Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen



Samankaltaiset tiedostot
Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Miten jaksamme työelämässä?

Syöpä ja eriarvoisuus

työkyvyttömyyseläkkeistä

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina

Kansantautien kanssa työelämässä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Osuva-kysely Timo Sinervo

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Ikääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Työryhmä: Ikä, työ ja terveys tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Mikaela von Bonsdorff, tutkijatohtori

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Työelämän ICT-taidot kaupan alalla

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Aikuiskoulutustutkimus2006

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Työperäisen stressin syitä ja seurauksia Tuula Oksanen LT, dosentti, tiimipäällikkö Psykososiaaliset tekijät tiimi Työterveyslaitos

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvästä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Onko työyhteisöllä merkitystä terveyden edistämisessä. Tuula Oksanen, dosentti, johtava asiantuntija

Transkriptio:

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011

Miksi on tärkeää tarkastella työuraan vanhuuden hyvinvoinnin selittäjänä? Alempi sosioekonominen asema yhteydessä terveyden ja toimintakyvyn heikkenemiseen (Marmot & Smith 1991, Huisman et al. 2005) Työn korkea psyykkinen kuormitus (korkeat vaatimukset ja matala työhön vaikuttamisen mahdollisuus) ennustavat korkeampaa sairastavuutta ja kuolleisuutta (Bosma et al. 1997, Kivimäki et al. 2002) Työ käsittää suuren osan elämästä Mitkä ovat sen vaikutukset vanhuuden hyvinvointiin?

TYÖKYKY Työkyky = tasapaino yksilön kokeman työn vaatimusten ja hänen kykyjensä ja voimavarojensa välillä (Ilmarinen 2009) Huomioi työn fyysisen ja psyykkisen kuormituksen Työkykyindeksin 1 osa-alue: työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan (Ilmarinen ym. 1991, Tuomi ym. 1991) TOIMINNANVAJAUS Toiminnanvajaus = kuilu henkilön toimintakyvyn ja ympäristön asettamien vaatimusten välillä (Verbrugge & Jette 1994) Patologinen tila Vaurio Suorituskyvyn rajoitus Toiminnanvajaus (Nagi 1976, Verbrugge & Jette 1994) Toiminnanvajaus tässä: vaikeuksia selviytyä vähintään yhdestä päivittäisestä toiminnosta (peseytyminen, pukeutuminen, kaupassa käynti, siivous)

Kunta-alan työntekijöiden seurantatutkimus KVTEL Väestöpohjainen, prospektiivinen 28-vuotisseuruu Kunta-alan työntekijöitä eri ammateista, 44-58- vuotiaita 1981 baseline n=6 257 (kohdejoukko N=7 344) 2 079 kuoli vuosina 1981-2009 2009 seurannassa n=2 879 tiedot toimintakyvystä, 72-86-vuotiaita Postikyselyt vuosina 1981, 1985, 1992, 1997, 2009

AMMATTIRYHMÄT Toimihenkilöt Työntekijät TYÖKYKY Työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaaseen? (Tuomi et al. 1991) Pisteet: 0-10, (0=työkyvytön, 10=työkyky parhaillaan) 3 luokkaa: 9-10= erinomainen, 7-8= kohtalainen, 0-6= huono Toimihenkilöt: I Erinomainen työkyky II Kohtalainen työkyky III Huono työkyky Työntekijät: IV Erinomainen työkyky V Kohtalainen työkyky VI Huono työkyky

Kuolleisuus 1.1.1981-31.7.2009 väestörekisteristä Toiminnanvajaus / kuolleisuus Elossa eikä toiminnanvajautta v. 2009 vs. kuollut tai vaikeuksia vähintään yhdessä päivittäisessä toiminnossa v. 2009 Toiminnanvajaus (v. 2009 elossa olevilla) Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen (0= ei toiminnanvajautta, 1= vaikeuksia vähintään yhdessä päivittäisessä toiminnossa)

Miesten ja naisten koettu työkyky keski-iässä Työkyky n Erinomainen (%) Kohtalainen (%) Huono (%) Kaikki naiset 3261 29.5 50.5 20.0 Lastentarhanopettaja Siivooja 134 181 29.9 18.2 53.0 45.9 17.2 35.9 Kaikki miehet 2710 21.8 50.8 27.4 Päällikkö Rakennustyöntekijä 161 191 44.1 16.8 49.7 44.5 6.2 38.7 (von Bonsdorff MB ym. Kuntalehti 7/2011)

Mortality rates per 1000 person-years, women

Mortality rates per 1000 person-years, men

Mortality rates per 1000 person-years, men (von Bonsdorff MB et al. in press CMAJ)

Bluecollars Bluecollars Whitecollars Whitecollars UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Toiminnanvajaus v. 2009 keski-iän työkykyn mukaan Women Men (von Bonsdorff MB et al. in review)

TYÖN HENKINEN RASITTAVUUS Job demand-control Karasek (1979) Työn vaatimukset esim. Yksitoikkoisuus ja mielenkiinnottomuus? Työtehtävät ja vastuu epäselvää? Työ pakkotahtista? Eristyneisyys ja yksinäisyys? Kontrolli työssä esim. Työhön liittyvä opastus? Työympäristöön vaikuttamisen mahdollisuus? Tunnustus ja arvonanto? Osallistuminen työn suunnitteluun ja kehittämiseen?

Job demand-control model Passivinen työ (low job demand & low job control) Matala rasittavuus (low job demands & high job control) Korkea rasittavuus (high demands & low control) Aktiivinen työ (high demands & high control)

Kaplan-Maier curves for mental job strain women men Matala rasittavuus Log-rank test p=.304 df 3 Log-rank test p<.001 df 3 Passiivinen työ

MITÄ TUTKIMUKSET OSOITTIVAT? Keski-iän työkyky ennusti elämän pituutta ja vanhuuden toiminnanvajautta, yhteyksiä eivät selittäneet erot kroonisissa sairauksissa tai elintavoissa Riskit saman suuruiset työntekijöillä ja toimihenkilöillä, kuolemanvaara suurempi työntekijöillä Työkyky säilyi noin puolella suhteellisen hyvänä seuruun aikana (huom. valikoituneisuus) Korkea työn henkinen rasittavuus lisäsi kuolemanvaaraa toimihenkilöammateissa työskennelleillä miehillä Passiivinen työ lisäsi kuolemanvaaraa työntekijäammatissa toimineilla miehillä Työn henkinen rasitus ei ollut yhteydessä naisten kuolleisuuteen Onko työkyky vanhuuden toiminnanvajauden aikainen merkki? Työelämän parannuksilla ja ennalta ehkäisyllä kauaskantoisia vaikutuksia vanhuuden hyvinvointiin?

Kiitos mielenkiinnosta Mikaela von Bonsdorff PhD, Researcher University of Jyväskylä Department of Health Sciences Gerontology Research Centre PO. Box 35, FI- 40014 University of Jyväskylä E-mail: mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi Tutkimuksen rahoittajat: TTL KEVA Suomen Akatemia Yliopisto Allianssi