Lintujen aiheuttamat maataloushaitat ja niiden vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi, Salo 13.3.2018 Kuvat Micha Fager, Jari Kontiokorpi, Petri Vainio, Teemu Lehtiniemi
BirdLife Suomi Suomen lintuyhdistysten keskusjärjestö Noin 13 000 jäsentä ja 5000 tukijaa BirdLife Internationalin jäsenjärjestö Toimintaa yli 120 maassa, 2.7 milj. jäsentä Toimii mm: Luonnonsuojelun edistämiseksi Luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi Lintututkimuksen ja harrastuksen edistämiseksi
Maatalousympäristö ja linnut Linnut osa maatalousympäristöä Syövät selkärangattomia, siemeniä, vihantaa, pikkujyrsijöitä, toisia lintuja yms. Viljelymuutokset vaikuttavat esiintymiseen Ravinto ja pesiminen Karjatilat vs kasvinviljelytilat Maisemarakenteen muutos (ojat, metsäsaarekkeet) Kesannot
2000-luvulla suuria muutoksia
Kurki: kanta kaksinkertaistunut 2000-luvulla noin 30 000 paria
Laulujoutsen: kanta kaksinkertaistunut 2000-luvulla noin 10 000 paria
Sepelkyyhky kanta lähes 2-kertaistunut 2 1,8 1,6 1,4 Populaatioindeksi 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Noin 300 000 paria 0,2 0 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Tiedot: Luonnontieteellinen keskusmuseo
Hanhet löytäneet Suomen
>300 metsähanhea kevät 2007 >300 metsähanhea kevät 2016 Tiedot: Tiira-lintutietopalvelu
>1000 metsä- tai tundrahanhea kevät 2007 >1000 metsä- tai tundrahanhea kevät 2016 Tiedot: Tiira-lintutietopalvelu
Valkoposkihanhi
Suomen valkoposkihanhipopulaatio Itämeren populaatiota Pesintä alkoi 1970-luvulla Ruotsista Suomessa 1980-luvulla Populaatio lähes 20-kertaistunut 2000-luvulla syyskanta noin 30 000 yksilöä Keskittyy rannikolle Ihmisiä pelkäämättömiä urbaaneja lintuja
Arktinen läpimuuttava populaatio Kasvaa tasaisesti Talvikanta noin 1 200 000 yksilöä Syyslevähtäminen Suomessa alkoi 2006 Valtava muutos: 2000-luvun alku: satoja 2010-luku: satojatuhansia Syyskuun lopulla 2017 Suomessa samanaikaisesti jopa miljoona yksilöä
Valkoposkihanhi 2017 Syksy Kevät Keväällä: toukokuu Syksyllä: syyskuun puoliväli lokakuun puoliväli Tiedot: Tiira-lintutietopalvelu
Kanadanhanhi 12 10 runsausindeksi 8 6 4 2 0 1995 2000 2005 2010 2015 Tiedot: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luonnonvarakeskus
Hanhitilanne ei ole väliaikainen Paluu entiseen epätodennäköistä Voimistuu ilmaston lämmetessä Minimoivat muuton ja maksimoivat pesimäkunnon Talvehtivat pohjoisempana Seuraavat vihreää aaltoa Kevätesiintyminen tulee voimistumaan
Miksi hanhet ja kurjet ovat pelloilla? Ruokailu Luonnonsuojelualueverkostosta puuttuu sopivat ruokailualueet valtaosasta maata. Lajien hyvinvointi riippuu viljelymaasta
Muu maailma elänyt hanhien kanssa vuosikymmenet Alankomaat Muuttohanhet saapuvat lokakuussa, poistuvat maalishuhtikuussa (paikalla 6 kk) talvella 2 milj. hanhea Pesii noin 200 000 hanhiparia (meri- ja valkoposki) ympäri vuoden yli 500 000 hanhea
Rauhoitettujen lajien aiheuttamien haittojen korvaukset kasvussa Laakso, Miettinen, Kosunen, Ratamäki ja Määttä 2017: Luonnonsuojelulailla (1096/1996) rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto. http://www.ym.fi/download/noname/%7bf826b207-cd77-47b2-afeb-c878ea3dbe1f%7d/131886
Tärkeimmät lajit ( yht 2012-2016) kpl yhteensä keskiarvo naakka 97 412 302 4251 kurki 170 391 037 2300 valkoposkihanhi 85 230 173 2708 kalasääksi 45 169 753 3772 joutsenet 32 81 606 2550 Vuosikeskiarvo: 325 600 Vertailuksi: maakotkan porokorvausten keskiarvo 669 430 http://www.ym.fi/download/noname/%7bf826b207-cd77-47b2-afeb-c878ea3dbe1f%7d/131886
Haittojen estämisen avaimet => tunne lintusi Alueellinen ja ajallinen esiintyminen Käyttäytyminen Mitä syövät? Mitä suosivat? Mitä välttävät? Mitä pelkäävät?
Hanhet http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7be0d0841f-1244-431f-9189-87150a62be33%7d/132950
Millaisilla pelloilla hanhet ruokailevat? Matala kasvillisuus Eivät yleensä laskeudu puimattomaan peltoon Petojen välttäminen Pitää olla näköyhteys mahdollisiin petoihin Riittävä avoimuus Välttävät pieniä peltoalueita
Isoimmat pellot ja veden läheisyys
Hanhihaitat maanviljelykselle Syksy: syysviljat Kevät Nurmet (ensimmäinen sato myöhästyy) Oras (lämpiminä keväinä myös kevätviljat) Laitumet (viivästyttää kasvua)
Hanhet ja taudinaiheuttajat Linnut ja laiduntajat eläneet vuosituhansia samoissa ympäristöissä Tautiriskit hyvin pieniä Paljon tutkittu Niiden pelko suurta Tiedotustarve
Hanhikonfliktin lieventäminen 1. Esiintymisen hallinta Ohjaus tietyille pelloille Pelottelu ongelmapelloilta 2. Sopeutuminen 3. Vahinkojen korvaaminen
Esiintymisen hallinta Maisematason suunnitelma Missä linnut saavat olla, missä eivät Osalla peltoja viljellään linnuille Mille alueille linnut hakeutuvat? Riittävän suuria Houkutellaan linnut paikalle Ei häirintää siellä Lintupellot tukimuodon kehittämistä, joustavuutta, houkuttelevuuden lisäämistä
Sopeutuminen Myöhäinen kyntö Hanhet ruokailevat sängillä, välttävät kynnettyjä peltoja Syysviljan keskittäminen tai siitä luopuminen pahimmilla ongelma-alueilla Hanhet välttävät pieniä peltoja ja reunoja
Pelottelu Mikä on sallittua, mihin tarvitaan lupa? Aktiivinen pelottelu vaatii yleensä luvan (VARELY) Ei selkeää ohjeistusta olemassa http://www.ymparisto.fi/fi-fi/rauhoitettujen_lintujen_aiheuttamat_haitat mita_voin_tehda Pelotellaan ongelmalohkoilta, ei vähäongelmaisilta pelloilta! Linnut oppivat luvalliset pellot Hallitsematon pelottelu Hanhet siirtyvät => ongelma siirtyy Muu lajisto kärsii Vaikuttaa kuntoon => oleskelevat kauemmin
Mikä toimii ja mikä ei? Linnut epäluuloisia, reagoivat muutoksiin ja poikkeavuuksiin Aktiivinen pelottelu toimii parhaiten Lähestyvä juoksija, pysähtyvä auto, josta tulee ihminen yms. Koulutettu koira Kaasutykit Eivät toimi, Linnut tottuvat Ihmiset eivät
Yksinkertainenkin voi toimia Tuulessa liikkuvat kevyet muovinriekaleet Paikkojen vaihto säännöllisesti
Pelotuspallot: toimivat, paikkaa pitää vaihdella.
Näköesteet Tarvitaan lisää kokemuksia
Pelottaminen pienoislennokilla (drone) Toimii hyvin Suomesta vähän kokemuksia Yhdistetty petolintujen ääntä, valoa yms Vaatii sitoutumista => yrittäjyyttä?
Maisematason hallinta vaatii Suunnitelman Yhteistyötä Kokemusten jakoa Tukien kehittämistä Nykyiset lintupellot eivät kelpaa hanhille Tiedotusta
Kurjet Sama toimintamalli kuin hanhilla ja joutsenilla Ruokailevat myös puimattomilla pelloilla Lintupellot toimenpiteen taustalla suomalainen kurkitutkimus Lintupeltoja ei silti tärkeimmillä alueilla
Naakka
Naakka: Suomen kanta kaksinkertaistunut 2000-luvulla 7 6 5 Populaatioindeksi 4 3 2 1 0 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Tiedot: Luonnontieteellinen keskusmuseo
www.lintuatlas.fi
Rajattomasti pesäpaikkoja
Variskanta 1,2 1 Populaatioindeksi 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Tiedot: Luonnontieteellinen keskusmuseo
1960-luvun selvityksen mukaan naakat likasivat ja roskasivat ympäristöään, häätivät pikkulintuja, nostelivat kukkia hautausmaiden maljakoista, tukkivat piippuja pesämateriaaleilla, söivät viljaa pelloilta ja taimia sekä siemeniä puutarhoilta ulosteet aiheuttivat puurakenteiden tuhoutumista ja ulosteiden pelättiin levittävän tauteja. Antikainen, E.O. 1968. Naakan suosittuudesta kirkoissamme. Suomen Luonto no 5: 115-119
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74937/sy_2_2016.pdf?sequence=1
Naakkahaitat Paalivahingot syy epäselvä Likaaminen (ulosteet) rehun pilaantuminen
Naakkavahinkojen ehkäisy Pesäpaikkojen vähentäminen Voimajohtopylväät, autiot rakennukset Ruoka piiloon Pressut, rakenteet. Pelottelu Nauhapelotteet, tekohaukat Petolinnut millä saisin kanahaukan pesimään Muutaman yksilön ampuminen?
Paalivahingot Paalien sijoittaminen metsän reunaan petopelko Paalien kokoaminen Vähän reunaa Peittäminen (pressut) Kerrosten lisääminen? Ei tutkimusta, paljonko on tarpeeksi Tervaus?
Marjat ja rastaat Marjat lintujen perusravintoa Myös hyödyllisiä syövät mm. etanoita
Rastasvahinkojen hallinta Pelottelu Poimijat parhaita pelottimia Arkoja Petolinnut Tuulihaukka, nuolihaukka Viljelmä kaukana metsänreunasta Pelottimet Roikkuvat haukkapelottimet yms. Vaihtelu tarpeen Tappaminen? Liikkuvat paljon => eivät lopu tappamalla
Tuulihaukka: kanta kaksinkertaistunut 2000-luvulla, helppo ohjata pönttöjen avulla
Muita haittoja Sisätiloihin päätyvät linnut Nokkiminen, hygienia Onko myös sietokyky alentunut?
Räystäspääsky - Erittäin uhanalainen - Vähentynyt noin 75 % 2000-luvulla Haarapääsky - Silmälläpidettävä - Vähentynyt noin 40 % 2000-luvulla
Tappaminen ratkaisuna? Paluu menneisyyteen Hanhi-, joutsen- ja kurkimäärien voimakas vähentäminen? Ei hyväksyttävää Muuttolinnut yhteistä luontopääomaa Vaikka 1 000 linnusta tappaa 200, jäljelle jää 800 => haitta ei katoa Naakan rauhoituksen purkaminen? Viisaita lintuja, oppivat aremmiksi Tuskin vaikuttaisi juurikaan naakkamääriin Baxter ja Allan (2008) ampuivat kaatopaikoilta varislinnuista peräti 53 %, mutta varislintukanta palasi pian ennalleen. Ostajien / kuluttajien suhtautuminen?
Yhteenveto Lintuhaittojen hallintaan tarvitaan Ohjeistusta Yhteistyötä Kokemusten vaihtoa Myös ulkomaiden kokemuksia keinosta Esiintymisen ohjaamista Sopeutumista Tukien kehittämistä Vahinkojen syntyessä vahinkojen korvausta Tarvittaessa ongelmayksilöiden poistoa, ei lajin vainoa
Kiitos