Muistio Taloudellinen syrjäytyminen Näin taataan perusrahoituspalveluiden saatavuus n tilaamassa tutkimuksessa Financial Services Provision and Prevention of Financial Exclusion (Rahoituspalveluiden tarjonta ja taloudellisen syrjäytymisen torjunta) pyritään yksilöimään ja analysoimaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla estetään köyhyydestä tai yhteiskunnallisesta syrjäytymisestä kärsivien ihmisten taloudellinen syrjäytyminen. Rahoituspalveluiden saatavuudesta on tullut välttämätön ehto taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumiselle. Silti useissa maissa monilla on vaikeuksia saada tai käyttää valtavirtamarkkinoiden asianmukaisia rahoituspalveluita. Taloudellinen syrjäytyminen liittyy vahvasti sosiaaliseen syrjäytymiseen. Vähävaraisten tai yhteiskunnasta syrjäytyneiden henkilöiden ulottuvilla ei yleensä ole rahoituspalveluita, mikä pahentaa sosiaalisen syrjäytymisen riskiä. Taloudellisen syrjäytymisen tasot EU 15 -maissa kahdelta aikuiselta kymmenestä puuttuu pankkisiirtotili, noin kolmella heistä ei ole säästöjä ja neljällä luotonsaantimahdollisuuksia, vaikka harva (vähemmän kuin yksi kymmenestä) ilmoittaakin, ettei hänelle ole myönnetty lainaa. Sitä vastoin uusissa jäsenmaissa kolmannes asukkaista on syrjäytynyt taloudellisesti, yli puolella ei ole pankkisiirtotiliä eikä säästöjä ja lähes kolmella neljänneksellä ei ole mahdollisuutta saada jatkuvaa luottoa. Kenellä on suurin vaara syrjäytyä taloudellisesti?
Pienituloiset ihmiset kärsivät ensimmäisinä, heidän jälkeensä työttömät, lapsistaan kokopäiväisesti huolehtivat yksinhuoltajat sekä sairauden tai vamman vuoksi työkyvyttömät. Erityisen alttiita ovat maahanmuuttajat. Köyhillä alueilla, samoin kuin uusien jäsenmaiden maaseutualueilla asuminen lisää todennäköisyyttä syrjäytyä taloudellisesti. Tämä johtuu rahoituspalveluiden puutteesta kyseisissä yhteisöissä.taloudellinen syrjäytyminen on osa paljon laajempaa sosiaalista syrjäytymistä, joka koettelee tiettyjä ryhmiä, joiden ulottuvilla ei ole peruspalveluita, kuten työpaikkoja, asuntoja, koulutusta tai terveydenhuoltoa. 70 60 Unbanked Marginally banked 50 40 30 20 10 0 BE DK LU NL FR SE DE AT UK FI SI EU15 ES IE IT EE PT CZ CY MT SK GR EU10 HU PL LT LV Unbanked = Ei pankkipalveluita Marginally banked = Joitakin pankkipalveluita) Taloudellisen syrjäytymisen syyt ja seuraukset Taloudellista syrjäytymistä lisäävät ikääntymisen kaltaiset yhteiskunnalliset syyt yhdistettyinä teknisten taitojen puutteeseen. Pankkisiirtotileihin liittyvät ongelmat, kuten palveluiden puuttuminen, riittämättömästi suunnitellut tuotteet, heikko palvelutaso ja korkeat hinnat, estävät ihmisiä saamasta ja/tai käyttämästä kyseisiä palveluita. Ongelmaa lisäävät myös usko siitä, etteivät pankkitilit ole varattomia varten, huoli kuluista tai pelko taloudellisen hallinnan menettämisestä.
Tekijän laji Maita, joissa tämä taloudellisen syrjäytymisen syy on tunnistettu* Yhteiskunnalliset tekijät Väestönmuutokset, tekniset puutteet 10/14 Työmarkkinamuutokset 8/14 Tuloerot 8/14 Markkinoiden vapautuminen, liian vähän huomiota marginaaliryhmiin 6/14 Markkinoiden vapautuminen, pienituloisia tukevien instituutioiden poistuminen 5/14 Sosiaaliturva 5/14 Väestönmuutokset, ylivelkaantuneisuus 4/14 Rahanpesulait / Henkilöllisyyden tarkistaminen 3/14 Veropolitiikka 3/14 Väestönmuutokset, nuoret 2/14 Tarjontatekijät Kysyntätekijät Väestönmuutokset, maahanmuuttajat/ vähemmistöt 2/14 Paljon käteistä 1/14 Riskin arviointi 8/14 Markkinointi 8/14 Väestön saavutettavuus 7/14 Tuotteiden suunnittelu (ehdot) 7/14 Palvelukanavat (esim. Internet) 7/14 Valinnan vaikeus 7/14 Hinta 4/14 Tuotteen tyyppi 1/14 Huoli kuluista 8/14 Usko, ettei palvelu ole vähävaraisille / huono itseluottamus 8/14 Pelko taloudellisen hallinnan menettämisestä 7/14 Epäluottamuspalveluntarjoajia kohtaan 7/14 Halu käyttää vaihtoehtoisia palveluntarjoajia ja kulttuuritekijät 4/14 Uskonto 4/14 Haluttomuus käyttää palveluita 4/14 Huonoja kokemuksia menneisyydessä 1/14 Pelko takavarikosta 1/14 Taloudellinen syrjäytyminen liittyy tiukasti sosiaaliseen syrjäytymiseen. Perusrahoituspalveluiden, kuten pankkitilin ja yksinkertaisten pankkisiirtojen, saatavuus ovat ratkaisevia ihmisten integroitumiselle nykyiseen eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Keskustelun laajuus kansallisella tasolla Tutkituista maista puolessa (Belgia, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Ranska ja Saksa) kansallista keskustelua taloudellisesta syrjäytymisestä ovat vetäneet useat eri toimijat (valtio, kuluttajajärjestöt, tiedeyhteisö...), mikä on saanut valtiot ryhtymään monenlaisiin toimenpiteisiin. Toisessa puoliskossa tutkituista maista keskustelu taloudellisesta syrjäytymisestä on kuitenkin ollut vähäistä tai olematonta. Vain kolmessa niistä tilanne johtuu joko rahoituspalveluiden hyvästä (Espanja) tai erittäin hyvästä (Alankomaat ja Norja) saatavuudesta. Neljä tutkituista uusista jäsenmaista (Bulgaria, Liettua, Puola ja Slovakia) ilmoittaa, ettei talodellisesta syrjinnästä käydä lainkaan kansallista keskustelua.
Nämä maat ovat kehittymässä tilanteesta, jossa suuri joukko ihmisiä jää rahoituspalveluiden ulkopuolelle, mikä vähentää palveluiden puutteen kielteisiä seurauksia, rahoituspalveluista riippuvaiseksi yhteiskunnaksi, jossa tarve ratkaista taloudellisen syrjäytymisen aiheuttama ongelma tulee entistä ajankohtaisemmaksi. Nykyisiä toimintatapoja Sekä saatavuus- että käyttöongelman ratkaisemiseksi rahoituspalveluiden tarjoajat ovat käynnistäneet tutkituissa maissa monenlaisia toimenpiteitä. Valtavirran kaupalliset, voittoa tavoittelevat palveluntarjoajat ovat kehittäneet yksinkertaisia, edullisia pankkisiirtotilejä sellaisten ihmisten tarpeisiin, joiden tulot ovat vähäiset ja epäsäännölliset (Belgia, Iso-Britannia Italia ja Saksa) tai ryhtyneet yhteistyöhön tukeakseen muunlaisia palveluntarjoajia käynnistämään omat pankkipalvelunsa (Alankomaat, Belgia ja Iso-Britannia). Kaupalliset, sosiaalisesti suuntautuneet palveluntarjoajat, kuten säästöpankit, postikonttorit ja muunlaiset osuuskunnat ovat nyt kehittämässä tai aiemmin kehittäneet yksityispankkeja aktiivisemmin uusia tuotteita ja vaihtoehtoisia rahoituspalveluita (osuuskunnat ja säästöpankit Saksassa, postikonttorit Irlannissa, Isossa- Britanniassa ja Italiassa). Ne ovat nykyään tai ovat aiemmin olleet ainoat näiden palveluiden tarjoajat maassaan (säästöpankit Espanjassa ja Itävallassa, postipankit Belgiassa, Puolassa ja Ranskassa). Pankkiala on kehittänyt vapaaehtoisia sopimuksia ja toimintasääntöjä tarjotakseen "peruspankkitilejä" kuudessa näistä tutkituista 14 maasta. Valtiot ovat tukeneet taloudellista integrointia. Ne kannustavat pankkeja tarjoamaan peruspankkitilejä (Belgiassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa ensimmäisenä vaiheena) sekä edistämään pankkien tarjoamien perusrahoituspalveluiden saatavuutta.joskus ne tarjoavat rahoituspalveluita suoraan pienituloisille tai heikosti koulutetuille ihmisille, jotka eivät haluaisi käyttää rahoituspalveluita. Suositeltavia toimintatapoja Valtioiden on kehitettävä selkeitä tunnuslukuja, joilla mitataan taloudellisen syrjäytymisen aiheuttaman ongelman laajuutta, ja niiden on kyettävä arvioimaan toteutettujen toimenpiteiden tehoa ja vaikutusta ongelmaan. Toimintaohjelmissa, joilla varmistetaan pankkilaitoksen rahoituskyky, kuluttajansuoja sekä rahoituspalveluiden tarjoajien ja asiakkaiden väliset avoimet välit, on otettava täysin huomioon syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien tilanne ja tarpeet. Ylivelkaantuneille on taattava peruspankkipalveluiden saatavuus. Rahoituskoulutusta ja - neuvontaa on kehitettävä.rahoituslaitosten yhteiskuntavastuuta on tuettava ja valvottava.
Tiedotusvälineiden Eurooppa-tiedotus: Lisätietoja ja aineistoa tiedotusvälineille toimittaa alessandra.teston@pleon.com n tiedotus: Työllisyysasiain pääosasto, yksikkö E2 Integrointi, maahanmuuton sosiaalipoliittiset näkökulmat, sosiaalipolitiikan valtavirtaistaminen: Antoine Saint-Denis, puhelin +32.2.298.62.37 tai sähköposti antoine.saint-denis@ec.europa.eu Lisätietoja: "Financial services provision and prevention of financial exclusion" -tutkimuksen on laatinut vuosina 2007-2008 eurooppalainen ryhmä Réseau Financement Alternatif -verkoston johdolla. Tutkimus käsittelee pankkisiirtotilejä sekä säästö- ja lainansaantipalveluita.loppuraportti perustuu Eurobarometer-tietoihin, neljäntoista valtion tilannetta arvioiviin katsauksiin (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Liettua, Norja, Puola, Slovakia, Ranska, Saksa) sekä kymmeneen teemakohtaiseen katsaukseen: 1. Financial exclusion problem in New EU countries in comparison to EU-15 (Taloudellisen syrjinnän aiheuttama ongelma uusissa EU-jäsenvaltioissa verrattuna EU 15 -maihin) 2. Legislative action by governments to promote financial inclusion (Valtioiden lainsäädännölliset toimet taloudellisen syrjinnän estämiseksi) 3. Migrants and financial services (Maahanmuuttajat ja rahoituspalvelut) 4. Social, economical and financial consequences of financial exclusion (Taloudellisen syrjäytymisen sosiaaliset, taloudelliset ja rahoitukselliset seuraukset) 5. The link between financial exclusion and over-indebtedness (Taloudellisen syrjäytymisen ja ylivelkaantuneisuuden välinen yhteys) 6. Indicators of financial exclusion to be used in EU poverty monitoring (EU:n köyhyyden seurannassa käytettävät taloudellisen syrjäytymisen mittarit) 7. Alternative Financial Credit Providers in Europe (Vaihtoehtoisten rahoituspalveluiden tarjoajat Euroopassa) 8. The Role of Credit Unions in dealing with financial exclusion in New EU countries (Luottoyhdistysten tehtävä taloudellisen syrjäytymisen ratkaisemisessa uusissa EU-jäsenvaltioissa) 9. The Role of Corporate Social Responsibility to promote financial inclusion (Yritysten yhteiskuntavastuu taloudellisen syrjäytymisen estämisessä) 10. Tackling financial exclusion in Europe: The market response (Taloudellisen syrjäytymisen torjunta EU:ssa: markkinoiden vastaus) Kaikki asiakirjat ovat osoitteessa http://ec.europa.eu/employment_social/spsi/financial_exclusion_en.htm www.fininc.eu