1 (10) Annex 3 11.10.2010 IIIRef. Ares(2010)442139-19/07/2010 Viite: DG(SANCO)/2009-8316 - tarkastusraportin luonnos Response of the Competent Authorities of Finland to the recommendations of the General Audit Report ref. DG(SANCO)/2009-8316-MR carried out in Finland in 2009 in order to evaluate official controls put in place by the Competent Authorities No. 1 Varmistetaan, että toimivaltaisilla vi- Elintarvikelain 35 :n mukaisesti valvontaviranomaisella tulee olla palveluksessaan tai sopimuksen ranomaisilla on, erityisesti lääninhalli- perusteella käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja valvonnan menestyksellisen hoitamisen tusten sekä kunnallisten elintarvikeval- kannalta riittävän kokenutta henkilökuntaa. Laissa asetetaan myös viranhaltijan koulutustasolie vävontaviranomaisten tasolla, käytettä- himmäisvaatimukset. Suomen perustuslain (731/1999) 121 :n mukaan kunnilla on itsehallinto. Virvissään riittävästi sopivaa pätevyyttä kamiehen esteellisyydestä säädetään hallintolain (434/2003) 27-30. omaavaa henkilöstöä ja että valvonnan suorittavalla henkilöstöllä ei ole eturistiriitoja, kuten asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklassa edellytetään. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden aloittaminen viimeistään vuoden 2013 alusta siten, että jokaisessa valvontayksikössä on vähintään 10 henkilötyövuotta yhteisen johdon alaisuudessa, mahdollistaa tarkoituksenmukaisen työnjaon ja erikoistumisen. Tämä parantaa voimavarojen tehokasta käyttöä, helpottaa pätevyyden ylläpitoa sekä vähentää eturistiriitoja mm. vierasainevalvonnassa ja maidontuotantotilojen valvonnassa. Kunnallisten valvontayksiköiden määrä on laskenut merkittävästi ja niitä on tällä hetkellä 122. Tavoitteena on, että kunnallisia valvontayksiköitä on vuonna 2013 alle 80 kpl. Uusi eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan 1.11.2009, mistä alkaen valtio on alkanut ostaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin viranomaisvalvonnan kunnilta. Aikaisemmin valvontatehtävistä oli maksettu suoraan kunnaneläinlääkäreille. Lain toimeenpanoa koskevassa ohjauksessa Evira on korostanut, että kuntien tulee järjestää kyseisiin valvontatehtäviin riittävät resurssit niin, että valvontatehtäviä eivät hoida eläinlääkärit, jotka ovat asiakassuhteessa valvontakohteisiin. Lainmuutoksen yhteydessä moninkertaistuivat valtion talousarviossa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan varatut määrärahat. Ostopalveluihin kunnilta on varattu 3 940 000. Tämä on mahdollistanut sen, että kunnat ovat voineet perustaa uusia eläinlääkärin virkoja, joiden tehtävänkuvaan kuuluu pelkästään eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa lisättynä mahdollisesti kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvalla elintarvikevalvonnalla. Tällaisia kunnallisia valvontaeläinlääkärin virkoja on 1.10.2010 mennessä perustettu n. 20 kpl ja lisää on suunnitteilla. Eläinlääkintähuoltolain uudistamisen yhteydessä perustettiin myös aluehallintovirastoihin 15 uutta
2 (10) läänineläinlääkärin virkaa, jotka kaikki on täytetty. Näiden viranhaltijoiden tehtäväksi siirrettiin aikaisemmin kuntien vastuulla olleet EU:n rnääräämät otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset sekä täydentävien ehtojen valvonnassa eläinlääkäreille kuuluvat tehtävät. Lisäksi kyseiset viranhaltijat avustavat tarvittaessa kunnallisia eläinten hyvinvoinnin valvontaa suorittavia eläinlääkäreitä kriittisissä tapauksissa. Evira varmistaa valvontaohjelmilla, koulutuksella ja auditoinneilla, että käytössä olevat resurssit käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja riskiperusteisesti. Eviran koulutusstrategia on valmistunut vuonna 2010 ja sen mukaista monivuotista koulutussuunnitelmaa valmistellaan. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011-2014 on valmisteltu ympäristöterveydenhuoltoa ohjaavien keskusvirastojen (Evira, Valvira, Tukes ja Syke) yhteistyönä (valmistunut syyskuussa 2010). Se sisältää elintarvikevalvonnan osion (EVO) ja siihen tulee sisältymään myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osio (EHO), joka valmistuu marraskuussa 2010 (ks. jäljempänä). Ohjelman tarkoituksena on ohjata kuntia ja muita toimivaltaisia viranomaisia ympäristöterveydenhuollon valvonnan suunnitelmallisuuden, riskiperusteisuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Ohjelmaan on kirjattu painopisteitä, joita ovat mm. riskiperusteisuuden edistäminen, laatujärjestelmätyön ja auditointien edistäminen, yhteistoiminta-alueiden operatiivisen toimivuuden sekä henkilöstön pätevyyden varmistaminen. Ohjelmakaudella laaditaan keskusvirastojen yhteistyönä suuntaviivat siitä, miten valvontaresurssit alue- ja paikallistasolla kohdistetaan niin, että priorisointi tehdään riskiperusteisesti. Evira on valmistellut valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO). Ohjelma valmistuu marraskuussa 2010 ja se sisältää lainsäädännön valvonnalle asettamat vaatimukset sekä Eviran yksityiskohtaiset näkemykset siitä, miten lainsäädäntöä tulee soveltaa. Ohjelmassa esitetään myös sisältövaatimukset AVlen ja kuntien valvontasuunnitelmille eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osalta. AVlt tarkastavat kuntien suunnitelmat ja valvovat niiden toteutumista. Kuntien suunnitelmissa on keskeistä osoittaa, että valvonta hoidetaan riittävin resurssein ilman eturistiriitoja ja että mahdollisten pakkotoimenpiteiden loppuun vieminen varmistetaan. Evirassa kehitetään lisäksi riskinarvioinnin periaatteisiin perustuvaa elektronista luokittelumallia (RiskSheriff) elintarvikevalvonnan käyttöön vuoteen 2012 mennessä. Malli tulee edistämään valvontaresurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista.
3 (10) 2 Varmistetaan, että kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten tasolla ja sellaisilla valvonnan aloilla kuten elintarvikelisäaineet ja kasvinterveys, virallista valvontaa suorittava henkilöstö saa asianmukaisen koulutuksen asetuksen (EY) N:o 882/2004 6 artiklan mukaisesti. Kaikkia Eviran valvontasektoreita koskeva koulutusstrategia vuosille 2011-2015 on valmistunut vuonna 2010 (liite 1.). Strategian toteutus on aloitettu ja suunnitelmakauden keskeisiä toimenpiteitä ovat: monivuotisen koulutussuunnitelman laatiminen kaikille valvontasektoreille (valvontaasetuksen 882/2004 edellyttämä kattavuus ja seuranta), kouluttajien asiantuntemuksen varmistaminen sekä kouluttaja- ja viestintätaitojen lisääminen, ja koulutusten käytännön järjestelyiden parantaminen (mm. nykyistä laajamittaisempi videoyhteyksien hyödyntäminen koulutustilaisuuksissa). Eviran internetsivuilla julkaistaan vuosittain koko Eviran toimialaa koskeva koulutuskalenteri, joka sisältää koulutukset, jotka Evira kokonaan tai osittain järjestää. Koulutuksessa on käytössä sähköinen koulutuspalvelu joka helpottaa koulutuksiin ilmoittautumista ja koulutuspalautteen keräämistä ja sinne myös tallennetaan koulutustilaisuuksien materiaali etukäteen ja se myös jää sinne luettavaksi. Henkilökunnan riittävyys ja osaaminen on kuvattu VASUn luvussa 6.2.3. Vuonna 2010 aloitettiin asiakaspalautteen ja kunnallisilta viranhaltijoilta saadun palautteen perusteella elintarvikevalvonnan koulutuksen uudistaminen. Syventävää koulutusta järjestettiin mm. reseptivalvonnasta ja lisäaineista. Lisäaineet: Evira järjesti 14.9.2010 lisäainekoulutusta aluehallintovirastojen, Valviran, tullin ja kuntien valvontaviranomaisille. Koulutuksessa esiteltiin uutta lainsäädäntöä, käsiteltiin kokemuksia lisäainemissiosta ja käytännön lisäainevalvonnasta sekä tehtiin ryhmätöitä. Koulutus kesti koko päivän. Evira jatkaa lisäainekoulutuksen antamista eri valvontahenkilöstölle itse järjestämissään tai yhteistyökumppanien taikka AVlen kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa eri puolella Suomea. Koulutusta suunnitellaan annettavan erityisesti sen ajankohdan jälkeen, kun uuden lisäaineasetuksen liitteet ovat valmistuneet. Kasvinterveys: Evira on laatinut syyskuussa 2010 kasvinterveystarkastuksia tekevien tullivirkailijoiden koulutussuunnitelman. Koulutusta järjestetään hedelmien ja vihannesten sekä puutavaran tuontitarkastuksiin. Vuonna 2011 järjestetään 2-3 päivän mittainen uusien tarkastajien peruskoulutus hedelmien ja vihannesten tuontitarkastuksiin. Jatkossa koulutus järjestetään vähintään kolmen vuoden välein. Kaikille tarkastuksia tekeville järjestetään vuosittain yhden päivän mittainen peruskoulutus hedelmien ja vihannesten tuontitarkastuksiin vuodesta 2011 alkaen. Puutavaran tuontitarkastuksiin järjestetään uusien tarkastajien koulutus vuonna 2012 ja sen jälkeen koulutus järjestetään vähintään kolmen vuoden välein. Kaikkien puutavaratarkastuksia tekevien tarkastajien peruskoulutus sisältyy Tullin järjestämään vuosittaiseen koulutukseen (rajoituspäivät), jossa Eviran edustaja kertoo puutavaratarkastuksiin liittyvistä ajankohtaisista asioista.
4 (10) 3 Varmistetaan, että elintarvike- ja rehu- Evira ohjaa elintarvikealan laitosten hyväksymisprosessien toteuttamista lainsäädännön vaatimusten alan toimijan hyväksymistä ja hyväk- mukaisesti antamalla ohjausta ja ohjeita, auditoimalla paikallista valvontaa Eviran hyväksymissä teusynnän peruuttamista koskevat menet- rastamoissa ja toimimalla ohjaustehtävässä yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa. telyt ovat asetuksen (EY) N:o 882/200431 artiklan mukaisia. Evira pitää valtakunnallista rekisteriä hyväksytyistä elintarvikehuoneistoista. Evira merkitsee rekisteriin hyväksymänsä teurastamot ja niiden yhteydessä olevat laitokset. Evira merkitsee rekisteriin kunnan valvontaviranomaisen hyväksymät laitokset. Kunnan valvontaviranomainen on velvollinen ilmoittamaan hyväksymisen muutoksista ja hyväksymisen peruuttamisesta Eviraan. Evira päivittää rekisterit aina kunnan valvontaviranomaisen ilmoituksen saatuaan sekä aina, kun teurastamon tai sen yhteydessä olevan laitoksen hyväksymisen tilanne muuttuu. Rekisterit on muutettu lainsäädännön edel- Iyttämään muotoon maaliskuun alussa 2010. Rehualan toimijoiden rekisteröintiin ja hyväksyntään sekä muutosten ilmoittamiseen liittyvät lomakkeet ja ohjeet ovat Eviran kotisivuilla. Rehualan toimijan hyväksyntään liittyy tarkastuskäynti paikan päällä. Rekisteröityjen ja hyväksyttyjen rehualan toimijoiden luettelot ovat Eviran kotisivuilla, ja luettelot pidetään ajan tasalla. Evira vastaa teurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten hyväksymisestä. Evira seuraa hyväksymänsä laitoksen vaatimustenmukaisuutta sen varmistamiseksi, että hyväksymisen edellytykset täyttyvät myös toiminnan jatkuessa, ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin hyväksymisen muuttamiseksi tai peruuttamiseksi. Tätä varmistumista varten Evira on aloittanut teurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten hyväksymisasioiden valvonnan auditoinnin. Auditointisuunnitelman mukaan kukin teurastamo auditoidaan kerran kahdessa vuodessa. Vuonna 2010 auditoidaan 10 teurastamoa. Auditoinnit on aloitettu toukokuussa 2010 ja niitä on syyskuun loppuun mennessä tehty 8 kpl. Evira on laatinut yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa ohjeet kunnallisen laitosvalvonnan auditoimisesta. Kunnallisen laitosvalvonnan auditoinnit ovat osa kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointia, mutta ne keskittyvät eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevien laitosten valvonnan arviointiin. Kuntien valvontaa auditoidaan tarkastelemalla toimintaa suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin ja annettuihin ohjeisiin, jotka koskevat valvonnan järjestämistä ja toteutusta, mukaan lukien laitosten hyväksymismenettelyt. Laitosvalvonnan auditointien osa-alueisiin kuuluvat myös esimerkiksi kunnan viranhaltijan tekemän laitostarkastuksen seuraaminen ja havaittujen epäkohtien korjaamisen seuranta sekä valvontatoimenpiteiden riittävyyden arviointi, mukaan lukien laitoksen hyväksynnän peruuttaminen tarvittaessa. Aluehallintovirastot ovat toteuttaneet kunnallisen laitosvalvonnan auditointia
5 (10) edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti vuoden 2010 alusta saakka. Vuonna 2011 vastaava kohdekohtaisempi menettely on tarkoitus ulottaa myös muiden elintarvikealan yritysten valvonnan auditeintiin. Evira on järjestänyt koulutustilaisuuksia aluehallintovirastoille. Aluehallintovirastoille on järjestetty vuonna 2010 tähän mennessä kaksi tilaisuutta (25.1. ja 31.8.2010), joissa on käsitelty keskeisiä laitosvalvontaa, mm. hyväksymistä koskevia asioita. Aluehallintoviranomaiset ohjaavat ja valvovat elintarvikevalvontaa alueellaan ja järjestävät koulutusta paikallisille valvontaviranomaisille sekä auditoivat niiden toimintaa. Evira jakaa tietoa lainsäädännön vaatimuksista, sekä ohjeita ja tulkintoja myös internetsivujensa kautta sekä alue- ja paikallisviranomaisille suunnatun kuukausittain lähetettävän Evira-info-kirjeen välityksellä. Myös Evirassa valmisteilla oleva viranomaisverkko ekstranet, jonka on tarkoituksena valmistua vuoden 2011 alkupuolella, tulee tehostamaan viranomaisten suoraa ohjausta. 4 Varmistetaan, että virallinen valvonta toteutetaan ilman ennakkovaroitusta, kuten asetuksen (EY) N:o 882/2004 3 artiklassa säädetään. Valvonta voidaan suorittaa ennalta ilmoittamatta tai ennalta ilmoittaen, riippuen lainsäädännön vaatimuksista ja tarkastuskohtaisesta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Suomessa tarkastuksia ei ole ryhmitelty erikseen tarkastuksiin ja toiminnan tarkastuksiin, joista valvonta-asetuksen 882/2004 art, 3(2) mukaisesti voidaan ilmoittaa ennakolta. Osa tarkastuksista sisältää kuitenkin elementtejä, jotka ovat luonteeltaan toiminnan tarkastamista (esim. omavalvonnan tarkastukset) ja silloin ennalta i1moittaminen on tarkoituksenmukaista. Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti aina ennalta ilmoittamatta seuraavien tarkastusten osalta: - elintarvikkeiden ja kansallisen eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevan vierasainevalvontaohjelma, - eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen fyysiset tarkastukset ja näytteenotto, - eläinten hyvinvoinnin tarkastukset, - eläinten merkinnän ja rekisteröinnin tarkastukset, sekä - näytteenottoon liittyvät tarkastukset. IImoittamiskäytäntö riippuu mm. siitä, onko kohteen edustajan läsnäolo välttämätöntä tarkastustilanteessa tai pitääkö näytteenotto kohdistaa johonkin tiettyyn tuotantovaiheeseen. Pitkien välimatkojen vuoksi erityisesti maatilojen valvonnan osalta ennalta ilmoittamattomat tarkastukset laskevat valvonnan tehokkuutta (paljon turhia käyntejä, kun toimijaa ei tavoiteta) ja vähentävät valvonnan suoritteita, sillä esimerkiksi alkutuotannossa on paljon sivutoimisia elinkeinonharjoittajia. Esimerkiksi rehualan toimijoille ilmoitetaan toiminnan tarkastuskäynnistä ennakkoon, koska muutoin tarkastuksia ei pystyttäisi tekemään. Rehualan laitoksissa henkilökunnan määrä on rajallinen ja vastuut jaettu tarkasti, jolloin avainhenkilön paikallaolo tarkastuksilla on välttämätöntä. Lisäksi vastuuhenkilön asemapaikka voi olla toisella paikkakunnalla kaukana laitoksesta. Tarkastuksen alankohdan [a ennakkoilmoituksen
6 (10) välinen aika pidetään mahdollisimman pienenä, mutta se määräytyy tapauskohtaisesti. Pisimmillään yhdensuuntainen tarkastusmatka voi olla 700 kilometriä. Näytteenotoista, joita on moninkertainen määrä toiminnan tarkastuksiin verrattuna, ei rehualan toimijalle ilmoiteta etukäteen. Valvontaviranomaisten rajallisilla resursseilla ei ole aina tarkoituksenmukaista tehdä tarkastusmatkaa ilmoittamatta asiasta ennalta. Täydentävien ehtojen valvonnassa ennakkoilmoituksen saa tehdä enimmillään 48 tuntia ennen varsinaista tilakäyntiä. Tällöinkään tarkastuksen tavoite ei saa vaarantua. Käytännössä niissä tilanteissa, joissa ennalta i1moittamiseen on jouduttu turvautumaan, ilmoittaminen on tehty usein vasta valvontaa edeltävänä päivänä - alle vuorokautta ennen tarkastuskäyntiä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasektorikohtaiset menettelytavat on kirjattu pääasiassa sektorikohtaisiin ohjeisiin. 5 Varmistetaan, että suoritetusta viralli- Osamissioiden yhteydessä Evira on esittänyt toimenpide-ehdotuksina missio raporteissa havaittujen sesta valvonnasta laadittavissa rapor- epäkohtien korjaamiseksi, että Eviran suunnitelmiin kuuluvissa koulutustilaisuuksissa ja auditointiteissa esitetään saadut tulokset ja alan hankkeissa (ml. auditointiohjeiden valmistelussa) kiinnitetään huomiota FVO:n eri missioraporteissa toimijan mahdollisesti toteuttamat antamiin suosituksiin. muut toimet, kuten asetuksen (EY) N:o 882/2004 9 artiklassa säädetään, ja Suositus on jo otettu huomioon vuonna 2010 aloitetuissa auditoinneissa. Esimerkiksi Eviran hyväkerityisesti varmistetaan, että valvonta- symien teurastamoiden valvonnan auditoinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että teurasraporteissa ilmoitetaan puutteet ja nii- tamoiden hyväksynnän yhteydessä annetut epäkohtien korjaamiseen annetut määräajat ovat asianden korjaamiselle asetetut määräajat. mukaisia ja että määräaikojen noudattamisen seurantaa tehostetaan. Vuonna 2011 järjestettävissä koulutuksissa otetaan erityiseksi painopistealueeksi viranomaistarkastusten laadun parantaminen; tarkastuskohteessa olevien puutteellisuuksien havainnointia parannetaan lainsäädännön vaatimuksiin keskittyvällä täsmäkoulutuksella. Tämän lisäksi koulutustilaisuuksissa keskitytään puutteiden kirjaamisessa, määräaikojen asettamisessa ja määräaikojen noudattamisen seurannassa oleviin ongelmiin. Koulutustilaisuuksissa painotettujen asioiden toteutumista käytännön valvontatyössä seurataan auditoinneissa ja auditointitulosten perusteella arvioidaan rnyöhemmin mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Eviran yksin tai yhdessä muiden viranomaisten kanssa järjestämät koulutustilaisuudet on luetteloitu vuosittaisessa koulutuskalenterissa. Substanssilainsäädännön lisäksi valvontaviranomaisten on hallittava myös hallintomenettelyä koskevat lainsäädännön vaatimukset. Tämän ammattitaidon osa-alueen merkitystä korostetaan jatkossa. Esimerkiksi vuoden 2011 EHOssa on kirjattu vaatimus, jonka mukaan aluehallintovirastojen ja kuntien on valvontasuunnitelmissaan osoitettava miten varmistetaan se, että aluehallinnon ja kuntien valvomilla viranomaisilla on riittävä ja ajanmukaisen hallintomenettelyjen tuntemus. Lisäksi Evira lähettää tammikuussa 2011 kuntien ia aluehallintovirastoien oäättäiille ohiauskirieen
7 (10) yleismission loppuraportin havainnoista ja suosituksista. Kirjeessä korostetaan kuntien velvollisuutta järjestää virallinen valvonta asetuksen 882/2004 vaatimusten mukaisesti. 6 Varmistetaan, että vaatimusten nou- Asian korjaamiseksi parannetaan ohjeistusta, valmistellaan tietojärjestelmiä ja lisätään koulutusta. dattamatta jättämisen tunnistavat toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat KUTln valmistuttua (2011) tarkastuksilla käytettyjä hallinnollisia pakkokeinoja ja niistä seuranneita asianmukaiset toimenpiteet sen var- jälkitarkastuksia voidaan seurata kohdekohtaisesti. Valmistellaan keväällä 2011 valvonnan jälkitoimistamiseksi, että toimija korjaa tilan- menpiteitä koskeva oikeudellinen ohje. Kun viranomainen on antanut pakkokeinopäätöksen, mutta teen, kuten asetuksen (EY) N:o havaitsee myöhemmin toimijan laiminlyöneen siinä asetettuja vaatimuksia, voidaan asianmukaiset 882/2004 54 artiklassa säädetään, ja jatkotoimet varmistaa parhaiten tätä vaihetta koskevalla erillisellä toimintaohjeella. Jälkivalvontaa (eli myös määrää tarvittaessa asetuksen pakkokeinopäätöksen antamisen jälkeistä aikaa koskevaa valvontaa) koskevassa oikeudellisessa (EY) N:o 882/2004 55 artiklan rnukai- ohjeessa käydään läpi muun muassa ankarampiin pakkokeinoihin siirtymisen, uhkasakon asettamisesti seuraamukset. sen ja tutkintapyynnön tekemisen edellytyksiä. Ohjeessa painotetaan erityisesti viranomaisen velvollisuutta varmistaa, että toimija korjaa tilanteen. Asianmukaisia toimenpiteitä harkittaessa huomioon otettavia artiklan 54 määrittelemiä olosuhteita (säännösten noudattamatta jättämisen luonne, missä määrin toimija on aiemmin jättänyt noudattamatta säännöksiä) avataan ohjeessa helpottamaan konkreettisia päätöksentekotilanteita. Evira varmistaa monivuotisen koulutuksen suunnittelulla sen, että kunnallisilla viranomaisilla on rnahdollisuus säännöllisesti saada koulutusta sekä pakkokeinojen käytössä että jälkivalvonnassa. Lisäksi Evira lähettää tammikuussa 2011 kuntien ja aluehallintovirastojen päättäjille ohjauskirjeen yleismission loppuraportin havainnoista ja suosituksista. Kirjeessä korostetaan kuntien velvollisuutta järjestää virallinen valvonta asetuksen 882/2004 vaatimusten mukaisesti. Kuntien pakkokeinojen käyttöä elintarvikevalvonnassa varmistetaan myös auditoinneilla (VAMU). VAMU-ohjeistusta täydennetään tältä osin viimeistään vuonna 2011. Valmisteilla oleva viranomaisverkko ekstranet (valmis v. 2011 alkupuolella) tulee osaltaan tehostamaan toimivaltaisten viranomaisten ohjausta ja neuvontaa pakkokeinojen käytössä ja jäikivalvonnassa ja mahdollistaa esimerkkitapausten ja menettelytapamallien välittämisen viranomaisten kesken.
8 (10) 7 Jatketaan auditointeja ja menettelyjen Eviralla on Valvonnan auditointistrategia ja Elintarvikeketjun monivuotinen auditointisuunnitelma vuosoveltamista virallisen valvonnan vai- sille 2008-2011, joka päivitetään ennen suunnittelujakson vaihtumista. kuttavuuden toteamiseksi ja varrnistetaan korjaavan toiminnan vaikutta- Auditointien toteutusta jatketaan, työtä koordinoi kesäkuussa 2009 toimintansa aloittanut elintarvikevuus, kuten asetuksen (EY) N:o ketjun valvontaviranomaisten välinen auditointien koordinointiryhmä. Koordinointiryhmä on laatinut 882/2004 4 artiklassa edellytetään. elintarvikeketjun auditointijärjestelmälle prosessikuvauksen, auditointijärjestelmän toimenpiteet sisältävän vuosikellon, auditoijan käsikirjan, koordinointiryhmän työsuunnitelman sekä toimivaltaisten viranomaisten ristiinauditointisuunnitelman. Ristiinauditointien toteutusaikataulu riippuu viranomaisten auditointitoimivaltakysymyksestä, jota koskeva oikeusministeriön lausunto on saatu 17.9.2010, ja jonka edellyttämiä toimenpiteitä arvioidaan Evirassa parhaillaan. Valvontaviranomaiset jatkavat myös omien auditointiohjelmiensa kehittämistä. Koordinointiryhmä on myös kartoittanuttoimivaltaisten viranomaisten auditoijapätevyydet ja auditointikoulutustarpeen. Kunnallisen elintarvikevalvonnan vaatimuksenmukaisuusauditointeja jatketaan Eviran ja aluehallintovirastojen välisten tulossopimusten mukaisesti. Näillä auditoinneilla pystytään arvioimaan, onko kunnallisen elintarvikevalvontayksikön valvontasuunnitelma valtakunnallisen valvontasuunnitelman rnukainen ja miten suunnitelmaa on pystytty toteuttamaan. Auditointien yhteydessä on suoritettu myös kohdeauditointeja eri kohdetyyppeihin, jolloin pystytään arvioimaan valvonnan vaikuttavuutta kohteessa. Auditointikäynteihin sisältyy kunnan pakkokeinojen käytön auditointi sekä korjaavien toimenpiteiden seurannan varmentaminen kuntatasolla. Evira tulee päivittämään auditointiohjeen niin, että auditointi sisältää järjestelmällisemmin myös kohdeauditoinnit (esim. laitosvalvonnan auditoinnit). Aluehallintovirastoissa on auditointityötä kehitetty hankkimalla auditointeja varten Eviran järjestämää lisäkoulutusta ja oppien omista ja toisten hyvistä auditointikokemuksista. Kunnallisten elintarvikevalvontayksiköiden koko on kasvanut ja valvontayksiköiden määrä on huomattavasti pienentynyt. Kunnallisten yksiköiden määrän pienentyessä ja aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon kokonaisresurssien lisäännyttyä on auditoinneilla pystytty kattamaan laajempia alueita aikaisempaan verrattuna. Myös auditointiuusintakäyntejä pystytään useammin toteuttamaan resurssien parannuttua ja valvottavien yksiköiden määrän vähennyttyä. Auditointien vaikuttavuutta on lisätty kutsumalla aluehallintovirastojen auditointikokouksiin kunnan johtoa ja julkaisemalla auditointitulokset aluehallintovirastojen internet-sivuilla. Aluehallintovirastojen suorittamilla auditoinneilla on pyritty annetun palautteen kautta lisäämään valvontaviranomaisten motivaatiota ja lisäämään tällä keinolla myös auditoinnilla aikaansaatua vaikuttavuutta. Auditoinnilla havaittuihin poikkeamiin pyydetään kunnalliselta valvontayksiköltä selvitystä aluehallintovirastolle määräpäivään mennessä. Vastineen saapumista tarkkaillaan ja tarvittaessa uusitaan pyyntö vastineen saamiseksi. Aluehallintovirastot jakavat kunnallisille valvontaviranomaisille aluehallintovirastojen elintarvikekoulutuspäivillä auditointikäynneiltä saadut hyvät käytännöt ja antavat yleistä ohjausta aiheista, joissa poikkeamia on havaittu. Aluehallintovirastot ovat pyytäneet kunnallisia valvontaviranomaisia myös jakamaan kehittämiään hyviä käytäntöjä muille näillä koulutuspäivillä. Tämä menetelmä on tehostanut auditoinneista saadun tiedon välittärnis-
9 (10) tä ja kokemuksista oppimista myös muiden alueen valvontaviranomaisten käyttöön ja lisännyt näin auditointien vaikuttavuutta. Evira tekee kunnallisen elintarvikevalvonnan auditoinneista vuosittain yhteenvedon, joka julkaistaan Eviran internet-sivuilla. Evira järjestää auditointikoulutusta elintarvikeketjun valvontaviranomaisille säännöllisesti. Vuonna 2010 kolmen päivän auditointikurssille osallistui kaikista toimivaltaisista viranomaisista yhteensä 35 henkilöä. Auditointien koordinointiryhmä laatii tänä vuonna monivuotisen auditointien koulutussuunnitelman. Elintarvikeketjun valvonnan auditoinneissa valvontaviranomaiset käyttävät auditointien koordinointiryhmän laatimaa Auditoijan käsikirjaa, joka sisältää poikkeamien käsittelyliitteen. On olemassa myös Eviran sektorikohtaisia tarkennettuja auditointiohjeita, kuten kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointiohje. Auditointiohjeen mukaisesti auditoinnin kohde käsittelee auditointihavainnot ja laatii korjaavien toimenpiteiden suunnitelman, jonka toteutuminen tarkistetaan seuraavassa auditoinnissa. Evira on laatinut poikkeamien hallintaan ohjeen, jonka mukaisesti Eviran valvonnan auditoinneissa, raportoinnissa ja FVO:n tarkastuksissa havaitut poikkeamat rekisteröidään ja käsitellään. Poikkeamat käsitellään Eviran valvontaosaston yksiköissä ja yksiköiden johdon katselmuksissa, jotka Eviran on ohjeistanut v. 2010. Auditointijärjestelmään liittyvät dokumentit löytyvät Eviran internet-sivuilta (Elintarvikeketjun monivuotinen auditointisuunnitelma, Auditoijan käsikirja, Valvonnan auditointistrategia): http://www.evira.fifportalffifevira/palveluhakemisto/asiakokonaisuudetfvalvontal. Eviran internetsivujen päivittämisen yhteydessä auditoinneille luodaan oma sivunsa, josta toimivaltaiset viranomaiset löytävät kaikki auditointijärjestelmän asiakirjat. 8 Jatketaan VASUn kehittämistä asetuksen (EY) N:o 882/2004 42 artiklan vaatimusten mukaisesti. Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) päivitetään vuoden 2010 loppuun mennessä. Päivitys on ohjeistettu (10036/2), aikataulutettu (VASUn 10-luvun päivitysaikataulu 9.9.2010) ja vastuutettu Eviran yksiköille ja muille viranomaisille. Päivitysluonnos käsitellään elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmässä 16.12.2010. Päivityksessä huomioidaan komission yleistarkastuksessa annetut suositukset toiminnan kuvaamiseksi seuraavilla osa-alueilla: - koulutuksen arviointi (koulutusstrategia valmistunut 2010, monivuotisen koulutussuunnitelman valmistelu on aloitettu); - valvontamenetelmät ja -tekniikat (valvontamenettelyt kuvataan toimintakokonaisuuksittain vastaavasti kuin tuoteturvallisuusvalvonnassa); - dokumentoidut menettelyt (vuonna 2010 käynnistyneessä valvonnan laatuhankkeessa edistetään valvonnan laatutyötä) - valvonnan tulosten kirjaaminen ia tarkastusraporttien laatiminen (tåsrnennetåän sektoreittain
VASUn päivityksen yhteydessä); - kansallisten vertailulaboratorioiden nimeäminen ja nimettyjen vertailulaboratorioiden luettelon laatiminen (vertailulaboratorion nimeämisprosessin kuvaaminen, kuvaus pyydetään MMM:stä VASUn päivitystä varten); - laitosten rekisteröinti- ja hyväksymismenettelyt (täsrnennetään sektoreittain VASUn päivityksen yhteydessä); - käytännön järjestelyt VASUn kattavuuden varmistamiseksi (asia kuuluu vuonna 2010 aloittaneen elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän työlistalle); - toimijoiden puutteiden yhtenäinen seuranta (yhtenäinen seurantamenettelytapa laaditaan suunnittelukaudella 2011-2015). 10 (10)