HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2017 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestyäkseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jokaisen organisaation jäsenen, niin esimiehen kuin työntekijänkin täysimittaista työpanosta. Henkilöstöjohtamisen ja erityisesti ikäjohtamisen merkitys korostuu muutostilanteissa. Henkilöstöjohtaminen on jokaisen esimiehen yksi keskeisemmistä tehtävistä. Henkilöstölähtöisen kehittämisen merkitys tulee huomioida, kun talouden tasapainottamiseksi haetaan uusia tapoja ja malleja eri työprosessien hoitamiseen. Lieksan kaupungin strategiassa 2030 osaava henkilöstö on yksi keskeinen strategian painopistealueiden toteutumiseen vaikuttava tekijä. Osaava henkilöstö kytkeytyy strategian painopistealueisiin seuraavasti: elinvoima osaava henkilöstö tuottaa hyvinvointia talous ja omistajaohjaus osaava henkilöstö luo tuottavuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä kestävän kehityksen kautta Hyvinvointi kuntalaiset saavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita Osallisuus ammattitaitoinen henkilöstö kuuntelee kuntalaisia herkällä korvalla Strategian taustalla on positiivinen käsitys henkilöstöstä, joka on vastuuntuntoinen ja haluaa tehdä hyvää työtä. Lisäksi strategiassa korostetaan jokaisen työntekijän vastuuta hyvän työilmapiirin luomisesta ja ylläpitämisestä sekä työn arvostamisen tärkeyttä. Toimintaympäristön muutoksessa kaupunki joutuu välttämättä sopeuttamaan toimintojaan. Henkilöstöpolitiikan osalta sopeuttaminen voidaan toteuttaa avoimen ja laajan yhteistyön ja positiivisen asenteen kautta. Henkilöstökertomus kuvaa kaupungin henkilöstövoimavarojen määrää, laatua, kustannuksia ja kaupungin strategian toteutumista henkilöstövoimavarojen näkökulmasta. HENKILÖSTÖ Jatkuvana tavoitteena on ohjata henkilöstövoimavarat vastaamaan toimintaympäristön muutosta. Haasteina ovat sopeuttaminen, henkilöstön ikääntyminen, henkilöstörekrytoinnissa kohdattavat haasteet, ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen sekä jatkuvan muutoksen hallinta. Ammattitaidon kehittämiseen liittyvään henkilöstön täydennyskoulutukseen tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta. Suunnitelmallisuus lisääntyy erityisesti kokonaisvaltaisen henkilöstösuunnittelun kautta. Tässä henkilöstökertomuksessa on aiempaa vähemmän vertailutietoa edellisiin vuosiin, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön siirtyminen Siun soten organisaatioon vuoden 2017 alusta alkaen muutti kaupungin henkilöstömäärää ja rakennetta merkittävällä tavalla. 1
SEURAAVAAN TAULUKKOON ON KOOTTU TIETOJA PALVELUKSESSA OLEVAN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄSTÄ 31.12. 2003 31.12.2017 Vuosi Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä 2003 848 73 175 20 1 116 2004 798 55 152 5 1 010 2005 793 74 193 5 1 065 2006 776 71 144 0 991 2007 760 86 146 4 996 2008 761 88 140 6 995 2009 750 96 157 3 1 006 2010 750 92 155 12 1 009 2011 713 120 173 10 1 016 2012 708 135 177 6 1 026 2013 689 112 155 5 961 2014 664 143 170 5 982 2015 679 135 151 8 973 2016 679 106 164 11 960 2017 313 14 119 16 462 Kaupungin palveluksessa 31.12.2017 olleen vakinaisen henkilöstön määrä on laskenut huomattavasti vuoteen 2016 verrattuna, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö siirtyi Siun soten palvelukseen 1.1. 2017 alkaen. Erityisesti sijaisten määrässä on tapahtunut henkilöstön määrän kokonaismuutokseen verrattuna suuri pudotus, joka kertoo siitä, että sosiaali- ja terveystoimessa oli paljon sijaisuuksia tekevää henkilöstöä. Määräaikaisen henkilöstön määrän muutos on suhteellisesti pienempin kuin kokonaismuutos. Suurin yksittäinen määräaikaisessa työsuhteessa oleva henkilöstöryhmä on kansalaisopiston tuntiopettajat. 1 300 1 100 900 700 500 Työllistetyt Määrä-aikaiset Sijaiset Vakinaiset 300 100-100 200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017 2
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUALUEITTAIN Palvelualue Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yht. Kaupunginhallitus 4 4 Elinvoima 11 1 2 16 30 Hallinto 21 1 22 Osakeyhtiöön siirtyvät toiminnot 31 1 7 39 Liikelaitoksiin siirtyvät toiminnot 29 1 30 Hyvinvointi 209 11 107 327 Tilitoimisto 8 1 1 10 Yhteensä 313 14 119 16 462 N. 71 % kaupungin henkilöstöstä työskentelee hyvinvoinnin palvelualueella, jossa työvoimavaltaisia aloja ovat erityisesti varhaiskasvatus ja opetustoimi. Lähes kaikki määräaikaiset työntekijät ovat hyvinvoinnin palvelualueen työntekijöitä. Hyvinvoinnin palvelualueen suuri määräaikaisten työntekijöiden määrä selittyy toisaalta kanslaisopiston sivutoimisten tuntiopettajien suurella määrällä ja toisaalta opetustoimen määräaikaisten vakanssien määrällä. Opetustoimessa määräaikaisia vakansseja tarvitaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten takia. Erityisesti perusopetuksen oppilasmäärässä tapahtuvat muutokset pystytään hallitsemaan tarvittavan henkilöstön määrän osalta määräaikaisilla työ- ja virkasuhteilla. Hankerahoituksella täytettävät vakanssit ovat kausiluonteisia, ja osa koulunkäynninohjaajan tehtävistä kuuluu samaan kategoriaan. Pielisen Karjalan tilitoimiston henkilöstömäärä oli 19 vielä v. 2016. Noin puolet tilitoimiston henkilöstöstä siirtyi 1.1. 2017 alkaen Siun Talous oy:n palvelukseen. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Seuraavassa taulukossa on kuvattu työajan jakautumista koko kaupungin tasolla. Sairauspoissaolojen prosenttiosuus palkkakustannuksista on 1,37 %, kun se oli vuonna 2016 1,98%. Muutosta selittää erityisesti se, että raskasta hoitoalan vuorotyötä tekevät henkilöt eivät enää ole mukana vuoden 2017 tilastoissa. Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta on 81 %, joka on 0,40 % suurempi osuus kuin v. 2016. Kaupungin panostus henkilöstön koulutukseen tulee esille vuosien 2016 ja 2017 vertailussa. Vuonna 2016 koulutuksen osuus oli 0,36 % palkkakustakustannuksista ja vuonna 2017 0,76 % palkkakustan - nuksista. työpäivät % säänn. Vuosityöaj. 1000 euroa % palkkakust. Kalenterivuoden päivät(väh. Lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät 113 570 100,00 13 262 100,00 Vähennetään - vuosilomat ja muut lomat 11 549 10,17 982 7,40 - terv.perusteiset poissaolot 4 446 3,91 182 1,37 - perhevapaat 2 041 1,80 23 0,17 - koulutus 1 678 1,48 101 0,76 - muut palkalliset poissaolot 196 0,17 21 0,16 - muut palkattomat poissaolot 2 144 1,89 - - 0,00 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 473 0,42 37 0,28 = tehty vuosityöaika 91 989 81,00 11 990 90,41 3
TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät % työajasta Lyhyet poissaolot alle 4 pv 897 4-29 pv 1798 30-60 pv 480 61-90 pv 883 91-180 pv 1561 yli 180 pv 365 Yhteensä 5984 3,91 Vuoden 2016 aikana terveysperusteisten poissaolojen osuus työajasta oli 4,75 %, joka on 0,84 % enemmän kuin vuonna 2017. Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt eniten suhteellisessa vertailussa vuoden 2016 poissaoloihin. Vuoden 2016 aikana alle 4 päivän poissaoloja oli 2 880 kalenteripäivää, 4-29 päivän poissaoloja 4 946 kalenteripäivää ja 30-60 päivän poissaoloja 2 022 kalenteripäivää. Myös yli 180 kalenteripäivää kestäneiden poissaolojen määrä väheni huomattavasti. Vuoden 2016 aikana niitä oli 2178 päivää. Vuoden 2016 aikana terveysperusteisten poissaolopäivien kokonaismäärä oli 15 531 päivää ja vuoden 2017 aikana 5 984 päivää. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE (vakituinen henkilöstö) Ikä vuosina Lukumäärä Miehet Naiset Yhteensä %-osuus alle 30 4 4 8 2,56 30-39 8 26 34 10,86 40-49 13 46 59 18,85 50-59 49 106 155 49,49 60-64 14 41 55 17,57 65 ja yli 0 2 2 0,64 Yhteensä 88 225 313 100,00 Keski-Ikä 51,13 51,62 51,49 Henkilöstön ikärakenne on pysynyt pääpiirteittäin vuoden 2016 kaltaisena, vaikka henkilöstön määrä puolittui. Alle 30-vuotiaiden osuus vakituisesta henkilöstöstä on hieman pienentynyt. Vuonna 2016 alle 30-vuotiaiden osuus oli 3,68 %. Henkilöstön keski-ikä on täysiksi vuosiksi pyöristettynä täsmälleen sama vuosina 2016 ja 2017. 4
120 Ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2017 100 80 60 40 20 Miehet Naiset 0 alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 65 ja yli Noin puolet kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä kuuluu ikäryhmään 50-59 vuotiaat. Yli 60- vuotiaiden lukumäärä kertoo siitä, että eläkepoistuma tulee olemaan lähivuosina varsin suuri. Vuosittainen eläkkeelle siirtyjien määrä tulee olemaan n. 20 henkilöä. Rekrytointitarpeen suunnittelu vaatii pitkäjänteistä, hallintokuntien rajat ylittävää henkilöstösuunnittelua. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Kaupungin organisaatiomuutos tulee hyvin esille henkilöstön vaihtuvuutta kuvaavassa taulukossa. Vuoden 2017 aikana kaupungin henkilöstöä siirtyi mm. perustetun kiinteistöyhtiön työntekijöiksi ja yhteinen tekninen toimi Nurmeksen kanssa purettiin. Teknisen toimen yhteiset työntekijät olivat Lieksan kaupungin palveluksessa. Alkaneiden palvelussuhteiden vaihtuvuusprosenttia (v. 2016 10,90) pienentää henkilöstön kokonaismäärässä tapahtunut muutos. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 7 2,24 % Päättyneet palvelussuhteet 99 31,63 % ELÄKÖITYMINEN Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 15 63,18 Osa-aikaeläkkeen alkaneet 0 Eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden keski-ikä kertoo siitä, että vanhuuseläkkeelle siirrytään pääasiassa siinä vaiheessa, kun eläköitymisikä täyttyy. Mahdollisuutta henkilökohtaisen eläkeiän hyödyntämiseen käytetään melko vähän. Vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle siirtyi 19 henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle 7 henkilöä. 5
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKELLE SIIRTYNEET Lukumäärä % vakinaisen henkilöstön määrästä Keskiikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 4 1,28 % 56,48 - osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 2 0,64 % 61,86 - kuntoutustuelle siirtyneitä 1 0,32 % 52,93 - Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 1 0,32 % 54,65 Taulukko kertoo selkeästi sen, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään ennen 60 ikävuoden täyttymistä. Hyvän ikäjohtamisen ja toimivan työterveyshuollon merkitys korostuu tässä vaiheessa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden 2016 aikana 18 henkilöä, joten lukumäärä suhteutettuna henkilöstön määrään on pysynyt samalla tasolla vuosien 2016 ja 2017 välisessä vertailussa. VARHEMAKSU JA ELÄKEMENOPERUSTEINEN MAKSU Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa - työkyvyttömyyseläkkeelle - yksilölliselle varhaiseläkkeelle - työttömyyseläkkeelle tai - kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Maksut 1000 euroa prosenttia palkkakustannuksista Varhemaksu 51 0,39 % Eläkemenoperusteinen maksu 1 195 9,24 % Varhe-maksujen osuus palkkakustannuksista on laskenut selvästi vuoteen 2016 verrattuna, jolloin varhemaksuja maksettiin 403 000 ja varhemaksujen osuus oli 1,43 % palkkakustannuksista. Eläkemenoperusteisissa maksuissa muutos on samansuuntainen. Vuonna 2016 niiden kokonaismäärä oli 3 341 000 ja osuus palkkakustannuksista 11,89 %. PALKKAUS Kunta-alan viidestä sopimusalasta on Lieksassa edustettuna neljä. Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin v. 2017 kuului 49 % (227 hlöä), kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin 38 % (177 hlöä), kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin 5,5 % (25 hlöä) ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) piiriin 32 hlöä (7 %). Sopimuksettomien osuus oli 0,5 % (2 hlöä). 6
PALKKAUKSEN RAKENNE KESKIMÄÄRIN (%-osuudet kokonaisansioista) Tehtäväkohtainen palkka KVTES Opetusala Tekniset Tuntipalkkaiset 92,3 79,27 90,74 86,65 Kokonaisansio keskim.euroa/kk 2265 3428 2979 2722 Miesten keskiansio /kk 2363 3368 2886 2736 Naisten keskiansio /kk 2247 3448 3274 - Taulukko kertoo keskimääräisen kokonaisansion ja naisten ja miesten palkkauseron sopimusaloittain. Lisäksi taulukosta saa tietoa tehtäväkohtaisen palkan osuudesta kokonaispalkasta eri sopimuksissa. Kilpailukykysopimukseen liittyvä lomarahojen leikkaus vaikutti julkisen sektorin palkkoihin vuoden 2017 aikana. Kokonaisansiot ovat pudonneet KVTES:iin kuuluvalla henkilöstöllä (- 94 /kk) ja teknisten sopimukseen kuuluvilla henkilöillä (-45 /kk). Näihin muutoksiin on lomarahaleikkausten ohella vaikuttanut myös henkilöstörakenteessa tapahtuneet muutokset. Siun soteen siirtyneen henkilöstön osalta vuorotyötä tekevillä henkilöillä ja esimiestehtävissä toimineilla henkilöillä oli keskimääräistä kuukausittaista kokonaisansiota korkeampi ansiotaso ja teknisten sopimukseen kuuluneista henkilöistä siirtyi vuoden 2017 aikana toisen työnantajan palvelukseen nimenomaan esimiestason tehtävissä toimineita henkilöitä. Teknisten sopimuksessa naisten keskimääräinen kuukausittainen kokonaisansio on kuitenkin kasvanut 45 /hlö. Opetusalalla ansiotaso on kasvanut sekä miehillä että naisilla. Kokonaisansion kasvu on 18 /kk. Opetusalalla erilaisten lisien osuus koko palkasta on n. 20 %. Tasa-arvovaltuutetun toimiston antaman ohjeen mukaan miesten ja naisten palkkaerojen sopimusaloittainen tarkastelu ei kuvaa riittävän tarkasti sukupuolten välisiä palkkaeroja. Oheisessa taulukossa on kuvattu hinnoittelukohtatason palkkauseroja sopimuksittain. 02KIR060 Kirjastopalvelujen ammattiteht KVTES Tehtäväkohtainen palkka 91,03 Kokonaisansio keskim.euroa/kk 2265 Miesten keskiansio /kk 2171 Naisten keskiansio /kk 2311 05KOU010 Koulun hoito-, ohjaus-ja kasv. KVTES Tehtäväkohtainen palkka 94,2 Kokonaisansio keskim.euroa/kk 2017 Miesten keskiansio /kk 1972 Naisten keskiansio /kk 2026 08PER070 Muiden alojen peruspalveluteht KVTES Tehtäväkohtainen palkka 96,1 Kokonaisansio keskim.euroa/kk 1878 Miesten keskiansio /kk 1880 7
Naisten keskiansio /kk 1858 99999999 Ei hinnoittelutunnusta KVTES Tehtäväkohtainen palkka 95,9 Kokonaisansio keskim.euroa/kk 4109 Miesten keskiansio /kk 4121 Naisten keskiansio /kk 4089 40304005 Peruskoulu/lehtori vanh. Ym. OVTES Tehtäväkohtainen palkka 73,43 Kokonaisansio keskim.euroa/kk 3793 Miesten keskiansio /kk 3698 Naisten keskiansio /kk 3825 40304030, Peruskoulu/luokanopett. Yl. Kor OVTES Tehtäväkohtainen palkka 75,87 Kokonaisansio keskim.euroa/kk 3399 Miesten keskiansio /kk 3313 Naisten keskiansio /kk 3418 50102014 Tehtäväkohtainen palkka/palkka Tekniset Tehtäväkohtainen palkka 90,52 Kokonaisansio keskim.euroa/kk 3297 Miesten keskiansio /kk 3253 Naisten keskiansio /kk 3429 Vertailun perusteella naisten keskiansiot ovat useimpien hinnoittelutunnusten kohdalla miesten keskiansioita korkeammalla tasolla. TVA-järjestelmään perustuvassa palkkarakenteessa ei käytännössä voi syntyä palkkaeroja sukupuolen perusteella, vaan erot muodostuvat tehtävien vaativuuden pohjalta sukupuolesta riippumatta. Henkilöstökulut yhteensä 2016 2017 Palkat ja palkkiot 28 226 920,84 13 074 793,70 Eläkekulut 8 821 094,81 3 524 704,81 Muut henkilösivukulut 1 917 559,92 593 699,39 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -389 820,25-164 422,73 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 38 575 755,32 17 028 775,17 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 222 343,27 226 530,45 Henkilöstökulut yhteensä 38 798 098,59 17 255 305,62 Henkilöstökuluissa tapahtui henkilöstön määrän vähenemisestä johtuva merkittävä alentuminen vuoteen 2016 verrattuna. Kohta henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin tarkoittaa niitä palkkoja, jotka kohdistuvat kaupungin omana työnä toteuttamiin investointikohteisiin esim. rakentamisessa. 8
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 1000 euroa v. 2016 v. 2017 Työvoimakustannukset yhteensä, 38 798 17 255 josta PALKAT, josta 28 407 13 262 - vuosiloma-ajan palkat 2 715 982 - terveysperusteisten poissaolojen 563 182 palkat, netto (Kela-korvaukset vähennetty) - perhevapaiden palkat, netto 101 23 - muut lakisääteisten/sopimusperusteisten 222 122 poissaolojen palkat TYÖNANTAJAN ELÄKE-JA MUUT 10 781 4 158 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 502 285 -työterveyshuolto 373 156 - koulutus ja muu kehittäminen 102 113 -kuntoutus -muut yhteensä -virkistys 27 16 Työvoimakustannusten ja henkilöstöinvestointien jakautuminen noudattelee henkilöstön määrässä tapahtunutta muutosta. Työterveyshuollon kustannukset pienenivät henkilöstön määrän vähenemisen takia. Henkilöstön virkistysmääräraha budjetoitiin samalle tasolle kuin vuonna 2016, mutta määrärahaa jäi käyttämättä osittain siitä syystä, että syyskuussa järjestetyn henkilöstöjuhlan kustannukset jäivät ennakoitua pienemmiksi. Kuntosalien ja uimahallin käyttöön varatut määrärahat olivat riittävällä tasolla. PALKKAUSKUSTANNUKSET VAKINAISEN HENKILÖSTÖN, MÄÄRÄAIKAISEN HENKILÖSTÖN JA SIJAISTEN OSALTA 2016 % 2017 % Vakinaisten palkat 23 403 458,02 82 % 10 858 126,74 82 % Määräaikaisten palkat 2 603 829,67 9 % 1 853 495,26 14 % Sijaisten palkat 2 611 642,32 9 % 541 052,00 4 % 100 Yhteensä 28 618 930,00 100 % 13 252 674,00 % Maksetuista palkoista 82 % kohdistuu vakinaisen henkilöstön palkkoihin kumpanakin vertailuvuonna. Vuoden 2017 aikana määräaikaisen henkilöstön palkkakulujen suhteellinen osuus oli selvästi vuoden 2016 lukemaa korkeampi ja vastaavasti sijaisten osalta matalampi. 9
HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖKYKY Henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä arvioitiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2017 työhyvinvointikyselyn avulla. Sama kysely toteutetaan vuosittain samana ajankohtana, jolloin kuluvasta vuodesta alkaen saadaan vertailukelpoista tietoa työhyvinvoinnin eri osa-alueiden kehityksestä. Työn kehittävyys 5 3,56 4 Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,32 3 2 3,61 Esimiestyö 1 3,87 Työkyky 3,38 Ergonomia ja työterveys 3,28 Optimaalinen kuormitus Vuoden 2017 kyselyn tulosten yhteenvedon perusteella voidaan todeta, että työ koetaan liian kuormittavana. Tulokset on purettu työyksiköittäin, ja yksiköiden välillä on suuria eroja. Työyksiköt ovat omien tulostensa perusteella asettaneet tavoitteita ja määritelleet toimenpiteitä niihin asioihin, jotka ovat nousseet tuloksista esille kehitettävinä asioina. Työterveyshuolto on mukana niissä yksiköissä ja prosesseissa, joiden kohdalla tulokset edellyttävät perusteellisempaa selvitystä sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamista. Työhyvinvointikyselyn tuloksista nousee yhtenä positiivisena asiana esille esimiestyön onnistuminen. Esimiehet olivat vuoden 2017 aikana omissa yksiköissään johtamassa merkittävää organisaatiomuutosta, ja erityisesti tähän taustaan nähden kyselyn tulos on hyvä. Vuoden 2018 talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin on henkilöstöhallinnon alle kirjattu tavoitteet työhyvinvoinnin eri osa-alueiden numeerisista arvioista kuluvan vuoden työhyvinvointikyselyn tuloksissa. YHTEISTOIMINTA Lieksan kaupungin ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välistä yhteistoimintaa toteutetaan yhteistoimintasopimuksen, suositussopimusten ja yhteistoimintaa varten säädettyjen lakien ja asetusten mukaisesti. 10
Edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimi kaupungin yhteistyötoimikunta, jossa oli kolme työnantajan edustajaa, viisi henkilöstön edustajaa sekä yksi asiantuntijajäsen. Yhteistyötoimikunta piti kuusi kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 39 asiakohtaa. Yhteistyötoimikunnassa mm. päivitettiin hyvän työkäyttäytymisen ohje sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, päätettiin laajan henkilöstökoulutuksen järjestämisestä sekä käsiteltiin kaupungin teknisen toimen organisaatiomuutosta ja henkilöstön siirtoa Lieksan Kiinteistöt oy:n palvelukseen. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon palvelujen kohdalla vuosi 2017 oli suuren muutoksen vuosi. Puolet kaupungin henkilöstöstä siirtyi Siun soten työterveyshuoltopalveluiden piiriin vuoden alusta lähtien. Kaupungin oman työterveyshuollon työterveyslääkäri irtisanoutui maaliskuun alustaa alkaen, ja lääkäripalvelut ostettiin Attendo oy:ltä 31.7. 2018 saakka. 1.8. lähtien Suomen Terveystalo oy vastasi työterveyshuoltopalveluiden toteuttamisesta. Työterveyshuolto järjestettiin kokonaisvaltaisena työterveyshuoltona. Tämä tarkoittaa lakisääteisten palvelujen ohella myös yleislääkäritasoisten sairaanhoidon palvelujen tarjoamista. Työterveyshuollon resurssit v. 2017 pyrittiin muutoksista huolimatta säilyttämään toimivina ennen palvelujen ulkoistuksen alkamista. Terveydenhoitajien vakanssien määrä vastasi muuttunutta henkilöstömäärää. Lisäksi työterveyshuollossa työskenteli fysioterapeutti ja sihteeri. Lääkärityövoimaa oli käytettävissä keskimäärin yhden lääkärin verran. Työterveyshoitajat olivat aktiivisesti mukana työterveyshuollon kilpailuttamisessa. Vuonna 2017 työterveyshuollon palvelut jakautuivat kaikille sektoreille kaupungin organisaatiossa. Osatyökykyisten työntekijöiden uudelleensijoitusten ja osatyökykyisyyteen liittyvien kuntoutusetuisuuksien hakemista eläkevakuuttajalta jatkettiin. Terveystalo oy:n toteuttaman työterveyshuollon toiminta-ajatuksena on kokonaisvaltaisen työterveyshuoltopalvelun kautta vähentää tekemättömän työn määrää ja kustannuksia. Ennaltaehkäisevällä työterveyshuoltotoiminnalla pyritään vähentämään sairauslomien määrää ja lyhentämään sairauslomajaksojen pituutta. Terveystalon kanssa tehty sopimus työterveyshuoltopalveluiden toteuttamisesta merkitsi erityisesti lääkäriresurssin selvää kasvamista ja siltä osin työterveyshuoltopalveluiden laadun paranemista. Kaupungin työntekijöille suunnattavaan työhyvinvointikyselyyn sisältyy työterveyshuoltopalveluiden laatua koskeva osio. Syksyllä 2017 ei Terveystalo oy:n lyhyen toiminta-ajan takia saatu kyselystä luotettavaa tulosta työntekijöiden kokemuksista palveluiden toimivuudesta. 11