TILINPÄÄTÖS

1 TILINPÄÄTÖS 1.1. 31.12.2017 TOIMINTAKERTOMUS TULOSLASKELMA JA TASE LIITETIEDOT Kuntajohtajakokous 9.2.2018 Seutuhallitus 7.3.2018 Yhtymäkokous 6.6.2018

2 UUDISTUMISEN VUOSI... 3 1. TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 4 1.1.1. Olennaista kuntayhtymän toiminnasta... 4 1.1.2. Hallinto... 6 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 7 1.1.4. Olennaista kuntayhtymän taloudesta... 7 1.1.5. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 8 1.1.6. Henkilöstö... 8 1.1.7. Ympäristöasiat... 8 1.1.8. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 8 1.1.9. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 8 1.2. SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO... 9 1.3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 11 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 11 1.3.2. Toiminnan rahoitus... 11 1.4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 12 1.5. KOKONAISTULOT JA KOKONAISMENOT... 12 1.6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 12 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 13 2.1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 13 2.1.1. Lisää kilpailukykyä... 13 2.1.2. Kasvulle kestävä rakenne... 14 2.1.3. Hyvinvoiva yhteisö... 15 2.1.4. Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto... 17 2.2. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN... 20 2.3. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 20 2.4. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 21 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 22 3.1. TULOSLASKELMA... 22 3.2. RAHOITUSLASKELMA... 23 3.3. TASE... 23 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 24 4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 24 4.2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 24 4.3. TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 25 4.4. TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 25 4.5. VAKUUKSIA JA VASTUITA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 26 4.6. HENKILÖSTÖÄ, LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUJA JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 26 4.7. LUETTELOT KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 27 5. ALLEKIRJOITUKSET... 28 6. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 29

3 UUDISTUMISEN VUOSI Kaupunkiseudun seutuyhteistyölle saatiin keväällä 2017 uusi tavoitteellinen suunta ja tarkemmat askelmerkit kuluvalle valtuustokaudelle, kun jäsenkunnat hyväksyivät Tulevaisuuden kaupunkiseutu - strategian ja sille tarkemman toteutusohjelman vuosille 2017-2020. Uudistetun strategian ohjaamana seutuyhteisyössä varaudutaan maakuntauudistukseen ja uuden kunnan muuttuvaan toimintaympäristöön ja tehtäväkenttään. Seutustrategian myötä muutettiin myös seututyöryhmiä vastaamaan strategian rakennetta. Uudistuneet työryhmät aloittivat kesäkuussa ja työskentely on käynnistynyt hyvin. Syksyn aikana syntyi myös uusia työryhmien välisiä työaihioita, joiden työstämistä jatketaan 2018. Kuntavaalien jälkeen uusi seutuhallitus aloitti toimintansa 1.8.2017. Seutuhallituksen ja uusien kunnanhallitusten yhteinen työpaja ja perehdytystilaisuus pidettiin 4.9.2017. Toteutetussa työpajassa jäsennettiin odotuksia ja toiveita seutuyhteistyölle vuosille 2017-2020. Esille nousseet teemat tukevat omalta osaltaan seutuyhteistyön näkymää tuleville vuosille. Seutuyksikön 4 vakinaisesta asiantuntijasta 3 vaihtui toimintavuonna. Toukokuussa aloittivat seutusuunnittelupäällikkönä Kaisu Kuusela ja hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkönä Satu Kankkonen. Loppuvuodesta liikennejärjestelmäpäälliköksi valittiin Tapani Touru (aloitti 8.1.2018). 2 vuoden määräaikaisessa paikkatietoasiantuntijan tehtävässä aloitti Jussi Välimäki marraskuussa. Kaupunkiseudun kuntien (ml Sastamala ja Punkalaidun) yhteinen työllisyyskokeilu käynnistyi elokuussa. Saatu asiakaspalaute on ollut hyvä ja työllistyminen on edistynyt kohderyhmässä. Lentoliikenteen lisääminen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen edistyivät vuoden aikana kaupunkiseudun kuntien ja muiden toimijoiden yhteisin panostuksin. Rakennesuunnitelman ja MAL-sopimuksen toteuttaminen ovat edenneet suunnitelmallisesti ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kaikkiaan vuonna 2017 Tampereen kaupunkiseutu säilytti positiivisen kasvu-uran ja on edelleen monella mittarilla mitattuna halutuin seutu asua ja yrittää. Erkki Paloniemen korttipakkatarinan mukaan: kun näen ässän, muistan, että on vain yksi Tampereen kaupunkiseutu. Juhani Pohjonen Vs. seutujohtaja

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Olennaista kuntayhtymän toiminnasta Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii perussopimuksensa mukaan kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä kaupunkiseudulla. Käytännössä kuntayhtymä organisoi kuntien välistä yhteistyötä asiantuntija-, kuntajohto- ja luottamushenkilötasolla. Toiminnan painopisteet ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä hyvinvointi- ja teknisten palvelujen alueilla. Kuntayhtymä toteuttaa kaupunkiseudun strategiaa ja visiota: Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä tekemisen edelläkävijä ja kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Seutuyhteistyö perustuu jäsenkuntien hyväksymään seutustrategiaan. Jäsenkunnat hyväksyivät keväällä Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian ja toteutusohjelman, jotka ohjaavat yhteistyötä valtuustokauden loppuun ja jopa 10 seuraavalle vuodelle. Strategian mukaiset kolme pääviestiä ovat: Lisää kilpailukykyä, Kasvulle kestävä rakenne ja Hyvinvoiva yhteisö. MAL3-sopimuksen seuranta vuodelta 2016 (maankäyttö, asuminen ja liikenne) Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-sopimuksen toteutus jatkui vuonna 2017. Keväällä kootussa vuoden 2016 seurantakatsauksessa todettiin, että kaikkiaan sopimuksen toteuttaminen eteni hyvin (20/24) asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Sopimuksen jatkovuosina huomiota tulee kiinnittää mm ARA-asuntotuotantoon, kuntien strategisen yleiskaavoituksen käynnistämiseen ja liikenteen digitalisaation edistämiseen. Vuoden 2017 osalta seurantakokous järjestetään toukokuussa 2018. Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040:n toteuttaminen eteni jäsenkuntien yhteistyössä. Rakennesuunnitelman toteuttamisen ennakointi ja seurantaa toteutettiin entistä enemmän digitaalisen paikkatiedon avulla. Vuoden aikana käynnistettiin maankäytön vetovoimaprofiilityö ja viherverkkosuunnitelman laatiminen. Maakuntauudistus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa on linjattu, että kaupunkiseutu osallistuu aktiivisesti maakuntauudistukseen ja varmistetaan hyvä rajapintayhteistyö tulevan uuden kunnan ja uuden maakunnan välillä. Kaupunkiseutu kiinnittää erityistä huomiota joustavaan ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon. Valmistelussa ja edunvalvonnassa on lisäksi korostettu, että kaupunkiseuduille tulee vastuuttaa alueensa elinkeinojen kehittämisen ja työllisyydenhoidon palvelut, alueensa maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelu sekä suora neuvottelumenettely valtion kanssa MAL- ja KASVU-sopimuksissa.

5 Vuoden 2017 muita kärkiteemoja ja toteutuksia Seutuhallitus on koko toimikautensa ajan työskennellyt Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittämiseksi. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat mm. sitoutuneet kolmevuoden kehittämishankkeeseen kansainvälisen lentoliikenteen lisäämiseksi. Tavoitteena on edistää myös lentokentän asemaa Suomen kansainvälisenä kakkoskenttänä ja parantaa sen valmiuksia toimia Helsingin varalaskukenttänä. Elokuussa 2017 alkanut Työllisyyspalvelujen alueellinen kokeilu käynnistyi hyvin ja asiakkailta on saatu kiittävää palautetta. Kokeilun kesto on alustavasti vain 17 kuukautta, joten osallistuvat kunnat pitävät erittäin tärkeänä saada kokeilu jatkumaan 2021 asti. Lisäksi pidetään tärkeänä, että kaikki kasvupalvelut ovat maakuntauudistuksen jälkeenkin kuntien tehtävänä. Seutuhallitus käynnisti raitiotien laajenemissuuntien selvitystyön. Raitiotien ensivaiheen laajenemissuuntina tutkitaan Koilliskeskuksen, Pirkkalan ja Ylöjärven suunnat. Tarkoitus on saada lisää tietoa aluevarus- ja maankäytönkysymyksiin sekä tarkempien jatkosuunnittelua vaativien asioiden tunnistamiseen. Selvityksen antamat vastukset ovat käytettävissä kevään 2018 aikana. Seutuhallitus hyväksyi seudullisen satamien kehittämisen ensi vaiheen raportoinnin. Seudun satamat nähdään perinteisen virkistyskäytön lisäksi monipuolisina kaupunkiseudun houkuttelevuutta ja kilpailukykyä lisäävinä palvelualueina. Palveluluokituksen mukaisesti samat vaihtelevat hyvin vaatimattomista pelkän laiturin kohteista esim. Tampereen Mustalahden tapaisiin monipuolisiin palvelukeskittymiin. Satamahankkeen jatkotyönä laaditaan selvitys mahdollisesta yhteisestä seudullisesta toimintamallista. Museot ovat entistä enemmän muuttumassa kokoelmien säilyttämistä ja esillä pitämisestä kohti monipuolisiksi tapahtuma- ja vapaa-ajan kohteiksi. Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan seutumuseomallin kehittämistyön, jossa kahden vuoden jaksolla kokeillaan museopalvelujen järjestämistä seudullisesti. Kaupunkiseudulla toteutettu selvitys digitalisaation edistämisestä sivistystoimialalla sai positiivisen vastaanoton. Erityinen tarve koetaan asiakaspalveluprosessien sujuvoittamiselle, jotta kuntalaisten tarpeet nousevat kehittämistyön keskiöön. Myös selkeää kokonaisuuden johtamista sekä keskustelua sivistystoimialan ja tietohallinnon asiantuntijoiden välillä kaivataan. Hyvinvointipalvelujen työryhmä vastaa seudullisen digi-hankkeen käynnistämisestä. Uudet kuntapäättäjät mukaan seudun kehittämiseen Seutupäivän ensimmäinen kierros saatiin päätökseen, kun kahdeksas tapahtuma järjestettiin 1.6.2017 Vesilahdessa. Paikalla oli sekä päättyneen että alkaneen kauden valtuutettuja. Lisäksi n. 200 henkilön osallistujajoukossa oli mukana kuntajohtajia, seudullisten työryhmien jäseniä sekä sidosryhmien ja median edustajia. Uusille kunnanhallituksille ja seutuhallitukselle järjestettiin 4.9. tilaisuus, jossa esiteltiin seutuyhteistyötä. Työpaja-osuudessa päättäjät pääsivät osallistumaan seutustrategian toteuttamisohjelman rakentamiseen, nostamalla tärkeimmiksi kokemiaan seutuyhteistyön teemoja esille.

6 MAL-verkosto Maankäytön, asumisen ja liikenteen kansallinen teemaverkosto, MAL-verkosto, jatkoi toimintaansa seitsemättä vuotta. Kuntayhtymä on verkoston vastuullinen toteuttaja. Verkostossa toimivat 17 kaupunkiseutua, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen kuntaliitto, liikennevirasto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 1.1.2. Hallinto Seutuhallitus 31.7.2017 saakka jäsen varajäsen Ikonen Anna-Kaisa pj. Tampere, KOK Siren Elina Tampere, KOK Rissanen Helena 1. vpj. Pirkkala, SDP Skogberg Pertti Pirkkala, KOK Perämaa Ari 2. vpj. Vesilahti, PS Arvela Ari Vesilahti, KESK Aaltonen Mikko Tampere, VAS Virtanen Sirkkaliisa Tampere, VAS Aleksovski Atanas Tampere, SDP Kivistö Anneli Tampere, SD Heinämäki Anna-Kaisa Tampere, VIHR Haapa-aho Olga Tampere, VIHR Joensivu Leena Ylöjärvi, SDP Kaminen Tuomo Ylöjärvi, PS Jokila Killi Lempäälä, VIHR Petäkoski-Hult Tuula Lempäälä, SDP Kork Jarmo Nokia, KOK Tomminen Antti Nokia, VIHR Lyytinen Heikki Kangasala, KOK Kouhia Raimo Kangasala, SDP Mäkinen-Aakula Marjo Orivesi, KESK Jokinen Kaarina Orivesi, KOK Sasi Ilkka Tampere, KOK Höyssä Matti Tampere, KOK Silvennoinen Seppo Tampere, PS Elovaara Tiina Tampere, PS Seutuhallitus 1.8.2017 alkaen jäsen varajäsen Lyly Lauri, pj. Tampere, SDP Loukaskorpi Johanna Tampere, SDP Jarva Marko, 1. vpj. Pirkkala, KOK Lanne Janika Pirkkala, SDP Paalanen Piila, 2. vpj. Nokia, VIHR Pelvola Kirsi Nokia, VIHR Aaltonen Mikko Tampere, VAS Torkkola Sinikka Tampere, VAS Heinämäki Anna-Kaisa Tampere, VIHR Stenhäll Jaakko Tampere, VIHR Ikonen Anna-Kaisa Tampere, KOK Tulonen Irja Tampere, KOK Jakara Riitta Orivesi, SDP Viljanen Jussi Orivesi, KOK Lahikainen Stiina Kangasala, VIHR Törhönen Marko Kangasala, PS Luojus Katja Ylöjärvi, KOK Sorsa Minna Ylöjärvi, VIHR Niemi Veijo Lempäälä, PS Liuha Tuukka Lempäälä, KESK Ollila Riitta Tampere, SDP Sirniö Ilpo Tampere, SDP Sasi Ilkka Tampere, KOK Jäntti Aleksi Tampere, KOK Uusi-Erkkilä Pertti Vesilahti, KESK Lumia Mervi Vesilahti, KOK Seutuhallituksen kokousten esittelijänä toimi seutujohtaja Päivi Nurminen ja sihteerinä seutusihteeri Juhani Pohjonen. Kuntajohtajakokouksen edustajana seutuhallituksen kokouksiin osallistui puheenjohtaja, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Seutuhallitus kokoontui kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta.

1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön syksyllä 2017 julkaiseman kuntatalousohjelman mukaan kuntatalous vahvistui vuonna 2016, mikä johtui pääosin kuntien toimintamenojen matalasta kasvusta. VM:n arvion mukaan tilikauden tulos vahvistuu entisestään vuonna 2017. Taustalla ovat sekä kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt. Kuntien välillä on kuitenkin edelleen suuria eroja. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntien tilikauden tulos heikkenee vuodesta 2018 alkaen soteja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Kaupunkiseudun työllisyyden kehitys oli positiivista, ja työttömyysaste laski tammikuun 15,0 prosentista joulukuun 12,2 prosenttiin. Kehyskuntien työttömyysaste oli vuoden lopussa 8,8 %. Vuoden takaiseen tilanteeseen parannusta oli neljä prosenttiyksikköä. Tampereen kaupunkiseutu jatkoi vuonna 2017 tasaista kasvua. Tilastokeskuksen väestön ennakkotilaston mukaan, kaupunkiseudulla oli vuoden päättyessä 385 425 asukasta, mikä tarkoittaa 4 270 asukkaan lisäystä edellisvuoteen verrattuna. Tampereen osuus kasvusta oli 3 693 asukasta (86 %). Kaupunkiseudun keskimääräinen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla 1,2 %, mikä on selvästi valtakunnan keskimääräistä väestönkasvua (0,4 %) nopeampaa. 7 1.1.4. Olennaista kuntayhtymän taloudesta Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on vakiintunut noin 1,0 milj. euron tasolle, joka merkitsee 2,7 euroa/kaupunkiseudun asukas. Vuoden 2017 tilinpäätös näyttää n. 137 400 euron ylijäämää. Kaikkiaan kuntayhtymän taloudellinen kehitys oli tasapainoista vuonna 2017. Henkilöstövaihdoksista johtuen osa hankkeista siirrettiin alkamaan loppuvuodesta tai vuodelle 2018. Rekrytointiprosessin aikataulu aiheutti säästöjä myös seutuyksikön henkilöstökustannuksissa. Näistä syistä kuntayhtymän toimintamenot jäivät talousarvion tasosta. Kuntayhtymän taloustilanne oli hyvä koko vuoden. Maksuvalmius vaihteli 73 ja 230 päivän välillä. Kuntien maksuosuudet ovat toteutuneet kuntien ohjauksen mukaisina ja säilyivät entisen tasoisina. Kuntien maksuosuuksien kehitys 2015-2017 TP 2015 TP 2016 Muutos % TP 2017 Muutos % 2015-16 2016-17 Yhteensä 1 031 800 1 031 800 0,0 1 031 800 0,0 Kangasala 84 730 84 160-0,7 83 774-0,5 Lempäälä 60 952 61 407 0,7 61 683 0,4 Nokia 91 278 90 722-0,6 90 767 0,0 Orivesi 26 889 26 457-1,6 25 750-2,7 Pirkkala 51 291 51 618 0,6 51 766 0,3 Tampere 615 537 615 929 0,1 616 166 0,0 Vesilahti 12 490 12 407-0,7 12 287-1,0 Ylöjärvi 88 634 89 101 0,5 89 607 0,6

1.1.5. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Seutuhallitus asetti kokouksessaan 31.5. uudistetun seutustrategian mukaiset seututyöryhmät maankäytön ja asumisen, hyvinvointipalvelujen, liikenteen ja infrapalvelujen teemoihin sekä nimesi jäsenet kuntien johtavista viranhaltijoista. Lisäksi asiantuntijoita kutsutaan työryhmiin mm. liikennevirastosta, ELY-keskuksesta ja Tampereen uudesta yliopistosta. 8 1.1.6. Henkilöstö Kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa palkattuna yhteensä 11 (11 v. 2016) henkilöä, joista 3 oli kansallisen MAL-verkoston henkilöstöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli 6 henkilöä. Loput 5 toimea oli täytetty määräaikaisina. Vuoden 2017 aikana kuntayhtymällä oli useita henkilöstövaihdoksia. Keväällä hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkönä aloitti Satu Kankkonen ja seutusuunnittelupäällikkönä Kaisu Kuusela. Syksyn aikana palkattiin uusi paikkatietoasiantuntija Jussi Välimäki sekä liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru. Kuntayhtymän henkilöstö kokoontuu säännöllisesti yhteiseen palaveriin, jossa käsitellään ajankohtaisia työ- ja henkilöstöasioita. Lisäksi jokaisella työntekijällä on henkilökohtainen kehityskeskustelu, jossa voi tuoda mahdollisia työhön liittyviä epäkohtia esille. Työterveyshuollon sopimus sisältää perusterveydenhuollon lisäksi jaksamista edistävät palvelut. Kuntayhtymä myös tarjoaa henkilöstölle Smartumin liikunta- ja kulttuuriedun. 1.1.7. Ympäristöasiat Kuntayhtymän omalla välittömällä toiminnalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kuntayhtymän asiantuntijatyönä valmistelevilla suunnitelmilla on vaikutusta tulevaisuuden ympäristön kehitykseen. Ympäristötekijöiden ja kestävän kehityksen merkitys on huomioitu kaikessa kuntayhtymän toteuttamassa yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavassa suunnittelussa. 1.1.8. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tulevat kuntakentän muutokset koskien mm. maakuntauudistusta on huomioitu vuoden 2017 alussa hyväksytyssä seutustrategiassa. Kuntayhtymän vakiintunut toiminta ja osaaminen vastaavat hallituksen valmisteleman Tulevaisuuden kunta -hankkeen teemoja. Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia antaa vision ja pääviestit seutuyhteistyölle tuleville vuosille. Strategian, rakennesuunnitelman ja MAL-sopimuksen toteuttamisen myötä kuntayhtymän toiminta jatkuu pääosiltaan vakiintuneen muotoisena ja laajuisena. 1.1.9. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntayhtymällä ei ole korko-, valuutta eikä luottoriskejä. Kuntayhtymällä ei myöskään ole likviditeettiriskiä vaan maksuvalmiuden ylläpitämiseksi on voitu osoittaa, jäsenkuntien suostumuksella, riittävät kassavarat huomioiden kuntayhtymän toiminnan vakiintunut taso.

9 Kuntayhtymällä ei ole tavanomaisen konsulttitoiminnan tai arkipäiväisen oman toiminnan mukaisista sopimuksista poikkeavia sitoumuksia, joissa voisi olla merkittäviä riskejä tai epävarmuustekijöitä. Konsulttisopimukset perustuvat talousarvioon. Vahinkoriskien varalta kuntayhtymällä on yritysvakuutus. Kuntayhtymän välittömään toimintaan ei liity ympäristöriskejä. Käytännössä seutuyhteistyötä toteutetaan käyttäen kuntien johtavista viranhaltijoista koostuvia asiantuntijatyöryhmiä ja työskentely on kehittämishankkeita. Kullakin työryhmällä on asioiden valmistelua ja työryhmien välistä tiedonkulkua edistävä asiantuntijasihteeri. Käytännön työ on kehittämiseen liittyvää asiantuntijatyötä ja leimallisesti projektiluonteista. Projektit vaihtelevat ajallisesti muutaman kuukauden kestoisista yli vuodenkin mittaisiin. Projekteihin osallistuu kuntayhtymän omien asiantuntijoiden lisäksi kuntien johtavia viranhaltijoita ja usein myös ulkopuolisia konsultteja. Projekteihin liittyviin toiminnallisiin riskeihin kuntayhtymä on varautunut laatimalla projektinhallintaohjeet, jotka seutujohtaja on vahvistanut. Projektiohjeet ovat keskeinen osa uuden henkilöstön perehdytysmateriaalia. Projektit käynnistää joko seutuhallitus tai seutujohtaja. Projektit perustuvat talousarvioon. 1.2. Sisäisen valvonnan selonteko Kuntalain mukaisesti yhtymäkokous hyväksyi 26.6.2014 kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joiden mukaan sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutuvat osana kuntayhtymän normaalia johtamis- ja seurantajärjestelmää. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa seutuhallitus. Seutuhallitus on omalta osaltaan valmistellut ja hyväksynyt sisäisen valvonnan periaatteet. Lisäksi seutuhallitus on tehnyt päätökset kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeuksista, pankkitilin käyttöoikeuksista, myöntänyt luottokorttien käyttöoikeudet, päättänyt kuntayhtymän tilaus- ja hankintavaltuudet sekä päättänyt kirjanpidon ja palkanlaskennan tositteiden ja kirjausten hyväksymiskäytännön sekä nimennyt johtavassa asemassa olevat tilivelvolliset henkilöt. Seutuhallituksen päätöksillä varmistetaan, että kunkin tilivelvollisen henkilön asema, tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on tiedostettu. Käytännössä sisäisestä valvonnasta vastaa seutujohtaja, joka osallistuu kaikkien seutuhallinnon toimintaa ja varainkäyttöä koskevien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Seutujohtaja käsittelee ja allekirjoittaa kaikki kuntayhtymän sopimukset. Seutujohtajan varahenkilönä toimii seutusihteeri, joka osallistuu myös kaikkien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tilivelvollisina asioiden valmistelijoina seutujohtaja ja seutusihteeri vastaavat, että kuntayhtymän toiminta ja varainkäyttö vastaa säädöksiä, on tehokasta ja taloudellista sekä noudattaa hyvää hallinto- ja johtamistapaa. Konkreettisesti varainhoidon sisäinen valvonta toteutuu kuntayhtymän laskujen hyväksymisen yhteydessä. Seutujohtaja hyväksyy kaikki kuntayhtymän laskut maksatukseen. Tiliöinnistä vastaa seutusihteeri. Varsinainen maksatustapahtuma on irrallaan omana ostopalvelunaan Tampereen

kaupungin konsernipalveluyksikössä. Myös sähköisen laskukierron käynnistyminen tapahtuu irrallaan em. palveluyksikössä. Taloushallinnon päivittäispalveluista on ostopalvelusopimus Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa. Palvelusopimus kattaa sähköisen ostolaskujen kierrätyksen, kirjanpidon, palkanlaskennan, viranomaistilitykset, laskutuksen ja maksuliikenteen. Taloushallinnon palveluista on palvelun toteuttajan kanssa käyty läpi palveluprosessit, niiden kuvaukset ja laadun varmistus. Vuosittain pidetään asiakasneuvottelu ajankohtaisista asioista taloushallinnon palvelukeskuksen vastaavien henkilöiden kanssa. 10

11 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2016 Toimintatuotot 1 353 427,99 1 264 968,60 Toimintakulut - 1 208 562,41-1 256 205,01 Toimintakate 144 865,58 8 763,59 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 22,04 9,55 Korkokulut 0,00-4,50 Muut rahoituskulut - 260,32-535,41 Vuosikate 144 627,30 8 233,23 Poistot ja arvonalentumiset - 7 180,06-1 804,82 Tilikauden tulos 137 447,24 6 428,41 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) 137 447,24 6 428,41 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut -% 112,0 % 100,7 % 1.3.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2016 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 144 627,30 8 233,23 Investointien rahavirta 0,00-21 540,19 Toiminnan ja investointien rahavirta 144 627,30-13 306,96 Rahoitustoiminnan rahavirta Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset - 50 802,87 27 472,10 Rahoituksen rahavirta - 50 802,87 27 472,10 Rahavarojen muutos 93 824,43 14 165,14 Rahavarat 31.12. 762 370,99 668 546,56 Rahavarat 1.1. 668 546,56 654 381,42 Tunnusluvut Kassan riittävyys, pv 230 pv 190 pv

12 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Vastaavaa 2017 2016 Vastattavaa 2017 2016 Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma 162 478,00 162 478,00 Koneet ja kalusto 12 555,31 19 735,37 Ed. tilik. ylijäämä 264 544,62 258 116,21 tilik. ylijäämä 137 447,24 6 428,41 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Pitkäaikaiset Muut saamiset 11 649,92 11 649,92 Lyhytaikaiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 645,16 0,00 Saadut ennakot 121 000,00 121 900,00 Muut saamiset 21 310,10 18 520,01 Ostovelat 82 262,83 56 763,65 Siirtosaamiset 126 027,78 68 700,00 Muut velat 14 507,21 15 322,21 Rahat ja Siirtovelat 152 319,36 166 143,38 pankkisaamiset 762 370,99 668 546,56 Vastaavaa yht. 934 559,26 787 151,86 Vastattavaa yht. 934 559,26 787 151,86 Tunnusluvut 2017 2016 omavaraisuusaste % 69,4 % 64,2 % 100 x(omapääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma - Saadut ennakot) suhteellinen velkaantuneisuus % 18,4 % 18,8 % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot velat ja vastuut % käyttötuloista 41,3 % 47,3 % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 401 991,86 264 544,62 1.5. Kokonaistulot ja kokonaismenot TULOT Toiminta Toimintatuotot 1 353 427,99 Korkotuotot 0,00 Muut rahoitustuotot 22,04 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaistulot yhteensä 1 353 450,03 MENOT Toiminta Toimintakulut - 1 208 562,41 Korkokulut 0,00 Muut rahoituskulut - 260,32 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaismenot yhteensä - 1 208 822,73 1.6. Tilikauden tuloksen käsittely Seutuhallitus esittää, että tilikauden ylijäämä 137 447,24 euroa siirretään oman pääoman tilikauden ylijäämä/alijäämätilille.

13 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Valtuustojen hyväksymästä Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiasta, rakennesuunnitelmasta 2040 ja MAL-sopimuksista johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: Lisää kilpailukykyä, Kasvulle kestävä rakenne ja Hyvinvoiva yhteisö Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, elinkeinojen ja osaamisen, seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet 2017. 2.1.1. Lisää kilpailukykyä Strategiaehdotus: Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Toimenpiteitä suunnataan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamis- ja innovaatioympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä aluetaloutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen. 1. Kaupunkiseudun edunvalvontatyötä kehitetään tavoitteelliseksi ja suunnitelmalliseksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Edunvalvontatyön tilannekuvan ja kehittämisehdotusten valmistelu on siirtynyt vuodelle 2018. 2. Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyö systematisoituu ja laajenee koko kaupunkiseudulle. Keväällä 2016 on laadittu Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön työsuunnitelma vuosille 2016 2017. Hyvinvointipalvelujen työryhmä on käsitellyt työsuunnitelman toteutumisen kokouksessaan 27.10.2017 ja päättänyt, että vuosille 2018 2019 laaditaan uusi kehittämissuunnitelma. Työsuunnitelman tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Asia on raportoitu kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle loppuvuodesta 2017. 3. Työllisyyspalvelut paranevat alueellisen kokeilusuunnitelman mukaisesti. Kattavan valmistelun jälkeen työllisyyskokeilu käynnistyi kesällä 2017. Kunnat ovat omalta osaltaan panostaneet merkittävästi resursseja kokeiluun. Loppuvuoden tietojen mukaan työllisyys on kohentunut kokeilun kohderyhmässä. 4. Kansainväliset lentoyhteydet kehittyvät lentoliikenteen projektisuunnitelman mukaisesti. Työstä vastaa Tredea. Lentoliikenteen kehitysohjelman projektisuunnitelman toteutusta on tehty Business Tampereen johdolla. Lentoaseman matkustajamäärät kääntyivät nousuun vuoden 2017 aikana.

Seutuhallitus on 30.8.2017 kokouksessaan käsitellyt lentokentän investointien tarpeellisuutta ja osallistumista lentokentän kehittämiseen. Puolustusvoimat, Tampere, Pirkkala ja Tampereen kaupunkiseutu sekä lentoaseman johto ovat vaikuttaneet edunvalvonnallisesti investointien tarpeellisuudesta. Finavian hallitus päätti joulukuun kokouksessaan toteuttaa kentän peruskorjauksen kesällä 2018. 14 2.1.2. Kasvulle kestävä rakenne Strategiaehdotus: Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seudun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimenpiteitä suunnataan toimivan yhdyskuntarakenteen edistämiseen, rajattoman sijoittumisalueeseen ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden edistämiseen. 1. Viherrakenteen yleissuunnitelman laadinta käynnistetään. Projektisuunnitelma hyväksyttiin MASTO-työryhmässä 14.12.2017 ja Kuntajohtajakokouksessa 19.1.2018. Työ valmistuu vuoden 2018 aikana. 2. Rajaton sijoittumisalue -työ käynnistetään laatimalla elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiili. Projektisuunnitelma hyväksyttiin MASTO:ssa 2.11.2017. Työ valmistuu vuoden 2018 aikana. 3. Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys käynnistetään. Päivitystyö käynnistettiin seutuhallituksen 30.8. kokouksen jälkeen Infrapalvelujen työryhmän kokouksessa 31.8. visiolla Hiilineutraali Tampereenseutu 2030. Tavoitteet integroidaan seutustrategiatyöhön, seudun rakennesuunnitelmaan ja MAL-sopimukseen viemällä ne osaksi kaikkien seututyöryhmien vuotuisia työohjelmia ja kuntayhtymän talousarviotavoitteita. Tavoitteet käsitellään kunnissa ja seudulla kesään 2018 mennessä. 4. Rakennesuunnitelman mukaisten raitiotien seudullisten laajenemissuuntien tarkentaminen käynnistetään. Raitiotien seudullisten laajenemissuuntien tarkentamiseen, eri linjavaihtoehtojen vertailuun ja analysointiin tähtäävän selvityksen ohjausryhmän 1. kokous pidettiin 24.11.2017. Ohjausryhmään kuuluvat seututoimiston, Pirkanmaan liiton, ELY-keskuksen, Tampereen raitiotieprojektin sekä Tampereen, Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven edustajat. Ohjausryhmän seuraava kokous pidetään 31.1.2018. Selvitys valmistuu toukokuussa 2018. 5. Lähijunaliikenteen edellytykset kehittyvät Tampereen Tesomalla sekä Nokian keskustassa ja Harjuniityssä kuntien ja Livin yhteistyönä. Tesoman rautatiekorttelin asemakaava hyväksyttiin huhtikuussa. Liikennevirasto ja Tampereen kaupunki ovat valmistelleet toteuttamissopimusta Tesoman aseman rakentamisesta. Lempäälän ja Nokian keskustojen kehittämishankkeet etenevät ja tukevat asemanseutujen vahvistumista. Tarveselvitys pääradan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Riihimäen ja Tampereen välillä on valmistumassa ja Pirkanmaan liiton johdolla on valmisteltu keväällä 2018 toteutettavaa pääradan junaliikenteen operointiselvitystä. 15 6. Kävelyn ja pyöräilyn seudulliset olosuhteet kehittyvät käpy-ohjelman toteuttamisella. Käpy-ohjelmaa on toteutettu seudullisena yhteistyönä. Keväällä julkaistiin ensimmäinen seurantatiedot yhteen kokoava seudullinen kävelyn ja pyöräilyn katsaus. Vesilahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Hyvinvointia kävellen ja pyöräillen valmistui lokakuussa. Tampereella on käynnissä pyöräilyn tulevaisuuskuvan määrittely. MAL-hankkeena on toteutettu pyöräilyn seudullisen pääreitin parantamistoimenpiteitä Ylöjärven reitillä sekä käynnistetty suunnittelu Nokian ja Lempäälän reiteillä. Käpy-ohjelman toteutumisen tilanne on käsitelty liikennejärjestelmätyöryhmässä kesäkuussa, jolloin todettiin tarve ohjelman päivittämiselle ja yhteistyön jatkamiselle. Kävelyn ja pyöräilyn käytettävyyden ja arkiliikunnan lisäämiseksi on käynnistymässä SeutuLiike -ohjelma, joka täydentää ja syventää laadittua kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa. 7. Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin. Seutusatamat -kehittämissuunnitelma hyväksyttiin infran kokouksessa 31.8. Jatkoehdotukset käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa 8.9. ja seutuhallituksessa 27.9., missä päätettiin käynnistää selvitys seudullisen toimintamallin (toimijan) vaihtoehdoista ja toteutettavuudesta seudulla. Selvitys valmistuu kesään 2018 mennessä. 8. Pysäköinnin seudulliset periaatteet valmistuvat hyödynnettäväksi kuntien suunnittelussa. Seututoimiston henkilövaihdoksista johtuen työn käynnistyminen on siirretty vuodelle 2018. 9. Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimintamalli kunnille valmistuu. Työ käynnistettiin 24.8. MASTO:n kokouksessa. Työ valmistuu vuoden 2018 aikana. 10. Asuntotuotannon ennakointi ja seuranta tehostuvat ja tiedon hyödyntäminen paranee. Paikkatietopohjaista asuntotuotannon tietotuotteita on kehitetty seudulla ja kunnissa. 2.1.3. Hyvinvoiva yhteisö Strategiaehdotus: Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Korostamme kuntalaisten hyvinvointia ja yhdessä tekemistä yhteisömme menestystekijänä. Toimenpiteitä kohdistetaan helpon asioinnin ja toimijoiden aktiivisuuden edistämiseen. 1. Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen kokeilumahdollisuudet selvitetään yhteistyössä paikallisten ja kansallisten osapuolten kanssa.

Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjan kanssa on käynnistetty yhteinen kaksivuotinen työja loma-aikaprojekti 23.8.2017. Tarkoituksena on selvittää lukuvuoden ajankohdan muuttamista eurooppalaisempaan suuntaan eri näkö- ja tulokulmat huomioiden. Työn ohjauksesta vastaa hyvinvointipalvelujen työryhmä. 2. Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat toteutetaan seudullisessa yhteistyössä ja niiden käyttöönottoa tuetaan seudullisesti. Tampereen kaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat on toteutettu soveltuvin osin seudullisesti. Varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoa tuetaan mm. Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämispalvelu Osakkeen toiminnalla. Osake toteuttaa seutustrategiaa kehittämällä henkilöstön ammatillisen osaamista laadukkaiden kasvatus- ja opetuspalveluiden tuottamiseksi. 3. Kasvatuksen ja opetuksen arviointi- ja laatutyö kehittyy seudullisten menetelmien käyttöönotolla. Seutusivistystyöryhmä on hyväksynyt omalta osaltaan 14.6.2017 Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelman 2017 2020. Suunnitelman toteutumista ohjaa ja seuraa hyvinvointipalvelujen työryhmä. 4. Sähköinen palvelutarjonta lisääntyy ja viranomaispalvelu sujuvoituu rakennusvalvonnassa. Kaikki kunnat ovat ottaneet rakennusvalvonnassaan käyttöön sähköisen Lupapiste.fi -palvelun. Sama toimintamalli etenee yhdyskuntatekniikassa kuntien yleisten alueiden luvitukseen. 5. Vireyttä vapa-ajasta -yhteistyö käynnistyy kuntien välillä ja 2017 painopisteenä on liikunnan edistäminen (sisältää mm. ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistuksen) Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistushanke käynnistettiin infran kokouksessa 31.3. Hanke päättyy helmikuussa 2018. Hankkeessa on kartoitettu kuntien ulkoliikuntapaikkatyypit ja rakennetut viheralueet ja on kehitetty tuotekortteja niiden kunnossapitoon ja hoitoon siten, että niihin liittyvät työtehtävät, laatuvaatimukset ja hankinta-ja turva-asiakirjat saadaan seudullisesti yhtenäisiksi. HYPAINFRA-kehittämisohjelman luonnoksessa on nostettu liikunnan ja liikkumisen edistäminen kehitystyön toimenpideohjelmaan vuosille 2017 2019. Ohjelma on hyväksytty seutuhallituksessa 29.11.2017. 6. Kunnat kehittävät kiinteistöomaisuuden hallintaa, mm. sisäisiä vuokraperusteita ja korjausvelan laskentaa, seudullisessa yhteistyössä. Sisäisten vuokrien selvitys käsiteltiin infratyöryhmässä 31.3. Seutuhallituksessa 27.9. päätettiin, että ylläpitovuokrien (hoitovastike) osalta sisältöjen yhtenäistämistä on tarkoituksenmukaista jatkaa mutta pääomavuokrien yhtenäistämiselle ei ole edellytyksiä mm. sen toimialoihin kohdistuvan talousvaikutuksen, erilaisten poistoperusteiden ja maan arvottamisen vuoksi. Ylläpitovuokran erien yhtenäistämistyötä jatketaan Kuntaliiton mallin mukaisesti vuonna 2018, jolloin päästään vertaamaan esim. huollon, kunnossapidon ja 16

17 siivouksen kustannuksia. Korjausvelan laskentatyö käynnistyy osana vuoden 2018 työohjelmaa. 2.1.4. Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto Tietohallinnon yhteistyö Kaupunkiseudun kunnilla on sopimus tietohallintoyhteistyöstä, jota johtaa Tampereen kaupunki. Käytännön työstä vastaa seudullinen johtoryhmä. Vuonna 2017 jatketaan 2016 solmittujen uusien toimittajasopimusten mukaisten palvelujen käyttöönottoa ja kehittämistoimia. Seudullisia painopisteitä olivat: 1) Perustietotekniikan palvelut (Tieto Oyj) käyttöönotto tapahtui kesäkuussa 2017. Kommunikaatiopalvelujen (DNA Oy) käyttöönotto kehyskunnissa on pääosin suoritettu, mutta ei ole kaikilta osin hyväksyttävästi vastaanotettu. Tampereen kaupungin osalta kommunikaatiopalveluiden käyttöönotto siirtyy vuoden 2018 puolelle. 2) Seudun kuntien liittyminen mukaan Kuntien Tiera Oy:öön. Tämä mahdollistaa Tieran suurten volyymien verkkokauppapalvelujen hyödyntämisen ja integrointien järjestämisen. Lisäksi päästiin seudullisesti yhdenmukaisiin tuotemäärittelyihin Adobe tuotteiden hankinnassa, kun hankinta suoritettiin osana KL-Kuntahankinnat Oy:n valtakunnallista kilpailutusta. Maakuntauudistuksen osalta tietohallinto on mukauttanut toimintaansa sote -uudistuksen tarpeisiin ja edistänyt uudistuksen valmistelussa ICT osuuden toteuttamista. Seudullinen ICT-strategian päivitys on käynnissä ja sen painopisteet tulevat ohjaamaan kehittämistyön suuntaa. Seudullinen ICT-strategia käsitellään seutuhallituksessa. 3) Kuntien ICT:n henkilöresursseja on käytetty maakuntauudistusvalmistelussa ja tarve asiantuntijoille kasvaa jatkossa. Hatanpään sairaalatoimintojen siirron toteutuksen kautta vastuu sairaalan ICTtoiminnoista siirtyi PSHP:n vastuulle vuodenvaihteessa 2017 2018. Lisäksi digitalisaation hyödyntämisen edistäminen ja sähköisten palveluiden etenemisen vauhdittaminen on keskeisesti mukana kaikessa kehittämisessä. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. 4) Digitaalisten palvelujen kehittämisprojekteja on seudulla käynnissä lukuisia mm. Tampereen kaupungin digiohjelma ja kehyskuntien Helppo palvelu -digivisio. Joukkoliikenteen suunnitteluyhteistyö Kaupunkiseudulla siirryttiin 6.6.2016 alkaen yhtenäiseen, vyöhykkeisiin perustuvaan lippu- ja tariffijärjestelmään. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat vyöhykejärjestelmän ensimmäisenä kokonaisena kalenterivuotena, 2017 noin 8 %. Vuonna 2011 laaditun koko kaupunkiseudun kattavan joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusittiin vuonna 2017. Joukkoliikennelautakunta hyväksyi keväällä 2017 esityksen uudesta palvelutasomäärittelystä ja lähetti sen kuntiin lausunnoille. Kesällä aloittaneet kuntien uudet toimielimet hyväksyvät esityksen omalta osaltaan alkusyksyn aikana ja joukkoliikennelautakunta päätti sen jälkeen koko kaupunkiseudun palvelutasomäärittelystä vuosille 2018 2021 kokouksessaan 22.11.2017.

Elinkeinojen kehittämisen yhteistyö Seudullisen elinkeino-ohjelman Luova Uho toteuttamisesta raportoidaan osakaskunnille kolme kertaa vuodessa. Lisäksi kaupunkiseudun elinkeinojen kehitystä seurataan seudullisten indikaattoreiden avulla. Yhtiö otti käyttöön elokuussa 2017 aputoiminimen Business Tampere, jota käytetään kaupunkiseudun elinkeinomarkkinoinnissa ja investointien edistämisessä. www.businesstampere.com -sivuille kootaan kattavasti yritysten ja muiden elinkeinotoimijoiden tuottamaa palvelusisältöä. Uusia yrityksiä on saatu TKI-toiminnan piiriin innovaatiosetelin avulla. Kaikkiaan vuoden 2017 aikana on myönnetty 192 kpl (900.500 ) seteliä. Vuoden 2017 seteleistä hankerahoituksella on myönnetty 142 kpl (660.500 ) ja Tampereen kaupungin erillisrahoituksella 50 kpl (240.000 ). Käyttäjäpalaute liittyen sekä setelin vaikutuksiin että itse toimintamalliin on ollut lupaavaa.. Painopistealueina olivat älykäs kaupunki, uudistuva teollisuus ja hyvinvointi. Teollisuuden uudistumista on edistetty järjestämällä kolme teollisuuden hackathonia sekä järjestämällä useita startup-tapahtumia, joissa nopeasti ja tehokkaasti suuret toimijat saivat ICTyritysten esittelyt ja ratkaisut käyttöönsä. Mukana on ollut yhteensä 164 yritystä sekä opiskelija- ja tutkijatiimiä. Tapahtumien kautta on käynnistynyt/käynnistymässä 15+ jatkokehityshanketta. Elämystalouden osalta kehitystoiminnan painopisteenä on ollut media- ja AV-tuotannon ja toimintaympäristön kehittäminen. Film Tampere toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Tampereelle on vahvistunut uusia tuotantoja. Business Tampereen johdolla on luotu strategia Mediapolikselle, jolla mm. edistetään Mediapoliksen tuotantoinfran sujuvaa käytettävyyttä, tuotantojen hankintaa sekä liiketoiminnan kasvua. Älykkään kaupunkiseudun ratkaisujen osalta Smart Tampere -ohjelmaa seudullistetaan esittelemällä mahdollisia ratkaisuja kaupunkiseudun kuntakeskusten kehittämisprojekteihin. MAL-verkoston (maankäyttö, asuminen ja liikenne) toiminta MAL-verkoston toiminta on edennyt raportointikaudella pääsääntöisesti toiminta- ja taloussuunnitelman sekä kehittämiskokonaisuuksien teemallisten tavoitteiden mukaisesti. Kuopion seutu liittyi mukaan verkostoon. Loppuvuodesta 2017 neuvoteltiin Hämeenlinnan osallistumisesta verkostoon (jäseneksi v. 2018 alusta). MAL-verkoston ohjausryhmä kokoontui vuonna 2017 viisi kertaa. Jokaisesta kokouksesta on laadittu kokoustiedote. 1. Verkostotoiminta Toteutettiin asemanseutujen kehittämistavoitteiseen liittyvä Asemanseutujen kehittämiskonseptit Tanskassa -selvitys. Osallistuttiin Asemanseutuverkoston työhön. Valmisteltiin ja käynnistettiin Liikenneviraston ja MAL-verkoston yhteinen Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin -hanke. Hankkeen osallistujakaupunkeja ovat Jyväskylä, Lahti, Tampere ja Turku. Kumppanuuksia toteutettiin lisäksi SYKE:n toteuttaman, valtionhallinnon ja osallistujakaupunkien UZ3- hankkeen toteutuksessa ja tulosten levityksessä, Seinäjoen asemanseudun kehittämishankkeen RESPA- kaupunkien erityisalueiden uusi yrityskehitysmalli -hankkeen ohjausryhmässä sekä Kaupunkiagenda EU:lle ja Kestävän kaupunkiliikkumisen yhteistyöaloitteen verkostoyhteistyön piirissä. 18

19 Verkostotoiminta toteutetaan jäsenmaksuilla. 2. BEMINE yhteiskehittelyhanke MALPE-koordinaatiosta integroivaan visiointiin yhteiskehittelyhanke (2016 2019) on STN Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelman yhteiskunnallista hyötyä tuottava tutkimus- ja yhteiskehittelyhanke, joka tuo uusia näkökulmia ja ratkaisuja strategiseen kaupunkisuunnitteluun sekä MALPE-toimintojen yhteensovittamiseen. Sidosryhmäyhteistyö konsortion ja yhteistyökumppaneiden kanssa on edennyt suunnitellusti. Ajanjaksolla on järjestetty kaksi yhteiskehittämisfoorumia (31.3.17 ja 1.11.2017). MAL-teemaan liittyy erityisesti Bemine-MRL uudistusprosessi-tapaamainen 4.9.2017 YM:ssä. Toteutettiin Tietotarvekysely seuduille Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston tiimien kanssa (ns. Kaupungistumisen Hallinta-ryhmä), tulokset olivat esittelyssä MAL-ohryssä 28.11.2017 ja jaettu verkostolle. Koordinaatioresursointia vahvistettiin projektisuunnittelijalla Akatemian 100 % rahoituksella yhteensä 3 + 3 kk. 3. Tulevaisuuden kaupunkiseudut teemaverkosto (AIKO) MAL-verkoston koordinoiman Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -instrumentin Tulevaisuuden kaupunkiseudut - kokonaisuudessa toteutettiin hankkeita ja yhteistyöverkostojen käynnistämiseen tähtääviä toimenpiteitä kaikissa työpaketeissa: Asemanseutujen kehittäminen - Asemanseutujen kansallisena yhteistyöalustana toimiva web-portaali - Asemien markkinapotentiaalia luotaava käyttäjäkysely, jonka tulokset on jaettu kaupungeille ja kaupunkiseuduille loppusyksystä 2017 - Asemanseutujen kehittämisverkoston tutustumismatka Tanskaan ja Ruotsin Malmön alueelle Tulevaisuuden monipuolinen asuntotuotanto - MAL-GIS Paikkatietopohjainen asumiskatsausmalli sekä Jyväskylän seudun asumiskatsaus-pilotti Liikennejärjestelyjen digiloikka - Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää -selvitys - Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa KELIPO- selvitys Joustava maankäytön suunnittelu - Bio- ja kiertotalouden maankäyttöulottuvuudet kasvavilla kaupunkiseuduilla, selvityskaupunkeina Kotka, Lahti, Pori sekä Tampereen kaupunkiseutu (Kolmenkulma) - 3 DYKS Digitalisaation mahdollisuudet alue- ja rakennussuunnittelussa - Asuinympäristön ja rakentamisen digitaalisuus hankkeen työsuunnitelman laadinta (kilpailutus ja käynnistys v. 2018 alusta) - Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kartoitus ja kehittäminen -hankkeen työsuunnitelman laadinta Syksyn toiminnasta on laadittu Verkostokatsaus (ent. Verkostokirje) ja se julkaistu 2 kertaa. MALverkosto edisti vuoden aikana kolmen opinnäytetyön valmistumista tarjoamalla opinnäytteeseen aineistoa, Heli Suuronen, Tay Johtamiskorkeakoulu 30.7.2017, Iina Sankala Tay Johtamiskorkeakoulu 25.10.2017 sekä Tapio Kinnunen syksy 2017 (Kelipo-hanke), YAMK.

20 2.2. Käyttötalousosan toteutuminen alkuperäinen talousarvio TA II toteutuma poikkeama talousarvio muutokset Seutuyksikkö Toimintatuotot 1 031 800,00 0,00 1 031 800,00 1 044 361,02 12 561,02 Toimintamenot - 1 031 800,00 0,00-1 031 800,00-898 181,79 133 618,21 yhteensä 0,00 0,00 0,00 146 179,23 146 179,23 MAL-verkosto Toimintatuotot 325 000,00 0,00 325 000,00 309 066,97-15 933,03 Toimintamenot - 325 000,00 0,00-325 000,00-310 380,62 14 619,38 yhteensä 0,00 0,00 0,00-1 313,65-1 313,65 Kuntayhtymä yhteensä Toimintatuotot 1 356 800,00 0,00 1 356 800,00 1 353 427,99-3 372,01 Toimintamenot - 1 356 800,00 0,00-1 356 800,00-1 208 562,41 148 237,59 Toimintakate 0,00 0,00 0,00 144 865,58 144 865,58 2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2017 Toimintatuotot TA I 2017 TA-muutos TA II 2017 toteutuma poikkeama Myyntituotot 1 356 800 0,00 1 356 800,00 1 347 702,46-9 097,54 Tuet ja avustukset 0,00 0,00 0,00 4 935,53 4 935,53 Muut toimintatuotot 790,00 790,00 1 356 800,00 0,00 1 356 800,00 1 353 427,99-3 372,01 Toimintakulut Palkat ja palkkiot - 571 100,00 0,00-571 100,00-563 735,17 7 364,83 Henkilösivukulut - 104 800,00 0,00-104 800,00-104 079,12 720,88 Palvelujen ostot - 587 100,00 0,00-587 100,00-450 437,35 136 662,65 Ain., tarv. ja tavarat - 13 400,00 0,00-13 400,00-16 078,31 6 321,69 Vuokrakulut - 71 400,00 0,00-71 400,00-60 949,88 10 450,12 Muut toimintakulut 0,00 0,00 0,00-13 282,58-13 282,58-1 356 800,00 0,00-1 356 800,00-1 208 562,41 148 237,59 Toimintakate 0,00 0,00 0,00 144 865,58 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 22,04 Korkokulut 0,00 Muut rahoituskulut - 260,32 Vuosikate 0,00 0,00 0,00 144 627,30 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 9 400,00 0,00-9 400,00-7 180,06 Tilikauden tulos - 9 400,00 0,00-9 400,00 137 447,24 Tilikauden ylijäämä - 9 400,00 0,00-9 400,00 137 447,24 ( - alijäämä )

21 2.4. Rahoitusosan toteutuminen alkuperäinen talousarvio toteutuma poikkeama talousarvio muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate 0,00 0,00 144 627,30 144 627,30 Investointien rahavirta Investointimenot 0,00 0,00 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 0,00 0,00 144 627,30 144 627,30 Rahoituksen rahavirta oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 vaikutus maksuvalmiuteen 0,00 0,00-50 802,87-50 802,87

22 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 Toimintatuotot Myyntituotot 1 347 702,46 1 260 850,17 Tuet ja avustukset 4 935,53 1 298,01 Muut tulot 790,00 1 353 427,99 2 820,42 1 264 968,60 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot - 563 735,17-622 570,86 Henkilöstösivukulut Eläkekulut - 96 278,44-106 305,03 Muut henkilösivukulut - 7 800,68-667 814,29-24 469,59-753 345,48 Palvelujen ostot - 450 437,35-384 471,44 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 16 078,31-33 106,05 Vuokrat - 60 949,88-74 233,84 Muut toimintakulut - 13 282,58-1 208 562,41-11 048,20-1 256 205,01 Toimintakate 144 865,58 8 763,59 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 22,04 9,55 Korkokulut 0,00-4,50 Muut rahoituskulut - 260,32-535,41 Vuosikate 144 627,30 8 233,23 Poistot ja arvonalennukset - 7 180,06-1 804,82 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 137 447,24 6 428,41 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) 137 447,24 6 428,41

23 3.2. Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 144 627,30 8 233,23 Investointien rahavirta 0,00-21 540,19 Toiminnan ja investointien rahavirta 144 627,30-13 306,96 Rahoitustoiminnan rahavirta oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset saamisten muutos - 60 763,03-73 469,51 korottomien velkojen muutos 9 960,16 100 941,61 Rahoituksen rahavirta - 50 802,87 27 472,10 Rahavarojen muutos 93 824,43 14 165,14 Rahavarat 31.12. 762 370,99 668 546,56 Rahavarat 1.1. 668 546,56 654 381,42 3.3. Tase Vastaavaa 2017 2016 Vastattavaa 2017 2016 Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma 162 478,00 162 478,00 Koneet ja kalusto 12 555,31 19 735,37 Ed. tilik. ylijäämä 264 544,62 258 116,21 + yli/- alijäämä 137 447,24 6 428,41 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Pitkäaikaiset Muut saamiset 11 649,92 11 649,92 Lyhytaikaiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 645,16 0,00 Saadut ennakot 121 000,00 121 900,00 Muut saamiset 21 310,10 18 520,01 Ostovelat 82 262,83 56 763,65 Siirtosaamiset 126 027,78 68 700,00 Muut velat 14 507,21 15 322,21 Rahat ja Siirtovelat 152 319,36 166 143,38 pankkisaamiset 762 370,99 668 546,56 Vastaavaa yht. 934 559,26 787 151,86 Vastattavaa yht. 934 559,26 787 151,86

24 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvostaan. Tulojen ja menojen jaksotus MAL-verkoston tuotot vuodelle 2017 on kirjattu suoritusperusteiden mukaisesti. Tästä johtuen on kirjattu 121 900,00 euroa saaduksi ennakoksi. Menojäämiin on kirjattu vuoden 2017 suoriteperusteiden mukainen osuus. Edellisen tilikauden tietoihin ei ole tehty muutoksia. 4.2. Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot 2017 2016 Seutuyksikkö Toimintatuotot 1 044 361,02 1 034 121,43 MAL-verkosto Toimintatuotot 309 066,97 230 847,17 Kuntayhtymä yhteensä Toimintatuotot 1 353 427,99 1 264 968,60

25 4.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Lyhytaikaiset siirtosaamiset 2017 2016 Tulojäämät 124 210,00 68 700,00 4.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän peruspääoma 2017 2016 Peruspääoma 1.1. 162 478,00 162 478,00 Peruspääoma 31.12. 162 478,00 162 478,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 264 544,62 258 116,21 Tilikauden yli/alijäämä 137 447,24 6 428,41 Oma pääoma yhteensä 564 469,86 427 022,62 Peruspääoman jakautuminen jäsenkuntien kesken euroa % Kangasala 13 093,00 8,06 Lempäälä 8 867,00 5,46 Nokia 14 302,00 8,80 Pirkkala 7 280,00 4,48 Orivesi 4 465,00 2,75 Tampere 101 466,00 62,45 Vesilahti 1 838,00 1,13 Ylöjärvi 11 167,00 6,87 Yhteensä 162 478,00 100,00 Lyhytaikaiset siirtovelat 2017 2016 Tuloennakot 121 000,00 121 900,00 Lomapalkkajaksotukset 84 599,59 101 188,56 Muut palkkajaksotukset 21 848,45 18 955,45 Muut menojäämät 35 348,00 31 500,00

26 4.5. Vakuuksia ja vastuita koskevat liitetiedot Vuokravakuus Pirkanmaan liitolle Kelloportinkatu 1 C:n tiloista 11 649,92 euroa. Taseeseen sisältymättömät vastuut Vuokravastuut 2017 2016 Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa 31.7.2024 saakka 306 781,23 353 380,91 - seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 46 599,68 46 599,68 Leasingvastuut yhteensä 3 696,74 6 825,13 - seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 3 176,40 3 128,39 Yhteensä 310 477,97 360 206,04 4.6. Henkilöstöä, luottamushenkilömaksuja ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2017 2016 vakinainen 6 7 määräaikainen 5 4 Henkilöstökulut on eritelty tuloslaskelmassa. Luottamushenkilön palkkioista perityt luottamushenkilömaksut 2017 2016 Kansallinen Kokoomus rp. 2 805,00 2 570,00 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 1 837,00 1 552,50 Vasemmistoliitto rp 587,00 360,00 Vihreä Liitto rp 652,00 671,00 Suomen Keskusta r.p. 470,00 486,00 Perussuomalaiset rp 698,00 450,00 Perityt luottamushenkilömaksut yhteensä 7 049,00 6 089,50 Tilintarkastajan palkkiot 2017 2016 BDO Audiator Oy 1 425,00 1 100,00