Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala"

Arttu Kapulainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

2 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet, räkättirastaat, taviokuurnat) Monet lajit keskittyvät ihmisasutusten lähelle

3 Kevättalvi Pöllöretket Myyrien kannanvaihtelut: 3-4 vuoden syklit Klassinen pöllöyö: tyyni ja lämmin (ei paukkupakkasia) Ensimmäiset muuttolinnut (mm. harmaalokit, kiurut, kottaraiset, pulmuset, vesilinnut) Käpylinnut aloittavat pesinnän

4 Alkukevät Muuton painopiste lounaassa Muuton kannalta tärkeintä on lounainen/eteläinen ilmavirtaus, ei niinkään lämpötila (Sisämaassa) vesistöt usein vielä jäässä ja peltoympäristöt tärkeitä muuttolinnuille Kyyhkyt, töyhtöhyypät, joutsenet, hiirihaukka, varis, naakka Korpeilla jo munat pesässä

5 Huhtikuun aikana tapahtuu paljon Vesistöt aukeavat jääpeitteestä ja maapeite lumipeitteestä Vesilinnut (sorsat, sotkat, hanhet), lokit Siemensyöjät saapuvat Rastaat, punarinnat, peipot metsiin Kurjet saapuvat soille ja kosteikoille Petolintujen päämuutto kuun loppupuolella

6 Toukokuun alku Kahlaajien muutto huipentuu pohjoisille soille (viklot, suokukko) Trooppisessa Afrikassa talvehtineiden hyönteissyöjien muutto alkaa (yömuuttoa) Venäjän arktisille tundra-alueille muuttavien vesilintujen ja kahlaajien muutto alkaa Telkkäkoiraiden syysmuutto käynnistyy

7 Toukokuun loppupuoli Arktinen muutto huipentuu Suomenlahdella: vesilinnut n.15.5., valkoposkihanhet ja kuikkalinnut n.20.5., kahlaajat (sirrit, tundrakurmitsa) ja sepelhanhi n Muuton painopiste idässä Hyönteissyöjien muutto huipentuu: kertut, kerttuset, uunilinnut. Yömuuttajia. Pääskyt päivämuuttajia Isokuovi ja töyhtöhyyppä aloittavat syysmuuton

8 Kesäkuun alku Viimeiset pitkänmatkanmuuttajat saapuvat (kerttuset, kuhankeittäjä, lapinuunilintu juhannuksena) Pesimäkausi kiihkeimmillään Yölaulajien konsertti monipuolisinta (satakielet lopettavat laulunsa nopeasti) Telkkäkoiraiden syysmuutto huipentuu

9 Kesäkuun loppupuoli Lintujen pesimäpuuhat aktiivisimmillaan Aikaisimmilla pikkulinnuilla jo toinen pesintä käynnissä Lauluaktiviteetti alkaa hiipua juhannuksen jälkeen; metsissä poikueiden säpinää Monien pohjoisessa pesivien kahlaajien syysmuutto käynnistyy (mm. suokukko, viklot), sukupuolet muuttavat eri aikaan

10 Heinäkuu Metsien äänet muuttuvat laulun säkeistä poikasten sirkutuksiksi Monilla aikuisilla linnuilla sulkasato Vanhojen kahlaajien muutto huipentuu kuun lopulla (matalarantaiset kosteikot) Naurulokit jättävät Suomen Käpytikoilla ja käpylinnuilla vaellusta?

11 Elokuu Hyönteissyöjät aloittavat syysmuuttonsa tropiikkiin: yli puolet Suomen muuttolinnuista poistuu vaivihkaa elokuun yöinä Nuorten kahlaajien muutto huipentuu Näkyvästä muutosta metsäkirviset, keltavästäräkit, pääskyt ja petolinnut (kuun loppu) pääosissa

12 Syyskuun alkupuoli Petolintujen muutto huipentuu (varpus-, hiirihaukka ym.), avoimet kalliot ja peltoaukeat vesistöjen lähellä hyviä paikkoja Siemensyöjien ja monien vesilintujen muutto alkaa Lajisto monipuolista, kun hyönteissyöjiä vielä jonkun verran

13 Syyskuun loppupuoli Näkyvä muutto voimistuu: peipot ja rastaat Muutto kerääntyy etelä-länsi suuntaisiin niemenkärkiin Vaelluslinnut aloittavat liikehtimisen (tiaiset, tikat, närhet)

14 Lokakuun alku Arktiset vesilinnut ja hanhet muuttavat, painopiste idässä Karaistuneimpien siemensyöjien muutto huipentuu (viherpeippo, urpiainen, punatulkku) Tiaisten vaellus on voimakkaimmillaan Varislintujen päämuutto

15 Lokakuun loppu - Marraskuu Karaistuneimmat vesilinnut aloittavat muuttonsa (joutsen, isokoskelo, sinisorsa) Muutto alkaa hiipua marraskuussa Sään kylmeneminen määrää milloin vesilinnut joutuvat lähtemään sisämaasta ja merenlahdilta Pulmusten syysmuutto huipentuu

16 Joulukuu Pihlajanmarjasadosta riippuen tilhien ja räkättirastaiden esiintyminen voi olla runsasta Vesilintuja sinnittelee sulissa vesistöissä niin kauan kuin jääolosuhteet sen sallivat Lumipeitteen saavuttua on viimeistään aika pystyttää talviruokinta Satunnaistalvehtijoita voi tavata mm. sulien vesistöjen ja hyvien ruokintojen luona

17 Muuton ajoittuminen Lajikohtaista tietoa mm. paikallislehtien muuttokatsauksista o_tringa-2000.pdf 185 lajin muuton ajoittuminen Hangon lintuasemalla

Samankaltaiset tiedostot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011