Kyläverkkokoulutus Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Transkriptio

1 Kyläverkkokoulutus Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu

2 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen investoinnin tukea voidaan myöntää: 3) Vähäisen tie- ja vesihuoltohankkeen toteuttamiseen sekä vähäisen tietoliikenneverkon rakentamiseen, peruskorjaukseen ja laajentamiseen. ( Kyläverkko ) Tukea voidaan myöntää sellaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu Sivu

3 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 a : - Yleishyödyllisen investoinnin tukea voidaan myöntää muun kuin 22 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tietoliikenneverkon rakentamiseen ja laajentamiseen, joka toteutetaan liitteessä mainitun kunnan alueella. ( Laaja laajakaista ) Laajakaistahankkeeseen ei sovelleta mitä, mitä 22 :n 3 momentissa ja 24 :n 1 momentissa säädetään. Sivu

4 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet Molemmissa noudatetaan maaseudun kehittämisen säädöksiä mm. - Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista (1443/2006) - Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007) lisävaroilla rahoitettavissa laajakaistahankkeissa tulee huomioida myös laajakaistalaki 1186/2009 Kyläverkkohankkeet ja laajat laajakaista hankkeet ovat molemmat yleishyödyllisiä investointeja (tp 321) Sivu

5 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet Kyläverkkohankkeita voidaan rahoittaa sekä ELYkeskusten, että toimintaryhmien kautta Laajoja laajakaistahankkeita rahoitetaan vain ELYkeskusten kautta - Laajoja laajakaistahankkeita voidaan toteuttaa HankeVNA:n liitteen mukaisissa kunnissa Sivu

6 Kyläverkkohankkeet Ohjelman mukaan kyläverkkohankkeita voidaan toteuttaa toimenpiteessä Toimenpiteen sisältö: telemaattisia yhteyksiä parantavia ja niiden käyttöönottoa edistäviä toimia ja hankkeita (muut kuin toimenpiteiden 121, 123, 124, 311 ja 312 mukaiset hankkeet). - Kohderyhmä: Toimenpiteestä hyötyvät seuraavat tahot: Maaseudun asukkaat sekä maaseudun yhteisöt ja yritykset - Tuensaajat: Julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset yhteisöt tai säätiöt (mm. kunnat, yhdistykset, järjestöt ja osuuskunnat). HankeVNA 22.3 : Tukea voidaan myöntää sellaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu Sivu

7 Kyläverkkohankkeen koko Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005, 56 artiklan mukaan tuki koskee yhden kylän tai kyläryhmän pieninfrastruktuuriin liittyvien peruspalvelujen perustamista, mukaan lukien kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnot. HankeVNA:n mukaan tukea voidaan myöntää vähäisen tietoliikenneverkon rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen Vähäinen täytyy arvioida tapauskohtaisesti. Toimintaryhmän puoltamaan hankkeeseen tukea voidaan myöntää enintään euroa. Tärkeintä kyläverkkohankkeessa on suunnitella verkko hyvin, niin että siitä syntyy järkevä kokonaisuus, oli se yksi kylä tai useampi. Sivu

8 HankeVNA 23, Investointihankkeen tukemisen edellytykset Investointihanketta voidaan tukea vain, jos siitä saatava hyöty ohjautuu tarkoituksenmukaisella tavalla alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin tulee pääsääntöisesti olla kaikkien asukkaiden ja kylän toimijoiden käytettävissä. Jos tuettava investointi toteutetaan muun kuin tuen saajan omistamalla tai hallitsemalla alueella taikka vastaavassa rakennuksessa taikka muussa kohteessa, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen omistaja ja tarvittaessa haltija on antanut suostumuksensa investointiin ja siihen, että tuettu kohde on alueen asukkaiden ja alueella toimijoiden käytettävissä investointihankkeen luonteen mukaisesti tarkoituksenmukaisen ajan, kuitenkin vähintään maaseudun kehittämislain 24 :n 4 momentissa tarkoitetun ajan. Käyttöoikeuden säilyminen on varmistettava asianmukaisesti joko vuokraoikeuden tai muun erityisen oikeuden rekisteröinnillä, perustamalla rasite tai muulla vastaavalla tavalla. ( /455) Sivu

9 HankeVNA 25, Investointihankkeen hyväksyttävät kustannukset Tukea voidaan myöntää investointihankkeen toteuttamiseksi tarpeellisiin kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 5) Vähäisen tietoverkon tai vastaavan verkon suunnittelusta ja rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkon rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta Sivu

10 HankeVNA 36, tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset Kyläverkkohankkeita koskee myös HankeVNA:n 36 tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset, esim. - Investoinnin rahoituksesta aiheutuvat kustannukset kuten korot, provisiot ja varainsiirtovero - viranomaisluvista tai rekisteröintimaksuista aiheutuvat kustannukset Sivu

11 HankeVNA 27 : Investointihankkeen tukitaso (kyläverkko) Tukea voidaan myöntää enintään muu julkinen rahoitus mukaan lukien 75 % tai, jos tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö, 100 % hyväksyttävistä kustannuksista Jos tuen hakijana on julkisyhteisö (esimerkiksi kunta tai kuntayhtymä), voi julkisen tuen määrä olla enintään 100 % tukikelpoisista kustannuksista. Tässä tapauksessa muun julkisen rahoituksen (esim. kuntarahoituksen) tulee olla 30 %. Toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen, AV- tai KV-hankkeeseen enintään euroa muu julkinen rahoitus mukaan lukien. Sivu

12 Kyläverkkohankkeissa muuta huomioitavaa Kyläverkkohankkeessa on oltava hankevna 4 :n mukainen rakennussuunnitelma - Rakentamista koskevaan hakemukseen on hankesuunnitelman lisäksi liitettävä suunnitelma, jonka on sisällettävä: 1) pääpiirustukset 2) rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, joilla on merkitystä arvioita 3) Rakennusseloste; ja 4) Rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai laskelma Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuus ja laajuus on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin Sivu

13 Muuta huomioitavaa Viranomaisluvat: Jos tuettava toimenpide edellyttää luvan hankkimista viranomaiselta, tuen myöntämisen edellytyksenä on luvan esittäminen (KehL 1443/2006, 7.2 ) Kilpailutus: Tuen käyttämisestä tavaroiden ja palvelujen hankintaan sekä urakalla teettämiseen on voimassa, mitä julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä säädetään. (KehL 1443/2006, 24 ) - Kustannusten kohtuullisuus HankeVNA 38 Sivu

14 Etukäteen tulleita kysymyksiä: 1. Voiko tuki kohdistua kyläverkkohankkeessa runkoverkosta yksittäiseen taloon asti tuleviin kustannuksiin? 2. Kuka voi olla hakijana kyläverkkohankkeessa? 3. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan mukaan tuki koskee yhden kylän tai kyläryhmän pieninfrastruktuurin liittyvien peruspalvelujen perustamista mukaan lukien kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnot. Miten tulkitaan kyläryhmäkäsitettä? Sivu

15 Etukäteen tulleita kysymyksiä: 4. Kuka omistaa kyläverkon jos kunta hakee ja Sonera omistaa kuitenkin runkoverkon ja tekee tarjouksen samassa yhteydessä myös kyläverkon rakentamisesta? 5. Voiko kyläverkkohankkeissa kuntaraha olla 0? 6. Hankkeiden kokoaminen on työlästä. Olisi hyvä saada periaatetasoinen tieto siitä miten ELY-keskus hankkeita rahoittaa (esim. näihin varattu summa, tukitaso, kriteerit) Sivu

16 Etukäteen tulleita kysymyksiä: 7. Kyläverkkohanke hakemukseen ei ole liitetty tarvittavia suunnitelmia. Hakija ei ole esittänyt esim. suunnitelmaa, mihin tilaajayhteydet rakennetaan. Mikä olisi paras keino edetä asiassa? 8. Kyläverkkohanketta haettaneen ELY-keskuksesta lomakkeella 2306D? Olisiko kyläverkkohankkeita varten syytä tarkentaa oma lomake ja täyttöohjeet, jotta hakemuksessa tarvittavien liitteiden tarpeellisuutta ei tarvitsisi erikseen arvioida? Sivu

17 Etukäteen tulleita kysymyksiä: 9. Rahoitusvaihtoehdot eri tilanteissa (hakijana kunta, teleyhtiö) - Hakemus toimintaryhmän kautta - Hakemus ELY-keskuksen kautta 10. Mitä kriteerejä kyläverkkohankkeilta olisi syytä vaatia, ettei rahoitus olisi pahasti ristiriidassa valtakunnallisen laajakaistahankkeen tai EAKR- rahoituksen kanssa. Sivu