Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Samankaltaiset tiedostot
Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kasvuohjelmaseminaari

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Kymmenen askelta huippusatoon

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Lisälannoitus kasvukaudella

Kasvuohjelmaseminaari

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Karjanlannan hyödyntäminen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kaura vaatii ravinteita

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

RaHa-hankeen kokemuksia

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kerääjä- ja aluskasvit

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä , Jokioinen Patrik Erlund, NSL

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Myllyvehnän lannoitus AK

Viljely ilman glyfosaattia

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Transkriptio:

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 7.2.2018 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola marja.jalli@luke.fi Mukana: Luke Bayer Crop Science Hankkija Oy Helsingin Yliopisto Yara Suomi Oy Hankkeen kesto: 2017-2019 1 Teppo Tutkija 8.2.2018

Jos kasvinterveydestä ei huolehdita, seurauksena on kasvuston kunnon heikentyminen tai jopa täydellinen tuhoutuminen, jolloin merkittävä osa kasveille annetuista ravinteista jää käyttämättä ja riski ravinnepäästöihin kasvaa (KARA hanke 2010). Viljelykasvin tasapainoinen ravinteiden saanti voi vähentää taudinaiheuttajien haittavaikutuksia. Taustalla on useita vaikutusmekanismeja: puolustusmenetelmät, parempi juuriston kehitys, nopea kasvu kompensoi, suora vaikutus taudinaiheuttajaan 2 8.2.2018

Fungisidikäsittelyn vaikutus verkkolaikun runsauteen ja ohran ravinteiden käyttöön (kenttä) kontrolli fungisidi1 fungisidi2 Tilastolliset erot verkkolaikku-% 75.0 20.0 5.5 <0.001 *** sato (kg/ha) 5769 6948 7972 0.002 ** N (% kuiva-aineesta) 1.64 1.56 1.55 0.258 P (mg/kg) 3.66 3.66 3.67 0.666 kokonais-n (kg/ha) 94.2 109.0 124.3 0.023 * kokonais-p (kg/ha) 21.1 24.9 29.3 0.007 ** kg/ha 160 140 N-sato kg/h 35 30 P-sato 120 25 100 80 60 40 20 0 kontrolli fungisidi 1 fungisidi 2 20 15 10 5 0 kontrolli fungisidi 1 fungisidi 2 KARA-hanke 2010

Juolavehnä on kesäkuun lopun mittauksissa ottanut kuiva-ainepainoonsa nähden enemmän mangaania kuin ohra Lähde Yara Suomi ja Bayer Crop Science 4 8.2.2018

Terve Kasvi Selvittää, mitkä toimintatavat vahvistavat positiivisia kytkentöjä kasvinterveyden ja ravinteiden käytön tehokkuuden välillä viljoilla ja nurmikasveilla. Lisää tilatasolle, mallinnukseen ja ravinnetaselaskelmiin soveltuvaa tietoa ja tunnuslukuja kasvinterveyden vaikutuksesta ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen, edistää tuotannon kannattavuutta ja vähentää ravinnehävikeistä aiheutuvia ympäristöriskejä. 5 8.2.2018

Työpaketit TP1 Kasvinterveyden vaikutus peltokasvien ravinteiden hyödyntämiseen Mikä on rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten vaikutus viljakasvien satoon ja sadon laatuun sekä pellolta sadon mukana poistuviin ravinnemääriin, lähinnä typen ja fosforin osalta? TP2 Rikkakasvitorjunnan ajoitus rikkakasvit ravinnesyöppöinä (viljat, nurmet) Miten rikkakasvit ja viljelykasvi kasvavat ja käyttävät ravinteita ja miten rikkakasvien torjunnalla voi säästää ravinteita viljelykasvin käyttöön? Työpaketissa saadaan rikkakasvi/vilja -lähtöaineistoa simulointimallien (mm. WOFOST, CATIMO) tueksi TP3 Resilienssiä tasapainoisella lannoituksella Mikä on ravinnetasapainon ml. hivenravinteet, vaikutus viljelykasvien kestävyyteen vaikeasti hallittavia taudinaiheuttajia vastaan (nurmikasvit, punahome)? TP4 Maan terveys kasvinterveys ravinteiden hyödyntäminen Voidaanko kasvin kasvua edistävää luontaista maaperämikrobistoa suosia viljelytoimenpiteiden valinnalla. Erityisesti keskitytään viljelykierron ja muokkausmenetelmien vaikutuksiin. TP5 Kustannuslaskelmat Mikä on kasvinsuojelu- ja lannoitustoimien vaikutus vilja- ja nurmituotannon talouteen (TP1-TP4)? 6 8.2.2018

Tuotoksia ympäristön tilan parantamiseen ja parempaan politiikkaohjaukseen Tietoa, kasvinsuojelun potentiaalisesta vaikutuksesta satokomponenttien mukana poistuvaan ravinnemäärään ja peltolohkojen ravinnetaseisiin, miten viljelykasvin ravinteiden otto muuttuu kasvintuhoojien vioittamassa kasvustossa. Rikkakasvien torjunnan tarkentaminen niin, että annetut ravinteet päätyvät tehokkaammin viljelykasvin käyttöön. Tietoa ympäristötekijöiden (esim. maaperämikrobisto, lämpötila) vaikutuksista ravinteiden käytön tehokkuuteen. Indikaattoreita viljojen kasvintuhoojien vaikutuksesta ravinteidenkäytön tehokkuuteen elinkaarianalyysien käyttöön. Tietoa kasviravinteiden mahdollisuuksista viljojen punahomeen ja nurmikasvien lehtilaikkutautien esiintymisen hillitsijänä. Tietoa päätöksenteon tueksi kasvinterveyden merkityksestä ravinnepäästöjen muodostumisessa ja mahdollisuuksista vähentää ravinnepäästöjä. Tuloksia voidaan soveltaa myös luonnonmukaisessa tuotannossa, erityisesti satokasvien ja ympäristötekijöiden sekä kasvintuhoojien vuorovaikutuksen osalta. 7 8.2.2018

Kiitos Lämpötilan vaikutus ravinteiden ottoon timoteilla ja nurminadalla 31.1.2018 8 8.2.2018