JYV KYL ÄSKYL KAUP I KA P I VIHERPOLITIIKKA nykytilan selonteko 2007
1 JOHDANTO Yhdyskuntatoimeen perustetun viherryhmän toiminnan keskeisimmäksi tavoitteeksi on kirjattu viherpolitiikan laatiminen. Koska kyseessä on koko kaupungin viherpolitiikka, sen laadintaan kutsuttiin edustajat myös Jyväskylän Tilapalvelusta sekä liikuntapalvelukeskuksesta. Viherpolitiikka laaditaan Jyväskylään nyt ensimmäistä kertaa. Sen laadinta on käynnistynyt nykytilan selvityksellä, jonka tulokset on koottu tähän selontekoon. Seuraavaksi muodostetaan käsitys viherpolitiikan periaatelinjauksista sekä tarkennetaan ne konkreettiseksi toimenpideohjelmaksi aikatauluineen ja vastuutahoineen. Lopullinen viherpolitiikka on tarkoitus saada luottamuselinten käsittelyyn alkusyksystä 2007. Jatkossa viherpolitiikan on tarkoitus olla kerran valtuustokaudessa päivittyvä. Valtuustokauden alkajaisiksi laaditaan nykytilan selonteon päivitys sekä katsaus politiikan toteutumisen seurannasta. Tämän pohjalta viherpolitiikka toimenpiteineen päivitetään. Viherpolitiikan laadinta käynnistyi syksyllä 2005 projektisuunnitelman laatimisella. Nykytilan selonteon kokoaminen aloitettiin heti. Viherpolitiikan ohjausryhmänä on toiminut yhdyskuntatoimen maankäyttöryhmä: yhdyskuntatoimenjohtaja Osmo Rosti, kaupungingeodeetti Erja Saarivaara, katu- ja puisto-osaston johtaja Kari Ström, kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen, asemakaava-arkkitehti Anne Sandelin, apulaisyleiskaava-arkkitehti Jorma Häkkinen ja kiinteistöjohtaja Esko Eriksson. Ryhmään on viherpolitiikkaa käsiteltäessä kutsuttu mukaan liikuntajohtaja Pekka Sihvonen sekä ympäristöjohtaja Niilo Frilander. Maankäyttöryhmä on käsitellyt selontekoa sen luonnosvaiheessa 7.11.2006. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa viherpolitiikan nykytilan selonteko oli 23.1.2007, rakennus- ja ympäristölautakunnassa 13.3.2007, liikuntalautakunnassa 21.3.2007, Tilapalvelun johtokunnassa 27.2.2007. Asukkaille viherpolitiikkaa esitellään toimenpideohjelmaluonnoksen valmistuttua ennen sen hyväksymiskäsittelyjä keväällä 2007. Viherpolitiikkaa on ollut laatimassa projektiryhmä, johon ovat kuuluneet Mervi Vallinkoski, Paula Tuomi ja Mauri Hähkiöniemi kaupunkisuunnitteluosastolta, Leena Rapo, Sirkka-Liisa Sikiö ja Tarja Ylitalo katu- ja puisto-osastolta, Heikki Sihvonen ympäristöosastolta, Marko Kemppainen tonttiosastolta, Rauno Saukkonen liikuntapalvelukeskuksesta sekä Ari Hämäläinen Tilapalvelusta. Myös muita tahoja on kuultu, ja saatu heiltä tietoa ja kommentteja viherpolitiikan laadintaan. JOHDANTO Sivu 2
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 SISÄLLYSLUETTELO 3 SISÄLLYSLUETTELO 3 VIHERPOLITIIKAN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA 7 3.1 Viherpolitiikassa mukana olevat viheralueet 7 3.2 Viheralueiden merkitys ja arvot 7 3.3 Viherpolitiikan kytkeytyminen kaupungin strategioihin ja ohjelmiin 8 3.3.1 Kaupunkistrategia 8 3.3.2 Kaupungin ympäristöpolitiikka ja ympäristöjärjestelmä 8 3.3.3 Toimialojen ja yksiköiden toimintajärjestelmät ja ympäristökäsikirjat 9 3.3.4 Muita ohjelmia ja hankkeita 9 4 TERMISTÖ 10 5 Viherasioiden organisaatio 11 5.1 Kaupungin sisäiset toimijat 11 5.1.1 Yhdyskuntatoimi 11 5.1.2 Liikuntapalvelukeskus 12 5.1.3 Tilapalvelu 12 5.1.4 Muut toimijat 13 5.2 Kaupungin ulkopuoliset toimijat 13 6 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET 14 6.1 Maisema- ja viherrakenne 14 6.2 Kulttuurihistorialliset viheralueet 15 6.3 Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet 16 6.3.1 Metsät 16 6.3.2 Pellot, maisemapellot, laidunalueet, viljelypalstat ja niityt 17 6.4 Rakennetut viheralueet 19 Sivu
6.4.1 Rakennetut puistot 19 6.4.2 Liikunta- ja urheilualueet 20 6.4.3 Kävelykatu, torit ja aukiot 22 6.4.4 Vesiliikennealueet 23 6.4.5 Liikenne- ja katuvihreä 23 6.5 Julkisten rakennusten pihat 23 6.6 Erityispuistot ja -viheralueet 24 6.7 Luonnonsuojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet 25 6.7.1 Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet 26 6.7.2 Yleis- ja asemakaavojen kohteet 26 6.7.3 Vesilain vaatimukset 27 6.7.4 Metsäluonnon kohteet 27 6.8 Suojaviheralueet 29 6.9 Maisemavauriot 29 6.10 Virkistysreitistö 29 6.11 Vertailukaupunkitietoa 1 7 VIHERALUEIDEN PALVELUTASO 2 7.1 Palvelutason määrittely 2 7.2 Virkistysalueiden riittävyys 2 7.3 Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet 2 7.3.1 Metsät 2 7.3.2 Pellot, maisemapellot, laidunalueet, viljelypalstat ja niityt 3 7.4 Rakennetut viheralueet 4 7.4.1 Rakennetut puistot 4 7.4.2 Liikunta- ja urheilualueet 6 7.4.3 Kävelykatu, torit ja aukiot 7 7.4.4 Vesiliikennealueet 7 7.4.5 Liikenne- ja katuvihreä 7 7.5 Julkisten rakennusten pihat 7 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 4
7.6 Erityispuistot ja -viheralueet 8 7.7 Luonnonsuojelualueet 8 7.8 Virkistysreitistö 8 8 ASUKASYHTEISTYÖ 40 8.1 Osallistaminen 40 8.2 Tehdyt kyselytutkimukset 40 8.3 Asukkaiden mielipiteitä viheralueista 41 SISÄLLYSLUETTELO 9 VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU 45 9.1 Suunnitelmatasojen hierarkia 45 9.2 Strateginen viheralueiden suunnittelu 45 9.2.1 Yleiskaavoitus 45 9.2.2 Viherpalveluohjelma 45 9.2.3 Liikuntasuunnitelma 46 9.2.4 Luonnonsuojelun suunnittelu 46 9.3 Viheryleissuunnitelmat 47 9.4 Toteutustason vihersuunnittelu 48 9.4.1 Viher- ja hoitosuunnitelmat 48 9.4.2 Metsäsuunnitelma 49 9.4.3 Liikunta-alueiden toteutussuunnittelu 50 9.4.4 Julkisten rakennusten pihasuunnittelu 50 9.4.5 Suojelualuesuunnittelu 50 9.5 Muiden tahojen suunnittelu 51 10 VIHERALUEIDEN RAKENTAMINEN 52 10.1 Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet 52 10.2 Rakennetut puistot ja katuvihreä 52 10.3 Liikunta- ja urheilualueet 53 10.4 Julkisten rakennusten pihat 54 10.5 Erityispuistot ja -viheralueet 54 Sivu 5
10.6 Suojaviheralueet 54 10.7 Suojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet 54 10.8 Maisemavaurioiden kunnostus 55 10.9 Virkistysreitistö 55 11 VIHERALUEIDEN HOITO 56 11.1 Yleistä 56 11.2 Tonttiosaston hoitamat alueet 56 11.2.1 Metsien hoito 56 11.2.2 Peltojen ja viljelypalstojen hoito 57 11.3 Katu- ja puisto-osaston hoitamat alueet 57 11.3.1 Rakennettujen puistojen ylläpito ja kunnossapito 58 11.3.2 Luonnonmukaisten alueiden ylläpito 58 11.3.3 Katuvihreän ylläpito ja kunnossapito 58 11.4 Liikuntapalvelukeskuksen hoitamat alueet 59 11.5 Julkisten rakennusten pihojen hoito ja ylläpito 59 11.6 Suojelualueiden hoito 59 11.7 Virkistysreitistö 60 SISÄLLYSLUETTELO 12 YHTEISTYÖ JA TIEDOTTAMINEN VIHERASIOISSA 61 12.1 Kaupungin sisäinen 61 12.2 Jyväskylän seudun yhteistyö 61 12.3 Valtakunnallinen yhteistyö 62 13 VIHERPOLITIIKAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHTIA 63 LIITE 1 TERMISTÖ 65 Sivu 6
VIHERPOLITIIKAN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA 3 VIHERPOLITIIKAN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA 3.1 Viherpolitiikassa mukana olevat viheralueet Viheralueella viherpolitiikassa tarkoitetaan kaikkea enemmän tai vähemmän luonnonvaraista sekä hoidettua kasvullista maanpinnan aluetta sekä kovapintaisia, yleensä rakentamalla toteutettuja toiminnallisia virkistyspaikkoja. Viherpolitiikassa ovat mukana kaikki nämä alueet riippumatta siitä, ovatko ne kaavassa virkistysalueita tai ovatko ne kaupungin omistuksessa. Viheralue voi olla mm. rakennettu toiminta-, leikki-, koira-, skeitti- tai oleskelupuisto, urheilu- ja ulkoilualue, julkisen rakennuksen piha, katu- tai liikenneviheralue, tori tai aukio, venevalkama-alue, satamapuisto, uimaranta tai -paikka, metsää, peltoa tai niittyä, luonnonsuojelualue, viljelyspalsta-alue, taimitarha, liikenteen tai teollisuuden suojaviheralue tai (viheralueella kulkeva) voimajohtoalue. 3.2 Viheralueiden merkitys ja arvot Asukkaille viheralueet ovat tärkeitä virkistyksen ja ulkoilun kannalta. Viheralueiden laatu ja määrä vaikuttavat asuinpaikan valintaan, sillä omasta ikkunasta avautuvaa vihreää maisemaa arvostetaan. Kaupungin luonnonläheisyys on vetovoimatekijä. Ihmisen hyvinvoinnissa viheralueilla on merkittävä rooli. Viheralueet tarjoavat keinon stressin ehkäisemiseen tai siitä palautumiseen. Asukkaat arvostavat väljää ja vihreää kaupunkirakennetta, jossa on mahdollisuus kokea jopa luonnonrauhaa oman asuinpaikan lähistöllä. Kaupunkiluonto on ihmiselle elpymisen ja rauhoittumisen paikka. Viheralueet edistävät myös sosiaalisia suhteita ja vastuuta ympäristöstä. Viheralueilla on suuri merkitys fyysiselle hyvinvoinnille. Viheralueet ja virkistysreitistöt tarjoavat puitteet arkiselle liikunnalle. Viheralueita käytetään eniten kävelyyn ja lenkkeilyyn, luonnosta ja maisemista nauttimiseen sekä pyöräilyyn. Valtakunnallisen virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista ulkoilee viikottain. Nimenomaan asutusta lähellä sijaitsevat virkistysalueet houkuttelevat ihmisiä liikkumaan. Asunnon lähialueiden viheralueet ovat erityisen tärkeitä lasten ja nuorten sekä vanhusten liikkumiselle ja ulkoilulle. Viheralueiden puustolla ja muulla kasvillisuudella on suuri merkitys suojavaikutuksen kannalta. Viheralueet parantavat ilmanlaatua sitoessaan pienhiukkasia, ja kasvillisuus vaimentaa tuulta. Viheralueet toimivat sadeveden imeytys- ja viivytysalueina pitäen yllä pohjavesiolosuhteita. Viheralueilla on keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Rakennetussa ympäristössä viheralueet toimivat merkkeinä elävästä luonnosta. Viheralueet ja niitä yhdis- Sivu 7
tävät viherreitit toimivat ekologisina viheryhteyksinä, joita pitkin eläimet liikkuvat. Elinympäristöjen moninaisuus ylläpitää lajien moninaisuutta ja perinnöllistä vaihtelua. Monimuotoisuudella on monia taloudellisia ja sosiaalisia arvoja. Viheralueilla on suuri merkitys maisema- ja kaupunkikuvallisesti. Viheralueet jäsentävät kaupunkirakennetta. Kaupunkikuvassa viheralueet ovat tärkeä osa tilanmuodostusta ja näkymiä sekä auttavat alueilla orientoitumisessa. Viheralueet, erityisesti metsäiset selännealueet, muodostavat kaupunkimaisemassa tärkeitä taustamaisemia sekä maamerkkejä. Viheralueilla on kulttuurisia merkityksiä ja arvoja. Ne ovat osa kaupungin kulttuurihistoriaa. Viheralueet tarjoavat mahdollisuuksia uusien kulttuuriarvojen luomiselle. 3.3 Viherpolitiikan kytkeytyminen kaupungin strategioihin ja ohjelmiin 3.3.1 Kaupunkistrategia Jyväskylän kaupunkistrategia on uudistettu vuonna 2005. Viherpolitiikalla edistetään sen toteutumista. Viheralueet ovat yksi Jyväskylän menestystekijä ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaja. Viheralueet tarjoavat asukkaille tärkeitä vapaa-ajan virkistyspalveluja. Viheralueiden riittävyys ja hyvä laatu edistävät hyvinvointia. Viherpolitiikan avulla on mahdollista löytää uusia ja tehokkaampia keinoja viheralueiden hallinnointiin, suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Viherpolitiikka tuottaa päättäjille kokonaisvaltaista tietoa viheralueista. 3.3.2 Kaupungin ympäristöpolitiikka ja ympäristöjärjestelmä Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka on ensimmäisen kerran hyväksytty vuonna 2002. Kaupunkiin on määrätietoisesti luotu ympäristöasioiden hallintajärjestelmää 1990-luvun lopulta lähtien. Viherpolitiikka liittyy monin tavoin kaupungin ympäristöpolitiikan näkökohtiin. Viherpolitiikan tavoitteena on edistää ympäristön terveyttä ja viihtyisyyttä, luonnon monimuotoisuuden sekä esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymistä. VIHERPOLITIIKAN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA Sivu 8
VIHERPOLITIIKAN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA 3.3.3 Toimialojen ja yksiköiden toimintajärjestelmät ja ympäristökäsikirjat Yhdyskuntatoimeen laaditaan toimintajärjestelmää, jossa eri yksiköiden erilliset laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupungin Tilapalvelulla ja liikuntapalvelukeskuksella on omat ympäristökäsikirjansa. Toimialojen ja yksiköiden omia ympäristöpäämääriä ja -tavoitteita voidaan edistää ja toisaalta yhtenäistää niitä viherasioiden suhteen viherpolitiikan keinoin. Viherpolitiikka edistää erityisesti ympäristönäkökohtia, mutta myös toiminnan ohjaus sekä laadun parantaminen ovat sen tarkastelun näkökulmia. 3.3.4 Muita ohjelmia ja hankkeita Kaupungin hyvinvointikertomus on valmistunut keväällä 2006. Siinä rakennetekijöinä on mainittu mm. vapaa-ajan ympäristöt ja luonto. Viher- ja virkistysaluepalveluista hyvinvointikertomuksessa on nostettu esiin liikunta-alueet ja -reitit, kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen sekä viher- ja virkistysalueiden suunnittelu. Parhaillaan ollaan laatimassa kaupungille asumisvisiota. Siinä tullaan pohtimaan niin uusien korkeatasoisten, viihtyisien ja identiteetiltään erilaisten asuntoalueiden syntymismahdollisuuksia kuin jo aikaisemmin rakennettujen alueiden kehittämistä, ominaispiirteiden säilyttämistä ja houkuttelevuuden ylläpitämistä. Näiden tavoitteiden valossa viheralueet ja viherpalvelut nousevat esille myös asumisvisiossa osana asumisen laatua sekä viihtyisyyttä luovana ja ylläpitävänä elementtinä. Kaupungille on laadittu lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2006. Siinä on nostettu esiin mm. lasten ja nuorten turvallinen ja mielekäs asuin-, liikkumis- ja toimintaympäristön huomioiminen kaavoituksessa. Lasten ympäristöstä tulee löytyä turvallisia lähimetsiä sekä kohtuullisen kävelymatkan päästä myös laajempia virkistys- ja retkeilymaastoja. Sivu 9
4 TERMISTÖ Viheralan nimikkeistö on osin vielä vakiintumatonta. Riippuen ammattitaustasta erilaisista viheralueista saatetaan käyttää hyvinkin erilaisia termejä. Tilanne on sama myös valtakunnallisesti. Joitakin selvityksiä nimistön kehittämisestä on tehty, mutta täysin selkeäksi ei kokonaistilannetta ole saatu. Tietty terminologia tulee suoraan lainsäädännöstä. Jyväskylän viheralan toimijoiden kesken on pyritty selkeyttämään kaupungissa käytössä olevaa termistöä. Tietyistä totutuista nimikkeistä ei ole kuitenkaan aina syytä luopua, mikäli ne ovat soveliaina vakiintuneet käyttöön. Tämän vuoksi samantapaista asiaa saatetaan kutsua kahdella eri tavalla (esim. katu- ja puisto-osaston toimintapuistot ja liikuntapalvelukeskuksen liikuntapuistot). Terminologian selkeyttäminen on jatkuvan kehittämisen kohteena, viherpolitiikassa siihen ei ole kuitenkaan tarkoitus erityisesti paneutua. Liitteeseen 1 on kerätty viherpolitiikan laadinnan aikana esille nousseita termejä, jotka on katsottu tarpeelliseksi avata. TERMISTÖ Sivu 10
VIHERASIOIDEN ORGANISAATIO 5 Viherasioiden organisaatio 5.1 Kaupungin sisäiset toimijat 5.1.1 Yhdyskuntatoimi Merkittävin viheralan toimija kaupungissa on yhdyskuntatoimi. Viherasiat jakaantuvat kaupunkisuunnitteluosastolle (suunnittelu), katu- ja puisto-osastolle (suunnittelu, rakentaminen ja hoito), tonttiosastolle (metsien ja maatalousalueiden suunnittelu ja hoito) sekä ympäristöosastolle (luonnonsuojelu). Yhteistyötä on jatkuvasti kehitetty ja viety määrätietoisempaan suuntaan, tästä osoituksena mm. yhdyskuntatoimen viherryhmän perustaminen. Eri toimijat ovat paljon tekemisissä keskenään ja pääsevät vaikuttamaan toistensa toimintaan mm. suunnittelun ja hankkeiden ohjaukseen osallistumalla. Tämä auttaa olennaisesti kokonaisuuden hallintaa viherasioiden jakautuessa usean eri tahon vastuulle. Kaupunkisuunnitteluosasto Kaupunkisuunnitteluosasto vastaa kaavoitukseen liittyvistä maisema- ja luontoselvityksistä, viheralueiden maankäytön kokonaissuunnittelusta ja kehittämishankkeista (mm. viherosayleiskaavan laadinnasta), osin kaavoitukseen liittyvästä viheryleissuunnittelusta ja supistetuista viheraluetarkasteluista. Kaupunkisuunnitteluosastolla pääsääntöisesti viheralan tehtävissä työskenteleviä henkilöitä on vakituisessa työsuhteessa kaksi henkilöä. Katu- ja puisto-osasto Katu- ja puisto-osasto vastaa tiettyjen toiminnallisten ja luonnonmukaisten viheralueiden yleis- ja rakennussuunnittelusta, investoinneista sekä kunnossapidosta ja ylläpidosta (mm. toimintapuistot, leikkipuistot, katuvihreät, koirapuistot, uimapaikat, osa kentistä ja skeittipaikoista, osasta avoimia luonnonmukaisia viheralueita, kuten maisemapelloista, laidunnettavista alueista sekä kevyen liikenteen reiteistä). Katu- ja puisto-osasto on tilaaja-asemassa, eli se tilaa ulkopuolisilta urakoitsijoilta suunnittelun, viherpalvelujen rakentamisen sekä ylläpidon. Yleissuunnittelupuolella on yksi henkilö (huolehtien yleissuunnittelusta sekä yhteistyöstä kaavoituksen kanssa), rakennuttajapuolella yksi henkilö (huolehtien rakennussuunnittelun ja rakennuttamisen tehtävistä) sekä ylläpidon puolella kaksi henkilöä. Viheryleissuunnittelun teettää katu- ja puisto-osasto, muiden osastojen rooli on suunnittelun ohjaus. Joitakin maisema- ja lähiympäristösuunnitelmia tehdään tai teetetään myös kaupunkisuunnitteluosastolla. Yhteistyö ja käytäntö ovat sujuneet hyvin. Tosin välillä on keskusteltu mm. vaihtoehdosta, jossa yleissuunnittelun kokonaisvastuu siirtyisi kaupunkisuunnitteluosastolle. Tonttiosasto Tonttiosasto vastaa kaupungin omistamien metsien suunnittelusta ja hoidosta sekä viljelypalstojen ja peltojen vuokraamisesta. Tonttiosastolla työskentelee vakituisesti neljä henkilöä metsätehtävissä ja maataloustehtävissä osa-aikaisesti yksi henkilö. Metsien hoito tilataan pääosin ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Ympäristöosasto Ympäristöosasto huolehtii viheralueisiin liittyvistä luonnonsuojeluasioista, ja sen vastuulla ovat myös luontopolut ja lintutornit. Lisäksi ympäristöosasto vastaa kaupungissa tuoteturvallisuuden viranomaisvalvonnasta. Ympäristöosasto valvoo, että viheralueille sijoittuvat maksuttomat palvelut, kuten hiihtoladut, ulkoilureitit sekä leikkikentät, skeittipaikat ja uimarannat ja niiden välineet Sivu 11
ovat turvallisia. Ympäristöosaston tehtäviin kuuluu myös terveydensuojelulain perusteella tehtävä uimarantojen vedenlaadun tarkkailu. Ympäristöosastolla luonnonsuojeluasioista vastaa yksi henkilö (ympäristönsuojelusihteeri) muiden tehtäviensä ohessa, hänen työpanoksestaan noin kolmannes kuluu näiden tehtävien hoitoon. Edellä kerrotuissa tuoteturvallisuusasioissa ja terveydensuojelulain mukaisissa tehtävissä ympäristöosastolla kuluu lisäksi noin 20 työpäivää vuodessa. Vastuualueiden epäselvyydet Epäselviä rajapintoja katu- ja puisto-osaston sekä Tilapalvelun ja liikuntapalvelukeskuksen kanssa on erityisesti seuraavissa kohteissa: vastuu ulkokentissä (lähinnä pienemmissä pallokentissä) jakautuu sekä katu- ja puisto-osastolle että liikuntapalvelukeskukselle. Koulujen kentät taas kuuluvat Tilapalvelulle, tosin jäädytettäviä koulujen kenttiä hoitaa talvisin pääasiassa katu- ja puisto-osasto. Tilannetta ollaan parhaillaan selkiyttämässä katuja puisto-osaston vetämän kenttien ohjelmointityön avulla. sisäskeittipaikat kuuluvat liikuntapalvelukeskuksen vastuulle, mutta ulkopaikoissa vastuujako on ollut epäselvä. Katu- ja puisto-osaston viherpalveluohjelma on tuonut myös tähän selkeytystä. Tosin asukkaiden näkökulmasta katsottuna alueiden vastuujaon perusteet eivät välttämättä näytä loogisilta. uimapaikat ja -rannat jakautuvat katu- ja puisto-osaston sekä liikuntapalvelukeskuksen kesken. Suosituimmat uimarannat ovat olleet liikuntapalvelukeskuksen vastuulla. Näillä alueilla useimmista on pyritty järjestämään myös valvontaa kesäisin. Vuonna 2006 valvontaa ei määrärahojen puutteen vuoksi ollut millään rannalla. Muut uimapaikat ovat katu- ja puisto-osaston vastuulla. Kohteiden nimitykset ovat muokkautuneet sen pohjalta, kenen vastuulla ne ovat. Varsinaisia muita perusteita ei kohteiden ni- meämiselle juurikaan ole. Uimarannat ovat useimmiten suurimpia ja suosituimpia kohteita. Katu- ja puisto-osaston sekä tonttiosaston kesken raivauksien toteuttamisen vastuissa on hieman epäselvyyksiä. Epäselvyyttä on ollut myös siitä, kuka vastaa rakennettujen puistojen tuntumassa sijaitsevista, usein kulttuurivaikutteisista puustoisista alueista. Hyvä yhteistyö kaikissa vaiheissa on vähentänyt epäselvien tilanteiden syntymistä. 5.1.2 Liikuntapalvelukeskus Liikuntapalvelukeskus vastaa pääosin liikunta- ja ulkoilualueiden sekä Pohjois-Päijänteen veneilijöille tarkoitettujen virkistysalueiden (Leirikallio, Mämminiemi) suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Liikunta- ja ulkoilualueita ovat esim. yleisurheilukentät, jalkapallonurmet, osa muista kentistä, uimarannat sekä kuntoradat ja latujen ylläpito. Vastuun jakautumisessa katu- ja puisto-osaston kanssa on ollut epäselvyyksiä kentissä, skeittipaikoissa sekä uimarannoissa (tästä enemmän edellisessä kappaleessa). Liikuntapalvelukeskuksen ulkoalueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta vastaa useampi henkilö, osa vain osa-aikaisesti. Päätoimisesti ulkoalueiden rakentamisen ja ylläpidon tehtävissä työskentelee n. 20 henkilöä. 5.1.3 Tilapalvelu Tilapalvelun vastuulla on julkisten rakennusten, kuten päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien pihojen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Julkisten rakennusten viheralueiden rakennuttamisesta ja kunnostuksesta vastaa rakennuttamistiimi. Siellä projektipäällikkö vastaa hankkeiden toteuttamisesta tilaten mm. suunnittelun ulkopuolisilta konsulteilta. VIHERASIOIDEN ORGANISAATIO Sivu 12
VIHERASIOIDEN ORGANISAATIO Pihojen hoidosta sekä ylläpidosta vastaa kiinteistö- ja tilapalveluttiimi. Tekninen isännöitsijä huolehtii vuosisopimuksien ylläpidosta, joiden perusteella pihatyöt teetetään ulkopuolisilla toimijoilla. 5.1.4 Muut toimijat Jyväskylän Energia Oy:n vastuulla ovat mm. viheralueilla sijaitsevien voimajohtoalueiden, pumppaamoiden tai puistomuuntamoiden ympäristöjen toteutus ja hoito. Vesi- ja viemäriverkoston rakentamisella ja kunnostuksella voi olla suuri vaikutus viheralueiden ilmeeseen, mm. siksi, että putkien kohdalla ei voi kasvaa suurta puustoa. Keski-Suomen museo toimii viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa kulttuuriympäristöjen asiantuntijana tarvittavissa kohteissa. Rakennusvalvontaosasto vastaa lupaviranomaisena toimiessaan myös viherasioiden huomioon ottamisessta rakentamisen yhteydessä. 5.2 Kaupungin ulkopuoliset toimijat Tiehallinnon hallinnoimat teiden varret muodostavat merkittävän osan maisema- ja kaupunkikuvaa. Erityisesti kaupungin sisääntulomaisemissa tieympäristön käsittelyllä on suuri merkitys. Teiden vaikutus on suuri mm. estevaikutuksena viheralueiden välillä. Myös Ratahallintokeskuksen hallinnoimat rautatiet varsialueineen ovat maanteitä vastaava tekijä kaupungin viheraluekokonaisuudessa. Yliopiston alueet, jotka Jyväskylässä muodostavat tärkeän osan keskustan viheralueverkostoa, kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen vastuulle. Niiden kehittämisellä ja hoidolla on suuri merkitys kaupunkikuvalle Jyväskylässä. Seurakuntien hallinnoimilla alueilla, joita ovat lähinnä hautausmaat sekä kirkkojen ja seurakuntatalojen ympäristöt, on näkyvä vaikutus kaupunkikuvaan. Alueet ovat lisäksi usein merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Sivu 13
6 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET 6.1 Maisema- ja viherrakenne Jyväskylän maisemarakenne näkyy viheralueissa. Maisemarakenteen tyypillisimpiä piirteitä ovat voimakkaat maastonmuodot, metsäisyys sekä vesistöjen runsaus. Metsäiset selänteet ja avoimiin alueisiin rajautuvat ranta- ja reunametsät muodostavat maisemassa tärkeitä taustoja, voimakkaat maastonmuodot lisäävät kaupungin ja kaupunginosien tunnistettavuutta. Selänteet voivat toimia tärkeinä maamerkkeinä. Näitä pyritään huomioimaan mm. metsien käsittelyssä sekä kaavoituksessa. Merkittävimmät suurmaiseman solmukohdat Harju (Keski- Suomen reunamuodostuma), Tourujoki ja Äijälänsalmi ovat tärkeitä viher- ja virkistysalueita. Vesistöt tarjoavat oman lisänsä viheralueiden rikkauteen, kesäisin vesivirkistysalueina ja talvisin kulkuyhteyksinä sekä talvisia harrastusmahdollisuuksia tarjoavina alueina. JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Viheralueiden sijoittuminen maisemarakenteessa vaikuttaa suuresti niiden luonteeseen. Mäen lakialueilla kasvuolosuhteet ovat erilaiset kuin laaksoissa ja ranta-alueilla. Uusimmat asuinalueet sijaitsevat mäkiselänteillä ja niissä virkistysalueiden leimaa antavana piirteenä on metsät ja mäet. Keskustan viheralueilla sekä vanhoilla viljelysalueilla on enemmän kulttuurikerrostumia sekä vielä säilyneitä avoimia viheralueita tosin näillä alueilla pusikoi- Sivu 14
JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET tuminen on yleisempi ongelma viheralueiden hoidossa. Jyväskylän viherrakenteen päärungon muodostavat neljä päävirkistysaluetta: Laajavuori, Aittovuori-Kangasvuori, Kolmisoppinen-Taka-Keljo sekä Sippulanniemi. Jyväskylän kaupunkirakenteessa voi myös hahmottaa rönsyilevän keskuspuistoakselin, jonka ytimen muodostaa Harju kaupungin keskustassa. Tätä aluetta on alustavasti ajateltu mahdollisena kansallisen kaupunkipuiston alueena. 6.2 Kulttuurihistorialliset viheralueet Keskeisin viheralueita koskeva inventointi on Museoviraston listaus valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 1993), jota ollaan täydentämässä mahdollisesti vuonna 2008 valtioneuvoston päätöksellä. Useimmat valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä ovat myös viheralueidensa osalta hyvin merkittäviä. Yliopiston kampusalue ja Harju muodostavat keskustan merkittävän viherakselin. Sitä täydentää keskustan pohjoisosassa Viitaniemen puutarhakaupunginosa. Mankolan kulttuurimaisema on pohjoisen kantakaupungin keskeinen viheraluekokonaisuus. Taulumäen kirkko ympäristöineen liittyy kiinteästi sekä Tourujoen että Taulumäen harjun viheralueisiin. Säynätsalossa kunnantalon ympäristö ja läheiset Enso-Gutzeitin asuinalueet muodostavat tärkeän kokonaisuuden. Maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristökohteita on listattu tekeillä olevassa maakuntakaavassa. Näitä ovat mm. Ainolan tanssilava, Häkkisen kuntoutuskeskus, Kortesuon kartano ja pihapiiri, Rauhaniemen talo sekä Survon ja Korpelan talojen pihapiirit sekä Kuokkalan kartano. Maakunnallisesti arvokkaiden lisäksi on useita paikallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia, joista tosin ei ole tehty kattavaa inventointia. Muinaismuistot sijaitsevat yleensä viheralueilla. Jyväskylässä on neljä tiedettyä muinaismuistoaluetta: keskustassa Cygnaeuksenpuistossa, Kaijalanniemessä Palokkajärven rannalla, Taulumäellä Tourujoen rannalla sekä Kuokkalan Jokivarressa. Jyväskylän puutarhahistoria on melko vaatimatonta. Keskeisimpiä säilyneitä, vanhoja puistoja tai pihoja ovat keskustan Kirkkopuisto, Cygnaeuksenpuisto, vanha asemapuisto, Lounaispuisto, Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanhan pappilan piha, yliopiston kampuksen puistoalueet ja harju. Hieman nuorempia, mutta jo kulttuurihistoriallista arvoa omaavia kohteita, ovat myös Puistotorin puisto, Tellervonkadun leikkipuisto ja nurmialue sekä Rajakadun ammattikorkeakoulun piha-alue. Vanhat pihapiirit ja huvilamiljööt muodostavat kiinnostavan lisän viherrakenteeseen. Vaikka ne kaavallisesti ovat usein asuintontteja, ne liittyvät saumattomasti ympäröivään kulttuurimaisemaan viheralueineen. Tällaisia kohteita ovat jo aiemmin mainittujen lisäksi mm. Paloniemen huvilan niemi Palokkajärven rannalla, Könkkölän tila kunnallistekniikan museoineen, Seminaarinrin- Sivu 15
teen ja Älylän huvilaympäristöt sekä Schaumanin linnan puutarha. Myös vakiintuneilla pientaloalueilla on kaupungin kokonaisvihreässä tärkeä merkitys. Vaikka kaavoitettuja puistoalueita on vähän, niin esim. virkistysympäristönä tällaiset pientaloalueet ovat mitä viihtyisimpiä ja miellyttävimpiä. Hyviä esimerkkejä tällaisista kohteista ovat Harjun takainen vanhan Nisulan ja uuden Nisulan alue, osa Mäki-Mattia, osa Asevelikylän pientaloalueesta, Mattilanpellon omakotialue, Kypärämäen ja Köhniön omakotialueet. Myös katuvihreällä voi olla jo kulttuurihistoriallista merkitystä. Perinteisimmillään tästä ovat merkkinä puurivit. Keskeisin kohde Jyväskylässä on Puistokatu lehmuksineen. Jyväskylän viheralueilla on siellä täällä muistumia esim. vanhasta puutarhakulttuurista tai muusta kulttuurivaikutteisesta kasvillisuudesta. Näistä ei ole kuitenkaan tehty erityistä selvitystä. 6.3 Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET 6.3.1 Metsät Kaupungin omistamia metsäalueita on yhteensä 4363 hehtaaria. Lisäksi yksityisten omistamia metsämaita on n. 1500 hehtaaria (tämä luku perustuu kaupunkisuunnitteluosastolla tehtyyn alustavaan viheralueiden käyttöluokitukseen eikä ole tarkka). Sivu 16
JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Kaupungin omistamat metsät on viimeisimmässä metsäsuunnitelmassa vuosille 2005-2014 jaettu hoitoluokkiin seuraavasti: lähimetsä 12 % 512 ha ulkoilu- ja virkistysmetsä 25 % 1092 ha suojametsä 4 % 175 ha talousmetsä 39 % 1697 ha valmennusmetsä 0 % 8 ha maisemametsä 7 % 318 ha erityisalue 1 % 40 ha suojelualue 12 % 521 ha Asukkaiden asuinympäristön kannalta tärkeimmät luokat ovat lähimetsät sekä ulkoilu- ja virkistysmetsät. Ne sijaitsevat lähellä asutusta. Hoitoluokista ja hoidon periaatteista on kerrottu enemmän metsien hoidosta kertovassa kappaleessa 11.2.1. Yksityisten maa-alueista ei vastaavaa luokitusta ole tehty. Suurin osa yksityisten omistamista metsäalueista sijaitsee kuitenkin kauempana kaupungin keskustasta, mm. Taka-Keljossa, ja ne ovat luonteeltaan lähinnä talousmetsiä. 6.3.2 Pellot, maisemapellot, laidunalueet, viljelypalstat ja niityt Pellot Jyväskylän kaupungissa on noin 100 ha viljeltyä peltoa, josta noin puolet omistaa Jyväskylän kaupunki. Kaupungin pellot on vuokrattu yksityisille viljelijöille, alueiden hallinnoinnista huolehtii tonttiosasto. Suurin kaupungin omistama peltoalue sijaitsee Haukanniemessä; laajuudeltaan se on 14,8 ha. Seuraavaksi suurin peltoalue on Mannilan-Mankolan alueen pellot, 13,9 ha. Pienempiä peltoalueita ovat Mustankiven palsta Kuokkalassa 2,5 ha, Keljonlahden pellot 1,4 ha sekä Kankaan tilan pellot Kauramäessä 1,5 ha. Yksityisiä maatiloja kaupungissa on kymmenkunta. Peltoalueiltaan suurin on Viherlandia, jossa on 10,2 ha peltoja. Ruuhisen tilalla Valkeamäessä on 7,2 ha peltoa, Pakkasen tilalla Ruokkeella 3 ha, Sysmälän tilalla Keljonlahdella 6 ha, Hakalan tilalla Keljonlahdella 6 ha, Särkän tilalla Keljonlahdella 4,4 ha ja Huhtalan tilalla Etelä-Keljossa 5 ha. Lisäksi on muutamia muita pienempiä peltoalueita eri puolilla kaupunkia. Maisemapellot Maisemapeltoja katu- ja puisto-osaston hoidettavana on 5 kohdetta, jotka ovat Kortepelto, Tahkonkaari, Salontaipale, Åström ja Korpelan maisemapellot. Yhteispinta-ala kohteilla on n. 4,2 ha. Maisemapeltojen perustamisesta ja ylläpidosta vastaa katu- ja puisto-osasto. Laidunalueet Laitumina on aivan viime vuosina otettu käyttöön alueita Survo- Korpelan pohjoispuolella, Samulinniemessä sekä Lampitien ja Sivu 17
Sulkulantien risteyksessä. Lisäksi on muutama vuosikohtaisesti vaihdettava kohde. Yhteensä laidunnettavien alueiden pinta-ala v. 2006 oli 6,3 ha. Laidunalueet ovat keskittyneet Kuokkalan alueelle, jossa luontaisesti on paljon pioneerikasvustoa ja ongelmia alueiden avoimina pysymisessä. Toiminnasta huolehtii katu- ja puisto-osasto. Viljelypalstat Kaupungin kesän ajaksi vuokrattavia viljelypalsta-alueita on 4 kpl, niissä palstoja on yhteensä n. 400. Palstojen hallinnoinnista vastaa tonttiosasto. Suurin ja suosituin palsta-alue sijaitsee Survo-Korpelassa, jossa on 170 palstaa. Muut palsta-alueet ovat Kortesuo-Viitaniemen alue (101 palstaa), Keljonlahden alue (79 palstaa) sekä Haukkalan alue (41 palstaa). Palstojen kokonaismäärä on tällä hetkellä sopiva, sillä palstojen vuokrausaste on n. 80 %. Emännäntien alue on juuri poistettu käytöstä Korteniityn alueen rakentamisen takia - alueelle on osoitettu kaavassa korvaavia paikkoja, jotka voidaan myöhemmin ottaa taas palstakäyttöön. Lisäksi kaupungilla on pitkäaikaispalstoja, joita vuokrataan 4 vuodeksi kerrallaan. Niillä on mahdollisuus monivuotisten kasvien viljelyyn. Pitkäaikaispalstat sijaitsevat Sulkurannassa (60 palstaa), Nenäinniemessä (Naattia, 18 palstaa) sekä Säynätsalon pääsaaressa (Kilkitniemi, 9 paikkaa). Myös Muuratsalon Pajukannassa on palstoja. Niiden vuokraamisesta huolehtii Säynätsalon kaupunginosasihteeri. Könkkölän alueelta vuokrataan palstoja kaupungin työntekijöille. Mäyrämäen Pirunkorven alueen palstoja ylläpitää Mäyrämäen asukasyhdistys. Niityt Perinteisen maatalouskulttuurin synnyttämistä niityistä kaupungissa on jäljellä enää viimeiset rippeet. Niittyalan määrää on kuitenkin muutamin paikoin mahdollista lisätä. Kotasen leirikeskuksen pohjoislaidalla on kolme pientä niittyaluetta, yhteensä joitakin kymmeniä aareja, Haukanniemen pohjoiskärjessä on metsitetty niittyala, jonka vielä voisi hyvinkin ennallistaa kukkaniityksi, ja myös Kuokkalasta löytyy rehevän ruohokasvuston valtaamia, mutta ei kuitenkaan metsittyneitä niittyalueita, joita olisi mahdollisuus palauttaa ennalleen. Niittyjen hoito ei ole tällä hetkellä suunnitelmallista, eikä niistä vastaa oikein mikään taho kaupungissa. Katu- ja puisto-osasto voisi hoitaa ko. alueet osana luonnonmukaisten alueiden hoitoa. Hoidosta voisi vastata myös ympäristöosasto, mikäli sille osoitettaisiin hoitoon tarvittavat resurssit. Metsittyvät / pusikoituvat alueet Hoidettujen peltojen ym. lisäksi kaupungissa on jonkun verran vanhoja peltoja ja niittyjä, jotka ovat umpeutumassa. Niiden tarkkaa määrää ei ole tiedossa. JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Sivu 18
JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET 6.4 Rakennetut viheralueet 6.4.1 Rakennetut puistot Rakennettuja puistoja ovat: toiminta-, oleskelu-, edustus-, leikki-, koira-, skeitti- ja teemapuistot. Toimintapuistot Toimintapuistot ovat nimensä mukaisesti suhteellisen laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia. Niissä on yleensä aina leikkitoimintoja, mutta sen lisäksi mm. kenttiä, skeittipaikkoja tai oleskelualueita. Toimintapuistot saattavat muodostaa yhdessä liikuntapalvelukeskuksen liikuntapuiston kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Toimintapuistotasoisia kohteita on tällä hetkellä 11 kpl. Toimintapuistojen määrää on ohjelmoitu osana katu- ja puistoosaston laatimaa viherpalveluohjelman ensimmäistä osaa (leikkipalvelut). Niiden määrää on tavoitteena nostaa. Kun suunniteltu maankäyttö on mm. Valkeamäessä ja Majanorossa toteutunut, on toimintapuistoja ohjelman mukaan 18 kappaletta. Leikkipuistot Leikkipuistoja vuoden 2006 lopussa oli 81 kpl (mukaan lukien edellä jo mainitut toimintapuistokohteet). Näistä talvisin hoidetaan 28 kpl. Nykyiset leikkipuistot on jaettu kolmeen eri tyyppiin: toimintapuistot, korttelipuistot ja pienpuistot. Korttelipuistoja on tällä hetkellä 63 kpl ja pienpuistoja 12 kpl. Jako perustuu alueiden kokoon ja sisältöön; toimintapuistot ovat laajimpia ja monipuolisimpia. Tulevaisuudessa viherpalveluohjelman mukaisesti on ajateltu keskittää toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin ja aivan pienimmät kohteet (pienpuistot) jäävät kokonaan pois. Pienpuistot joko poistetaan tai niistä kehitetään korttelipuistoja. Tehdyn viherpalveluohjelman mukaan leikkipuistojen määrä vaihtelee tulevina vuosina rakennettavien ja poistuvien määrän muuttuessa, mutta kokonaismäärä on tavoitteena säilyttää suunnilleen nykyisellään. Edustuspuistot Edustuspuistoalueiksi luokiteltavat alueet sijaitseva keskustan Sivu 19
tuntumassa, ja ne ovat Kirkkopuisto, Lounaispuisto, Cygnaeuksenpuisto, Mattilanniemi sekä vanha asemapuisto. Uusi edustuspuisto rakentuu parhaillaan Lutakkoon. Skeittipuistot ja -paikat Skeittipuistoja on tällä hetkellä kolme kappaletta. Lisäksi skeittaajat käyttävät epävirallisia paikkoja mm. katujen kääntöpaikoilla ja pysäköintialueilla. Skeittipuistojen ohjelmointi on valmistunut. Siinä on esitetty muutaman uuden skeittipuiston ja paikan rakentamista sekä kaupunkiskeittipaikan toteuttamista Sepänaukiolle. Koirapuistot ja muut koirapalvelut Koirapuistoja Jyväskylässä on yksi. Koirapalveluiden ohjelmoinnissa on esitetty kahden uuden koirapuiston rakentamista seuraavan 10 vuoden aikana. Näiden lisäksi on tulossa kaksi koirille osoitettua uittopaikkaa. Koirien harrastajille osoitettuja kenttiä on yksi Aholaidassa. Lisäksi agilityn harrastajat ovat vuokranneet alueen Killeriltä käyttöönsä. Oleskelupuistot Erilaisia lähinnä oleskeluun tarkoitettuja puistoja on kaupungissa noin 30 kpl. Viherpalveluohjelman osuus koskien mm. oleskelupuistoja on käynnistynyt v. 2006 lopulla, minkä jälkeen kohteiden määrä ja luonne tarkentuu. Oleskelupuistoilla tarkoitetaan hoidettua viheraluetta, jota käytetään lähinnä vapaamuotoiseen oleskeluun tai esim. läpikulkuun. Varustus alueilla on vaatimatonta. Kohteet ovat usein varsin pienialaisia, mutta laajojakin oleskelupuistoja on, esimerkkinä tästä Viitaniemen nurmialueet. Oleskelua palvelevia alueita ovat myös mm. leikkipuistot ja luonnonmukaiset viheralueet. Teemapuistot Teemapuistoja ovat Könkkölän kunnallistekniikkamuseon alue sekä Viitaniemen liikennepuisto. 6.4.2 Liikunta- ja urheilualueet Suuret urheilu- ja liikunta-alueet sekä liikuntapuistot Hippoksen ja Laajavuoren alueet ovat seudullisesti merkittäviä urheilukeskuksia, joissa on useita erilaisia liikunta-alueita ja -toimintoja. Laajavuoren alueen toiminnoista vastaa Laajavuori Oy, joka on vuokrannut alueet kaupungilta. Sippulanniemessä on golf-seuran ylläpitämä 9-reikäinen golf-kenttä. Halssilan Hiihtomaassa on mm. pulkkamäkiä. Alueellisia liikuntapuistoja on 9 kpl (Viitaniemessä, Halssilassa, Huhtasuolla, Kypärämäessä, Keljonkankaalla, Kotalammella, Lehtisaaressa, Lohikoskella ja Yrttisuolla). Liikuntapuistot ovat keskenään eri tasoisia, mutta ajatuksena niissä on keskittää samalle alueelle esim. useampia kenttiä. Lisäksi niissä kaikissa on huoltorakennus. Liikuntapuisto voi muodostaa yhdessä katu- ja puisto-osaston toimintapuiston kanssa yhden ison kokonaisuuden (näin on mm. Kotalammella, Lohikoskella ja Yrttisuolla). JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Sivu 20
Hippoksen ulkoalueet 85 835 Harjun kenttä 49 800 Vehkalammen kenttä 8 900 Viitaniemen liikuntapuisto 71 641 Muut alueelliset liikuntapuistot 165 000 Uimarannat 40 000 Retkiluistelurata 40 000 JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Ulkoliikunta-alueiden käyttäjämääriä v. 2004 urheilukenttiä. Niistä osa sijaitsee jo edellä mainituissa liikuntapuistoissa. Nämä ovat liikuntapalvelukeskuksen hallinnassa, ja he jakavat niille vuoroja. Yleisurheilukentät ovat Harjulla keskustan tuntumassa sekä Säynätsalon pääsaarella. Pienempiä hiekkapäällysteisiä pallokenttiä on sekä liikuntapalvelukeskuksen että katu- ja puisto-osaston hallinnassa. Osa niistä sijaitsee toiminta- ja liikuntapuistoissa tai korttelileikkipaikkojen yhteydessä. Lisäksi Tilapalvelun hallinnassa on koulujen kentät. Liikuntapalvelukeskuksen hallinnassa olevia pallokenttiä on 17 kpl, niistä kuusi on pääosin varattu pesäpalloilijoiden käyttöön ja loput 11 jalkapalloilijoiden käyttöön. Samaa kenttää ei ole järkevää varata sekä pesäpalloilijoille että jalkapalloilijoille. Lisäksi liikuntapalvelukeskus jakaa jalkapalloilijoille vuoroja Tilapalvelun hallinnassa oleville Kortepohjan koulun kentälle, Pohjanlammen kentälle sekä Viitaniemen koulun kentälle. Kentät Jyväskylässä on nykyisin yhteensä 125 erilaista kenttäaluetta, joista 67 on asukkaiden vapaassa käytössä. Isompia jalkapallonurmikenttiä on 7 kpl, joista 2 on myös yleis- Koulujen yhteydessä on yhteensä 18 kenttää. Tilapalvelu hoitaa kenttiä kesäisin. Talvisin jäädytettävien kenttien (11 kpl) hoito on katu- ja puisto-osastolla, paitsi Säynätsalon pääsaaren koulun ja Muuratsalon koulun kentän hoitaa liikuntapalvelukeskus. Edellisessä kappaleessa mainittujen kolmea koulun kenttää lukuun Sivu 21
ottamatta koulujen kentät on vapaasti käytettävissä kouluaikojen ulkopuolella. Pohjanlammen ja Keltinmäen koulukeskuksiin on rakennettu ns. ministadion tilapalvelun ja liikuntapalvelun yhteistyönä. Ministadion on keinonurmipintainen, laidoilla varustettu n. 12x20 metriä kokoinen pelialue. Näihin ei jaeta vuoroja vaan ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Katu- ja puisto-osaston yleis- ja lähikenttiä on yhteensä 62 kpl. Näille kentille ei jaeta vuoroja eli ne ovat vapaasti kenen tahansa käytettävissä lukuun ottamatta Huhtaniemen ja Mannilan kenttiä, joille asukasyhdistykset jakavat vuoroja. Jäädytettäviä kenttiä näistä on 27 kpl. Kenttien osalta on vuoden 2007 alkupuolella valmistumassa viherpalveluohjelma, jossa esitetään joitakin muutoksia olemassa olevaan palveluverkostoon. Jääkaukaloita on kaupungissa yhteensä 10 kpl ja niitä ylläpitää liikuntapalvelukeskus. Osa näistä on kesäisin jo edellä mainittuja hiekkakenttiä, osassa on tenniskentät ja osassa ei ole kesäkäyttöä ollenkaan. Kaupungissa on lisäksi joitakin erityislajeja palvelevia kenttiä. Niistä vastaa liikuntapalvelukeskus. Kaupungin ylläpitämiä tenniskenttiä on 5 kpl. Lentopallokenttiä on 1 kpl, rantalentopallokenttiä 8 kpl, koripallokenttiä 3 kpl sejä jousiammuntaratoja 1 kpl. Lisäksi mm. yhdistykset huolehtivat joistakin kentistä, mm. tenniskentistä ja rantalentopallokentistä. Retkiluistelurata Jyväsjärvelle jäädytetään talvisin retkiluistelurata. Uimarannat, uimapaikat ja avantouintipaikat Uimarantoja kaupungissa on viisi kpl: Tuomiojärvi, Köhniö, Lohikoski, Sääksjärvi ja Tikka. Ne ovat liikuntapalvelukeskuksen vastuulla. Jokaisella uimarannalla järjestetään lasten uimakoulutoimintaa. Rantojen uimavalvontaa ei järjestetty aiemmasta poiketen kesällä 2006. Uimapaikat ovat pienempiä kohteita ja niistä vastaa katu- ja puisto-osasto. Niitä kaupungissa on tällä hetkellä 26 kpl. Vasta valmistuneessa viherpalveluohjelman uimapaikat-osuudessa on esitetty 9 uimapaikkaa lakkautettavaksi sekä rakennettavaksi 3 uutta paikkaa. Avantouintipaikkoja Jyväskylässä on 6 kpl, ne sijaitsevat liikuntapalvelukeskuksen hallinnoimien uimarantojen sekä Tuomiojärven lakkautetun leirintäalueen uimarannan yhteydessä. Paikkojen ylläpito on yhdistyksillä. 6.4.3 Kävelykatu, torit ja aukiot Kävelykatu, torit ja aukiot ovat pääosin keskustassa sijaitsevia ulkoalueita. Ydinkeskustan urbaani virkistysympäristö syntyy kävelykadulle. Myös tori on varsinkin kesäisin keskeinen kohtaamisja oleskelupaikka. Kuokkalan keskustassa on myös tori. JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Sivu 22
JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Aukioita kaupungissa on 6 kpl: Sepänaukio, Jaroslavlin aukio Viitaniemessä, Eskilstunan aukio, Messutori ja Ympyrätori Paviljongin ympäristössä ja Tikan tori Kuokkalassa. Lisäksi olemassa olevissa ja tekeillä olevissa kaavoissa on osoitettu uusia aukiovarauksia. Vuoden 2007 alusta on käynnistymässä viherpalveluohjelman osuus koskien mm. aukioita ja toreja. 6.4.4 Vesiliikennealueet Viheralueilla ja virkistysympäristöissä merkittävä kokonaisuus muodostuu satama-alueista sekä venevalkamista. Ne ovat katuja puisto-osaston vastuulla. Kaupungin ylläpitämiä satamia on kaksi: Lutakko sekä Säynätsalon Saunaranta. Lisäksi Säynätsalon Juurikkaniemessä on yksityisen ylläpitämä satama. Kaupungin ylläpitämiä venepaikkoja on kaiken kaikkiaan noin 2100. Laituripaikkoja on reilut 600, joista noin puolet on Lutakossa. Soutuvenepaikkoja on n. 1500. Niistä vajaa 500 on Tuomiojärvellä, reilu 200 Palokkajärvellä, vajaa 100 Jyväsjärvellä sekä Päijänteellä reilut 700, joista n. 150 Säynätsalossa. Veneiden talvisäilytyspaikkoja on kolmella eri alueella (Rauhalahdessa Jyväsjärvellä, Pekonniemessä Päijänteellä sekä Louhunsalmessa Säynätsalon Lehtisaaressa). Niille mahtuu yhteensä noin 200 venettä. Rauhalahden talvisäilytysalueesta ollaan tulevaisuudessa luopumassa. Pekonniemen paikka poistunee Keljonlahden voimalan rakentuessa. 6.4.5 Liikenne- ja katuvihreä Liikennevihreän rakentamisesta maanteiden varsille sekä niiden hoidosta vastaa pääsääntöisesti Tiehallinto. Viherympäristön kannalta keskeisimmät tieympäristöt ovat moottoriteiden varret ja Rantaväylä. Maanteitä kaupungin alueella on yhteensä noin 124 km. Katuviheralueet kuuluvat katu- ja puisto-osaston hallintaan. Katuviheralueita ovat kaupungissa katujen varret ja keskisaarekkeet, sekä kevyenliikenteenväylien reuna-alueet. Määrällisesti niitä on noin 250 ha. 6.5 Julkisten rakennusten pihat Sivu 23
Tilapalvelun hallinnoimia julkisten rakennusten pihoja on yhteensä 119 kpl. Virastorakennusten pihoja on 6 kpl, opetusrakennusten 28 kpl, liikunnan rakennuksia 2 kpl, terveydenhoitorakennuksia 2 kpl, huoltolaitosrakennuksia 16 kpl, päiväkoteja 33 kpl, kokoontumisrakennuksia 20 kpl ja muita rakennuksia 12 kpl. Julkisten rakennusten pihojen kokonaispinta-ala on 45,6 hehtaaria. Pinta-alallisesti eniten on opetusrakennusten pihoja (n. 22 ha), päiväkotien pihoja (7,4 ha), kokoontumisrakennusten pihoja (n. 4,9 ha) sekä huoltolaitosrakennusten pihoja (n. 4,5 ha). Tässä viherpolitiikassa ei ole mukana muiden tahojen hallinnoimia julkisten rakennusten pihoja. 6.6 Erityispuistot ja -viheralueet Leirintäaluetta ei kaupungissa enää ole. Laajavuori Oy ylläpitää omalla alueellaan asuntovaunualuetta. Hautausmaita kaupungissa on Taulumäellä sekä Seppälänkankaalla. JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Kaupungissa on yksi siirtolapuutarha Kuokkalan Sulkurannassa. Siellä on 136 mökkiä. Alue on kaupungin omistama, mutta vuokrattu siirtolapuutarhayhdistykselle. Kaupungilla on taimitarhoja enää kaksi: Rauhaniemi (3,3 ha) ja Mannila (2,1 ha). Tulevaisuudessa kaupungilla on ajatuksena luopua kaikesta omasta taimituotannosta. Rauhaniemi ja Mannila tulevat jäämään rakentamisen alle. Kuokkalan kartanon entisestä taimitarha-alueesta kehitetään puulajipuistoa, niin kuin on tehty jo aiemmin tuotannosta jääneillä taimitarha-alueilla Kuokkalassa (Ruulahdentie, Sulkuranta, Auratie ja Salmiranta). Jyväskylässä ei ole kasvitieteellistä puutarhaa. Sellaisen rippeet on nähtävissä yliopiston kampusalueella päärakennuksen vieressä, mutta kyseistä aluetta ei ole hoidettu, ja se on päässyt rappeutumaan. Sivu 24
JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Kaupungin alueella on muutamia dendrologisia puistoja eli erilaisia lajeja esitteleviä alueita. Osin ne ovat perua 80-luvulla tehdystä viheraluepuutarha-selvityksestä, jonka pohjalta kaupunkiin on sekä kaupungin että yliopiston alueille toteutettu kohteita (mm. havupuita ja pensaita esittelevä puisto Sepänaukion vieressä, pajukokoelmat Rantaraitin varressa Aholaidan edustalla tai Mattilanniemen alueet, joilla kasvaa mm. leppiä ja kuunliljoja). Muita lajipuistoja ovat ruusupuisto Keski-Suomen museon lähellä sekä alppiruusupuisto Keltinmäessä. Dendrologisia puistoja ollaan kehittämässä myös joistakin vanhoista kaupungin taimitarha-alueista. Vuoden 2007 alusta on käynnistymässä viherpalveluohjelma koskien mm. dendrologisia puistoja. Jyväskylässä on viisi matonpesupaikkaa. Ne ovat Jyväsjärven (Halssila) ja Keljonlahden (Sippulanniemi) rannalla sekä Kangasvuoressa, Keljonkankaalla ja Säynätsalon Pesulatiellä maalla olevat pesupaikat. 6.7 Luonnonsuojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet Karttaan on merkitty vihreällä värillä ne kaupunkiluonnon kohteet, joiden säilyttämiseksi enemmän tai vähemmän luonnontilaisena on olemassa jonkinasteinen maankäytön suunnittelua sitova taikka ohjaava juridinen päätös. Tällaisia päätöksiä ovat ympäristökeskuksen (aiemmin lääninhallituksen) luonnonsuojelulain 24 :n ja 30 :n nojalla tekemät päätökset, EU:n komission päätös Natura-alueista sekä kaupungin tai valtion viranomaisen yleis- ja asemakaavoja koskevat hyväksymispäätökset. Kartta ei sisällä ao. luontokohteiden ympärille mahdollisesti tarvittavia suojavyöhykkeitä eikä tämän selonteon luvuissa 6.7.3 ja 6.7.4 esiteltyjä kohteita (vesilain mukaiset ja metsäsuunnitelman kohteet). Sivu 25
6.7.1 Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet Kaupungissa on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja suojelualueita kymmenen kappaletta. Keski-Suomen lääninhallitus on tehnyt rauhoituspäätökset maanomistajan hakemuksesta. Kukin päätös sisältää määräykset alueen luonnon suojelemisesta ja hoidosta. Nykyisin ao. päätökset tekee Keski-Suomen ympäristökeskus luonnonsuojelulain 24 :n pohjalta. Kaikki kohteet ovat nykyisin kaupungin omistamalla maalla. Laajavuoren suo (räme) 1,0 ha 1977 Riihilammen suoalue 2,2 ha 1977 Tourujoen laakson osa 1,0 ha 1981 Kärppäkiven lehto 0,5 ha 1982 Laajavuoren takainen suo (korpi) 2,7 ha 1987 Haukkalantien lehto 1,0 ha 1987 Sarvivuoren purolaakso 2,6 ha 1987 Sallaajärven aarnialue 24,5 ha 1989 Tourujoen laakson osa 2,2 ha 1991 Ylistönrinteen lehto 6,2 ha 1994 yhteensä 43,9 ha Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoon (luonnonsuojelulain 64 ) kuuluvia kohteita kaupungissa on kolme. Näillä alueilla ei saa myöntää lupaa sellaisen hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, joka merkittävästi heikentää luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on ohjelmaan sisällytetty. Natura-alueet ovat: Härkösuo Ylistönrinne-Kylmänoro Eeronlahti-Rautpohjanlahti yhteensä 17,6 ha 15 ha ( 6,2 ha ylemmässä taulukossa) 43 ha vesineen 69,4 ha (lisänä yllä olevaan taulukkoon) Luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamina suojeltujen luontotyyppien alueina kaupungissa on neljä lehmusmetsikköä, ne sijaitseva kaikki Säynätsalossa. Alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Kinkovuori Paljaspää Satasarvinen Kontinrinne yhteensä 6.7.2 Yleis- ja asemakaavojen kohteet 0,537 ha 0,347 ha 0,074 ha 1,48 ha 2,44 ha Kaupungin vahvistettuihin asemakaavoihin sisältyy kaavamerkinnöin SL, SL-1, VL/s, s ja luo ja kaavamääräysten mukaisesti luonnonoloiltaan säilytettävinä seuraavat 15 kohdetta (päällekkäisyydet edellä mainittujen kanssa pois luettuna): Ohjelmakaari Pitkäruoho Roninmäen Vuorilampi Roninmäen kuusikko Kuolemankuopat Kaijanlampi Jokipakannotkon alajuoksu Kekkolan puronvarsi Haukkalantien lehto Haukkalantien kallio Haukkalantien ranta Syväoja Könkkölänmäki Killeri Pysäkkivuori yhteensä 1,0 ha 4,9 ha 5,4 ha 1,3 ha 9,4 ha 3,7 ha 0,9 ha 0,6 ha 1,7 ha 2,9 ha 2,1 ha 0,6 ha 6,9 ha 8,4 ha 0,5 ha 50,3 ha Yllä olevista monet on merkitty myös yleiskaavoihin. Mainittujen lisäksi oikeusvaikutteisista osayleiskaavoista (Laajavuori, Taka- Keljo, Sippulanniemi, Mannila) löytyy vielä lisää seuraavat SL- ja S-kohteet ja alat: JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Sivu 26
JYVÄSKYLÄN VIHERALUEET Syväoja Taka-Keljon 13 kohdetta Jokipakan notko Niemijärven suo Niemijärven laskupuron metsä Mannilan säästömetsä (luo-merkintä) yhteensä 3,5 ha 21 ha 1,3 ha 5,4 ha 1,6 ha 3,7 ha 36,5 ha Kaupungin ohjeellisista yleiskaavoista ja Keski-Suomen maakuntakaavasta löytyy edellisiin sisältymättöminä suojelualueina tai sellaisen osina seuraavat: Syväoja 1,5 ha Laajavuoren oyk 1984 Jokipakannotko 7,5 ha Keljonkankaan oyk 1988 Sarvivuoren purolaakso 2,1 ha Keljonkankaan oyk 1988 Pysäkkivuoren räme 2,4 ha Seppälänkankaan oyk 2001 Vähä-Urtti 23 ha maakuntakaava yhteensä 36,5 ha Yhteenvetona on todettavissa, että kaupungissa on alkuperäisluonnon suojelemisen tarkoituksessa varattu alueita eri keinoin yhteensä 239 ha. Määrä on 1,7 % kunnan pinta-alasta ja 2,3 % kunnan maa-alasta. 6.7.3 Vesilain vaatimukset Vesilain 1 luvun 17-17 b :n mukaan saman luvun 2 :n mukaista vähäistä vesiuomaa taikka lähdettä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Kaupungissa on ao. purouomaa noin 40 km. Oletuksin, että määrästä 30 km on luonnontilaista ja purouoman luonnontilaisena säilyminen edellyttää 5-10 metrin levyisen maakaistaleen säilyttämistä luonnontilassa, tulee vaatimuksen pohjalta suojelun piiriin pinta-alaa 15-30 ha. 6.7.4 Metsäluonnon kohteet Kaupungin metsäsuunnitelmaan on sisällytetty lukuisa määrä metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle jätettäviä alueita (suojelualue-hoitoluokka). Niiden säilyttämisperusteena on sekä kaupungissa tehdyt luontoselvitykset että metsälain 10. Metsälain mukaan metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen (lähteet, purot, lampien lähiympäristöt, korvet, lehdot, jyrkänteet alusmetsineen, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat) hoito- ja käyttötoimen- Sivu 27