyöryhmässä Informoitu Sote-ryhmää illa Jory/ poliittinen seurantaryhmä Laaja seurantaryhmä Rannikko asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % vuotiaita n. 54 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 3/2018 Ennakkoväkiluku ja sote-organisaatiot Muut tiedot Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 25 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 22 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset 281 M (21 %) asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % vuotiaita n. 56 % 65 vuotta täyttäneitä n. 25 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota + PPSHP Soten nettokustannukset yht. n. 818 M (62 %) Päivitetty 3/2018

27 Vastaa kokonaisuudesta Muut alatyöryhmät Alatyöryhmät Valmistelun organisointi Suun terveydenhuolto Muut alatyöryhmät Aluetyöryhmä Vakavien vaikeuksien tuki Kotoa kotiin Alueellisesti toteutuva esh Aluetyöryhmät voivat muodostaa alatyöryhmiä erikseen määriteltäviin teemoihin. Vastuu kokonaisuudesta on aluetyöryhmällä. Ainakin seuraavat kokonaisuudet huomioidaan aluetyöryhmän raportissa: suun terveydenhuolto kotoa kotiin vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) alueellisesti toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito

28 Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden palvelut, sote-keskuksiin tuotavat liikelaitoksen palvelut ja asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla saatavat palvelut Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Maakunta päättää 2 erikoisalaa sote-keskuksiin Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu

29 Mitä perhekeskus tekee? versio

30 VAATIVAT PALVELUT, OT-KESKUS KANSALLINEN OHJAUS, TYÖRUKKASET OT- alueen yhteinen Työkokous, Mukana 4 maakunnan LAPE OTtoimijat Tavoitteena Verkoston muodostaminen ja alustava suunnitelma Asiakkuus, arvot Perhekeskus, Yhdyspinnat ja palveluohjaus verkkokokous Välitehtävän Purku Käsitys kompleksisista, yhteisestä LStyöryhmät OT-kokous Tutkimusryhmän muodostaminen Varhaisk. Ja koulu: Vaativat Yhteistyö sote-valmistelijoiden kanssa Vaativia kohtaamisia lasten arjessa -seminaari Työkokous 3.4. Osaamisen vahvistami nen Sosiaalipalvelut Erikois- Sairaanhoito OT- Rakenne, Sisällöt osaamiseen Välitehtävä LSkansalliset kokoukset Ehdotus OTrakenteesta Ja sisällöistä

31 PERHEKESKUS Varhaisk. Ja koulu: Kansallinen työ Valtakunnallinen selvitys Kehittämistyön tueksi KANSALLINEN OHJAUS, TYÖKOKOUKSET JA YHDYSHENKILÖIDEN KOKOUKSET Perhekeskus, Yhdyspinnat ja palveluohjaus Aiemmin tehdyn kehittämistyön hyödyntäminen Maakunnallinen ja kuntien Työsuunnitelma Syksy 2017 LStyöryhmät ALUEKOORDINAATTORIT Yhdyspintojen huomiointi kaikissa kokonaisuuksissa Vanhemmuuden tukeminen 14.3 Työkokous Sotevalmistelu LAPEväliseminaari Yhteistyö sote-valmistelijoiden kanssa Osaamisen vahvistami nen Rakenne, Johtaminen ja osaaminen Yhteistyön rakenteet, tehtävät ja työnjaot Ehdotus Perhekeskuksen rakenteesta Ja sisällöistä

32 Järjestäminen ja tuottaminen (muokataan) Maakunnan liikelaitos tuottaa suurimman osan perhekeskukseen kuuluvista tai siihen liittyvistä palveluista neuvolapalvelut, sosiaalipalvelut mm. kasvatus- ja perheneuvonta terapiapalvelut: mm. fysioterapia, puheterapia erikoissairaanhoidon palvelut Sote-keskukset (liikelaitoksen, muut) tuottavat mm lääkäripalvelut (perustason sairaanhoito), kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus Asiakassetelipalvelujen tuottajat Palvelut, joihin liikelaitoksen tarjottava asiakasseteli (mm. kotipalvelu) Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu tuottajien toiminnan yhteensovittaminen keinoina päätökset, suunnitteluasiakirjat (strategia ja palvelulupaus), Maakunta voi asettaa suoran valinnan palvelutuottajille ehtoja (Valinnanvapauslaki 42 ) laatu, voimavarat, saatavuus, yhteensovittaminen (esim. lasten, nuorten ja perheiden asioiden keskittäminen yhdelle tiimille ja heidän osaamisensa varmistaminen) Liikelaitoksesta perhekeskuksen koordinoiva taho?

33 Kiitokset