Tarjouskilpailuun. Infrastruktuurituki sähkön ja biokaasun liikennekäytön

Tarjouskilpailuun osallistujan Infrastruktuurituki sähkön ja biokaasun liikennekäytön edistämiseksi tarjouskilpailuun osallistujalle 1604/702/2018 14.9.2018

1 (36) Versiohistoria Version Pvm Keskeisimmät muutokset numero 1 14.9.2018 Ensimmäinen versio.

2 (36) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 5 2 Määritelmät... 6 2.1 Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmä... 6 2.2 Ajoneuvojen suuritehoinen latausjärjestelmä... 6 2.3 Biokaasu... 6 2.4 Biomassa... 6 2.5 Hyväksyttävät kustannukset... 6 2.6 Kaasun siirtoverkko... 7 2.7 Kaasun jakeluverkko... 7 2.8 Kaasutankkausasema... 7 2.9 Kaasutankkauspiste... 7 2.10 Konserni... 7 2.11 Latauslaite... 7 2.12 Latauspiste... 7 2.13 Latausjärjestelmä... 8 2.14 Latauspalveluntuottaja (latausoperaattori)... 8 2.15 Määräpäivä... 8 2.16 Paikallisen joukkoliikenteen latausjärjestelmä... 8 2.17 Ryhmät... 8 2.18 Tarjouksen mukainen tukimäärä... 9 2.19 Taustajärjestelmä... 9 2.20 TEN-T-verkko... 9 2.21 Tuen hakija... 9 2.22 Uutta teknologiaa hyödyntävä hanke... 9 2.23 Vertailuluku... 10 2.24 Älykäs latausjärjestelmä... 10 3 Kenelle tukea voidaan myöntää?... 11 4 Tuen myöntämisen edellytykset... 12 4.1 Yleiset edellytykset... 12 4.1.1 Hanketta ei toteutettaisi ilman julkista tukea... 12 4.1.2 Käyttöönottoaikataulu... 12 4.1.3 Hankkeen käynnistyspäätöstä ei ole tehty... 12 4.1.4 Hankkeeseen ei ole myönnetty julkista tukea... 13 4.1.5 Vakuuttaminen tai muu vastaava varautuminen... 13

3 (36) 4.1.6 Perusteet sulkemiselle tarjouskilpailun ulkopuolelle... 14 4.2 Kaasutankkausasemia koskevat lisäedellytykset (ryhmä 1)... 14 4.2.1 Tuen kohde... 14 4.2.2 Biokaasuvaatimus... 14 4.2.3 Tankkauskapasiteetti... 15 4.2.4 Sijainti... 15 4.2.5 Käytettävyys... 15 4.2.6 Haetun tuen enimmäismäärä suhteessa hyväksyttävin kustannuksiin... 15 4.2.7 Tarjouskilpailun toteutuminen... 15 4.3 Joukkoliikenteen latausjärjestelmien koskevat lisäedellytykset (ryhmä 2)... 16 4.3.1 Tuen kohde... 16 4.3.2 Tekniset vaatimukset... 16 4.3.3 Haetun tuen enimmäismäärä suhteessa hyväksyttävin kustannuksiin... 16 4.4 Ajoneuvojen suuritehoisten latausjärjestelmien koskevat lisäedellytykset (ryhmä 3)... 16 4.4.1 Tuen kohde... 16 4.4.2 Latausteho... 16 4.4.3 Latausjärjestelmän älykkyysvaatimus... 16 4.4.4 Liittimet... 16 4.4.5 Käytettävyys... 17 4.4.6 Haetun tuen enimmäismäärä suhteessa hyväksyttävin kustannuksiin... 17 4.4.7 Tarjouskilpailun toteutuminen... 17 4.5 Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmiä koskevat lisäedellytykset (ryhmä 4)... 17 4.5.1 Tuen kohde... 17 4.5.2 Latausteho... 18 4.5.3 Latausjärjestelmän älykkyysvaatimus... 18 4.5.4 Latauspisteiden määrä... 18 4.5.5 Liittimet... 18 4.5.6 Käytettävyys... 18 4.5.7 Haetun tuen enimmäismäärä suhteessa hyväksyttävin kustannuksiin... 19 4.5.8 Tarjouskilpailun toteutuminen... 19 5 Vertailuluvun laskeminen... 20 5.1 Kaasutankkausasemien investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 1)... 20 5.2 Paikallisen joukkoliikenteen investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 2)... 20 5.3 Ajoneuvojen suuritehoisten latausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 3)... 20

4 (36) 5.4 Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 4)... 21 6 Tarjouksen käsittely ja päätös... 22 6.1 Tarjouskilpailuun osallistuminen ja tarjous... 22 6.2 Tarjouksen jättäminen... 22 6.3 Tarjouksen peruuttaminen... 22 6.4 Valtuutus... 23 6.5 Tarjouksen käsittely ja kieli... 23 6.6 Julkisuus ja salassapito... 23 6.7 Tarjouskilpailuun osallistumista koskeva päätös... 24 6.8 Muutoksenhaku... 24 7 Tuen maksaminen ja tuen saajan velvollisuudet... 25 7.1 Maksatus... 25 7.1.1 Maksatushakemus... 25 7.1.2 Maksatuspäätös... 25 7.2 Tuen saajan velvollisuudet maksatuksen jälkeen... 26 7.2.1 Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus... 26 7.2.2 Tuen saajan selvitysvelvollisuus... 26 7.2.3 Tuen saajan ilmoitusvelvollisuus ja Energiaviraston tiedonsaantioikeus... 26 7.2.4 Tuen saajan kirjanpitovelvollisuus... 27 LIITE 1... 28 LIITE 2... 29

5 (36) Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituen (jäljempänä infrastruktuurituki ) myöntämisestä päätetään tarjouskilpailun perusteella. Energiavirasto vastaa tarjouskilpailun järjestämisestä. Tässä essa kerrotaan siitä, miten tarjouskilpailuun osallistutaan. 1 Johdanto Infrastruktuurituella edistetään vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa. Tuen kohteena ovat lataus- ja kaasutankkausverkkojen laajentamiseen liittyvät investoinnit. Kuhunkin ryhmään on kohdistettu tietty määräraha. Kilpailutus tehdään määrärahan puitteissa ryhmittäin, sillä poikkeuksella, että jos ryhmässä 2 ei ole tehty tarjouksia vähintään asianomaiseen ryhmään kohdistettua määrärahaa vastaavasti, siirretään käyttämättä jäävä osa ryhmään 4. Tarjouksia voidaan hyväksyä korkeintaan määrärahan edestä. Tarjouksen osittainen hyväksyminen ei ole mahdollista. Hyväksytyn tarjouksen mukainen tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun latausjärjestelmä tai kaasutankkausasema on otettu käyttöön. Tuen maksamiselle on asetettu tiettyjä edellytyksiä kuten muun muassa, että tuen kohteena oleva kaasutankkausasema tai latausjärjestelmä pitää ottaa käyttöön tietyn ajan kuluessa tukipäätöksestä. Mikäli tämä aika ylittyy, tukea ei makseta. Ohjeessa on otettu huomioon infotilaisuuksien aikana esitetyt kysymykset sekä luonnokseen annetut kommentit.

6 (36) 2 Määritelmät Tässä luvussa on kuvattu infrastruktuurituen keskeiset käsitteet. 2.1 Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmä Henkilöautojen peruslatausjärjestelmä on latausjärjestelmä, jolla on mahdollista ladata henkilöautoa vähintään 3,7 kw:n teholla. Lataustehon katsotaan olevan vähintään 3,7 kw myös siinä tapauksessa, että laitevalmistaja on ilmoittanut latauslaitteen kilpitehoksi vähintään 3,6 kw ja kyseessä on latauslaite, jonka jännite on 230 V ja virta 16 A. 2.2 Ajoneuvojen suuritehoinen latausjärjestelmä Henkilöautojen suuritehoinen latausjärjestelmä on latausjärjestelmä, jolla on mahdollista ladata henkilöautoa yli 22 kw:n teholla. 2.3 Biokaasu Biokaasulla tarkoitetaan biomassasta tuotettua kaasumaista liikenteessä käytettävää polttoainetta. Biokaasua voidaan syöttää ajoneuvoihin joko paineistetussa (CBG) tai nestemäisessä muodossa (LBG). 2.4 Biomassa Biomassalla tarkoitetaan maataloudesta tai metsätaloudesta, niihin liittyviltä tuotannonaloilta taikka kalastuksesta tai vesiviljelystä peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa. 2.5 Hyväksyttävät kustannukset Infrastruktuuritukea on mahdollista saada investointihankkeen hyväksyttäviin kustannuksiin. Muita kustannuksia varten tukea ei ole mahdollista saada. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat investointiin liittyvät välittömät kustannukset, jotka aiheutuvat koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta, rakennusteknisistä töistä ja raivaus- ja maanrakennustöistä. Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole tuen saajan yleiskustannukset, maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset, rakennuksiin liittyvät kustannukset, valmistelu- ja suunnittelukustannukset, palkkakustannukset, koulutuksesta aiheutuvat kustannukset, edustusmenot, korot ja muut rahoituskustannukset, valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut, kustannusvaraukset, tuen saajan matkakustannukset eikä tuen saajan maksama arvonlisävero. Tuen saajaan etuyhteydessä olevalta taholta tehtyjen hankintojen kustannukset voidaan hyväksyä ainoastaan siltä osin kuin tuen saaja osoittaa kustannusten vastaavan omakustannehintaa. Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa taikka kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta liiketoimen molemmissa osapuolissa. Infrastruktuuriasetuksen mukaan paikallisen joukkoliikenteen latausjärjestelmiä koskevissa tarjouksissa (ryhmä 2), ajoneuvojen suuritehoisten latausjärjestelmien investointihankkeita koskevissa tarjouksissa (ryhmä 3) ja ajoneuvojen peruslatausjärjestelmien investointihankkeita

7 (36) koskevissa tarjouksissa (ryhmä 4) voidaan lisäksi hyväksyä sähköliittymästä, sähkökeskuksesta, kaapelista ja kaapeloinnista aiheutuvat välittömät kustannukset. Myös kaasutankkausasemia koskevissa tarjouksissa (ryhmä 1) voidaan hyväksyä sähköliittymästä, sähkökeskuksesta, kaapelista ja kaapeloinnista aiheutuvat välittömät kustannukset, mikäli ne ovat investointiin liittyviä välittömiä kustannuksia. Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmien investointihankkeita koskeviin tarjouksiin (ryhmä 4) liittyy lisäehto, jonka mukaan tarjous on rajattavaa enintään yhdeksään (9) latauspisteeseen yhtä kiinteistöä kohden. Kiinteistö on määritelty kuten kiinteistörekisterilain (392/1985) 2 :ssä. Taustajärjestelmistä aiheutuvat kustannukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia. 2.6 Kaasun siirtoverkko Kaasun siirtoverkko on putkisto, jossa maakaasua siirretään pääasiallisesti korkeapaineisena. Sillä ei tarkoiteta kuitenkaan kaasun paikalliseen jakeluun pääasiallisesti käytettäviä korkeapaineputkistojen osia. 2.7 Kaasun jakeluverkko Kaasun jakeluverkko on paikallinen tai alueellinen maakaasuputkisto, jonka kautta kaasua kuljetetaan vähennetyllä paineella. Mukaan luetaan kaasun paikalliseen jakeluun pääasiallisesti käytettävät korkeapaineputkistojen osat. 2.8 Kaasutankkausasema Kaasutankkausasema on laitteisto, jonka muodostaa kompressoriyksikkö apulaitteineen, suojarakennus, varastosäiliö ja aseman ohjausjärjestelmä sekä ajoneuvojen tankkauspiste, jolla kaasua tankataan polttoaineeksi. Kaasutankkausasemalla voidaan jaella nesteytettyä ja paineistettua kaasua. 2.9 Kaasutankkauspiste Kaasutankkauspiste on polttoaineen syöttämiseen tarkoitettu kiinteä tai liikkuva jakelulaite. Liikkuvat jakelulaitteet eivät kuulu tämän tukijärjestelmän soveltamisalaan. 2.10 Konserni Konserni on määritelty kuten kirjanpitolaissa (1336/1997), eli sillä tarkoitetaan kahden tai useamman yrityksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa kirjapitolain 5 :ssä määritetty määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä. 2.11 Latauslaite Latauslaite on fyysinen laite, johon latauskaapeli kiinnitetään tai johon se on kiinteästi asennettu. 2.12 Latauspiste Latauspiste on paikka, jossa voidaan ladata yhtä ajoneuvoa kerrallaan.

8 (36) Paikallisen joukkoliikenteen latausjärjestelmän investointihankkeessa (ryhmä 2) vertailuluvun laskennassa latauspisteeksi katsotaan paikka, jossa voi ladata yhtä ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitettua linja-autoa. Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmän investointihankkeessa (ryhmä 4) vertailuluvun laskennassa yhdeksi latauspisteeksi katsotaan paikka, jossa on mahdollista ladata yhtä henkilöautoa vähintään 3,7 kw:n teholla. 2.13 Latausjärjestelmä Latausjärjestelmä on kokonaisuus, joka sisältää latauspisteen lisäksi taustajärjestelmän ja sen tuottaman tiedon. Ajoneuvojen suuritehoisen latausjärjestelmän investointihankkeen (ryhmä 3) vertailuluvun laskennassa yhdeksi latausjärjestelmäksi katsotaan yksi kiinteistö, jossa sijaitsee yksi tai useampi yli 22 kw:n latauspiste. 2.14 Latauspalveluntuottaja (latausoperaattori) Latauspalveluntuottaja tarjoaa latauspalvelua, johon kuuluu tavallisesti latauspisteiden ylläpito ja laskuttaminen taustajärjestelmän kautta. 2.15 Määräpäivä Energiaviraston ilmoittaman tarjousten jättöajan viimeinen päivä, jolloin tarjous on viimeistään toimitettava. Tarjousten jättöaika on 1.10-31.10.2018. Määräpäivä on 31.10.2018. 2.16 Paikallisen joukkoliikenteen latausjärjestelmä Paikallisen joukkoliikenteen latausjärjestelmä on latausjärjestelmä, jolla voidaan ladata paikallisesti liikennöiviä linja-autoja. Taksien ei katsota olevan tässä yhteydessä joukkoliikennettä. Linja-auto määritellään kuten ajoneuvolaissa (1090/2002). 2.17 Ryhmät Tarjouksien keskinäinen vertailu tehdään ryhmittäin. Yksi tarjous voidaan kohdistaa vain yhteen ryhmään. Toisin sanoen, eri ryhmiin kuuluvia investointeja ei ole mahdollista sisällyttää yhteen ja samaan tarjoukseen. Ryhmät ovat seuraavat. Ryhmä 1: Kaasutankkausasemien investointihankkeita koskevat tarjoukset Ryhmä 2: Paikallisen joukkoliikenteen latausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset Ryhmä 3: Ajoneuvojen suuritehoisten latausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset Ryhmä 4: Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset

9 (36) Esimerkki 1: Jos samalle kiinteistölle rakennetaan sekä suurtehoisia että perustehoisia latauspisteitä, tulee hanke jakaa erillisiin tukitarjouksiin, jotka kohdistetaan eri ryhmiin. 2.18 Tarjouksen mukainen tukimäärä Tarjouksen mukaisella tukimäärällä tarkoitetaan tuen hakijan tarjouksessa ilmoittamaa haettavaa tuen määrää. Vertailuluku on suoraan verrannollinen tarjouksen mukaiseen tukimäärään; mitä pienempi tukimäärä, sitä pienempi vertailuluku. 2.19 Taustajärjestelmä Taustajärjestelmä on latausjärjestelmän hallinnointityökalu, joka mahdollistaa muun muassa etähallinnan ja maksujen siirtämisen. 2.20 TEN-T-verkko TEN-T-verkko on Euroopan laajuinen liikenneverkko. TEN-T-verkko on kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Tarjouskilpailussa TEN-T-verkolla tarkoitetaan Suomen kattavan verkon tieosuutta. TEN-T-verkko on nähtävissä liikenneviraston internetsivuilla: https://www.liikennevirasto.fi/liikennejarjestelma/ten-t. 2.21 Tuen hakija Tuen hakijalla tarkoitetaan yritystä, kuntaa tai muuta yhteisöä, joka on yksilöitävissä (esim. Y- tunnus). Tukea hakiessaan tuen hakijan on huomioitava, että infrastruktuurituen kohteena oleva omaisuus tulee olla tuen saajan omistuksessa ja hallinnassa tukipäätöksessä määritetyn ajan. 2.22 Uutta teknologiaa hyödyntävä hanke Uutta teknologiaa hyödyntävä hankkeelle on ominaista, että 1. siihen sisältyy uutta teknologiaa, 2. se on ensimmäisiä lajissaan Suomessa, 3. sen toteuttamiseen sisältyy ylimääräisiä kustannuksia, 4. siihen sisältyy tavanomaista teknologiaa korkeampi riski, ja että 5. se edistää energiateknologian kaupallista käyttöönottoa. Sen arvioimisessa, että täyttyvätkö uuden teknologian tunnuspiirteet kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että onko teknologia tai sen sovellus aiemmin kaupallistettu Suomessa. Sillä ei ole merkitystä onko teknologia kaupallistettu muissa maissa. Tyypillisesti kaksi tai kolme ensimmäistä uuden teknologian hanketta katsotaan ensimmäisiksi lajissaan. Uuden teknologian tunnuspiirteiden täyttyminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Uusi teknologia voi kohdistua myös johonkin tiettyyn hankkeen teknologiseen osaan (osajärjestelmä). Mikäli tukea haetaan uutta teknologiaa hyödyntävälle hankkeelle, tuen hakija on velvoitettu antamaan selvityksen:

10 (36) 1. teknologian uutuusarvosta, 2. teknologian riskeistä, 3. teknologian hyödyntämismahdollisuuksista ja 4. lisäkustannuksista vastaavaan tavanomaisen teknologian hankkeeseen verrattuna. 2.23 Vertailuluku Kullekin tarjoukselle lasketaan vertailuluku. Vertailuluku määrittää tarjousten keskinäisen paremmuusjärjestyksen yhden ryhmän sisällä siten, että pienempi vertailuluku on parempi. 2.24 Älykäs latausjärjestelmä Älykäs latausjärjestelmä kykenee kommunikoimaan auton kanssa. Älykään latausjärjestelmän vaatimuksena on, että sekä ajoneuvon ja latauslaitteen että latauslaitteen ja latauspalveluntuottajan välillä on tietoliikenneyhteys siten, että lataustapahtuman ajantasainen mittaus ja ohjaus sekä lataustehon säätö ylöspäin ja alaspäin kesken lataustapahtuman ilman latauksen keskeytymistä ovat mahdollisia.

11 (36) 3 Kenelle tukea voidaan myöntää? Infrastruktuuritukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tuen hakija ei voi olla perustettava yritys. Yrityksen on oltava rekisteröitynyt kaupparekisteriin ja sillä on oltava y-tunnus tai muu vastaava yksilöintitunnus. Tukea ei voida myöntää: 1) organisaatioille, joiden toiminta rahoitetaan valtion talousarviosta; 2) valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) tarkoitetuille taloushallinto-organisaatioon kuuluville virastoille, laitoksille eikä muille toimielimille; 3) sellaisille perustamishankkeiden toteuttajille, jotka saavat perustamishankkeeseen valtionosuutta; 4) asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistölle taikka niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille; 5) maatiloille; 6) Euroopan unionin valtiontukisääntelyssä tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille; 7) yhteisöille, jotka ovat joutuneet ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteeksi taikka eivät ole noudattaneet eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 :ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä. Kohdassa 4 asuinkiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöä, joka on tarkoitettu asumiseen mukaan lukien vapaa-ajan asuminen. Tukea hakeva hanke ei saa sijaita asuinkiinteistöllä. Esimerkki 2: Tuen hakija suunnittelee ajoneuvojen peruslatausjärjestelmän investointihanketta, joka sijaitsee liikekiinteistön yhteydessä. Pieni osa kiinteistön parkkipaikosta on varattu kiinteistön vieressä sijaitsevien asuinkiinteistöjen asukkaiden käyttöön. Suunnitellut latauspisteet ovat kuitenkin kaikkien käytettävissä. Tuen hakijan voi hakea infrastruktuuritukea.

12 (36) 4 Tuen myöntämisen edellytykset Tuen myöntämisen edellytykset on jaettu yleisiin ja ryhmäkohtaisiin edellytyksin. Tuettavien hankkeiden on täytettävä sekä yleiset että ryhmäkohtaiset edellytykset. Vastuu siitä, että edellytykset täyttyvät on tuen hakijalla. Toisin sanoen, jos tarjousten käsittelyn aikana ilmenee, että jokin edellytys ei enää täyty, Energiavirasto hylkää tarjouksen. Mikäli tukipäätöksen antamisen jälkeen edellytysten täyttymisessä tapahtuu muutos siten, ettei tuen myöntämisen edellytys enää täyty, voi Energiavirasto päättää, että päätös tuen myöntämisestä peruutetaan. 4.1 Yleiset edellytykset 4.1.1 Hanketta ei toteutettaisi ilman julkista tukea Edellytyksenä on, että hanketta ja siihen mahdollisesti sisältyvää uutta teknologiaa ei toteutettaisi ilman julkista tukea. 4.1.2 Käyttöönottoaikataulu Edellytyksenä on, että tuen kohteena oleva kaasutankkausasema tai latausjärjestelmä otetaan käyttöön 18 kuukauden kuluessa tuen myöntämistä koskevasta päätöksestä. Kaasutankkausasema katsotaan käyttöönotetuksi ensimmäisestä onnistuneesta tankkaustapahtumasta tai, kun biokaasun tankkaaminen on välittömästi mahdollista. Latausjärjestelmä katsotaan käyttöönotetuksi, kun kaikista tarjouksessa ilmoitetuista latauspisteistä on välittömästi mahdollista ladata ajoneuvoa, latauspisteelle sekä latausjärjestelmälle asetettujen vaatimusten mukaisesti. 4.1.3 Hankkeen käynnistyspäätöstä ei ole tehty Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että ennen tuen myöntämistä koskevaa päätöstä hankkeessa ei ole tehty sellaista sitovaa investointipäätöstä, päälaitetilausta tai päätöstä rakentamistyön aloittamisesta tai muuta sitoumusta (jäljempänä sitova päätös ), jonka jälkeen hankkeen peruuttaminen ei enää ilman merkittävää taloudellista menetystä ole mahdollista (jäljempänä ns. sitovan päätöksen kielto ). Sitovalla päätöksellä tarkoitetaan sopimusoikeudellista, kahden tai useamman osapuolen välistä, oikeustoimea. Tuen hakijan on tarjousta jättäessään vahvistettava, ettei sitovia sopimuksia ole tehty eikä tehdä ennen tuen myöntämistä koskevan päätöksen tekemistä. Tuen hakijan sisäiset päätökset, kuten esimerkiksi osakeyhtiölain (646/2006) mukaiset hallituksen tai yhtiökokouksen investointihanketta koskevat päätökset eivät ole infrastruktuuriasetuksen 5 :n 1 momentin 3 kohdan mukaisia sitovia päätöksiä. Neuvottelut tai muut varsinaista sopimusta edeltävät menettelyt, kuten palveluntarjoajien kilpailuttaminen, eivät riko sitovan päätöksen kieltoa. Sitova päätös katsotaan näin ollen tehdyksi vasta, kun osapuolet allekirjoittavat varsinaisen sopimuksen. Neuvotteluiden aikana tai neuvotteluiden tuloksena voi kuitenkin syntyä erilaisia asiakirjoja, kuten aie- ja/tai esisopimuksia, jotka edeltävät varsinaisen sopimuksen solmimista. Näiden sopimusoikeudellisten instrumenttien tarkastelu sitovan päätöksen kiellon näkökulmasta voi vaatia tapauskohtaista harkintaa ja erityisesti niiden sisältöön tutustumista.

13 (36) Aiesopimus Aiesopimuksella tarkoitetaan kahden osapuolen välistä asiakirjaa, johon ei liity sopimussidonnaisuutta. Aiesopimukset eivät siten täytä sitovan sopimuksen tunnusmerkkejä ja eivätkä näin ollen ole infrastruktuuriasetuksen mukaisen sitovan päätöksen kiellon piiriin kuuluvia sopimuksia. Tuen hakijan ja toisen osapuolen välinen aiesopimus investointihankkeeseen liittyen ei ole este infrastruktuurituen myöntämiselle. Esisopimus Esisopimuksella tarkoitetaan asiakirjaa, joka ilmaisee kahden osapuolen yhteistä tahtoa varsinaisen sopimuksen laatimiselle. Sitovan päätöksen kiellon näkökulmasta esisopimukseksi nimetyn asiakirjan arvioinnissa kiinnitetään huomiota sopimuksen kohteeseen, eli mistä esisopimuksessa on sovittu. Esisopimuksen kohteena tulee olla nimenomaisesti varsinaisen sopimuksen solmiminen, jotta sen ei katsota olevan varsinainen sopimus ja siten este infrastruktuurituen myöntämiselle. Lisäksi varsinaisen sopimuksen solmiminen tulee olla sidottu tarjouskilpailussa menestymiseen, jotta esisopimus ei ole este infrastruktuurituen myöntämiselle. Ennen tuen myöntämistä tehtäviä sitoumuksia koskevat seuraavat erityisehdot: 1. Jos tuki kohdistuu hankkeeseen rajatulta osin, ko. vaatimus koskee tuen kohteena olevaa rajattua osuutta. 2. Hankkeeseen liittyvien raivaus- ja maanrakennustöiden aloittaminen ei ole este tuen myöntämiselle. 3. Kaasutankkausasemaan (ryhmä 1) liittyvä sitoumus ei ole este tuenmyöntämiselle, jos kaasutankkausaseman sijainnista ei ole tehty sitovaa päätöstä. Kaasutankkausaseman sijaintia koskevalla sitovalla päätöksellä tarkoitetaan esimerkiksi kiinteistön vuokrasopimusta. 4.1.4 Hankkeeseen ei ole myönnetty julkista tukea Edellytyksenä on, että hankkeelle ei ole myönnetty julkista tukea. Julkisella tuella tarkoitetaan valtionavustuslain (688/2001) 4 :n 2 kohdan mukaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta. Julkinen tuki katsotaan myönnetyksi, kun tuen hakija on ottanut tuen vastaan. 4.1.5 Vakuuttaminen tai muu vastaava varautuminen Tuen hakijalta edellytetään sitoumusta vakuutuksen ottamisesta tai muuta vastaavaa varautumista vahingon varalta. Infrastruktuuriasetuksessa tarkoitetuksi muuksi vastaavaksi varautumiseksi katsotaan esimerkiksi tuen hakijan emoyhtiön sitoutuminen mahdollisten vahinkojen korvaamiseen.

14 (36) 4.1.6 Perusteet sulkemiselle tarjouskilpailun ulkopuolelle Energiaviraston on päätöksellään suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjous, jos Energiaviraston tiedossa on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 :ssä tarkoitettu peruste, joka edellyttää tarjouksen sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle mainitun lain mukaisesti järjestetyssä tarjouskilpailussa. Toisin sanoen, tuen hakijaa tai sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää henkilöä ei saa olla tuomittu rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla kyseisessä lainkohdassa määritetystä rikoksesta rangaistukseen. Tarjouskilpailun ulkopuolelle suljetaan siten tuen hakijat, jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin. Toisena perusteena tarjouskilpailun ulkopuolelle sulkemiselle on sellaiset kilpailunrajoitukset, joilla voidaan katsoa olevan vahingollisia vaikutuksia tarjouskilpailun onnistuneen lopputuloksen kannalta. Energiaviraston on siten suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjous, joka on perustunut tuen hakijoiden tai tuen hakijan ja muun osapuolen välisiin sopimuksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin tai tällaisten tahojen yhteenliittymien päätöksiin, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää tarjouskilpailua tai joista seuraa, että tarjouskilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy. Näissä tapauksissa hylkäämisen perusteena on tuen hakijoiden pyrkimys merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää tarjouskilpailua. Kaasutankkausasemaan tai latausjärjestelmään liittyvät toiminnanharjoittajien väliset sopimukset tulee perustua avoimuuteen, tasapuolisuuteen ja syrjimättömyyteen. 4.2 Kaasutankkausasemia koskevat lisäedellytykset (ryhmä 1) 4.2.1 Tuen kohde Tuen kohteena on kiinteän kaasutankkausaseman investointi. Yhteen tarjoukseen voi sisältyä useita kaasutankkausasemia. 4.2.2 Biokaasuvaatimus Kaasutankkausasema pitää olla ensi sijassa tarkoitettu biomassasta tuotetun kaasumaisen liikenteessä käytettävän polttoaineen (biokaasun) syöttämiseen ajoneuvoihin. Syötettävä kaasu voi olla joko paineistetussa tai nestemäisessä muodossa. Hanke tulee suunnitella siten, että se kaasutankkausasema on ensisijaisesti tarkoitettu jakelemaan biokaasua liikenteen käyttöön. Biokaasun ensisijaisuus määritetään vuositasolla. Tankkausasema katsotaan kuitenkin käyttöön otetuksi vasta, kun siitä pystytään syöttämään biokaasua ajoneuvoihin. Vaatimusta tulkitaan siten, että tukea voidaan myöntää myös asemalle, jolla syötetään biokaasun lisäksi myös muita kaasuja ajoneuvoihin. Mikäli hanke täyttää biokaasun ensisijaisuusvaatimuksen, hyväksyttävissä kustannuksissa huomioidaan kaasutankkausaseman investointihanke kokonaisuudessaan.

15 (36) 4.2.3 Tankkauskapasiteetti Kaasutankkausaseman jatkuvan tankkauksen vähimmäiskapasiteetti on 100 kilogrammaa tunnissa, minkä lisäksi tankkausaseman varaston koon tulee mahdollistaa vähintään 200 kilogramman kaasutankkaus tunnissa. Vähimmäiskapasiteetti koskee kaikkia ajoneuvoja. 4.2.4 Sijainti Kaasutankkausaseman sijaitsee maakaasumarkkinalain (587/2017) soveltamisalaan kuuluvien kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolella. 4.2.5 Käytettävyys Kaasutankkausaseman on vapaasti kaikkien käyttäjien ja kuluttajien käytettävissä a) ilman syrjiviä ehtoja lukuun ottamatta tarpeellisia tunnistus-, käyttö- ja maksuehtoja, ja b) kaikkina vuorokauden aikoina lukuun ottamatta välttämättömiä korjaus-, huolto- ja ylläpitokatkoja. 4.2.6 Haetun tuen enimmäismäärä suhteessa hyväksyttävin kustannuksiin Tuen hakija on velvoitettu ilmoittamaan tarjouslomakkeella investoinnin kokonaiskustannukset sekä hyväksyttävät kustannukset. Katso en luku 2.5 hyväksyttävien kustannusten määritelmästä. Mikäli kaasutankkausasemalla ei ole putkiyhteyttä biokaasulaitokselle tai kaasuputkiyhteys biokaasulaitokselle ei ole kaikkina vuodenaikoina käytettävissä ja kaasua toimitetaan tankkausasemalle kaasukonteilla siten, että kaasutankkausasemalla on jatkuvasti vähintään yksi kaasukontti, investointihankkeen hyväksyttäviin kustannuksiin hyväksytään yhden kaasukontin kustannukset. Kontin kuljettamiseen käytettyä ajoneuvoa ei huomioida hyväksyttävissä kustannuksissa. Nesteytetyn kaasun höyrystämiseen ja paineistamiseen liittyvä kiinteä laitteisto kuuluvat osaksi hyväksyttäviä kustannuksia. Tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään 30 prosenttia tai enintään 40 prosenttia, mikäli kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke. 4.2.7 Tarjouskilpailun toteutuminen Jos asianomaisessa ryhmässä ei ole tehty tarjouksia vähintään 20 prosenttia suuremmasta määrästä tukea kuin ryhmään on kohdistettu määrärahaa, pienennetään ryhmään kohdistettavaa osuutta määrärahasta siten, että 20 prosentin edellytys täyttyy. Tukea ei myönnetä samaan konserniin kuuluville konserniyrityksille siltä osin kuin tällaisten konserniyritysten yhteenlaskettu tukimäärä ylittäisi 60 prosenttia asianomaisen ryhmän puitteissa jaettavasta tukimäärästä. Tukea ei myönnetä lainkaan, jos kaikki annetut tarjoukset ovat samaan konserniin kuuluvilta konserniyrityksiltä.

16 (36) 4.3 Joukkoliikenteen latausjärjestelmien koskevat lisäedellytykset (ryhmä 2) 4.3.1 Tuen kohde Tuen kohteena on paikallisen joukkoliikenteen latausjärjestelmän investointi. 4.3.2 Tekniset vaatimukset Latausjärjestelmään pitää sisältyä vähintään yksi sähkökäyttöisen ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitetun linja-auton lataamiseen soveltuva latauspiste. 4.3.3 Haetun tuen enimmäismäärä suhteessa hyväksyttävin kustannuksiin Tuen hakija on velvoitettu ilmoittamaan tarjouslomakkeella investoinnin kokonaiskustannukset sekä hyväksyttävät kustannukset. Tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään 30 prosenttia tai enintään 40 prosenttia, mikäli kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke. 4.4 Ajoneuvojen suuritehoisten latausjärjestelmien koskevat lisäedellytykset (ryhmä 3) 4.4.1 Tuen kohde Tuen kohteena on ajoneuvojen suuritehoisen latausjärjestelmän investointihanke. Yhteen tarjoukseen voi sisältyä useita latausjärjestelmiä. 4.4.2 Latausteho Vaatimuksena on, että jokaisen tarjoukseen sisältyvän latauspisteen tasavirtalatausteho on 22 kilowattia tai enemmän. 4.4.3 Latausjärjestelmän älykkyysvaatimus Latausjärjestelmän on oltava älykäs. 4.4.4 Liittimet Latausjärjestelmän latauspisteiden on oltava vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU (jäljempänä jakeluinfradirektiivi ) liitteessä II vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisia. Jakeluinfradirektiivin liitteen kohdassa 1.2 määrätään moottoriajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden osalta, että sähkökäyttöisten ajoneuvojen suuritehoiset tasavirtalatauspisteet on varustettava yhteen toimivuuden varmistamiseksi vähintään yhdellä standardissa EN 62196-3 kuvailluilla yhdistettyjen latausjärjestelmien Combo 2 -liittimellä. Suuritehoisen latausjärjestelmän latauspisteessä tulee olla combo 2 liitin (CCS). Tämän lisäksi latauspiste voi sisältää myös muita liittimiä, kunhan niiden käyttöehdot tai -ominaisuudet eivät ole syrjiviä combo 2 liittimeen nähden.

17 (36) Esimerkki 3: Yrityksen ryhmän 3 tarjous sisältää viisi (5) latauspistettä, joissa jokaisessa on sekä combo 2 että CHAdeMO liittimet. Esimerkin mukaiset latauspisteet huomioidaan kokonaisuudessaan hyväksyttäviin kustannuksiin. Esimerkki 4: Yrityksen tarjouksen mukaan latauslaitteella voidaan ladata yhtä ajoneuvoa kerrallaan, joko combo 2 tai CHAdeMO liittimellä. Combo 2 liittimen suurin latausteho on 50 kw ja CHAdeMO liittimen suurin latausteho on 150 kw. Latauslaitteen liittimien käyttöominaisuudet eivät vastaa toisiaan. CHAdeMO liittimen suuremman lataustehon johdosta, liittimien käyttöehdot ovat syrjiviä suhteessa combo 2 -liittimen käyttäjiä. Hankkeelle ei siten voida myöntää tarjouksen mukaista tukea. 4.4.5 Käytettävyys Latausjärjestelmä on vapaasti kaikkien käyttäjien ja kuluttajien käytettävissä: a) ilman syrjiviä ehtoja lukuun ottamatta tarpeellisia tunnistus-, käyttö- ja maksuehtoja, ja b) kaikkina vuorokauden aikoina lukuun ottamatta välttämättömiä korjaus-, huolto- ja ylläpitokatkoja. 4.4.6 Haetun tuen enimmäismäärä suhteessa hyväksyttävin kustannuksiin Tuen hakija on velvoitettu ilmoittamaan tarjouslomakkeella investoinnin kokonaiskustannukset sekä hyväksyttävät kustannukset. Tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään 35 prosenttia tai enintään 45 prosenttia, mikäli kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke. 4.4.7 Tarjouskilpailun toteutuminen Jos asianomaisessa ryhmässä ei ole tehty tarjouksia vähintään 20 prosenttia suuremmasta määrästä tukea kuin ryhmään on kohdistettu määrärahaa, pienennetään ryhmään kohdistettavaa osuutta määrärahasta siten, että 20 prosentin edellytys täyttyy. Tukea ei myönnetä samaan konserniin kuuluville konserniyrityksille siltä osin kuin tällaisten konserniyritysten yhteenlaskettu tukimäärä ylittäisi 60 prosenttia asianomaisen ryhmän puitteissa jaettavasta tukimäärästä. Tukea ei myönnetä lainkaan, jos kaikki annetut tarjoukset ovat samaan konserniin kuuluvilta konserniyrityksiltä. 4.5 Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmiä koskevat lisäedellytykset (ryhmä 4) 4.5.1 Tuen kohde Tuen kohteen kohteena on ajoneuvojen peruslatausjärjestelmän investointihanke. Yhteen tarjoukseen voi sisältyä useita latausjärjestelmiä.

18 (36) 4.5.2 Latausteho Jokaisen tarjoukseen sisällytettävän latauspisteen latausteho on lähimpään yhteen desimaaliin pyöristettynä vähintään 3,7 kilowattia. Jokaisen latauspisteen pitää tarjota 3,7 kilowatin latausmahdollisuus samanaikaisesti. Lataustehon katsotaan olevan vähintään 3,7 kw myös siinä tapauksessa, että laitevalmistaja on ilmoittanut latauslaitteen kilpitehoksi vähintään 3,6 kw ja kyseessä on latauslaite, jonka jännite on 230 V ja virta 16 A. 4.5.3 Latausjärjestelmän älykkyysvaatimus Latausjärjestelmän on oltava älykäs. 4.5.4 Latauspisteiden määrä Tarjoukseen pitää sisältyä vähintään kolme (3) latauspistettä. Tarjoukseen saa kuitenkin sisältyä korkeintaan yhdeksän (9) samalla kiinteistörekisterilain (392/1985) tarkoittamalla kiinteistöllä sijaitsevaa latauspistettä. Esimerkki 5: Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmiin liittyvään investointiin (ryhmä 4) sisältyy 15 latauspistettä yhdellä kiinteistöllä ja 25 latauspistettä toisella kiinteistöllä. Tuen hakija rajaa tarjouksen ja tarjouksessa ilmoitetut kustannukset siten, että ne käsittävät korkeintaan yhdeksän (9) latauspistettä molemmilla kiinteistöillä. Ilman tätä rajausta tarjous ei täytä tuen myöntämisen edellytyksiä, minkä seurauksena tarjousta ei huomioida. 4.5.5 Liittimet Latausjärjestelmän latauspisteiden on oltava jakeluinfradirektiivin liitteessä II vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisia. Kyseisen direktiivin liitteen kohdassa 1.1 määrätään moottoriajoneuvojen normaalitehoisten latauspisteiden osalta, että Sähkökäyttöisten ajoneuvojen normaalitehoiset vaihtovirtalatauspisteet on varustettava yhteentoimivuuden varmistamiseksi vähintään standardissa EN 62196-2 kuvailluilla tyypin 2 pistorasioilla tai ajoneuvon liittimillä. Nämä pistorasiat voidaan varustaa lisäominaisuuksilla, esimerkiksi mekaanisilla sulkimilla, säilyttäen kuitenkin yhteensopivuus tyypin 2 kanssa. 4.5.6 Käytettävyys Latausjärjestelmä on vapaasti kaikkien käyttäjien ja kuluttajien käytettävissä: a) ilman syrjiviä ehtoja lukuun ottamatta tarpeellisia tunnistus-, käyttö- ja maksuehtoja, ja b) kaikkina vuorokauden aikoina lukuun ottamatta välttämättömiä korjaus-, huolto- ja ylläpitokatkoja.

19 (36) Esimerkki 6: Yritys F suunnittelee kauppakeskuksen yhteydessä sijaitsevaan pysäköintihalliin viiden latauspisteen investointihanketta. Pysäköintihallin aukioloajat ovat yhtenevät kauppakeskuksen aukioloaikojen kanssa. Kauppakeskus on avoinna arkisin 9-21 ja viikonloppuisin 9-18. Kyseinen investointihanke ei täytä infrastruktuuriasetuksessa määriteltyä latausjärjestelmän käytettävyyttä koskevaa edellytystä. Investointihankkeelle ei siten voida myöntää infrastruktuuritukea. Esimerkki 7: Yritys Z suunnittelee toimistorakennuksen viereiselle pysäköintikiinteistölle 8 latauspisteen investointihanketta. Latauspisteet olisivat ensisijaisesti toimistotyöntekijöiden käytössä ja pysäköinti olisi sallittu arkipäivisin (ma-pe 6:30-16:30) ainoastaan toimistorakennuksen henkilökunnalle. Muina vuorokauden aikoina niin pysäköinti kuin latauspisteet olisivat vapaasti kaikkien käytettävissä. Kyseinen investointihanke ei täytä infrastruktuuriasetuksessa määriteltyä latausjärjestelmän käytettävyyttä koskevaa edellytystä. Investointihankkeelle ei siten voida myöntää infrastruktuuritukea. 4.5.7 Haetun tuen enimmäismäärä suhteessa hyväksyttävin kustannuksiin Tuen hakija on velvoitettu ilmoittamaan tarjouslomakkeella investoinnin kokonaiskustannukset sekä hyväksyttävät kustannukset. Tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään 30 prosenttia tai enintään 40 prosenttia, mikäli kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke. 4.5.8 Tarjouskilpailun toteutuminen Jos asianomaisessa ryhmässä ei ole tehty tarjouksia vähintään 20 prosenttia suuremmasta määrästä tukea kuin ryhmään on kohdistettu määrärahaa, pienennetään ryhmään kohdistettavaa osuutta määrärahasta siten, että 20 prosentin edellytys täyttyy. Tukea ei myönnetä samaan konserniin kuuluville konserniyrityksille siltä osin kuin tällaisten konserniyritysten yhteenlaskettu tukimäärä ylittäisi 60 prosenttia asianomaisen ryhmän puitteissa jaettavasta tukimäärästä. Tukea ei myönnetä lainkaan, jos kaikki annetut tarjoukset ovat samaan konserniin kuuluvilta konserniyrityksiltä.

20 (36) 5 Vertailuluvun laskeminen Vertailuluku lasketaan ryhmittäin seuraavassa esitetyn mukaisesti. Tuettavan hankkeen vertailuluvun laskennassa voidaan huomioida useampi kerroin, mikäli hanke täyttää useamman edellytyksen. 5.1 Kaasutankkausasemien investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 1) Vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukimäärä tarjoukseen sisältyvien kaasutankkausasemien määrällä sekä kertomalla saatu lukema: 1) kertoimella 0,8, jos jokaisella tarjoukseen sisältyvällä kaasutankkausasemalla on mahdollisuus raskaan ajoneuvon nopeaan tankkaukseen tai nesteytetyn biokaasun tankkaukseen ja 2) kertoimella 0,9, jos jokainen tarjoukseen sisältyvä kaasutankkausasema sijaitsee enintään 1 kilometrin etäisyydellä Euroopan laajuisen TEN-T-verkkoon kuuluvasta Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä ja 3) kertoimella 0,7, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke. Esimerkki 8: Tarjoukseen sisältyy kaksi kaasutankkausasemaa. Tarjous annetaan 100,000 euron mukaisesta tukimäärästä. Molemmilla asemilla on mahdollisuus raskaan ajoneuvon nopean tankkaukseen ja molemmat asemat sijaitsevat TEN-T-verkkoon kuuluvan maantien varrella. Tarjouksen vertailuluku on 100,000 euroa / 2 * 0.8 * 0.9 = 36,000 euroa. Raskaan ajoneuvon nopealla tankkauksella tarkoitetaan kaasutankkausasemaa, jossa on NGV2 -liitin. Mikäli asemalla on mahdollisuus tankata sekä paineistettua että nesteytettyä biokaasua, hanke saa nesteytetyn kaasun kertoimen 0,8. TEN-T verkkoon kuuluvat maantiet on lueteltu taulukossa 1. Taulukko löytyy liitteestä 1. Etäisyys mitataan lyhintä suoraa viivaa pitkin. Etäisyys pyöristetään normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti lähimpään täyteen kilometriin. 5.2 Paikallisen joukkoliikenteen investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 2) Vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukimäärä samanaikaisesti käytettävissä olevien linja-autojen latauspisteiden määrällä sekä kertomalla saatu lukema: 1. kertoimella 0,7, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke. 5.3 Ajoneuvojen suuritehoisten latausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 3) Vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukimäärä tarjoukseen sisältyvien suuritehoisten latausjärjestelmien määrällä sekä kertomalla saatu lukema:

21 (36) 1. kertoimella 0,8, jos jokainen tarjoukseen sisältyvä suuritehoinen latausjärjestelmä sijaitsee enintään 1 kilometrin etäisyydellä Euroopan laajuisen TEN-T-verkkoon kuuluvasta Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä ja 2. kertoimella 0,9, jos jokaisessa hankkeeseen sisältyvässä suuritehoisessa latausjärjestelmässä on enemmän kuin yksi samanaikaisesti käytettävissä oleva latauspiste ja 3. kertoimella 0,9, jos jokaisessa hankkeeseen sisältyvässä suuritehoisessa latausjärjestelmässä ajoneuvon mahdollinen latausteho on yli 50 ja enintään 150 kilowattia ja 4. kertoimella 0,85, jos jokaisessa hankkeeseen sisältyvässä suuritehoisessa latausjärjestelmässä ajoneuvon mahdollinen latausteho on yli 150 kilowattia. 5. kertoimella 0,7, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke. 5.4 Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 4) Vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukimäärä tarjoukseen sisältyvien samanaikaisesti käytettävissä olevien latauspisteiden määrällä sekä kertomalla saatu lukema: 1. kertoimella 0,7, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

22 (36) 6 Tarjouksen käsittely ja päätös 6.1 Tarjouskilpailuun osallistuminen ja tarjous Tarjouskilpailuun osallistutaan Energiaviraston ilmoittamalla sähköisellä tarjouslomakkeella. Tarjous on jätettävä Energiaviraston ilmoittamana tarjousten jättöaikana, viimeistään 31.10.2018 klo 23:59 mennessä. Jättöajan umpeutumisen jälkeen jätettyjä tarjouksia ei huomioida. Tuen hakijoita kehotetaan hyvissä ajoin tutustumaan tarjouslomakkeeseen, siinä esitettyihin kysymyksiin ja pyydettäviin liitteisiin. Tuen myöntämiselle on tiettyjä edellytyksiä, joista osa on yleisiä ja osa ryhmäkohtaisia. Edellytykset on esitelty edempänä tässä essa. Vain ne tarjoukset, jotka täyttävät sekä yleiset että ryhmäkohtaiset edellytykset käsitellään. Toisin sanoen, tarjous hylätään, jos yksikin edellytys jää täyttymättä. Tarjous tehdään tukimäärästä. Tarjousten vertailu tehdään ryhmittäin ja se perustuu kullekin tarjoukselle laskettavaan vertailulukuun. Vertailuluku perustuu tarjouksen tukimäärän siten, että pienemmän tukimäärän mukaiset tarjoukset saavat pienemmän vertailuluvun ja pärjäävät kilpailussa lähtökohtaisesti paremmin kuin vastaavat suuren tukimäärän mukaiset tarjoukset. Vertailuluvun laskentaperiaatteet on esitetty edempänä tässä essa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tarjouksen mukainen tuki ei ylitä tiettyä prosenttiosuutta hyväksyttävistä kustannuksista. Prosenttiosuus riippuu ryhmästä ja sen perusteet on selvitetty edellä. Mikäli prosenttiosuus ylittyy, tarjousta ei huomioida. Edellytysten täyttämistä arvioidaan vertaamalla tarjousten mukaista tukimäärä hyväksyttäviin kustannuksiin. Esimerkki 9: Kahdesta identtisestä suurteholatausjärjestelmästä jätetään tarjoukset A ja B. Molempien tarjouksien kokonaisinvestointi on 60,000 euroa, josta 50,000 euroa on ns. hyväksyttäviä kustannuksia. Investoinnit eivät täytä uuden teknologian tunnuspiirteitä. Edellä esitetyn mukaisesti tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi siten voi olla enintään 35 prosenttia. Tarjouksen A mukainen tukimäärä on 17,500 euroa, eli tarjous on annettu maksimaalisesta tuesta. Tarjouksen B mukainen tukimäärä on 10,000 euroa. Tarjous B osoittautuu kilpailukykyiseksi suhteessa kyseisessä ryhmässä annettujen muihin tarjouksin ja se hyväksytään. Tarjousta A ei hylätään, koska tarjouksen mukainen vertailuluku ei ole riittävän alhainen. 6.2 Tarjouksen jättäminen Tarjous katsotaan jätetyksi, kun tuen hakija on täyttänyt ja lähettänyt Energiaviraston sähköisen tarjouslomakkeen. Tarjousta voi muokata määräpäivään asti. 6.3 Tarjouksen peruuttaminen Tuen hakija voi peruuttaa jättämänsä tarjouksen ilmoittamalla sähköpostitse osoitteeseen infratuki(a)energiavirasto.fi.

23 (36) 6.4 Valtuutus Tuen hakija voi olla yritys, kunta tai muu yhteisö. Henkilöllä, joka jättää tarjouksen tuen hakijan puolesta, tulee olla valtuutus antaa tietoja ja tehdä oikeustoimia tuen hakijan nimissä ja sitä sitovasti. Valtuutetulla henkilöllä tulee olla suomalainen henkilötunnus tunnistautumisen mahdollistamiseksi. Valtuutuksen olemassaolo osoitetaan täyttämällä Energiaviraston kotisivuilta löytyvä valtakirjalomake. Lomakkeen tulee olla sellaisen henkilön tai henkilöiden allekirjoittama, joilla on tuen hakijan nimenkirjoitusoikeus. Nimenkirjoitusoikeudellisella henkilöllä tarkoitetaan tässä henkilöä, jolla on kaupparekisteriotteen mukaan oikeus toimia yksin tai yhdessä toisen kanssa yrityksen puolesta. Allekirjoitettu valtakirja skannataan ja liitetään sähköisen tarjouslomakkeen liitteeksi. Tuen hakija tulee säilyttää alkuperäinen valtakirja. Tarjouksen jättävä henkilö tunnistautuu Suomi.fi tunnistuksen avulla Energiaviraston sähköiseen tarjouslomakkeeseen. Tunnistautuminen onnistuu henkilökohtaisilla pankkitunnisteilla, varmennekortilla tai mobiilivarmenteella. Tunnistautumisen jälkeen henkilö voi täyttää tarjouslomakkeen. 6.5 Tarjouksen käsittely ja kieli Tarjouksien käsittely alkaa määräpäivän jälkeisenä päivänä. Kielilain (423/2003) mukaisesti tarjous voidaan tehdä joko suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli tarjouksessa havaitaan puutteita tai lisäselvityksen tarvetta, Energiavirasto lähettää tuen hakijan valtakirjassa ilmoittamille yhteyshenkilöille täydennyspyynnön ja asettaa määräajan, jonka puitteissa täydennys on toimitettava. Energiavirasto käsittelee tarjoukset kaikilta osin hallintolain mukaisesti ja hyvän hallinnon periaatteita noudattaen. 6.6 Julkisuus ja salassapito Infrastruktuurituen myöntämistä koskevassa tarjouskilpailussa annettavat päätökset ovat julkisia. Tarjouskilpailuun liittyvät tarjousasiakirjat, Energiaviraston täydennyspyynnöt sekä tarjousasian käsittelyä varten laaditut selvitykset ja muut asiakirjat tulevat julkisiksi, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta toisin säädetä, kun infrastruktuurituen myöntämistä koskevat päätökset on tehty. Tarjouskilpailun aikana sekä tarjousten käsittelyvaiheessa kaikki edellä mainitut asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Mikäli tuen hakija katsoo tarjouksen, ja sen mahdollisten liitteiden, sisältävän lain viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki ) 24 :n nojalla salassa pidettäviä tietoja, tulee hänen yksilöidä ne ja perustella, miksi ja minkä lainkohdan perusteella tieto tai liite on salassa pidettävä. Tuen hakijan tulee ilmoittaa salassa pidettäväksi katsomansa tiedot/liitteet tarjouslomakkeelle siihen varatussa kohdassa tarjouksen jättäessään. Tietoja, jotka viranomaisen tulee pitää salassa julkisuuslain mukaan ovat esimerkiksi liikesalaisuudet (julkisuuslain 24 :n 20 kohta). Liikesalaisuudella tarkoitetaan liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä tietoja, joita toiminnanharjoittaja ei ole tarkoittanut yleisön tietoon ja joiden

24 (36) pitämiseen poissa julkisuudesta tuen hakijalla voidaan katsoa olevan erityinen intressi. Liikesalaisuutta ei ole tuen hakijaa tai sen liiketoimintaa koskeva yleisesti tunnettu tieto tai tieto, joka on hankittavissa julkisista lähteistä tai julkisista lähteistä saatavan tiedon yhdistämisellä. Tiedon negatiivinen luonne ei yksinään tee tietoa salassa pidettäväksi, vaan myös muiden salassapitovaatimusedellytysten tulee täyttyä ja salassapidon perusteita arvioidaan objektiivisesti. Mikäli Energiavirasto on tarjouksessa annettujen tietojen salassapidosta eri mieltä tuen hakijan kanssa, varataan tuen hakijalle mahdollisuus lausua tietojen salassapidosta. 6.7 Tarjouskilpailuun osallistumista koskeva päätös Energiavirasto tekee tarjousten perusteella päätökset infrastruktuurituen myöntämistä koskevassa tarjouskilpailussa. Päätökset annetaan kaikille tarjouskilpailuun osallistujille; niille kenelle tukea myönnetään (ns. tukipäätös) ja niille joille tukea ei myönnetä (hylkäävä päätös). Päätökset ovat maksullisia. 1 Molempien päätöksien hinta on 200 euroa. Tarjouskilpailun osallistujalle lähetetään lasku päätöksestä tarjouskilpailun ratkaisemisen jälkeen. Infrastruktuurituen myöntämistä koskevassa päätöksessä määritetään ainakin seuraavat asiat: 1. tuen saaja 2. tuettava hanke 3. investoinnin hyväksyttävät kustannukset 4. tuen enimmäismäärä hankkeesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista 5. tuen määrään vaikuttaneet seikat Lisäksi päätöksestä käy ilmi muut tuen myöntämisen ja maksamisen sekä käytön valvonnan perusteet, kuten määräykset koskien tuen kohteena olevan omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoituksia sekä tuensaajan ilmoitus- ja selvitysvelvollisuutta. Päätökseen liitetään myös muutoksenhakuet hallintolain säännösten mukaisesti. 2 6.8 Muutoksenhaku Energiaviraston tekemään päätökseen infrastruktuurituen myöntämistä koskevassa tarjouskilpailussa saa vaatia oikaisua Energiavirastolta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 1 Maksut on määritetty kulloinkin voimassa olevassa Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa Energiaviraston maksullisista suoritteista. 2 Ks. en kohta 6.8.

25 (36) 7 Tuen maksaminen ja tuen saajan velvollisuudet 7.1 Maksatus Infrastruktuurituen maksatusta haetaan Energiavirastosta jälkikäteen, kun hankkeen mukainen kaasutankkausasema tai latausjärjestelmä on otettu käyttöön en luvussa 4.1.2 määritetyllä tavalla. 7.1.1 Maksatushakemus Maksatushakemus jätetään sähköisesti Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella. Maksatushakemus tulee toimittaa Energiavirastolle neljän (4) kuukauden kuluessa siitä, kun hankkeen mukaisen latausjärjestelmän tai kaasutankkausaseman tulee tukipäätöksen mukaan olla otettu käyttöön. Maksatushakemuksen liitteenä tulee toimittaa: 1. luotettava kustannusselvitys hankkeen toteutuneista ja maksetuista kustannuksista, 2. ilmoitus tuen kohteena olevan omaisuuden vakuuttamisesta tai muusta vastaavasta varautumisesta vahingon varalta, 3. tilintarkastuslain (1141/2015) 1 luvun 2 :n 1 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan antama raportti havainnoistaan, jotka koskevat hankkeelle tilitettyjä kustannuksia koko projektin kestoajalta, sekä 4. loppuraportti hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista, jos hankkeelle myönnettyä tukea on korotettu sen perusteella, että kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke. Jos tuen saaja on kunta, kuntayhtymä tai seurakunta, edellä kohdassa 3 mainitun raportin antaa sen tilintarkastaja. Jos ostolaskujen määrä hankkeessa on enintään kymmenen (10), Energiavirasto voi hyväksyä vaihtoehtona mainitulle raportille, että hakija liittää tilitykseen kopion ostolaskuista ja maksutositteet, joista ilmenee, että laskut on maksettu. 7.1.2 Maksatuspäätös Energiavirasto vahvistaa maksatuspäätöksessä tuen lopullisen määrän. Hankkeeseen myönnetty infrastruktuurituki voidaan maksaa, jos tuen saaja on noudattanut, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) ja tukea koskevassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään sekä tukipäätöksessä määrätään. Jos toteutuneet hyväksyttävät kustannukset jäävät alle tukipäätöksessä mainitun määrän, lopullisen tuen suuruus on tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista.