Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022
Uusi lukio uskalla kokeilla Tavoitteena on uudistaa lukiokoulutusta niin, että se kykenee vastaamaan myös tulevaisuudessa yhteiskunnallisen kehityksen, uusien tieto- ja taitovaatimusten sekä jatko-opiskelun ja työelämän muutosten asettamiin haasteisiin. Kehittämisohjelma sisältää tuntijakokokeilut ja lukioiden kehittämisverkoston (Luke) toiminnan. Molemmat käynnistyivät 1.8.2016 lukien. Tuntijakokokeilusta vastaa opetus ja kulttuuriministeriö ja lukioiden kehittämisverkoston toiminnasta Opetushallitus. 2
Tuntijakokokeilu Tavoitteena saada kokemuksia valinnaisemman tuntijaon ja yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta, saada tietoa koulutuksen kansallisten tavoitteiden ja tuntijaon keskinäisestä yhteydestä, tuottaa tietoa lukion tuntijaon kehittämiseksi, saada tietoa kokeilun vaikutuksista opiskelijoiden yleissivistykseen, saada tietoa kokeilun vaikutuksista henkilöstön asemaan, saada tietoa kokeilun vaikutuksista erikokoisissa oppilaitoksissa, saada tietoa kokeilun toimivuudesta eri opetuskielillä, saada tietoa kokeilun vaikutuksista ylioppilastutkinnon koevalintoihin ja tutkintomenestykseen Kokeilussa mukana 28 lukiota. Lappeenrannan lukiot eivät osallistu 3
Lukioiden kehittämisverkosto Tavoitteena Pedagogiikan kehittäminen mm. osallisuutta, vuorovaikutusta, laaja-alaista osaamista sekä oppiainerajat ylittävää oppimista tukevaksi. Opiskeluympäristöjä kehittäminen esimerkiksi luomalla uusia ja vahvistamalla olemassa olevia alueellisia toimintarakenteita lukioiden ja korkeakoulujen sekä työelämätoimijoiden yhteistyölle. Toimintakulttuurin kehitettäminen mm. vahvistamalla opiskelijalähtöisyyttä ja pedagogista johtamista. Verkostossa mukana 84 lukiota. Lappeenrannan lukiot ovat mukana EteläSuomen alueverkostossa ja Kimpisen lukio toimii yhtenä verkoston koordinaattorina. 4
Lukiolain uudistaminen Hallitus päätti lukiokoulutuksen uudistamisesta kevään 2017 puoliväliriihessä. Uudistus pitää sisällään lukiolain ja lukion toiminnallisen uudistamisen, ja sen tavoitteena on: lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatkoopintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. 5
Selvitys lukion nykytilasta ja kehittämistarpeista (OKM 22.11.2017) Lukiokoulutus tarjoaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta kehityskohteita löytyy muun muassa tulevaisuuden osaamistarpeissa, kansainvälistymisessä ja lukiolaisten hyvinvoinnissa. Pitkän matematiikan lukijoiden ja ylioppilaskokeissa kirjoittajien määrä on vähentynyt. Myös kielivaranto on kaventunut. Enenevissä määrin lukiolaiset opiskelevat vain kahta kieltä. 6
Selvitys lukion nykytilasta ja kehittämistarpeista (OKM 22.11.2017) Lukiolaisten koulu-uupumus on lisääntynyt. Siirtyminen toiselta asteelta jatko-opintoihin on Suomessa OECD-maiden keskiarvoa hitaampaa. Kolmasosa ylioppilaista jatkaa suoraan lukion jälkeen jatko-opintoihin. Välivuotta pitävien opiskelijoiden määrä on kasvanut yli 10 prosenttia kymmenessä vuodessa. Lukiot toimivat yhteistyössä korkeakoulujen ja työelämän kanssa usein erilaisin tavoin. Yhteistyö on laajentunut, mutta toimintamallit ovat pysyneet alakohtaisina ja paikallisina. Kaikilla lukiolaisilla ei ole mahdollisuuksia saada kokemuksia kansainvälisestä toiminnasta, vaikka nuorten oma toimintaympäristö on yhä kansainvälisempi. 7
Selvitys lukion nykytilasta ja kehittämistarpeista (OKM 22.11.2017) Lukio-opettajat ovat hyvin tehtäväänsä kelpoisia (noin 98 %). Digitalisaatio, uusi pedagoginen ajattelu, oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarpeiden lisääntyminen, työelämän muutokset, globalisaatio, kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen sekä toimintakulttuurin muutokset haastavat opettajan osaamista yhä enemmän. Lukioissa vallitsee edelleen vahvana opettajien yksin toimimisen perinne. Oppiminen toisilta, yhdessä tekeminen ja muut kehittynyttä yhteisöllisyyttä ilmentävät käytänteet ovat Suomessa vertailumaita harvinaisempia 8
Lukiolain aikataulu Hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2018 Lakiluonnos lausuntokierroksella 24.1.-7.3.2018 http://minedu.fi/hanke?tunnus=okm046:00/2017 11 keskeisintä muutosta uudistuvassa lukiossa http://minedu.fi/documents/1410845/5394394/11+keskeista+muuto sta+uudistuvassa+lukiossa.pdf/18492c56-a09e-4ec1-82c8f69aa471c8b3 Laki voimaan 2019 Uudet opetussuunnitelmat käyttöön 2021 9
Ylioppilastutkinnon kehittäminen Arvosanojen vertailtavuuden parantaminen, tavoitteena parempi hyödynnettävyys korkeakouluvalinnoissa Ns. SYK-pisteet Sähköisen tutkinnon kehittäminen aloitettu 2013 Ensimmäiset sähköiset kokeet syksyllä 2016 Kokonaan sähköinen tutkinto keväällä 2019 Iso ohjaava vaikutus lukioiden toimintakulttuuriin 10
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä korkeakoulujen kanssa linjannut korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä. Korkeakoulut uudistavat valintakoemenettelyjään tavoitteena vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa lisätään. Pääsykokeita muutetaan siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Hakeminen helpottuu ja tarve osallistua valmennuskursseille poistuu. 11
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus Korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintojaan vuoteen 2020 mennessä siten, että kulttuuri- ja taidealoja lukuun ottamatta nykyistä merkittävästi suurempi osa opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla. Todistusvalinnan lisäksi järjestetään jatkossakin valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Korkeakoulut luopuvat yhteispistevalinnasta, jossa valinta perustuu sekä todistukseen, että pääsykokeeseen. 12
Opiskelijavalinnat 2020 lähtien 13