KONGINKANKAAN KANAVAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS LUONNOS 17.4.2018 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2018 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Konginkankaan asemakaavan kortteleita 40 (osa), 41-50 ja 53 sekä kanava-, liikenne, lähivirkistys- ja katualueita. Asemakaavan kumoaminen koskee kanava-aluetta, korttelia 41 (osa), korttelia 45 sekä lähivirkistys- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Konginkankaan asemakaavan korttelit 40 (osa), 41 43, 46-50 ja 53 sekä liikenne-, katu-, lähivirkistys-, maa- ja metsätalousalueita. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Konginkankaan taajaman itäosassa, Sumiaisiin johtavan Matilanvirrantien etelä- ja pohjoispuolella vajaan puolen kilometrin päässä Konginkankaan keskustasta. Kaavalla kumottavan kanava-aluevarauksen osa rajautuu pohjoisessa Keitele-järven Räihänselkään ja eteläosassa Pyyrinlahteen. Kaavamuutosalue rajautuu länsiosassa Kirkkokatuun ja itäosassa Lapinniementiehen. Koko suunnittelualue on pinta-alaltaan noin n. 19 ha. Kaavan nimi Konginkankaan kanavan asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen. Kaavan päiväys 17.4.2018 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 6.11.2017 Ilmoitus vireilletulosta 15.11.2017 (Pikkukaupunkilainen) Nähtävillä Kaavaluonnos xx.xx. xx.xx.2018 (MRA 30 ) Kaavaehdotus xx.xx. xx.xx.2018 (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto xx.xx.20xx
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Asemakaavan tavoitteet... 4 3.2 Alueen yleiskuvaus... 4 3.3 Luonnonympäristö... 4 3.4 Yhdyskuntarakenne... 4 3.5 Rakennettu ympäristö... 5 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö... 5 3.7 Maanomistus... 7 4 SUUNNITTELUTILANNE... 7 4.1 Maakuntakaava... 7 4.2 Yleiskaava... 9 4.3 Asemakaava... 9 4.4 Pohjakartta... 10 4.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 10 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 10 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 5.3 Luonnosvaihe... 11 5.4 Ehdotusvaihe... 11 5.5 Hyväksyminen... 11 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 13 7.1 Ympäristölliset vaikutukset... 13 7.2 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 13 7.3 Liikenteelliset vaikutukset... 14 7.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 7.5 Taloudelliset vaikutukset... 14 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa)
4 2 TIIVISTELMÄ Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa (maakuntavaltuuston 1.12.2017 hyväksymä) Konginkankaan kanavan varaus on poistunut. Asemakaavan muutos laitettiin vireille, kun tiedettiin, että varaus tulee maakuntakaavasta poistumaan ja ettei kanavan toteuttamiselle ei ole mahdollista saada valtion rahoitusta. Tavoitteena on kumota ja muuttaa asemakaavaa kanavalle varatulla alueella ja lähiympäristössä sekä palauttaa maankäyttöä mm. asumis- ja virkistyskäyttöön. Lisäksi tarkistetaan kanava-alueen ympäristön korttelien ja tontin rajauksia sekä kaavamääräyksiä ja kumotaan asemakaavaa myös muilta tarpeettomilta osilta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kumota ja muuttaa kanavalle varattu alue ja päivittää samalla asemakaava vastaamaan nykyisiä maankäytön tarpeita. Ennen vuonna 2003 hyväksyttyä asemakaavan muutosta suunnittelualueella oli kaavaan osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta. Nyt laadittavassa asemakaavan muutoksessa tarkastellaan kanavaalueen palauttamista aikaisempaan asemakaavatilanteeseen. Alueen osat, joille ei ole tarpeen osoittaa merkintöjä, kumotaan tässä kaavamuutoksessa. 3.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan n. 19 ha ja se sijoittuu Konginkankaan taajaman itäosaan. Suunnittelualue sijaitsee Konginkankaan koulun ja kirkon läheisyydessä. Kaavalla kumottavan kanava-aluevaraus rajautuu pohjoisessa Keitele-järven Räihänselkään ja eteläosassa Pyyrinlahteen. Kaavamuutosalue rajautuu pohjoisosassa Sumiaisiiin johtavaan Matilanvirrantiehen, länsiosassa Kirkkokatuun ja itäosassa Lapinniementiehen. 3.3 Luonnonympäristö Suunnittelualue on maaseutumaista omakotitaloasutusaluetta, jossa sijaitsee maalaistalo pihapiireineen ja peltoalueineen. Alueella ei ole sellaisia erityisiä alkuperäisluontoon liittyviä arvoja, jotka olisi huomioitava kaavassa. Uhanalaisille lajeille tai direktiivilajeille ei ole erityisen sopivaa elinympäristöä. 3.4 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen läpi kulkeva Matilanvirrantie on Ely-keskuksen hallinnoima seututie, jonka varrella on valaistu kevyenliikenteen väylä. Katuverkosto on asemakaavan mukaisia muilta osin paitsi Emmantien osalta. Emmantien liittymää ja katuosuutta Matilanvirrantielle ei ole rakennettu ja kaavamuutoksessa katualuevaraus ja liittymä poistetaan. Suunnittelualue kuuluu Äänekosken kaupungin kunnallistekniikan piiriin. Suunnittelualueella ei ole kunnallista hulevesiverkostoa, jonne kiinteistöjen hulevedet voitaisiin johtaa. Katualueen hulevesiverkostoon ei kiinteistökohtaisia vesiä voida johtaa, joten kunkin tontin on huolehdittava hulevedet kiinteistökohtaisilla järjestelyillä.
5 KUVA 1. Ote vesihuoltokartasta 3.5 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen kumottava kanava-aluevaraus Matilanvirrantien pohjoispuolella on viljeltyä peltoa ja tien eteläpuolella pääasiassa harvahkoa koivikkoa ja peltoaluetta. Asemakaavan muutoksen kanava-alueelle sijoittuu yksi 1950 -luvulla rakennettu omakotitalo Kirkkotien varrella. Kansakoulutien varrella oleva nuorisotalo Vapari on vuodelta 1953 ja saman korttelin omakotitalot ovat rakentuneet vuosina 1953, 1965, 1977 ja 1992. Kirkkotien varrella sijaitseva Jokelan talo on 1900 -luvun alkupuolelta. Emmantien ja Hautalantien varrella on muutamia rakentamattomia tontteja ja rakennetut omakotitalot ovat vuosilta 1962, 1985, 1987 ja 1999. Kirkkotien ja Kansakoulutien väissä olevan koulun tontin rakennukset ovat vuosilta 1890, 1936 ja 1971. 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Kirkonkylän koulukeskus ympäristöineen on maakunnallisesti merkittävä kohde (K-S maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 -inventointi). Keski-Suomen museon modernin rakennusperinnön inventointihankkeen raportissa 2012-2014 todetaan mm. seuraavaa: Konginkankaan kirkonkylän asutusrakenne on ajallisesti sekä arkkitehtonisesti kerroksellista ja rakennustyypeiltään sekalaista. Kirkon ja hautausmaan miljöön käsittävä kokonaisuus ovat sisältyneet Museoviraston ja Ympäristöministeriön vuonna 1993 julkaisemaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Konginkankaan rakennuskantaa on viimeksi inventoitu kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1993 (K-S museo). Kirkonkylän halkovien teiden varteen keskittynyt rakennuskanta on uusiutunut perusteellisesti 1950-luvun lopulta alkaen, mutta kirkon ja hautausmaan ympäristö on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Kirkkotien ja Kansakoulutien varrelle sijoittuu kolme kohdetta vuoden 1993 inventoinnista; Jokela, kirkonkylän koulu, työväentalo Kulmala. Vuonna 2014 modernin rakennusperinnön inventointi keskittyi pääosin taajaman sotien jälkeisiin vaiheisiin ja siinä tarkasteltiin kylänraittia sekä sen ympärille muodostunutta liikekeskustaa.
Konginkankaan kirkonkylän koulu ja työväentalo (2014 inventointi) Vuonna 1936 valmistunut puukoulu on rakennusmestari Kalle Bomanin suunnittelema kaksikerroksin mansardikattoinen rakennus, jossa on klassismiin liittyviä piirteitä. Koulu valmistui kirkonkylän tulipalon jälkeisen jälleenrakentamisen myötä vuonna 1936. Konginkankaan seurakunta kunnosti entisen koulurakennuksen seurakuntatalokseen. Vuosikymmeniä myöhemmin koulukartano siirtyi jälleen koulukäyttöön ja viimeaikoina toimi myös päiväkotina. Koulun kanssa samalla tontilla ovat nuorisotalona toimiva vanha puukoulu eli Koulukartano vuodelta 1890 sekä tiilinen vuonna 1971 valmistunut alakoulu. Puukoulun eteläpuolelle sijoittuu vuonna 1908 valmistunut työväentalo. 6 KUVA 2. Koulu (2016 K-S museon inventointi 2012-2014) KUVA 3. Entinen työväentalo (Kuva: K-S museon inventointi 2012-2014))
7 Jokelan pihapiiri (1993 inventointi) KUVA 4. Jokelan talon pihapiiri (Kuva: Googlemaps.fi) Kohteen kulttuurihistoriallinen arvo: Jokelan rakennukset ovat melko hyvin alkuperäisessä asussaan säilyneitä 1900 luvun alkupuolen maatilarakennuksia, ympäristön rehevöityminen on muuttanut pihapiiriä; paikallinen rakennushistoriallinen. Rakennukset ovat hyväkuntoisia ja niiden käyttö ja ylläpito on turvattu. KUVA 5. Rakennusinventoinnin asemapiirros Jokelan pihapiiristä 3.7 Maanomistus Tonttialueet ovat yksityisessä ja kaupungin omistuksessa. Matilanvirrantie on Ely:n hallinnoima, katu- ja virkistysalueet ovat Äänekosken kaupungin omistuksessa. Kiinteistö 459-2- 41 Kansakoulutien varrella on Konginkankaan Työväenyhdistys ry:n omistuksessa. 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.12.2017 ja se on määrätty tulemaan voimaan 26.1.2018 alkaen (Keski-Suomen maakuntahallitus 26.1.2018 6).
Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kunta-/palvelukeskus (a), biotalouteen tukeutuvaa aluetta (kellertävä väri), asumisen ja vapaa-ajan asumisen vetovoima-aluetta (ruskea vaakaviivoitus), kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta (ruskea vinoviivoitus) sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-aluetta (sininen pystyviivoitus). Vt4 on osoitettu valtatien 4 kehittämisakseli merkinnällä (vihertävä paksu katkoviiva) ja seututie (st) on osoitettu maisema-/matkailutieksi (vihreä-musta viiva). 8 KUVA 6. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksesta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella nuolella. Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton) on hyväksytty marraskuussa 2008. Suunnittelualue sijoittuu kylien kehittämisalueelle (sininen katkoviiva), jolle on osoitettu virkistys- tai kevyen liikenteen yhteystarve Konginkankaan keskustaan Liimattalasta ja Matilanvirralta. KUVA 7. Ote Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavasta, suunnittelualue osoitettu punaisella nuolella.
9 4.2 Yleiskaava Konginkankaan kirkonkylän Masonmäen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.3.1994. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu vesiliikenteen aluetta (LV), lähivirkistysaluetta (VL), asuinpientalojen aluetta (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Lisäksi alueelle on osoitettu ulkoilureitti (palloviiva) ja suunnittelualueen halki kulkeva alueellinen pääväylä (musta paksu viiva) ja sen varrelle kevyen liikenteen reitti (musta palloviiva). KUVA 8. Ote osayleiskaavasta, suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella katkoviivalla. 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 26.5.2003 hyväksymä asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu kanava-aluetta, joka on varattu valtion tarpeisiin (LK/ v). Maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä kanava-alue poistetaan maakuntakaavasta, joten sen osoittaminen asemakaavassa ei ole enää tarpeen. Lisäksi suunnittelualueella on erillispientalojen korttelialuetta (AO), erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AO/s), yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), lähivirkistysaluetta (VL), yleisen tien aluetta (LT). KUVA 9. Ote Konginkankaan asemakaavasta, suunnittelualue osoitettu sinisellä katkoviivalla
Ennen vuonna 2003 hyväksyttyä asemakaavan muutosta suunnittelualueella oli kaavaan osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta. Nyt laadittavassa asemakaavan muutoksessa tarkastellaan kanava-alueen palauttamista aikaisempaan asemakaavatilanteeseen. Alueen osat, joille ei ole tarpeen osoittaa merkintöjä, kumotaan tässä kaavamuutoksessa. 10 KUVA 10. Ote vuoden 1985 mukaisesta asemakaavasta 4.4 Pohjakartta Äänekosken kaupunki ylläpitää asemakaavoitetun alueen pohjakarttaa. Pohjakarttana käytetään 18.4.2017 päivättyä karttaa. 4.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Rakennusinventointi Konginkangas/Äänekoski (K-S museo 1993) Modernin rakennusperinnön inventointi 2012-2014 (K-S museo 2014) Äänekoski rakenneyleiskaava 2016 -aineisto 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt Äänekosken kaupungin aloitteesta. Konginkankaan keskustan itäpuolelle sijoittuva kanava-aluevaraus on poistettu maakuntakaavasta ja vastaava muutos on tarkoitus tehdä asemakaavaan. Kanavalle asemakaavassa varattu alue palautetaan entisen asemakaavan mukaisesti asuinpientalojen alueeksi ja kumotaan aluevaraus tarpeettomilta osiltaan. Lisäksi kumotaan asemakaavaa Lapinniementien ja Emmantien varrelta. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 6.11.2017 335 kaavoituskatsauksen 2017 yhteydessä, siitä on ilmoitettu Pikkukaupunkilaisessa 15.11.2017 ja sekä kaupungin kotisivuilla. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat:
Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Keski-Suomen ELY- Keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Liikennevirasto Elenia Oy Äänekosken Energia Oy Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Vesialueen osakaskunnat Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Osallistumia- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot). Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdessä Pikkukaupunkilainen. Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 30.10.2017 ja täydennetty 17.4.2018 Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 5.3 Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville kaupungin kaavoitusosastolle (III kerros) ja kotisivuille xx.xx xx.xx.2018 väliseksi ajaksi (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Keski- Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta, Elenia Oy:ltä, Äänekosken Energia Oy:ltä, Liikennevirastolta, Äänekosken tekniseltä- ja ympäristölautakunnalta sekä vesialueen osakaskunnilta. 5.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotusaineisto asetetaan nähtäville kaupungin kaavoitusosastolle (III kerros) ja kaupungin kotisivuille xx.xx. xx.xx.201x väliseksi ajaksi (MRA 27 ). 5.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan.. 20 11 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutoksessa kumotaan kanava-alueelle varattu alueenosa Matilanvirrantien eteläja pohjoispuolelta n. 6,6 ha ja keskiosa muutetaan pääosin aikaisemman asemakaavan mukaisiksi asuinpientaloalueeksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi. Lisäksi kumotaan korttelin 41 eteläosaa (Jokelan talon tontti) n. 0,06 ha ja Emmantien eteläosan katualuetta n.0,1 ha ja lähivirkistysaluetta n. 0,08 ha sekä kortteli 45 n. 0,3 ha. Suunnittelualueella tarkistetaan myös korttelien rajauksia ja poistetaan Emmantien katuosuus ja liittymä Matilanvirrantielle. AO Erillispientalojen korttelialue.
Kaavamerkinnällä AO on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaiset omakotitontit. Lisäksi tontinrajauksia on tarkasteltu mm. siten, että vapaana olevia tontteja on liitetty lisäalueeksi rakennettuihin omakotitontteihin ja kortteleita on yhdistetty katualuevarausten poistumisen vuoksi. 12 YP Yleisten rakennusten ja palvelurakennusten korttelialue. Alueella sallitaan yksityiset ja julkiset palvelut sekä liike- ja toimistotilat. Kaavamerkinnällä on haluttu laajentaa alueen käyttömahdollisuutta muuhunkin kuin voimassa olevassa asemakaavassa tarkasti rajattuun toimintaan (Yleisten rakennusten korttelialue). Liikenne LT Yleisen tien alue. Suunnittelualueella oleva Matilanvirrantien on osoitettu yleiseksi tieksi, josta liittymän paikat on osoitettu kaava-alueella Kansakoulutien risteykseen ja korttelin 42 tontille 2 sekä tontille 12 ja sen pohjoispuolelle. Katuverkosto alueella on valmis. Korttelin 53 tonttien 3 ja 4 liittymät on Lapinniementielle, lisäksi tontille 4 on osoitettu ajoyhteys lähivirkistysalueen kautta Kirkkotielle. Tarpeettomia katualueita on poistettu; Emmantien liittymä ja katualuevaraus on poistettu asemakaavasta Matilanvirrantielle ja korttelin 42 tonteille 7-9 kulku on osoitettu ajoyhteys-merkinnällä Kirkkotieltä. M Maa- metsätalousalue. Suunnittelualueen eteläosan viheralue on kaavoitettu M merkinnällä maa- ja metsätalousalueeksi. VL Lähivirkistysalue. Omakotialueen keskellä oleva viheralue on kaavoitettu VL merkinnällä lähivirkistysalueeksi Kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueella sijaitseva koulun tontti on osoitettu suojelumerkinnällä /s-4 ja yksittäiset merkittävät rakennukset sr-merkinnällä. Jokelan tilan pihapiiri on kaavaan osoitettu AO/smerkinnällä. AO/s /s-4 Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat ympäristön historiallisesti arvokkaiden tai kyläkuvan kannalta tärkeiden rakennusten kanssa julkisivun rakennusaineen, mittasuhteiden, kattokaltevuuden, pintojen ja värityksen suhteen. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja ympäristötoimenpiteiden tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista.
13 sr-1 Suojeltava rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat mm. julkisivujen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Kaavamääräykset Alueenosa, jolta asemakaava kumotaan. Tonttijako asemakaava-alueella on ohjeellinen. YLEISMÄÄRÄYKSET: Jos rakennus sijoitetaan 4 m lähemmäksi toisen tontin rajaa, ei rakennuksen tälle sivulle saa sijoittaa asuinhuoneen pääikkunoita. Autosuojan edessä tulee olla vähintään 5 metriä vapaata tilaa omalla tontilla. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: - omakoti- ja paritalot 2 ap / asunto - liike- ja toimistotilat 1 ap/50 k-m² Tontilla olevat autopaikat on erotettava muusta piha-alueesta ja katualueesta istutuksilla. Tonteille on rakennettava oleskelu- ja leikkialueita vähintään 10 m2 100 asuinkerrosneliömetriä kohti. Oleskelu- ja leikkialueet on ympäröitävä suojaistutuksilla. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on hoidettava istutettuina tai luonnontilaisen kaltaisina. Tontilla tulee säilyttää tai istuttaa puita ja pensaita niin, että puiden määrä on vähintään 1 ja pensaiden määrä vähintään 1,5 tontin pinta-alan 100m² kohti. Alle 5 metrin päähän naapuritontin sekä katu- ja virkistysalueen rajasta rakennettujen luiskien kaltevuus saa olla enintään 1:4. Talousrakennus voidaan rakentaa 2 m etäisyydelle tontin rajasta. Hulevedet tulee hoitaa kiinteistökohtaisilla järjestelyillä tontin omalla alueella. 7 KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Ympäristölliset vaikutukset Kaavamuutoksen perusteella suunnittelualueelle on mahdollista rakentaa muutamia olemassa olevaan maankäyttöön hyvin sopeutuvia pientaloja. Suunnittelualue koulun tontin itäpuolella on perinteistä omakotitaloasutusta, jonka tyyliin uudisrakentaminen sopeutuu. Kaavamuutoksella ei ole haitallisia ympäristöllisiä vaikutuksia. 7.2 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavahanke poistaa epävarmuustekijän, mikä on liittynyt mahdollisen kanavan toteuttamiseen. Kaavamuutos varmistaa olemassa olevan maankäyttötilanteen jatkumisen entisen kanava-alueen lähimaastoon sijoittuneilla omakotitonteilla, mikä osaltaan voi palauttaa ja vahvistaa turvallisuudentunnetta. Kanavan mahdollinen toteuttaminen olisi edellyttänyt yhteiskunnalta merkittävää rahoitusta, joka hankevarauksen poistamisen johdosta voidaan suunnata toisaalle. Kaupungin
investointivaroja ei ole tarpeen sijoittaa katuverkon ja kunnallistekniikan uusiin järjestelyihin, joita kanavan toteuttaminen olisi edellyttänyt. 7.3 Liikenteelliset vaikutukset Yleisen tieverkon osalta kaavaratkaisu poistaa yhden aiemmassa kaavassa olleen liittymän (Emmantie), mikä osaltaan parantaa kaava-alueen sisäisen ja ulkoisen liikenteen erottamismahdollisuuksia. Kaava-alueen sisäinen liikenneverkko palautetaan nykytilanteen mukaiseksi, jolloin koko länsiosan suunnittelualueen liikenne yhdistyy yleiseen tiehen Kirkkotien liittymän kohdalta. 7.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole haitallista vaikutusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön säilyttämiseen ja kehittämiseen. Merkittäville rakennuksille on asetettu suojelumääräykset, minkä lisäksi maakunnallisesti arvokkaaseen kirkkoympäristöön rajoittuvan koulun alueelle on kaavoitettu ympäristön arvot huomioon ottava s-4 merkintä. s-4 alueella tulee kuulla museoviranomaista rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä. 7.5 Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suuria taloudellisia vaikutuksia. Katuverkosto on rakennettu Emmantietä lukuunottamatta. Kunnallistekniikka ulottuu suunnittelualueelle, eikä aiheuta kaupungille verkoston rakentamista asemakaavan muutoksen johdosta. 14 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Äänekoskella 17.4.2018 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka