Yrittäjien ja elinkeinoelämän näkemykset simulointiin

Transkriptio

1 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Toimeksianto aluetyöryhmille Yrittäjien ja elinkeinoelämän näkemykset simulointiin Päivitetty

2 Alueellisten sote-toimintojen simuloinnin tavoitteet Saadaan tarkempi näkökulma maakunnan eri alueiden erityispiirteisiin, hyviin käytäntöihin ja uudistustarpeisiin Löydetään keinoja saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueilla Lisätään maakuntavalmiutta alueilla ja koko maakunnassa Saadaan tietoa, miten palvelut toteutetaan väestön palvelutarpeet huomioiden entistä asiakaslähtöisemmin, kustannusvaikuttavammin sekä sujuvat hoito- ja palveluketjut ja muu integraatio varmistaen Syvennetään ja kohdennetaan alueittain PoPSTerissa tehtyä analyysia

3 Toimeksiannon keskeiset kysymykset Alueen nykytila, palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma Alueen kehittämisen kohteet palvelutarpeet ja erityispiirteet huomioiden Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto Hoito- ja palveluketjujen sujuvuus ja vaikuttavuus Alueen hyvät käytännöt Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuus PoPSTerissa tehdyn analyysin syventäminen ja kohdentaminen kullekin alueelle

4 Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Väkiluku ja sote-organisaatiot Muut tiedot Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % vuotiaita n. 55 % 65 vuotta täyttäneitä n. 26 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 4/2018

5 Toimeksianto täydentyy aluetyöryhmien työn ja maakunnallisen sotevalmistelun edetessä Toimeksiannon diapohjiin laaditut kommentit

6 Toimeksiannon sisältö 1. Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano 2. Alueiden tilannekuva 3. Erityispiirteet ja -kysymykset alueella 4. Palvelutarpeet ja niiden ennakoitu muutos alueella 5. Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma 6. Valinnanvapauden huomioiminen alueella 7. Erillistarkastelu: 1. suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen 2. kotoa kotiin prosessin kehittäminen 3. vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) 4. alueella toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito 8. Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella 9. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet alueella 10. Hyvät käytännöt alueella 11. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus alueella, palveluverkko 12. Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus alueella 13. Mitä on tarpeen ottaa huomioon tukipalveluiden osalta? 14. Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto 15. Asiakkaiden osallisuus alueella 16. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen 17. Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuuden varmistaminen alueella 18. Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen alueella 19. Mistä alueella luovutaan? Toimeksianto tarkentuu simulointiprosessin edetessä 20. Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella 21. Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? 22. Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa = Keskeinen teema aluetyöryhmässä

7 Erityispiirteet ja -kysymykset alueella Nämä on selvitetty maakunnan valmistelijoiden toimesta. Yleisesti ottaen työryhmä tunnisti seuraavat piirteet, jotka vaikuttavat selvästi maakunnan soteratkaisuihin Ikärakenne Pitkät välimatkat Palvelutuottajien rakenteessa ja määrässä alueellisesti eroja Erityispiirteet pitää ottaa huomioon korvauksia määriteltäessä. Alueen toimijoiden omat havainnot edelliseen teemaan liittyen

8 Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma Yksityinen sektori ja sen resurssi on otettava simulaatio tarkasteluun mukaan. Alueellamme on 2602 yksityistä palvelutuottajaa. Selvitys verkostosta on tehtävä viranomaistyönä. Missä palvelupisteet ovat, mikä on näiden volyymi ja palvelujen sisältö. Maakuntajärjestäjän pitää selvittää ja ottaa suunnittelun pohjaksi alueen kokonaisvolyymi, ei pelkästään julkinen volyymi. Simulaatio vääristyy ilman yksityisen kartoitusta. Tarvitaan markkinaselvitys, tässä työssä voivat olla tukena ja apuna yrittäjäjärjestö ja kauppakamari. Sovimme, että PPY ja Kauppakamari järjestävät yhteisen maakuntakierroksen, jolla tavoitellaan alueen soteyrittäjiä. Tavoitteena on kerätä hyviä käytäntöjä, kannustaa heitä valmistautumaan soteen johtamisen, verkostoitumisen ja markkinoinnin näkökulmista. Kierros tehdään ennen marraskuuta.

9 Valinnanvapauden huomioiminen alueella Arvio monituottajuuden edellytyksistä alueella Valinnanvapaus on TÄRKEIN työkalu parantaa sote-palvelujen saatavuutta ja laatua. Se on muutosvoima, joka pakottaa kaikkia toimijoita kehittämään toimintaansa. Valinnanvapauden maksimaalinen hyödyntäminen alueellamme on tärkeää. Monituottajuus tuo kustannussäästöjä, parantaa laatua, luo uusia palveluita, uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja.

10 Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella Miten ja miksi nämä auttavat pääsemään toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin? Liikkuvat palvelut kuten mammografiarekat on koettu maakunnassa erittäin toimiviksi palveluiksi. Yhteistyötä on myös erikoissairaanhoidon palveluissa, tämä koetaan hyväksi. Näistä on nostettava hyvät käytännöt esille, ja niitä kannattaa vahvistaa ja laajentaa. Monituottajuutta pitää hyödyntää avoimin mielin, ei vain pakon edessä.

11 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet alueella Valmistelun avoimuutta kannattaa kehittää, aitoa vuoropuhelua tarvitaan. Sote on tällä hetkelläkin hoidettu maakunnassamme sekä julkisin että yksityisin voimin. Toimintaa on kehitettävä molempien ehdoilla. Nyt arkuutta yhteiseen tekemiseen on nähtävissä. Nähtävissä on myös varovaisuutta konkreettiseen tekemiseen. Esimerkiksi palveluseteleitä voitaisiin ottaa heti käyttöön laajastikin. Toimia palveluiden kehittämiseksi voidaan tehdä jo nyt, ei tarvitse odottaa maakuntauudistusta. Esimerkiksi suurimmat kuntayhtymät voisivat ottaa kaikki yhteisesti sovitut palvelusetelit laajasti alueellamme käyttöön. Koko valmistelua on tehty erittäin vahvasti julkisen palvelutuotannon ehdoilla. Yksityinen palvelutuotanto on selvittämättä. Tilannekuva alueista tuotetaan muussa valmistelussa

12 Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto Keinot integraation varmistamiseen Sosiaalipuolella on asiakassuunnitelman hyödyntäminen määrätietoisesti tärkeää. Erityisesti paljon palveluita käyttävien asiakkaiden osalta pitää maakunnassa liittää kasvupalvelut osaksi asiakassuunnitelmaa. Kanta-järjestelmän kehittäminen palvelemaan myös lääkäreitä ja muita toimijoita. Asiakkaan tiedon hakeminen nykymallissaan on aikaa vievää ja vaikeaa. Tiedon integraatio asiakaskohtaisesti, on asiakkaan palvelujen integraation onnistumisen avain. Asiakasohjaukseen ja kokonaisvaltaiseen huolehtimiseen panostaminen paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla on investointi, joka todennäköisesti tuo säästöjä kokonaistaloudellisesti ja parantaa myös asiakkaan saamaa palvelua ja mahdollistaa asiakkaan osallistamisen.

13 Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Etäyhteyksien kehittäminen on tärkeää. Maakunnan erityispiirteet on huomioitava, mm. pitkät etäisyydet aiheuttavat haasteita, joihin pystytään tulevaisuudessa vastaamaan myös teknologisilla ratkaisuilla. Tietoliikenneyhteydet esim. valokuitu on oltava laajasti kunnossa. Jos perusinfra ei ole kunnossa, ei digitalisaatiotakaan voida hyödyntää tarvittavassa mittakaavassa. Korkeakoulujen ja yritysten verkottaminen keskenään. Uuden innovointi, uuden kaupallistaminen ja uudet tuotteet tarvitsevat tiivistä yhteistyötä toimijoiden kesken. Digihealth Hub osaamiskeskus Ouluun on hyvä lisä. On muistettava, että jos yrittäjillä on Kanta-sopiva sähköinen järjestelmä, on sen kelvattava tulevassa maakunnassa. Tilanne vaatii selkeyttämistä alueellamme. Maakunnan pitää osata jatkossa tarjota kohtuuhintaisia digi- ja tietojärjestelmäratkaisuja, ainakin pk-yrittäjille. Jos maakunta ottaa tulevaisuudessa käyttöön erilaisia digitaalisia järjestelmiä, pitää niistä tehdä lähtökohtaisesti avoimia ja ne on avattava kaikille, jotta yritykset pääsevät laajasti mukaan.

14 Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuuden varmistaminen alueella Uudet toimenkuvat ja toimintamallit osaamisen varmistamiseksi Sosiaalipuolella on erittäin kova kilpailu osaajista. Näkyy jo hintakilpailuna. Haasteet suurempia Oulun ulkopuolella. Koulutuspuolella on jatkossa laajennettava koulutussopimusten käyttöä Koulutuksen laatu ja saatavuus on alueella turvattava tulevaisuudessa. Aloituspaikkoja alueella ei ole sotepuolelle tarpeeksi. Huoli on erityisesti sosiaalipuolen työn houkuttelevuudesta tulevaisuudesta. Miten vetovoimaa lisätään? Eri ammattiryhmien välisiä turhia ja jäykkiä toimirajoja on purettava. Yksityiset palvelutuottajat pitää hyväksyä yleislääketieteen erityiskoulutuksen lisäkoulutuspaikoiksi ja harjoittelupaikoiksi julkisen sektorin rinnalle. (mm. yleislääkärit)

15 Mistä alueella luovutaan? Halutaan luopua yksityisen ja julkisen vastakkainasettelusta ja rakentaa toimivia yhteistyömalleja. Voisi luopua isoista markkinoita sulkevista kilpailutuksista alueellamme ja niiden sijasta hyödyntää palveluseteliä. Esim. tietyt toimintamallit, tuotantotavat, prosessit, rakenteet ja asenteet, jotka eivät ole asiakaslähtöisiä, osallisuutta ja omatoimijuutta tukevia, vaikuttavia, kustannustehokkaita, integraation varmistavia, kansallisten suositusten mukaisia, jne. Jos kilpailutus ainut mahdollinen toimintamalli, hyväksyttävä osatarjoukset ja valittava useita tuottajia.

16 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Palvelustrategia: Strategiatyössä erityisesti palvelustrategian osalta on oltava vahva edustus myös yksityisellä sektorilla. Markkinaselvitys: Alueellamme on 2602 yksityistä palvelutuottajaa. On selvitettävä tämä verkosto viranomaistyönä. Missä palvelupisteet ovat, mikä on näiden volyymi ja palvelujen sisältö. Maakunta-järjestäjän pitää selvittää ja ottaa suunnittelun pohjaksi alueen kokonaisvolyymi, ei pelkästään julkinen volyymi. Simulaatio vääristyy ilman yksityisen kartoitusta. Tarvitaan markkinaselvitys. Popster-hanke selvitti vain julkisen puolen. Ennaltaehkäisy: Maakunnassa panostettava ennaltaehkäisyyn. Esim. yksityisten liikunta- ja hyvinvointi alan yrittäjien hyödyntäminen tuo kustannussäästöjä. Valmistellaanko nyt prosesseja ja keinoja, joilla paremmin ennaltaehkäistään sairauksia ja muita ongelmia? Kustannuslaskenta: Jalostunut kustannuslaskenta eri palveluiden osalta on tarpeen. On tehtävä kustannuslaskentaa eri palvelutuottajamallien osalta ja vertailtava niitä avoimesti. Mitä kustantaa julkinen / ostopalvelu. Laskennan on oltava avointa. (Vrt. Satakunnan vastaavat työryhmät) Asiakasohjauksen neutraliteetti: Asiakkaan aseman vahvistaminen ja kuuleminen. Tältä osin henkilöstön toimintakulttuurin muuttaminen siten, että asiakasta kuullaan. Asiakasohjauksen neutraliteettiinkin on valmistauduttava. Valinnanvapauden varmistaminen parantaa palvelutarpeen ja resurssien kohtaantoa. Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden?

17 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Laajentamalla valinnanvapautta heti. Yksityisen sotepalveluresurssin hyödyntämistä voidaan lisätä palveluseteleiden käyttöä lisäämällä. Tämä antaa myös mahdollisuuden järjestäjälle ja palvelutuottajille valmistautua paremmin soteen. Palvelusetelit pitää heti ottaa käyttöön ainakin seuraavissa palveluissa: kotiin vietävät palvelut, asumispalvelut, lääkinnällinen kuntoutus. Lisäksi voidaan lisätä merkittävästi kaikkia jo nyt maakunnassa käytössä olevia palvelusetelipalveluita. Lisätä voidaan volyymia, mutta myös laajentaa hyviä palvelusetelimalleja maantieteellisesti. (Esim. Kuusamo) Ne palvelut, joita tuotetaan nyt ostopalveluina, voidaan siirtää palveluseteillä tuotettavaksi. On käynnistettävä tämän tyyppisiä pilotteja myös perustason erikoissairaanhoidossa. Palveluiden laatukriteerit on otettava tarkemmin huomioon palveluiden järjestämisessä. On varmistettava palveluiden vertailussa tarkemmin vaihtoehtojen laatu ja todelliset kustannukset. Kaikkiaan palveluseteleissä on tarkemmin pystyttävä laskemaan palvelusetelin oikea arvo. Tässä on tehtävä tiiviisti yhteistyötä ja käytävä markkinavuoropuhelua palvelutuottajien kanssa. Avointa valmistautumista kaivataan myös tuleviin korvauksiin.

18 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Alueellamme on 2602 yksityistä palvelutuottajaa. On selvitettävä tämä verkosto viranomaistyönä. Missä palvelupisteet ovat, mikä on näiden volyymi ja palvelujen sisältö. Pitää saada selville alueen kokonaisvolyymi, ei pelkästään julkinen volyymi. Simulaatio vääristyy ilman yksityisen kartoitusta. Tarvitaan markkinaselvitys. Strategiatyössä on laajasti otettava yksityiset palvelutuottajat mukaan. Myös yksityisten tuottajien/ heidän edustajien kertoa on saatava näkemyksiään siitä, mitkä palveluntuottamisen tavat ja keinot sopivat paraiten maakuntaamme. Strategiatyössä kannattaa hyödyntää myös Suomen Yrittäjien Käsikirja kunta- ja maakuntasrategiaan -teosta: Valmistelun tavoitteen pitää olla erityisesti se, että palvelumarkkina voi kehittyä ja myös uutta yrittäjyyttä syntyä uudessa maakunnassa. Asiakasseteliin tulee jo valmistautua. Henkilökohtaisen budjetoinnin ja asiakasseteleiden pilotit, pitää käynnistää itse heti kuntien ja kuntayhtymien palveluseteleiden kautta. Ei kannata, eikä tarvitse odottaa. On muistettava, että jos yrittäjillä on Kanta-sopiva sähköinen järjestelmä, on sen kelvattava tulevassa maakunnassa. Tilanne vaatii selkeyttämistä alueellamme. Maakunnan pitää osata jatkossa tarjota kohtuuhintaisia ratkaisuja. Jos maakunta ottaa tulevaisuudessa käyttöön erilaisia digitaalisia järjestelmiä, pitää niistä tehdä lähtökohtaisesti avoimia ja ne on avattava kaikille, jotta yritykset pääsevät laajasti mukaan.