9 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000 2. Alueellisesti keskittyvä, vanheneva ja yksinäistyvä väki... 000 3. Maataloudesta teollisuuteen ja tietotyöhön... 000 4. Hyvinvointivaltion kehitys ja yhteiskunnan eriytyminen... 000 5. Monirakenteinen ja yksityistyvä julkishallinto... 000 6. Demokraattisen oikeusvaltion kehittyminen... 000 7. Tietoyhteiskunta ja tekniikan kehittyminen... 000 8. Globalisaatio ja Euroopan integraatio... 000 8.1. Globalisaatio... 000 8.2. Euroopan integraatio... 000 8.3. Euroopan unionin lainsäädäntöyhteistyö... 000 9. Oikeudellistuminen... 000 10. Oikeuden muuttaminen... 000 III TUOMIOISTUINTEN TOIMINNAN YLEISISTÄ JA OIKEUDELLISISTA LÄHTÖKOHDISTA... 000 1. Tuomioistuinten asema yhteiskunnassa ja lainkäytön tehtävät... 000 2. Perustuslaki, ihmisoikeussopimukset ja EY-oikeus... 000 3. Tuomioistuinten riippumattomuus ja puolueettomuus... 000 4. Hallintolainkäyttö hallinnon oikeussuojajärjestelmässä... 000 4.1. Hallinnon oikeussuojajärjestelmä... 000 4.2. Hallintolainkäytön kehittämisen erityispiirteitä... 000 5. Oikeuden saatavuus... 000 6. Luottamus tuomioistuimiin... 000 7. Kaksi näkökulmaa oikeudenkäyntimenettelyihin... 000 IV JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: TUOMIOISTUINLAITOKSEN HAASTEITA... 000 V TUOMIOISTUIMISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT... 000 2. Perusteita asioiden valikoitumiseksi tuomioistuimiin... 000 2.1. Tuomioistuinten perustuslaillinen tehtävä... 000 2.2. Tuomioistuimeen pääsy perus- ja ihmisoikeutena sekä EY-oikeuden näkökulmasta... 000 2.2.1. Johdanto... 000
10 2.2.2. Perustuslaki... 000 2.2.3. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimukset... 000 2.2.4. EY-oikeuden oikeusturvaa koskevat vaatimukset... 000 2.3. Tuomioistuinmenettelyn arvo asian käsittelyssä... 000 2.4. Tuomioistuinten tehtäväkuvan selkeys ja voimavarojen tehokas käyttäminen... 000 2.5. Komiteassa kehitettyjä harkintaperusteita... 000 3. Kehittämislinjauksia... 000 3.1. Yleistä... 000 3.2. Ratkaisuvallan siirtäminen poliisille ja syyttäjille sekä pakkokeinoasioiden käsittely... 000 3.3. Oikeussuojan saatavuus hallintoasioissa... 000 3.4. Käräjäoikeuksien tehtäväkuvan selkeyttäminen... 000 3.4.1. Yleistä käräjäoikeuksien kehittämisestä... 000 3.4.2. Kiinteistöjä koskevat kirjaamisalat... 000 3.4.3. Riidatonta saatavaa koskevat asiat... 000 3.4.4. Eräitä muita asiaryhmiä... 000 VI OIKEUDENKÄYNTIMENETTELYT... 000 2. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti perus- ja ihmisoikeutena... 000 3. Kokonaisarvio nykytilasta... 000 4. Toivottavia kehityssuuntia... 000 4.1. Tuomio-oikeellisuuden ylläpitäminen ja sen parantuminen... 000 4.2. Tuomioistuinten kokoonpanot... 000 4.2.1. Yleistä kokoonpanojen merkityksestä ja niiden määräytymisperusteista... 000 4.2.2. Käräjäoikeuksien kokoonpanojen vahvistaminen... 000 4.2.3. Hallintotuomioistuinten kokoonpanojen joustavoittaminen... 000 4.2.4. Lautamiesjärjestelmän kehittäminen... 000 4.3. Menettelyn koetetun oikeudenmukaisuuden lisääminen... 000 4.4. Oikeudenkäynnin joutuisuuden turvaaminen... 000 4.5. Oikeudenkäyntimenettelyn joustavoittaminen ja keventäminen... 000 4.6. Yksinkertaistettu riita-asioiden menettely ja oikeudenkäyntikulut... 000 4.7. Oikeudenkäynnin avoimuuden lisääminen... 000 4.7.1. Yleistä... 000 4.7.2. Oikeudenkäynnin julkisuus... 000 4.7.3. Tuomioistuinratkaisujen perusteleminen... 000 4.7.4. Suulliset käsittelyt ylimmissä oikeuksissa... 000 4.8. Ryhmäkanteen käyttöön ottaminen... 000 4.9. Prosessisäännösten systematisointi... 000 4.10. Hallintolainkäytön kehittämisen erityispiirteitä... 000 4.10.1. Oikeudenkäynnin osapuolet hallintolainkäytössä... 000 4.10.2. Asian selvittämisvastuun jakautuminen... 000 4.10.3. Suulliset käsittelyt ja katselmukset hallintolainkäytössä... 000 4.10.4. Turvaamistoimenpiteet... 000
11 VII AVUSTAMINEN OIKEUDENKÄYNNISSÄ... 000 2. Avustajan tarve oikeudenkäynnissä ja kelpoisuusvaatimusten merkitys... 000 2.1. Johdanto... 000 2.2. Miksi oikeudenkäyntiasiamiestä ja -avustajaa tarvitaan?... 000 2.2.1. Yleistä... 000 2.2.2. Oikeudenkäyntimenettelyn ja aineellisen oikeuden asettamat vaatimukset... 000 2.2.3. Tuomioistuinten työn sujuvuus... 000 2.2.4. Oikeudenkäyntimenettelyjen kehittäminen... 000 2.2.5. Tuomioistuinten toiminnan kontrollointi... 000 2.3. Oikeudenkäyntiavustajalle asetettavan kelpoisuuden merkityksestä. 000 2.3.1. Johdanto... 000 2.3.2. Asiakkaan suojaa koskevat näkökohdat... 000 2.3.3. Kilpailunäkökohdat... 000 2.3.4. Ihmis- ja perusoikeussäännökset... 000 3. Oikeudenkäyntiapua tarjoavat tahot... 000 3.1. Yleistä... 000 3.2. Asianajajat... 000 3.3. Julkiset oikeusavustajat... 000 3.4. Lakiasiaintoimistot ja muut oikeuspalveluja tarjoavat tahot... 000 4. Oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuusvaatimukset... 000 4.1. Oikeus oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan käyttämiseen... 000 4.2. Kelpoisuusvaatimukset... 000 4.3. Kelpoisuusvaatimuksista käydystä keskustelusta... 000 5. Yhteenveto... 000 6. Miten oikeudenkäyntiasiamies ja -avustajajärjestelmää tulisi kehittää?... 000 6.1. Johdanto... 000 6.2. Oikeudenkäyntiavustajien ammattitaitovaatimusten tiukentaminen ja valvonta... 000 6.2.1. Kehitys asianajajalain säätämisen jälkeen ja johtopäätökset 000 6.2.2. Avustajapakko tuomioistuimiin?... 000 6.2.3. Kelpoisuussäännösten tiukentaminen... 000 6.2.4. Toiminta luvanvaraiseksi... 000 6.2.5. Kuka luvan myöntäisi ja valvoisi luvan ehtojen noudattamista?... 000 6.2.6. Tuomioistuimen valvontavelvollisuuden tehostaminen... 000 VIII KONFLIKTINRATKAISUN VAIHTOEHDOT... 000 1. Konfliktinratkaisu tuomioistuinten ulkopuolella... 000 1.1. Johdanto... 000 1.2. Oikeudelliset neuvontapalvelut... 000 1.3. Tuomioistuinten ulkopuoliset sovittelujärjestelmät... 000 1.3.1. Yleistä sovittelusta... 000 1.3.2. Nykyisiä sovittelujärjestelmiä... 000 1.3.3. Johtopäätöksiä... 000
12 1.4. Lautakunnat... 000 1.5. Yleinen laillisuusvalvonta sekä valtuutetut ja asiamiehet... 000 1.6. Välimiesmenettely... 000 1.7. Rikosasioiden ratkaiseminen tuomioistuinten ulkopuolella... 000 1.7.1. Yleistä... 000 1.7.2. Rikosten sovittelu... 000 1.7.3 Syytteen sisällöstä sopiminen... 000 2. Sovittelu tuomioistuimissa... 000 2.1. Yleistä... 000 2.2. Miksi sovitella tuomioistuimissa... 000 2.3. Sovittelun suhde riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn heikkouksiin... 000 2.4. Sovittelun tausta ja nykytila... 000 2.4.1. Yleistä... 000 2.4.2. Menettelyn säännöspohja ja syntyhistoria... 000 2.4.3. Tilastotietoa sovinnoista... 000 2.4.4. Sovittelusta käydystä keskustelusta... 000 2.5. Miten tuomioistuimissa tulevaisuudessa sovitellaan... 000 2.5.1. Johdanto... 000 2.5.2. Sovintomahdollisuuden selvittäminen ennen tuomioistuinkäsittelyä... 000 2.5.3. Sovittelu tuomioistuimessa... 000 2.5.4. Tanskalainen tuomioehdotusmalli... 000 2.5.5. Sovitteluun sopivat asiat... 000 2.5.6. Sovittelu hallintoasioissa... 000 2.5.7. Koulutus ja sovittelua koskevat säännökset... 000 IX OSAAMINEN JA AMMATTITAITO... 000 2. Tulevaisuuden tuomioistuimissa tarvittava osaaminen ja ammattitaito... 000 2.1. Hyvä tuomari... 000 2.2. Tuomareiden erikoistuminen... 000 2.3. Kansliahenkilöstön osaaminen ja ammattitaito... 000 3. Tuomioistuintyön muutokset ja esittelijäjärjestelmä... 000 3.1. Nykyisestä esittelyyn perustuvasta päätöksentekojärjestelmästä... 000 3.2. Esittelijäjärjestelmästä luopuminen... 000 4. Tuomarin tehtävään oppiminen... 000 4.1. Kansainvälisiä suosituksia tuomareiden koulutuksesta... 000 4.2. Oikeustieteellinen perustutkinto... 000 4.3. Tuomioistuinharjoittelun koulutuksellisuuden lisääminen... 000 4.4. Tuomareiden pätevöitymisjärjestelmä... 000 4.5. Tuomareiden ja avustavien lakimiesten täydennyskoulutus... 000 4.6. Työssä oppiminen ja työyhteisöjen kehittäminen... 000 4.7. Kansainvälinen kokemus... 000 5. Tuomareiden nimittäminen... 000 5.1. Johdanto... 000 5.2. Tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukainen nimittämismenettely... 000
13 5.3. Kielilaki... 000 5.4. Monipuolisuutta tuomareiden kokemustaustaan... 000 5.5. Kehittämisvaihtoehtoja tuomarikunnan taustan monipuolistamiseksi 000 5.5.1. Johdanto... 000 5.5.2. Nykyisen nimitysjärjestelmän terävöittäminen... 000 5.5.3. Kiintiömalli... 000 X TUOMIOISTUINORGANISAATIO... 000 1. Yleisiä linjauksia tuomioistuinorganisaation kehittämisestä... 000 1.1 Johdanto... 000 1.2 Yleiset tuomioistuimet ja yleiset hallintotuomioistuimet... 000 1.3. Erikoistuomioistuimet... 000 1.4. Erityiskokoonpanot yleisissä tuomioistuimissa ja vakuutusoikeuden lääkärijäsenet... 000 1.5. Tuomioistuintyyppiset muutoksenhakulautakunnat... 000 2. Käräjäoikeuksien koko ja määrä... 000 2.1. Johdanto... 000 2.2. Alioikeusuudistus ja nykytila... 000 2.3. Käräjäoikeuksien kokoa ja määrää koskevia aikaisempia esityksiä... 000 2.3.1. Tuomioistuimet 2000-luvulle perusselvitys... 000 2.3.2. Alioikeuspiirijaon kehittämisehdotus... 000 2.3.3. Oikeusministeriön oikeuspolitiikan strategia vuosiksi 2003 2012... 000 2.3.4. Käräjäoikeuslakityöryhmän esitys... 000 2.4. Kehitys muissa Pohjoismaissa... 000 2.5. Tulevaisuuden käräjäoikeusorganisaatio... 000 3. Hovioikeuksien asema oikeusastejärjestyksessä... 000 3.1. Yleistä... 000 3.2. Mahdollisuuksia muutoksenhakujärjestelmän kehittämiseen... 000 4. Hallintolainkäytön organisaation kehittäminen... 000 4.1. Hallinnon sisäisestä muutoksenhausta lainkäyttöön tuomioistuimissa... 000 4.2. Kaksiasteinen yleisten hallintotuomioistuinten järjestelmä... 000 4.3. Muutoksenhaku toimeentuloturva-asioissa... 000 XI TUOMIOISTUINTEN JOHTAMINEN... 000 2. Tuomioistuimet päällikkövirastoina... 000 3. Johtamisen sisältö... 000 3.1. Johdanto... 000 3.2. Hallinnon ja lainkäytön johtaminen... 000 3.3. Näkökulmia tuomioistuinten johtamiseen... 000 3.3.1. Johdanto... 000 3.3.2. Suunnittelu... 000 3.3.3. Organisointi... 000 3.3.4. Motivointi... 000
14 3.3.5. Kehittäminen... 000 3.3.6. Ohjaus, seuranta ja valvonta... 000 3.3.7. Osaamisen turvaaminen... 000 3.3.8. Työkyvyn ylläpitäminen... 000 3.4. Toiminta-ajatus johtamisen välineenä... 000 4. Rekrytointi johtamistehtäviin... 000 5. Tuomareiden toiminnan valvonta... 000 5.1. Valvonnan nykytila... 000 5.2. Kansainvälisiä malleja ja suosituksia tuomareiden valvonnasta... 000 5.3. Kehittämisvaihtoehtoja... 000 5.3.1. Johdanto... 000 5.3.2. Nykyjärjestelmän kehittäminen... 000 5.3.3. Tuomareiden valvontalautakunnan perustaminen... 000 XII TUOMIOISTUINLAITOKSEN KESKUSHALLINTO... 000 2. Aikaisemmasta keskustelusta... 000 3. Keskushallinnon nykytila... 000 3.1. Oikeusministeriö keskushallintoviranomaisena... 000 3.2. Ylimpien oikeuksien hallinto/valvontatehtävät... 000 3.3. Hovioikeuksien hallinto/valvontatehtävät... 000 3.4. Tulosohjausjärjestelmä... 000 3.5. Johtopäätöksiä... 000 4. Yleistä keskushallinnosta ja eräiden tuomioistuimia lähellä olevien organisaatioiden keskushallinto... 000 4.1. Johdanto... 000 4.2. Keskushallinnon kehittämisen yleiset suuntaviivat... 000 4.3. Syyttäjälaitos... 000 4.4. Asianajajalaitos ja julkiset oikeusavustajat... 000 4.5. Ulosottolaitos... 000 4.6. Rikosseuraamusvirasto... 000 5. Ulkomaiset keskushallintomallit... 000 6. Keskushallintoa koskevat tavoitteet ja kehittämisvaihtoehdot... 000 6.1. Keskushallinnon tulevat tehtävät... 000 6.1.1. Johdanto... 000 6.1.2. Tuomioistuinlaitoksen kehittäminen ja laatutyö... 000 6.1.3. Tuomioistuinlaitoksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen mittaaminen... 000 6.1.4. Tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen... 000 6.1.5. Keskushallinnon suhde tuomioistuinten hallintoon... 000 6.2. Arvio nykyisestä keskushallinnosta ja keskushallinnon ja keskushallinnon kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä... 000 6.2.1. Johdanto... 000 6.2.2. Tuomioistuinlaitoksen kehittämistyö... 000 6.2.3. Tuomioistuinten tukeminen... 000 6.2.4. Tuomioistuinten riippumattomuudelle asetetut vaatimukset 000 6.2.5. Tuomioistuinlaitoksen kuva julkisuudessa... 000
15 6.2.6. Muun keskushallinnon kehittämisen suuntaviivoja... 000 6.3. Keskushallinnon kehittämisvaihtoehtoja... 000 6.3.1. Johdanto... 000 6.3.2. Nykyisen hallintomallin kehittäminen... 000 6.3.3. Tuomioistuinlaitoksen oma keskushallintoyksikkö tuomioistuinhallitus... 000 6.3.4. Ylimmät oikeudet/hovioikeus hallinnoijana... 000 6.3.5. Tuomarijohtokunnan perustaminen... 000 LAUSUMA... 000 SAMMANFATTNING... 000 SUMMARY... 000 KIRJALLISUUTTA... 000