Kaupunginvaltuusto

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 62 KOKKOLA KARLEBY

Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä 31.12. 4 Kokoaikaisuus 5 Ikärakenne 6 Sukupuolijakauma 7 Työaikajärjestelmät 8 Yleisimmät ammattinimikkeet 8 Henkilötyövuodet (tehty työaika) 9 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot 10 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät 11 Työtapaturmat ja ammattitaudit 14 3 Laskentapalvelut 16 Työvoimakustannukset 16 Sopimukset ja palkkaus 17 4 Eläköityminen 18 Ennuste eläkepoistumasta 19 Eläkemaksut 20 5 Työhyvinvointi 21 Työsuojelu 21 Panostukset työhyvinvointiin 23 Työterveyshuolto 23 Kehittäminen 24 Koulutukset, osallistuminen ja kustannukset 25 Henkilöstöetuudet 25 Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta 26 6 Yhteistoiminta 27 Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät 27 7 Henkilöstöjaosto 29 8 Henkilöstöviestintä 30 Liitteet 31 Kansilehden kuva: Laajalahden pitkospuiden uusiminen toteutettiin työllisyyspilottina. 2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

1 Johdanto Henkilöstöraportti kuvaa Kokkolan kaupungin henkilöstövoimavaraa tilastoaineiston valossa. Tilastotiedot kertovat henkilöstön määrästä, rakenteesta, poissaoloista ja kustannuksista. Tilastoja tarkastellaan koko kaupungin ja vastuualueiden tasolla, osin myös tarkemmalla tasolla. Vuoden tietoja on verrattu vuoteen sekä Kuntatyönantajien valtakunnallisiin henkilöstötilastoihin. Vuonna keskeisin henkilöstöä koskeva muutos oli sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen vuoden alusta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiteen. Muutoksen yhteydessä henkilöstöstä 40 % siirtyi pois Kokkolan kaupungin palveluksesta. Myös työterveyshuolto Työplus muuttui kaupungin liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Tässä henkilöstöraportissa sosiaali- ja terveystoimi on jätetty pois vuoden ja sitä aiemmista luvuista vertailtavuuden säilymiseksi. Helmikuun alussa tuli voimaan työmarkkinoiden keskusjärjestöjen Kilpailukykysopimus, joka pidensi henkilöstön työaikaa keskimäärin 30 minuuttia viikossa ansiotasoa muuttamatta. Kilpailukykysopimuksella sovittiin myös lomarahojen 30 prosentin leikkauksesta lomanmääräytymisvuosien, 2018 ja 2018 2019 osalta. Esimiesvalmennuksia ja henkilöstölle tarjottuja muutosvalmennuksia jatkettiin. Marraskuussa toteutettiin kaupungin henkilöstölle työhyvinvointikysely. Kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 2 286 henkilöä, joista vakituisia oli 79 % ja määräaikaisia 21 %. Henkilötyövuosien määrä oli 1 804,0. Henkilöstökulut olivat kaikkiaan 95,5 milj. euroa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna oli 47 vuotta. Sairauspoissaolojen määrä vuonna oli 35 272 kalenteripäivää (tapaturmat mukana). Vuonna vastaava luku oli 35 646 sosiaali- ja terveystoimi pois lukien. Sairauspoissaolojen määrä kääntyi hienoiseen laskuun edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilöstöraportin tiedot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta palkkasihteeri Risto Kaustisen ja palvelussuhdepäällikkö Riikka Parkas-Tievan toimesta. Tilastotietoja on käsitellyt toimistosihteeri Anne Hujanen. Henkilöstöraportin tekstiosuuksista ovat vastanneet Riikka Parkas-Tievan lisäksi henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki ja työsuojelupäällikkö Riitta Sarantila. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 3

2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä 31.12. Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan vuoden viimeisenä päivänä voimassa olevien palvelussuhteiden määrää. Määräaikaiseen henkilöstöön kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä on sijaisia. Kokkolan kaupungin henkilöstön määrä vuoden lopussa oli yhteensä 2 286, mistä 79 % vakituisia ja 21 % määräaikaisia. Henkilöstömäärä laski kaikkiaan 41 % edellisestä vuodesta. Suurimpana syynä tähän oli sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen pois kaupungin alaisuudesta. Myös työterveyshuolto Työplus muuttui kaupungin liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Kun sosiaali- ja terveystoimi jätetään vertailun ulkopuolelle, kasvoi koko henkilöstön määrä muilla toimialoilla 0,5 %. Vakinaisen henkilöstön määrä laski 1 %, kun taas määräaikaisen henkilöstön määrä kasvoi 6,5 %. Kaavio 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kaavio 2: Palvelussuhteiden määrä 2013-2 500 2 000 1 500 yht. 2 346 määräaikaiset (sis. työllistetyt) vakinaiset yht. 2 267 yht. 2 313 yht. 2 274 yht. 2 286 Vakinaisten ja määräaikaisten työntekijöiden suhde Kokkolan 1 000 kaupungilla noudattelee valtakunnallista kunta-alan jakaumaa. Lakisääteisten tehtävien hoitaminen 500 vaatii sitä, että poissaolojen sattuessa poissaolijalle täytyy 0 usein palkata sijainen. 2013 2014 2015 Työllistetyt 20 5 7 6 14 Määräaikaiset 528 475 475 452 474 Vakinaiset 1 798 1 787 1 831 1 816 1 798 Taulukko 20, palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin 2015 - on liitteenä 1. 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen 2015 Vakinainen Vakinainen Yhteensä 2015 Yhteensä Yhteensä Konsernihallinto ja 119 114 90 18 22 32 137 136 122 -palvelut Ympäristöterveydenhuolto 26 26 27 8 4 4 34 30 31 Sivistystoimi 1 074 1 075 1 083 343 318 345 1 417 1 393 1 428 Tekninen toimiala 474 469 460 97 99 95 571 568 555 Liikelaitos Kokkolan Vesi 37 32 37 6 6 2 43 38 39 Aluepelastuslaitos 101 100 101 10 9 10 111 109 111 Yhteensä 1 831 1 816 1 798 482 458 488 2 313 2 274 2 286 Työllistettyjä (sisältyvät lukuihin) oli yhteensä 7 v. 2015, 6 v. ja 14 v. Kokoaikaisuus Kaavio 3: Palvelussuhteiden koko- ja osa-aikaisuus 452 36 Konsernihallinto ja -palvelut 110 103 Ympäristöterveydenhuolto 3 1 106 16 6 Sivistystoimi 25 osa-aikaiset Tekninen toimiala 273 Liikelaitos Kokkolan Vesi kokoaikaiset Aluepelastuslaitos 1 155 Vuoden lopulla 1 884 henkilöä ja 65 % koko henkilöstöstä oli kokoaikaisia (68,8 % vuonna ). Osaaikaisia oli 778 henkilöä ja 13,9 % koko henkilöstöstä (17,1 % vuonna ). Sivutoimisia työntekijöitä oli 612 henkilöä ja 21,1 % koko henkilöstöstä. Sivutoimisista vapaaehtoisia palokuntalaisia oli 75,7 % ja sivutoimisia opettajia 19,2 %. Osa-aikatyöntekijöitä ja osaaikaeläkeläisiä työskentelee lähes joka ammattiryhmässä. Osa-aikatyöntekijöitä on paljon esimerkiksi koulunkäynninohjaajissa ja toimistoalan tehtävissä. Vuonna oli koko kuntaalalla 87,1 % kokoaikaisia, 12,7 % osa-aikaisia ja 0,2 % sivutoimisia työntekijöitä. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus toimialoittain Määräaikainen 2015 Määräaikainen Määräaikainen Kokoaikaiset Kokoaikaiset % Osaaikaiset Osaaikaiset % Sivutoimiset Sivutoimiset % Yhteensä Konsernihallinto ja -palvelut 106 86,9 16 13,1 0 0,0 122 Ympäristöterveydenhuolto 25 80,6 6 19,4 0 0,0 31 Sivistystoimi 1 155 74,7 273 17,6 119 7,7 1 547 Tekninen toimiala 452 81,3 103 18,5 1 0,2 556 Liikelaitos Kokkolan Vesi 36 92,3 3 7,7 0 0,0 39 Aluepelastuslaitos 110 18,2 1 0,2 492 81,6 603 Yhteensä 1 884 65,0 402 13,9 612 21,1 2 898 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 5

Ikärakenne Vakinaisesta henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät vuonna olivat 40 49 ja 50 59-vuotiaat. Yli 50-vuotiaita oli 838 henkilöä, eli 46,7 % (39,3 % v. ). Kaavio 4: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna oli miesten osalta 46,9 vuotta (47,9 v. ) ja naisten osalta 47,1 vuotta (46,8 v. ). Valtakunnallisesti henkilöstön keski-ikä kunta-alalla on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä vuonna oli noin 45 vuotta ja määräaikainen henkilöstö oli vakinaista henkilöstöä selvästi nuorempaa. Teknisten ja tuntipalkkaisten sopimusaloilla työskentelevä henkilöstö on hiukan keskimääräistä vanhempaa. miehet naiset 0 100 200 300 400 500 600 700 Taulukko 3: Keski-ikä toimialoittain (vakinaiset) Keski-ikä miehet Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset Keski-ikä naiset Konsernihallinto ja 48,0 49,6 50,7 52,1 -palvelut Ympäristöterveydenhuolto 51,0 49,5 41,6 41,1 Sivistystoimi 45,8 45,7 46,6 47,4 Tekninen toimiala 49,8 50,2 50,1 48,2 Liikelaitos Kokkolan 48,2 46,4 53,3 53,3 Vesi Aluepelastuslaitos 44,7 39,7 38,7 40,3 Koko kaupunki 47,9 46,9 46,8 47,1 6 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Sukupuolijakauma Kaavio 5: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma toimialoittain miehet naiset Vuoden lopussa vakinaisesta henkilöstöstä 73,3 % oli naisia ja 26,7 % miehiä. Sukupuolijakauma muuttui vähemmän naisvaltaiseksi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön siirtyessä pois kaupungin organisaatiosta. Vuonna vastaavat luvut olivat 72,9 % naisia ja 27,1 % miehiä ja sosiaali- ja terveystoimi mukaan luetteuna 81,0 % naisia ja 19,0 % miehiä. 0 200 400 600 800 1000 1200 Miesvaltaisimpia toimialoja olivat aluepelastuslaitos ja tekninen toimiala. Aluepelastuslaitoksella miesten osuus oli 90,1 % ja teknisellä toimialalla 39,3 %. Naisvaltaisin toimiala oli sivistystoimi, jossa naisten osuus oli 86 %. Valtakunnallisesti vuonna kunta-alan henkilöstöstä 80 % oli naisia. Taulukko 4: Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma toimialoittain Miehet Miehet % Naiset Naiset % Konsernihallinto ja 20 22,2 70 77,8 -palvelut Ympäristöterveydenhuolto 5 18,5 22 81,5 Sivistystoimi 152 14,0 931 86,0 Tekninen toimiala 181 39,3 279 60,7 Liikelaitos Kokkolan Vesi 31 83,8 6 16,2 Aluepelastuslaitos 91 90,1 10 9,9 Yhteensä 480 26,7 1 318 73,3 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 7

Työaikajärjestelmät Yleisin työaikamuoto Kokkolan kaupungilla on yleistyöaika, jonka piiriin kuului 54 % henkilöstöstä. Toiseksi suurin ryhmä oli opetusvelvollisuustyöaika. Taulukko 5: Henkilökunta työaikajärjestelmittäin, vakinaiset ja määräaikaiset Yleistyöaika 38,25 h/vk 1 231 Opetustyö 605 Toimistotyöaika 36,25 h/vko 347 Palomiehet 71 Perhepäivähoitajat 38 37 h/vk (KVTES III luku 10 ) 29 Eläinlääkärit 20 Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 14 Talonmiehet, työaika 38,25 h/vk 8 Kolmivuorotyö, keskeytymätön 5 Yleisimmät ammattinimikkeet Palkkajärjestelmän mukaan Kokkolan kaupungilla vuonna oli käytössä 295 erilaista tehtävänimikettä. Näistä 151 oli käytössä vain yhdellä henkilöllä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat lastenhoitaja (197 henkilöä), luokanopettaja (170 henkilöä) ja lastentarhanopettaja (102 henkilöä). Taulukko 6: Yleisimmät ammattinimikkeet, vakinaiset Lastenhoitaja 197 Luokanopettaja 170 Lastentarhanopettaja 102 Peruskoulun lehtori 74 Siivooja 70 Koulunkäynnin ohjaaja 67 Laitosapulainen 42 Tuntiopettaja (päätoiminen) 36 Erityisopettaja, peruskoulussa 32 Palomies 32 Lukion lehtori 31 Laitosmies 29 Perhepäivähoitaja 28 Päiväkodin varajohtaja 25 Ruokapalvelutyöntekijä 24 8 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Henkilötyövuodet (tehty työaika) Taulukko 7: Henkilötyövuosikertymä toimialoittain ja yksiköittäin (tehty työaika) Henkilötyöv. 2015 Konsernihallinto ja -palvelut 103,8 Ympäristöterveydenhuolto 23,3 Henkilötyöv. Henkilötyöv. 99,5 24,5 103,8 101,3 99,5 23,3 24,5 24,5 Eläinlääkintä 14,1 14,5 15,1 Terveysolojen valvonta 9,2 10,0 9,4 Sivistystoimi 1 073,7 1 076,5 1 115,1 Hallinto 14,9 14,0 15,2 Opetustoimi 574,8 573,6 585,3 Varhaiskasvatus 384,8 393,5 420,4 Muu sivistystoimi 99,2 95,4 94,2 Tekninen toimiala 451,2 448,1 444,6 Tekninen palvelukeskus 221,9 216,9 214,3 Puhtauspalvelut 133,0 134,3 130,3 Ruokapalvelut 96,3 96,9 100,0 Liikelaitos Kokkolan Vesi 31,7 31,4 28,7 Aluepelastuslaitos 91,9 90,3 92,0 Koko kaupunki 1 775,6 1 772,1 1 804,4 Henkilötyövuosi lasketaan vähentämällä kokonaistyöajasta poissaolot (opintovapaa, perhevapaat, sairauspoissaolot, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Koulutus on henkilötyövuotta laskettaessa huomioitu työajaksi. Opettajien henkilötyövuosien laskenta pohjautuu opetusvelvollisuustuntien määrään (24 h/vko). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, mikä kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja sen kehitystä kuin pelkkä yhden päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuosien määrä kasvoi 1,8 % verrattuna vuoteen, kun sosiaali- ja terveystoimi jätetään vertailun ulkopuolelle. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 9

Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot Vuosilomapäiviin sisältyvät pidetyt vuosilomat ja säästövapaat. Vuosilomapäiviä pidettiin 68 337 päivää (74 618 pv vuonna ). Kaavio 6: Poissaolopäivät kalenteripäivinä 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Taulukko 8: Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain Perhevapaat Lapsen sairaus Yks.- asia, palkallinen Yks.- asia, palkaton Koulutus Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuosiloma Konsernihallinto ja -palvelut 688 58 146 124 250 13 407 4 933 369 Ympäristöterveydenhuolto 737 32 164 8 0 0 54 1 326 0 Sivistystoimi 21 481 1 377 2 998 2 607 1 838 116 5 985 31 036 5 972 Tekninen toimiala 2 349 252 132 319 1 181 35 2 093 24 523 2 594 Liikelaitos Kokkolan Vesi 42 8 66 126 0 1 182 1 763 0 Aluepelastuslaitos 653 14 373 116 0 24 51 4 756 92 Yhteensä 25 950 1 741 3 879 3 300 3 269 189 8 772 68 337 9 027 Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia palkallinen kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaapäivät. Muut Taulukko 21, lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin ja on liitteenä 2. 10 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Sairaus- ja kuntoutustukipäivät Kaavio 7: Sairauspäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 sairauspäivät sairauspäivät Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 35 272, kun vastaava luku vuonna oli sosiaali- ja terveystoimi pois lukien 35 646 kpv. Sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden oli 15,4 kalenteripäivää. Vastaava luku vuonna oli 15,7 kpv/hlö ilman sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä ja 16,8 kpv/hlö, kun mukaan lasketaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö. Vuonna sairauspoissaoloja oli 65 875 kpv koko henkilöstö mukaan luettuna. Valtakunnallisesti kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2015 keskimäärin 16,5 ja vuonna hieman enemmän eli keskimäärin 16,7 päivää. Taulukko 9: Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain Sairauspäivät Kuntoutustukipäivät * Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot (sis. sairauspäiviin) Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja ** Konsernihallinto ja 1 133 16 0 9,3 -palvelut Ympäristöterveydenhuolto 302 0 0 9,7 Sivistystoimi 20 053 735 1 271 14,0 Tekninen toimiala 10 927 530 1 960 19,7 Liikelaitos Kokkolan Vesi 1 030 45 0 26,4 Aluepelastuslaitos 1 827 50 77 16,5 Yhteensä 35 272 1 376 3 308 15,4 * Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen ** Sairaspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspäivät ja tapaturmat, ei kuntoutustukipäiviä Taulukko 22, sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin 2015, ja, on liitteenä 3. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 11

Kaavio 8: Sairauspäivien lukumäärä kalenteripäivinä 36 000 35 000 34 000 33 000 32 000 31 000 30 000 29 000 2013 2014 2015 Sairauspäivät 33 549 31 402 35 435 35 646 35 272 Taulukko 10: Sairauspoissaoloprosentti toimialoittain ja yksiköittäin Työpv % Työpv % Työpv % 2015 Konsernihallinto ja -palvelut 1 569 4,2 1 073 3,0 88484 2,6 Ympäristöterveydenhuolto 410 96 216 Eläinlääkintä 160 3,1 36 0,7 130 2,4 Terveysolojen valvonta 250 6,3 60 1,9 86 2,7 Sivistystoimi 13 846 14 217 15 486 Hallinto 118 2,1 106 2,0 179 3,5 Opetustoimi 6 045 3,8 5 384 3,4 6 002 3,8 Varhaiskasvatus 6 660 4,9 7 752 5,6 8 221 5,6 Muu sivistystoimi 1 023 3,1 975 3,0 1 084 3,3 Tekninen toimiala 8 933 9 189 8 131 Tekninen palvelukeskus 3 847 5,2 3 497 4,8 2 839 4,1 Puhtauspalvelut 3 205 6,9 3 662 7,7 2 890 6,4 Ruokapalvelut 1 881 5,5 2 030 5,9 2 402 6,7 Liikelaitos Kokkolan Vesi 395 3,8 556 5,5 752 7,8 Aluepelastuslaitos 1 086 3,8 1 065 3,7 1 324 4,7 Koko kaupunki 26 239 5,0 26 196 5,0 26 793 5,1 Tapaturmat sisältyvät lukuihin 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Taulukko 11: Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain 0 pv 1 3 pv 4 29 pv 30-60 pv 61 90 pv 91 180 pv 181-365 pv Konsernihallinto ja -palvelut 79 269 474 329 74 0 0 Ympäristöterveydenhuolto 15 46 125 47 84 0 0 Sivistystoimi 478 5 088 8 983 3 507 956 1 782 0 Tekninen toimiala 220 1 910 4 885 2 014 1 043 759 215 Liikelaitos Kokkolan Vesi 12 119 306 257 150 175 0 Aluepelastuslaitos 28 226 717 242 190 460 0 Yhteensä 832 7 658 15 490 6 396 2 497 3 176 215 Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki velvoittavat työnantajaa puuttumaan pitkittyviin sairauspoissaoloihin. Yhteydenpito sairauslomalla olijaan ja hänen tilanteensa seuraaminen työterveysneuvotteluissa auttaa myös työhön paluussa pitkän poissaolon jälkeen. Esimiehen on otettava yhteys työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairaus on jatkunut 30 päivän ajan joko yhtäjaksoisesti tai osissa. Lisäksi on käytävä neuvottelu työntekijän työkyvystä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Taulukossa on kuvattuna henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan. Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella 1 3 päivää/kerta, jos sairauden syynä on fl unssa, päänsärky tai vatsatauti. Omaan ilmoitukseen perustuvia poissaoloja oli 7 658 päivää eli 21,7 % kaikista sairauspoissaoloista (v. 12 % kaikista sairauspoissaoloista). Sairauslomapäiviä muualla kuin työterveyshuollossa kirjattiin henkilöille yhteensä 11 296 (v. yhteensä 17 952 pv). Vuoden aikana yli 30 päivän sairauslomia oli 12 284 kpv eli 34,7 % (v. luku oli 35,0 %). Yli 90 päivän sairauslomia oli 3 391 pv eli 9,6 % (vuonna luku oli 11,7 %). Suurin osa sairauspoissaoloista oli 4-29 päivän mittaisia (43,9 %). Vuonna vastaavien sairauspäivien osuus oli 42,5 %. Taulukko 23, sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin ja, on liitteenä 4. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 13

Kaavio 9: Sairauspäivien lukumäärä diagnoosiryhmittäin 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Sairauspoissaolopäivät (kpl) Sairauspoissaolopäivät (kpl) Työtapaturmat ja ammattitaudit Kaavio 10: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärä If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan 250 yht. 232 yht. 235 yht. 226 yht. 210 200 150 yht. 156 100 50 0 2013 2014 2015 Ammattitauti 0 1 0 0 0 Työmatkalla 47 35 35 39 24 Työpaikalla 185 199 175 187 132 14 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Kaavio 11: Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Lukumäärä yht. (sis. työpaikka, työmatka, ammattitauti) 2013 2014 2015 1 408 1 178 1 822 1 818 1 103 Kaavio 12: Maksetut korvaukset tapaturman sattumisvuoden mukaan If- ja LähiTapiolan tilastojen mukaan Kokkolan kaupunki on vakuuttanut henkilöstönsä vakuutusyhtiö LähiTapiolassa. Ennen vuotta 2015 vakuutusyhtiö oli If Vakuutusyhtiö. Tilastoyhteenveto perustuu vakuutusyhtiöiden antamiin tietoihin vahingoista ja niiden seurauksista. Vuoden ja sitä aikaisemmissa luvuissa on mukana myös sosiaali- ja terveystoimessa sattuneet työtapaturmat. Korvauspäivien lukumäärä ilmoittaa sattuneiden tapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat työkyvyttömyyspäivät, joille vakuutuksesta on maksettu päivärahaa ja joka on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin työntekijälle vastaavalta ajalta maksettu sairausajan palkka. Vuonna työtapaturmia sattui 156 kappaletta, joista 85 % työpaikalla ja 15 % työmatkalla. Korvaukset (1000 ) 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 yht. 1 730 109 yht. 187 948 yht. 223 772 yht. 327 567 yht. 137 363 0 2013 2014 2015 Ammattitauti 0 0 0 1 048 0 Työmatkalla 154 214 23 240 78 755 24 065 7 556 Työpaikalla 1 575 895 164 708 145 017 302 454 129 807 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 15

3 Laskentapalvelut Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstökustannukset (palkat + sivukulut) tilikaudelta olivat 95,5 milj. euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 165,5 milj. euroa. Henkilöstömenoihin vaikutti vuonna Kilpailukykysopimus, jolla sovittiin lomarahojen 30 % leikkauksesta lomanmääräytymisvuosien, 2018 ja 2018 2019 osalta. Lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksua alennettiin. Lamavapaita myönnettiin vuoden aikana 1 114 päivää, mikä oli vähemmän kuin aiempina vuosina. Suoria henkilöstömenojen säästöjä kertyi noin 115 000 euroa, kun vastaava luku vuonna oli noin 400 000 tuhatta euroa. Taulukko 12: Työvoimakustannukset Kokkolan kaupunki ja Kokkolan Vesi Työvoimakustannukset Palkat yhteensä, josta 127 813 538 74 200 812 Vuosiloma-ajan palkat 11 008 057 5 585 877 Sairauspoissaolojen palkat, brutto 4 106 020 2 201 039 Perhevapaiden palkat, brutto 948 269 509 157 Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen 550 600 243 317 palkat - Sairausvakuutuskorvaukset -2 165 012-1 272 282 - Tapaturmakorvaukset -117 448-138 281 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 37 692 755 21 286 605 Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto 1 352 945 885 451 Koulutus 790 680 439 583 Kuntoutus, palkallinen 43 175 16 055 Vuoden kustannuksiin sisältyy sosiaali- ja terveystoimen kustannukset 16 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Sopimukset ja palkkaus Kunta-alalla sovellettiin virka- ja työehtosopimusta, joka oli voimassa 1.2. 31.1.2018. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemus- tai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävän vaativuus, kunnan palkanmaksuvara, alueen työmarkkinatilanne sekä yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Vuonna Kokkolan kaupungilla sovellettiin kaikkia viittä virka- ja työehtosopimusta. Taulukko 13: Henkilökunta sopimusaloittain (vakinaiset ja määräaikaiset) Yhteensä KVTES 1 354 OVTES 641 TS 287 LS 20 TTES 69 PERHEPV 38 Yhteensä 2 409 Taulukko 14: Palkkauksen rakenne (%-osuudet kokonaisansioista) KVTES Opetusala Tekniset Tuntipalkkaiset Tehtäväkohtainen palkka 93,1 77,7 87,9 87,4 Palveluaikaan sidotut lisät 5,3 13,3 6,5 9,8 Henkilökohtainen lisä 1,2 0,0 5,2 2,8 Muut säännöllisen työajan lisät 0,4 9,0 0,4 0,0 Yhteensä % 100,0 100,0 100,0 100,0 Kokonaisansio keskim. euroa/kk 2 361 3 723 2 813 13,5 Miesten keskiansio /kk 2 676 4 015 2 747 13,5 Naisten keskiansio /kk 2 328 3 627 3 170 12,9 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 17

4 Eläköityminen Taulukko 15: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain Taulukko 16: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä eläkelajeittain Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä pl. oae 2013 90 10 14 19 0 20 133 2014 64 4 13 16 0 11 97 2015 83 9 9 21 0 8 122 103 12 8 31 0 13 154 79 5 14 19 0 6 117 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kaikki eläkelajit 2013 63,9 57,2 48,6 54,1-60,4 2014 64,1 60,5 50,9 56,8-61,0 2015 63,8 59,8 46,9 55,8-60,9 63,8 57,8 50,3 57,3-61,1 63,9 57,2 47,1 55,9-60,3 Vuoden aikana eläkkeelle jäi yhteensä 84 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,9 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden 57,2 vuotta. Kuntien eläkelain (KuEL) ja Valtion eläkelain (VaEL) mukaan vakuutetut työntekijät ovat olleet vuodesta 2015 alkaen samoissa tilastoissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suurimpina työkyvyttömyyttä aiheuttavina tautiluokkina olivat tukija liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien osuus suhteessa osatyökyvyttömyyseläkkeisiin kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Osatyökyvyttömyyseläke ei aiheuta työnantajalle varhaiseläkemenoperusteista maksua. 18 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Ennuste eläkepoistumasta Taulukko 17: Kokkolan kaupungin ennuste eläkepoistumasta toimialoittain ja yksiköittäin henkilöä toteutunut henkilöä toteutunut 2018 henkilöä 2019 henkilöä 2020 henkilöä 2020 yhteensä henkilöä 25 Konsernihallinto ja -palvelut 6 5 3 5 6 25 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 1 0 2 3 Eläinlääkintä 0 0 1 0 2 3 Terveysolojen valvonta 0 0 0 0 0 0 Sivistystoimi 34 36 26 29 33 158 Hallinto 1 0 1 0 1 3 Opetustoimi 18 18 8 7 16 67 Varhaiskasvatus 14 15 13 18 14 74 Muu sivistystoimi 1 3 4 4 2 14 Tekninen toimiala 33 30 21 22 23 129 Tekninen palvelukeskus 13 12 13 11 13 62 Puhtauspalvelut 15 12 4 3 4 38 Ruokapalvelut 5 6 4 8 6 29 Liikelaitos Kokkolan Vesi 2 1 3 2 1 9 Aluepelastuslaitos 4 3 2 1 1 11 Yhteensä 79 75 56 59 66 335 Tiedot on kerätty palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän AGS-raportointiohjelmasta. Ennuste perustuu laskennalliseen 64 vuoden ikään. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 19

Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 varhaiseläkemenoperusteisesta varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jaksamisen tukitoimenpiteillä. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki maksavat kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksua. Työnantajan kannattaa seurata näiden maksujen suuruutta sekä euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Varhe-maksut osuus palkkakustannuksista 2013 926 717 0,7 % 2014 842 321 0,7 % 2015 762 266 0,6 % 945 832 0,7 % 792 226 (arvio) 1,1 % Eläkemenoperusteinen maksu 2013 6 411 539 2014 5 823 273 2015 5 596 390 5 229 460 3 968 085 (arvio) 20 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

5 Työhyvinvointi Työsuojelu Työsuojelun toimintaohjelman 2014 - mukaisesti työsuojelutietoa lisättiin koulutuksin, joissa täsmennettiin esimiehen ja työtekijöiden vastuita. Toiminnan ensisijainen tavoite oli edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työturvallisuus- ja terveellisyystavoitteina olivat työpaikat, joissa ennalta ehkäistiin työtapaturmia, ammattitauteja, työperäisiä sairauksia ja edistettiin hyvää työilmapiiriä perehdyttämisen ja työsuojelun keinoin. Sisäilmatyöryhmän toiminnan avulla tuettiin esimiehiä etsimään keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi. Valvonnan avulla varmistettiin myös työelämän työsääntöjen toteutuminen työpaikoilla. Esimiehet yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa selvittivät vakavien työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten sairauksien syitä sekä toimivat niiden ehkäisemiseksi. Työsuojeluhenkilöstön tärkein tehtävä oli valvoa työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista, etenkin työturvallisuuslakia ja sen alaisia säädöksiä, jotka edellyttävät esimiehiltä työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimista. Työsuojeluhenkilöstö motivoi esimiehiä huolehtimaan henkilöstön hyvinvoinnista työpaikkakäyntien, tapaturmatutkimusten ja läheltä piti -tutkimusten yhteydessä sekä ohjeistuksilla. Yhteistoimintaryhmä toimi työsuojelutoimikuntana. Työsuojelujaosto toimi yhteistoimintaryhmän jaostona. Työsuojelupäällikkö, tiemestari ja ruotsikielinen koulutoimenjohtaja kuuluivat jaoston työnantajajäseniin. Neljä työsuojeluvaltuutettua ja järjestöjen nimeämä Jukon pääluottamusmies kuuluivat työntekijöiden edustajiin. Työsuojelujaosto kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Vuosi oli työsuojelun vaalivuosi kunta-alalla. Vaalikausi on neljä vuotta. Syksyllä valittiin kolme työsuojeluvaltuutettua, -varavaltuutettuja ja työsuojelutoimikunnan jäseniä vuosiksi 2018 2021. Työsuojeluviranomaisten valvonta kohdistui lukioihin, päiväkoteihin ja keskijohtoon. Valvonnan painopiste oli työn psyykkisessä kuormituksessa ja sisäilma-asioissa. Keskijohdon ja esimiesasemassa olevien henkilöiden psyykkistä kuormitusta valvottiin erityisesti. Työsuojeluhenkilöstö osallistui terveystarkastajien tekemiin koulujen terveydellisten olojen tarkastuksiin yhdessä työterveyshuollon ja tilapalveluyksikön kanssa kolmivuotisohjelman mukaisesti. Työsuojelun valvonta kohdistettiin teknisen työn tilojen työturvallisuuteen, koneturvallisuuteen, sisäilman laatuun, puhtaus- ja ruokapalvelun työturvallisuuteen sekä koko koulun henkilökunnan työoloihin erityisesti sen vuoksi, että rakennus on työpaikka, jossa henkilöstön työoloja valvotaan työturvallisuuslain mukaisesti ja koska siellä harjoitetaan uuden terveydensuojelulain 2015 mukaista toimintaa. Sisäilmanongelman hallintaan aloitettiin rakentamaan toimivaa menettelytapaa toimijoiden avuksi. Toimijoina olivat kiinteistön omistaja, toimintaa johtava taho, rehtori tai päiväkodin johtaja, työterveyshuolto, työsuojeluorganisaatio, työsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen. Työsuojeluhenkilöstö osallistui työterveyshuollon perustyöpaikkaselvityksiin ja suunnattuihin työpaikkaselvityksiin työterveyshuolto-ohjelman mukaisesti. Työterveyslaitoksen laatimaa toimintaohjetta työpaikkojen sisäilmaongelmien selvittämiseen aloitettiin noudattamaan. Työsuojeluhenkilöstö on valvonut työterveyshuollon työpaikkaselvitysten ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten toimenpide-ehdotusten toteutumista. Työtapaturmia sattui 156, joista aiheutui 1 376 sairauspäivää. Vakuutusyhtiö maksoi korvauksia yhteensä 137 363 euroa. Työsuojeluhenkilöstö yhdessä esimiesten ja henkilökunnan kanssa tutki vakavimmat tapaturmat ja etsi juurisyyt tavoitteena ehkäistä vastaavien tapaturmien sattuminen. Työsuojeluviranomainen tutki yhden sähkötapaturman hitsauksessa. Koulut ja päiväkodit ilmoittivat 42 tilannetta, joissa työntekijä oli lähellä loukkaantua tai loukkaantui vakavasti vaikean väkivaltatilanteen selvittelyn johdosta. Läheltä piti -tilanteita ilmoitettiin 46. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 21

Vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa tehtiin yhteistyötä. Koulutuksien aiheina olivat tapaturmatutkinta ja psykososiaalisen kuormituksen tunnistaminen. Työturvallisuus-, työsuojelu- ja työhyvinvointiasioista tiedotettiin sähköpostilla ja intran sivuilla. 22 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Panostukset työhyvinvointiin Työhyvinvointi on tärkeä kokonaisuus jokaisen työntekijän kohdalla. Työhyvinvointi on osiensa summa ja näin olleen siihen vaikuttavat useat seikat ja jokaisen työyhteisöön kuuluvan panostukset. Työhyvinvointi on ennen kaikkea sujuvaa turvallista arkea. Työhyvinvoinnin ääreen on hyvä pysähtyä aika ajoin ja yksiköt toteuttavatkin hyvin ns. tyhy-päiviä. Lisäksi rahallisesti panostetaan kehittämiseen ja erilaisiin työkykyä tukeviin toimintoihin. Kaupunki sai koulutuskorvausrahaa vuoden koulutukseen käytetystä ajasta Työttömyysvakuutusrahastolta n. 61 500 (josta n. 13 600 pelastuslaitoksen osuus). Tämä raha osoitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä budjetoidun rahan lisäksi työhyvinvointiin. Rahalla mahdollistettiin mm. työterveyshuollon järjestämän avokuntoutuksen aloittaminen 38 henkilölle ja vuoden kestävän tyky-projektin aloittaminen 90 henkilölle. Tyky-projekti on suunnattu varhaiskasvatuksen sekä puhtaus- ja ruokapalvelujen henkilöstölle ja palvelun tuottaa Medirex Oy. Lisäksi koulutuskorvausrahalla mahdollistettiin yli Kelan korvausmenettelyn meneviä asiantuntijakäyntejä työterveyshuollossa (työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi) sekä erilaisia ryhmätoimintoja, joita hankittiin eri palvelujen tuottajilta. Työterveyshuolto Kokkolan kaupungin työterveyspalvelut tuottaa pääasiassa Työplus Oy, joka toimi vuonna usean kunnan alueella ja mahdollisti näin palvelut koko kaupungin henkilöstölle myös maakunnassa. Työplus tarjoaa työterveyshuollon ammattihenkilöiden (työterveyshoitaja ja -lääkäri) palvelujen lisäksi myös asiantuntijoiden (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemussuunnittelija) palveluja. Työterveyshuoltotoiminta perustuu työnantajan ja palveluntuottajien väliseen työterveyshuoltosopimukseen. Kokkolan kaupungin työterveyshuoltosopimukseen sisältyy lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Vuoden työterveyshuollon kustannuksista koko kaupungissa (pelastuslaitos mukaan lukien) muodostui ensimmäistä kertaa yli puolet (51,74 %) ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Työterveyshuollon toiminta pohjautuu tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joka tehdään sekä koko kaupungin tasolla että vastuualueille ja liikelaitokselle täsmennettynä. Toimintasuunnitelmat päivitetään vuosittain vastaamaan ajankohtaisia tarpeita. Työterveyshuollon toiminnan kannalta yhteistyö työnantajan kanssa on erittäin tärkeää. Työterveyshuolto ja henkilöstöpalvelut tapaavat säännöllisesti useita kertoja vuodessa ajankohtaisten asioiden tiimoilta sekä kehittävät toimintoja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Työterveyshuollolla on myös pysyvä edustaja kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Taulukko 18: Työterveyshuollon yleisimmät palvelunimikkeet Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työterveysfysioterapeutti Työterveyspsykologi Terveystarkastukset 345 465 117 250 Työterveysneuvottelut 137 135 1 1 Työpaikkaselvitykset 29 61 67 1 Tietojen anto, neuvonta ja 160 359 449 183 ohjaus Sairaanhoitokäynnit 3 713 2 393 - - Työ- ja työmatkatapaturmat 64 38 - - Yleisimpien palveluiden kappalemäärät ammattihenkilöittäin eriteltyinä Lähde: Työplussan raportointijärjestelmä, ei sisällä aluepelastuksen käyntejä KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 23

Taulukko 19: Työterveyshuollon kustannukset Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (korvausluokka I) Bruttokustannukset Kelan korvaus Nettokustannukset / / / työntekijä työntekijä työntekijä 2013 745 949 170,23 429 085 97,92 316 864 72,31 2014 891 892 197,19 434 104 99,36 457 788 97,83 2015 943 013 211,52 447 929 100,50 495 084 111,02 1 095 394 255,46 434 803 101,40 660 591 154,06 * 755 553 270,23 284 353 101,70 471 200 168,53 Sairaanhoito (korvausluokka II) 2013 1 119 305 278,64 491 882 122,45 627 423 156,19 2014 1 164 950 293,73 492 775 124,25 672 175 169,48 2015 1 195 852 299,34 502 172 125,70 693 680 173,63 1 182 811 309,15 484 754 126,70 698 057 182,45 * 704 688 308,26 290 436 127,05 414 252 181,21 Työterveyshuollon kustannukset yhteensä 2013 1 865 254 448,87 920 967 220,37 944 287 228,50 2014 2 056 842 490,92 926 879 223,61 1 129 963 267,31 2015 2 138 865 510,86 950 101 226,20 1 180 508 284,65 2 278 205 564,61 919 557 228,10 1 352 945 336,51 * 1 460 241 578,49 574 790 228,75 885 451 349,74 *Vuoden korvaustiedot ovat ennakkoarvioita. Kehittäminen Panostukset esimiestyön kehittämiseen jatkuivat. Vuonna toteutettiin kaksi esimiesvalmennusryhmää jatkumona vuonna toteutetulle esimiesvalmennuspilotille. Esimiesfoorumi toteutettiin alkuvuodesta saman sisältöisenä kahtena ajankohtana. Tämän jälkeen siirryttiin kerran kuukaudessa toteutettavaan esimiesinfoon, jonka asiasisältö on pyritty laaja-alaistamaan muihinkin kaupungin ajankohtaisiin asioihin kuin henkilöstöasioihin. Kerran kuukaudessa yhteen aamutuntiin on koettu helpommaksi osallistua kuin aiemman tyyppisiin pidempiin sessioihin. Osallistuminen on aiempaa velvoittavampi ja vain erityisen hyvin perustein tilaisuudesta voi jäädä pois. Näin pyritään takaamaan mahdollisimman tasalaatuinen ja varma tiedon kulku tärkeissä asioissa kaikkiin työyksiköihin. Esimiesinfoon on mahdollista osallistua myös Skypen kautta ja lisäksi esimiesinfot videoidaan ja ne ovat näin katsottavissa myös jälkikäteen. Syksyllä toteutettiin työhyvinvointikysely, jonka vastausprosentiksi saatiin 67. Tämän kyselyn tuloksissa oli pientä notkahdusta joiltain osin, mutta enimmäkseen tulokset olivat suurin piirtein samaa tasoa koko kaupungin tasolla kuin edellisessä vuonna 2015 toteutetussa kyselyssä. Huomiota kiinnitti erityisesti kehityskeskusteluiden toteutumattomuus 100-prosenttisesti. Nyt vastaajista 75 % vastasi käyvänsä vuosittain kehityskeskustelun esimiehensä kanssa. Paranemista asiassa on tapahtunut (vuonna 2015 69,9 %), mutta edelleen tähän kannustamista on lisättävä ja kehityskeskustelukäytäntöä tarkastettava. Esimiehet on ohjeistettu käsittelemään työhyvinvointikyselyn tulokset yksiköissään työpajamenettelyllä. Työyksiköt laativat omat työhyvinvointisuunnitelmansa, jotka he toimittavat henkilöstöpalveluihin. Henkilöstöpalveluiden apu ja tuki on käytettävissä myös työpajojen toteutuksessa. 24 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Koulutukset, osallistuminen ja kustannukset Henkilöstönsä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat toimialat, jotka voivat järjestää koulutuksen joko sisäisenä koulutuksena omin resurssein tai hankkimalla osaamista muualta tai käyttämällä ulkopuolisia kursseja. Henkilöstöpalvelut kartoittaa koko henkilöstön tarpeita ja järjestää erilaisille kohderyhmille suunnattuja koulutuksia ja valmennuksia. Koulutusten hallinnointiin käytetään sähköistä järjestelmää, jossa julkaistaan kaupungin itse järjestämiä koulutuksia käyttäen järjestelmää myös ilmoittautumisiin. Järjestelmään kirjataan myös ulkopuoliset koulutukset koko koulutustoiminnan seurannan mahdollistamiseksi. Koko kaupungin henkilöstön koulutukseen käytettiin 336 641 (ei sisällä palkkoja eikä matkustuskustannuksia) vuonna. Kaupungilla on mahdollisuus saada koulutuskorvauslain mukaista korvausta koulutuksistaan enintään kolmelta päivältä kouluttautujaa kohden. Koulutuskorvauksen edellytyksenä on koulutussuunnitelma, joka laaditaan vuosi- ja henkilöstöryhmäkohtaisella tasolla. Ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistui 1 637 henkilöä, koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2 päivää/henkilö. Vuonna opintovapaalla oli 30 henkilöä ja opintovapaan keskimääräinen pituus oli 110 päivää. Kaupunki työnantajana tukee henkilöstönsä omaehtoista kouluttautumista antamalla rahallista tukea koulutuskustannuksiin ja myöntämällä palkallista vapaata. Palkallista vapaata on mahdollista saada enintään 10 päivää vuodessa, jos koulutus järjestetään työaikana, se on organisaation kannalta tärkeää sekä tutkintoon johtavaa tai antaa tietyn pätevyyden. Kaupungin tukea myönnettiin 10 henkilölle vuonna. Tukea maksettiin tositteita vastaan yhteensä 2 034,50. Henkilöstöetuudet Kokkolan kaupunki käyttää sähköistä maksupalvelujärjestelmää TykyOnlinea, jolla voi hankkia liikuntaja kulttuuripalveluita omien mieltymyksiensä mukaisesti. Setelin arvo on 60 /henkilö. Arvosetelin sai täysimääräisenä jokainen yli kuusi kuukautta työsuhteessa oleva. Sähköisen järjestelmän käyttäjiä oli vuoden lopussa 1 820 ja palvelua käytettiin 81 334,86 eurolla. Henkilöstöetuuden käytöstä 72 % suuntautui liikuntaan ja 28 % kulttuuriin. Eniten käyttökertoja on ollut kaupungin omilla liikuntapalveluilla. Henkilöstöpalvelut tukee työyksiköiden tyhy-tapahtumia enintään 25 /osallistuja/vuosi. Tyhy-tapahtumien tarkoituksena on työyhteisön toimivuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen sekä työntekijöiden terveyden edistäminen. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 25

Kaupunki tukee tupakasta vieroittautumista maksamalla kuukauden nikotiinikorvaushoidon työterveyshuollon kanssa sovitulla tavalla. Myös painonhallintaa tuetaan mahdollistamalla osittaistuki painonhallintaryhmiin osallistumisten kustannuksista. Vuoden painonhallinta mahdollistaa omavastuuosuuden palautumisen. Kaupunki omistaa Rukalla kaksi mökkiä, joita vuokrataan edullisesti kaupungin työntekijöille virkistäytymiskäyttöön. Marinkaisissa sijaitsevan Konttilan mökin käyttöä henkilöstön virkistyskäyttöön pyrittiin myös lisäämään. Pääsääntöisesti varaukset kaikkiin mökkeihin tehdään kaksi kertaa vuodessa tasapuolisesti kaikille avoinna olevana hakuaikana. Rukalla sijaitsevaa lastentarhayhdistyksen omistamaa mökkiä vuokrataan ensisijaisesti yhdistyksen jäsenille, mutta vapaita vuoroja on myös muiden mahdollista vuokrata. Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta Uudelleensijoitustoiminnan tavoitteena on tukea Kokkolan kaupungin henkilöstön työssä jatkamista työkyvyn muuttuessa, ennaltaehkäistä pitkittyviä sairauspoissaoloja ja helpottaa työhön paluuta pitkien sairauspoissaolojen jälkeen. Työntekijän työkykyyn liittyvien syiden vuoksi tehdyt toimialan sisäiset tehtävä- ja työaikajärjestelyt olivat yleisiä erityisesti puhtaus- ja ruokapalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Henkilöstöpalvelut ovat tarvittaessa mukana suunnittelemassa uudelleensijoitusta erityisesti niissä tilanteissa, kun työntekijän työkyky muuttuu niin, ettei omassa työssä jatkaminen ole enää mahdollista. Uudelleensijoituksessa tärkeimpiä organisaation ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat työterveyshuolto ja erikoissairaanhoito, Keva, Kela, vakuutusyhtiöt, TE-toimisto, koulutusorganisaatiot sekä oppisopimustoimisto. Vuonna uudelleensijoitustoiminta supistui edellisvuodesta sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen. Sekä uudelleensijoitettavia henkilöitä, että mahdollisia uudelleensijoituspaikkoja oli vähemmän henkilöstömäärän ja työyksikköjen vähennyttyä. Vuoden aikana uudelleensijoitustoiminnan asiakkaana oli kaikkiaan 55 henkilöä, joiden työtilanteeseen etsittiin ratkaisua mm. työkierron, erilaisten eläkemuotojen, tehtäväkuvan ja työajan muokkaamisen keinoin. Kevan rahoittamia tai kaupungin omana toimintana toteutettuja työkokeiluja tehtiin yhteensä 22. Kevan rahoituksella uudelleenkoulutukseen hakeutui kolme henkilöä ja yksi henkilö oli ulkopuolisen palveluntuottajan kuntoutusselvittelyssä. 26 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

6 Yhteistoiminta Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät Kokkolan kaupungin edustukselliseen yhteistoimintaorganisaatioon kuuluvat koko kaupungin yhteistoimintaryhmä sekä toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät. Yhteistoimintaryhmän kokoonpanon periaatteena on ollut, että siinä on yhtä monta työnantajapuolen ja henkilöstön edustajaa. Soten siirryttyä toiseen organisaatioon 1.1. alkaen, kaupungin yhteistoimintaryhmän edustajistossa tapahtui muutosta Tehyn ja Superin edustajien vaihduttua ja sote-puolen työnantajaedustuksen jäätyä pois ryhmästä. Lisäksi vuoden aikana toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu irtisanoutui tehtävästä virkavapaudestaan johtuen. Henkilöstön edustajina toimivat kolme työsuojeluvaltuutettua sekä kuusi ammattijärjestöjen nimeämää edustajaa, jotka ovat joko paikallisyhdistysten pääluottamusmiehiä tai puheenjohtajia. Työnantajaa edustivat kaupungin johtavat viranhaltijat sekä toimialojen johtajat sekä yksi liikelaitosjohtaja. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolla on ollut kaksi edustajaa läsnäolo- ja puheoikeudella, he eivät ole yhteistoimintaryhmän varsinaisia jäseniä. Kesällä alkaneelle uudelle valtuustokaudelle kaupunginhallitus ei perustanut henkilöstöjaostoa. Näin ollen kaupunginhallitus valitsi keskuudestaan kaksi edustajaansa yhteistoimintaryhmään. Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Yhteistoimintaorganisaation asiapiiriin kuuluvat sekä yhteistoimintalain (449/2007) että työsuojelun valvontalain (44/2006) mukaiset tehtävät. Yhteistoimintaryhmä toimii kaupungin työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmä käsittelee aina yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvat asiat, jotka koskevat kaupungin koko organisaatiota tai merkittävän laajaa aluetta. Yhteistoimintaryhmän työsuojelujaosto käsittelee asiat, jotka koskevat yhtä työpaikkaa tai rajoitettua ryhmää ja se valmistelee tehtäväkenttäänsä kuuluvat asiat yhteistoimintaryhmälle tai muulle päättäjälle. Toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät käsittelevät omaa toimialaansa koskevia yhteistoiminnan asiapiiriin ja työsuojeluun liittyviä asioita. Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna yhteensä seitsemän kertaa. Lisäksi ryhmälle pidettiin tiedotustilaisuuksia kaupungin talousarvion käsittelyn eri vaiheissa yhteensä kolme kertaa, joista viimeisessä tilaisuudessa käsiteltiin kaupunginhallituksen esitys vuoden 2018 talousarvioksi. Yhteistoimintaryhmä käsitteli työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivityksen vuosille - 2019 sekä Kelalle tehtävän korvaushakemuksen työterveyshuollon kustannuksista vuodelta. Yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin säännöllisesti palvelussuhteet, sairauspoissaolot ja työtapaturmatilastot muut ajankohtaiset henkilöstötietojen raportit maakuntavalmistelun eteneminen. Muita yhteistoiminnan piiriin kuuluvia asioita olivat: yhteistoimintaryhmän puheenjohtajuus aloitteet koulutuskorvausrahan käyttö työhyvinvointitarkoitukseen työsuojeluvaltuutettujen koulutusohjelma työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö päihdeohjelman ja hoitoonohjausmallin päivitys näyttöpäätelasien hankinta-ohjeeseen tehtävä päivitys kenkien liukuesteiden hankinta työsuojeluvaltuutettujen kannanotto työsuojelun yhteistoiminnan järjestämiseksi KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 27

työsuojelun edustus suunnittelu- ja rakennustoimikuntiin työsuojeluvaltuutetun irtisanoutuminen työsuojeluvaltuutetun tehtävästään yhteistoimintaryhmän varapuheenjohtajan nimeäminen työsuojeluvaravaltuutetun irtisanoutuminen työsuojeluvaltuutetun tehtävästään työsuojeluvaalitoimikunta sopimus työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä etätyöohje ja -sopimus palkkalinjauksen Kokkolan kaupungilla päivitetyn työyhteisöjen työhyvinvointitapahtumien ohjeen hyväksyminen Kokkolan kaupungin mahdollinen liittyminen maakunnan talous- ja henkilöstöpalveluyhtiöön 28 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

7 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto aloitti toimintansa vaalien jälkeen vuoden 2013 alussa. Kaupunginhallitus on valinnut jaostoon keskuudestaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä nimennyt jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Henkilöstön valitsemalla edustajalla on läsnäolo-oikeus henkilöstöjaoston kokouksessa. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuuluu kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsitteleminen: henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen, työhyvinvoinnin ja koulutuksen koordinointi, kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksen yleisperusteiden sekä virka- tai työsuhteen perusteella henkilöstölle kuuluvien etuisuuksien, velvollisuuksien ja eläkkeiden käsittely sekä virka- ja työehtosopimusten määräysten soveltamista, myös suositussopimusten voimaansaattamista koskevat asiat, ellei näitä tehtäviä ole annettu jollekin muulle elimelle tai delegoitu viranhaltijalle. Henkilöstöjaostolla oli vuoden aikana yksi kokous, joissa käsiteltiin seuraavia asioita: Kokkolan kaupungin henkilöstöraportin tilastotietoja työtapaturmatilastot ja koulutuskorvausrahan käyttö työhyvinvointitarkoituksiin vuonna. Kesällä alkaneen uuden valtuustokauden kaupunginhallitus ei perustanut henkilöstöjaostoa. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 29

8 Henkilöstöviestintä Sisäisen henkilöstöviestinnän kanavat ovat intranet, sähköposti ja sisäinen tiedotuslehti Pikkutynnyri, joka julkaistaan sekä sähköisenä, että paperisena versioina joihinkin toimipisteisiin, joissa ei ole mahdollista sähköisen tiedotteen lukemiseen. Henkilöstöviestinnässä ovat tärkeässä roolissa myös erilaiset kokoontumisfoorumit, jotka mahdollistavat viestinnän vuorovaikutteisuuden. Nämä antavat mahdollisuuden tiedonkulun oikeellisuuden tarkistamiselle sekä henkilöstön kuulemiselle ja osallistamiselle. Joulukuussa toteutettiin henkilöstökysely, jolla selvitettiin viestintäkanavien käyttöä tietolähteenä sekä henkilöstön toivomuksia viestintää kohtaan. Viestintäohjelman laatimisessa tullaan hyödyntämään näitä tuloksia henkilöstöviestinnän parantamiseksi. 30 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Liitteet Taulukko 20: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin Konsernihallinto ja -palvelut Vakinainen 2015 Vakinainen Vakinainen Määräaikainen 2015 Määräaikainen Määräaikainen Yhteensä 2015 Yhteensä Yhteensä 119 114 90 18 22 32 137 136 122 Ympäristöterveydenhuolto 26 26 27 8 4 4 34 30 31 Eläinlääkintä 15 15 16 7 3 4 22 18 20 Terveysolojen valvonta 11 11 11 1 1 0 12 12 11 Sivistystoimi 1074 1 075 1 083 343 318 345 1 417 1 393 1 428 Hallinto 16 15 17 5 4 5 21 19 22 Opetustoimi 551 549 545 169 150 155 720 699 700 Varhaiskasvatus 419 421 428 129 126 150 548 547 578 Muu sivistystoimi 88 90 93 40 38 35 128 128 128 Tekninen toimiala 474 469 460 97 99 95 571 568 555 Tekninen palvelukeskus 247 240 234 12 14 7 259 254 241 Puhtauspalvelut 140 133 123 39 52 53 179 185 176 Ruokapalvelut 87 96 103 46 33 35 133 129 138 Liikelaitos Kokkolan Vesi 37 32 37 6 6 2 43 38 39 Aluepelastuslaitos 101 100 101 10 9 10 111 109 111 Yhteensä 1 831 1 831 1 816 1 816 1 798 1 798 482 458 488 2 313 2 313 2 274 2 274 2 286 2 286 Työllistettyjä (sisältyvät lukuihin) oli yhteensä 7 v. 2015, 6 v. ja 14 v.. Liite 1 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 31

Liite 2 Taulukko 21: Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin Perhevapaat Perhevapaat Lapsen sairaus Lapsen sairaus Koulutus Koulutus Opintovapaa Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa Yks. asia, Palkallinen Yks. asia, Palkallinen Yks.asia, Palkaton Yks.asia, Palkaton Vuosiloma Vuosiloma Muut Muut Konsernihallinto ja -palvelut 517 688 73 58 248 146 0 124 922 250 12 13 869 407 5 920 4 933 2 369 Ympäristöterveyden- 875 737 45 32 228 164 0 8 0 0 5 0 302 54 1 245 1 326 0 0 huolto Eläinlääkintä 366 499 10 8 125 87 0 0 0 0 3 0 245 46 742 739 0 0 Terveysolojen valvonta 509 238 35 24 103 77 0 8 0 0 2 0 57 8 503 587 0 0 Sivistystoimi 20 515 21 481 1 401 1 377 2 919 2 998 3 542 2 607 4 449 1 838 98 116 7 717 5 985 32 387 31 036 2 589 5 972 Hallinto 640 243 18 30 111 98 0 122 0 0 5 11 64 37 1 025 793 15 11 Opetustoimi 11 192 11 162 684 601 1 942 2 066 2 009 494 1 151 554 48 57 3 282 2 690 6 712 5 864 1 959 4 046 Varhaiskasvatus 8 299 9 388 642 692 533 483 951 1 254 3 146 1 084 35 45 4 036 2 869 19 990 19 817 436 1 074 Muu sivistystoimi 384 688 57 54 333 351 582 737 152 200 10 3 335 389 4 660 4 562 179 841 Tekninen toimiala 2 657 2 349 260 252 391 132 274 319 1 543 1 181 83 35 2 752 2 093 25 141 24 523 2 207 2 594 911 994 92 106 155 101 169 92 656 352 10 10 845 569 12 068 11 630 1 604 1 045 Tekninen palvelukeskus Puhtauspalvelut 858 477 105 92 164 29 105 120 448 473 13 9 1 023 656 7 329 7 056 443 857 Ruokapalvelut 888 878 63 54 72 2 0 107 439 356 60 16 884 868 5 744 5 837 160 692 Liikelaitos Kokkolan Vesi 25 42 13 8 99 66 0 126 164 0 5 1 166 182 1 697 1 763 81 0 Aluepelastuslaitos 722 653 24 14 328 373 104 116 0 0 28 24 498 51 4 971 4 756 112 92 Yhteensä 25 311 25 950 1 816 1 741 4 213 3 879 3 920 3 300 7 078 3 269 231 189 12 304 8 772 71 361 68 337 4 991 9 027 Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Yksityisasia, palkallinen -kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ja saldovapaat elokuun 2012 alusta lukien. Vuonna lomautuspäiviä oli 2 526 (2 660 vuonna ). 32 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Taulukko 22: Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittäin Konsernihallinto ja -palvelut Sairauspv lukumäärä 2015 Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 2015 (sis. sairauspäiviin) Sairauspv lukumäärä Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot (sis. sairauspäiviin) Sairauspv lukumäärä Kuntoutustukipäivät 2015 *) Kuntoutustukipäivät *) Kuntoutustukipäivät *) Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot (sis. sairauspäiviin) Sairauspv yht./ palkansaaja 2015 **) Sairauspv yht./ palkansaaja **) Sairauspv yht./ palkansaaja **) 2 108 22 1 370 20 1 133 16 167 0 0 15,39 10,07 9,29 Ympäristöterveyden- 579 57 113 5 302 0 0 0 0 17,03 3,77 9,74 huolto Eläinlääkintä 229 57 47 5 189 0 0 0 0 10,41 2,61 9,45 Terveysolojen 350 0 66 0 113 0 0 0 0 29,17 5,50 10,27 valvonta Sivistystoimi 18 615 478 18 751 391 20 053 735 1 853 1 139 1 271 13,14 13,46 14,04 Hallinto 155 0 127 0 231 0 6 15 11 7,38 6,68 10,50 Opetustoimi 8 599 67 7 329 153 7 866 93 834 785 350 11,94 10,48 11,24 Varhaiskasvatus 8 555 279 10 029 212 10 537 642 1 013 186 540 15,61 18,33 18,23 Muu sivistystoimi 1 306 132 1 266 26 1 419 0 0 153 370 10,20 9,89 11,09 Tekninen toimiala 12 079 777 13 042 714 10 927 530 1 312 1 993 1 960 21,15 22,96 19,69 Tekninen 5 172 313 4 930 317 3 781 276 982 1 390 638 19,97 19,41 15,69 palvelukeskus Puhtauspalvelut 4 338 450 5 269 325 3 877 108 330 443 855 24,23 28,48 22,03 Ruokapalvelut 2 569 14 2 843 72 3 269 146 254 160 467 19,32 22,04 23,69 Liikelaitos Kokkolan 515 24 776 38 1 030 45 577 81 0 11,98 20,42 26,41 Vesi Aluepelastuslaitos 1 512 8 1 594 48 1 827 50 66 88 77 13,62 14,62 16,46 Yhteensä 35 408 1 366 35 646 1 216 35 272 1 376 3 975 3 301 3 308 15,31 15,68 15,43 * Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen. ** Sairauspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspäivät ja tapaturmat, ei kuntoutustukipäiviä. Liite 3 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 33

Taulukko 23: Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin Konsernihallinto ja -palvelut 0 pv 0 pv 1 3 pv 1 3 pv 4 29 pv 4 29 pv 30-60 pv 30-60 pv 61 90 pv 61 90 pv 91 180 pv 91 180 pv 63 79 376 269 673 474 250 329 0 74 0 0 0 0 Ympäristöterveydenhuolto 21 15 63 46 58 125 0 47 0 84 0 0 0 0 Eläinlääkintä 14 10 21 20 34 85 0 0 0 84 0 0 0 0 Terveysolojen valvonta 7 5 42 26 24 40 0 47 0 0 0 0 0 0 Sivistystoimi 444 478 5 112 5 088 8 193 8 983 3 057 3 507 721 956 1 305 1 782 227 0 Hallinto 7 8 37 54 8 55 72 30 0 0 0 92 0 0 Opetustoimi 252 260 2 207 2 172 2 907 3 165 1 230 1 571 192 406 497 819 227 0 Varhaiskasvatus 135 162 2 455 2 490 4 687 5 062 1 660 1 771 466 550 686 667 0 0 Muu sivistystoimi 50 48 413 372 591 701 95 135 63 0 122 204 0 0 Tekninen toimiala 181 220 2 018 1 910 5 205 4 885 2 453 2 014 1 839 1 043 1 034 759 382 215 Tekninen palvelukeskus 105 137 839 748 1 799 1 640 834 685 698 422 560 296 0 0 Puhtauspalvelut 46 42 679 715 2 035 1 931 1 158 525 715 302 275 245 382 0 Ruokapalvelut 30 41 500 447 1 371 1 314 461 804 426 319 199 218 0 215 Liikelaitos Kokkolan Vesi 7 12 124 119 255 306 221 257 76 150 102 175 0 0 Aluepelastuslaitos 33 28 246 226 650 717 422 242 202 190 92 460 0 0 Yhteensä 749 832 7 939 7 658 15 034 15 490 6 403 6 396 2 838 2 497 2 533 3 176 609 215 181-365 pv 181-365 pv Liite 4 34 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI