Ruokaturvallisuuden asiantuntijapaneelin raportti (12.10.2017) ARI-MATTI AUVINEN / SOCIETAL SECURITY SOLUTIONS OY mikseimikkeli.fi/mtp
1 Johdanto Mikkeli kokonaisturvallisuuden päämajakaupungiksi -hankkeen eräs tärkeä työtapa ovat asiantuntijapaneelit, joiden työn tuloksena hankkeen toteuttajat saavat syvempää tietämystä eri turvallisuuden alojen asiantuntijoilta. Hankkeen aikana järjestetään kolme asiantuntijapaneelia hankkeen painopistealueiden mukaisesti eli - CBRNE-alan asiantuntijapaneeli (19.09.2017) - ruokaturvallisuuden asiantuntijapaneeli (12.10.2017) - matkailun turvallisuuden asiantuntijapaneeli (16.11.2017). Ruokaturvallisuuden asiantuntijapaneeliin osallistuivat asiantuntijoina - Maisa Häkkinen, - Marja Knuuttila, Luonnonvarakeskus (LUKE) - Anneli Liljeroos, Aluehallintovirasto (AVI) - Teija Rautiainen, XAMK - Marjo Särkkä-Tirkkonen, HY/Ruralia-Instituutti - Karoliina Tanskanen, Pohjolan Mustikka Oy. Asiantuntijapaneeliin osallistuivat MTP-hankkeen toteuttajista - Ari-Matti Auvinen, Societal Security Solutions Oy (paneelin fasilitaattori) - Pia Puntanen, - Juha Rautjärvi, Societal Security Solutions Oy. Paneeli keskittyi yhteisellä työskentelyllään kolmeen teemaan eli 1. Miksi Suomi? eli mitä kilpailuetua Suomella on tarjottavanaan ruokaturvallisuuden alalla muihin valtioihin verrattuna 2. Miksi Mikkeli ja Etelä-Savo? eli mitä ainutlaatuista Mikkelillä ja Etelä-Savolla on tarjottavanaan ruokaturvallisuuden alalla 3. Miten kehitämme kansainvälisille asiantuntijavieraille tarkoitettua Etelä-Savoon suuntautuvaa ruokaturvallisuuden vierailuohjelmaa? mikseimikkeli.fi/mtp 1
2 Miksi Suomi? Tässä teemassa asiantuntijapaneeli tunnisti Suomen etuja ruokaturvallisuuden hyvien käytäntöjen maana. Olen seuraavassa ryhmitellyt asiantuntijapaneelin havaintoja tiettyjen laajempien teemojen alle. Miksi Suomi? -kysymykseen asiantuntijapaneelimme vastasi seuraavasti: Suomi puhtaan ja turvallisen ruoan ympäristönä - Suomi on puhdas ruoan kasvu- ja kasvattamisympäristö (esimerkiksi tuotantoeläinten hoidossa käytetyt kansainvälisesti erittäin alhaiset antibioottimäärät) - puhdas vesi (jota käytetään myös runsaasti ruokatuotannossa useissa maissa mm. kasteluun käytetty vesi on jo moneen kertaan käytettyä ja prosessoitua) - puhdas, mutta herkkä (arktinen) kasvuympäristö - saasteeton ilma Suomessa (m.l. alhaiset laskeumat) - Suomessa vuodenkierto ja luonnon lepo (talvella luonto lepää, nopea ja intensiivinen kasvukausi) - perinteiset ruoanvalmistusmenetelmät ovat pitäneet hyvin pintansa (arvostus) - suomalaisten luontosuhde on edelleen läheinen Hyvän arjen Suomi - suomalaisten kuluttajataidot ovat hyvällä tasolla (perustana hyvä ja kattava lukutaito ja kansalaisten korkea koulutustaso) - ruoka-alan järjestötyö on laajaa ja aktiivista (esimerkiksi Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, 4H) - päivittäisen ruokailun traditiot (esimerkiksi kouluruokailu, työpaikkaruokailu) - ruoan arvostus Suomessa on korkealla - villiruoan kerääminen ja käyttäminen on jokamiehen oikeus - Suomessa kansalaisten aistit (mm. hajuaisti) ovat vielä tallella ja ruoan tuoreutta ja käyttökelpoisuutta osataan arvioida Terveellinen Suomi - terveellisyys on osa ruokapalvelujen ohjausta ja ruoan valmistusta (ravitsemussitoumus, joka on suomalainen toimintamalli ja joka auttaa ja kannustaa ruoka-alan toimijoita sekä sidosryhmiä parantamaan ruokavalion ravitsemuslaatua sekä edistämään ravitsemusvastuullisia toimintatapoja) - ruokatuotannossa käytössä sertifioidut järjestelmät (esimerkiksi Eviran luomutuotannon ohjeistus, ruokatuotannon laatujärjestelmät) - ruoan jäljitettävyys Suomessa on hyvällä tasolla (esimerkiksi ruokapalvelujen toimivat tietojärjestelmät) mikseimikkeli.fi/mtp 2
- tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtiminen (esimerkiksi teurastusketjut ovat kansainvälisesti tarkasteltuina lyhyitä) - Suomessa on kehittynyt ja toimiva salmonellavalvonta Hyvän hallinnon Suomi - viranomaistoiminnan luotettavuus on korkealla tasolla ei korruptiota - viranomaisten välinen yhteistyö Suomessa toimii hyvin sekä yhteistoiminta viranomaisten, järjestöjen, yrityskansalaisten ja kansalaisten kesken aktiivista - toimiva huoltovarmuustyö (josta ruokahuolto on olennainen osa) - elintarvikevalvonta toimii hyvin - ruokamyrkytysepäilyjen ilmoitusjärjestelmä toimii hyvin - elintarvikeväärennösten ja -petosten ehkäisyyn puututaan Suomessa aktiivisesti (viranomaisten keskinäinen yhteistyö) - yhteistyökanavat kansainvälisin viranomaisiin ovat mutkattomat ja toimivat (esimerkiksi Euroopan komission RASFF - Food and Feed Safety Alerts ) Hyvin toimiva ja innovoiva Suomi - toimivat logistiikkaketjut (ja esimerkiksi hyvin toimiva ja luotettava kylmäkuljetusketju) - lähiruoka ja lyhyet jakeluketjut - ruokaan liittyvä laaja tutkimustyö ja hajautettu osaaminen (eli eri puolilla maata löytyy osaavia tutkijoita tukemaan alueellista toimintaa) - toimivat ruokatuotannon ohjauspalvelut ja tukipalvelut (esimerkiksi ProAgria) - pioneerityö luomutuotannossa (ja siten kumuloitunut osaaminen ja luomutuotannon tietty infra). 3 Miksi Mikkeli, miksi Etelä-Savo? Tällä teemalla haluttiin tarkastella Mikkelin ja Etelä-Savon erityispiirteitä ja etuja ruokaturvallisuuden esimerkillisinä alueina. Monet edellä mainitut Miksi Suomi? -piirteet ilmenevät Mikkelissä ja Etelä-Savossa, mutta mikkeliläinen tai eteläsavolainen ympäristö ja toiminta ovat myös erottuvaa ja ainutlaatuista verrattuna esimerkiksi Suomen muihin alueisiin ja kaupunkeihin. Miksi Mikkeli ja Etelä-Savo? -kysymykseen asiantuntijapaneelimme vastasi seuraavasti: mikseimikkeli.fi/mtp 3
Etelä-Savo puhtaan ruokatuotannon ympäristönä - Etelä-Savo on erityisen puhdas kasvuympäristö (vähän teollisuutta visuaalisestikin uskottava puhdas kasvuympäristö) - Etelä-Savossa on runsaasti puhdasta vettä sekä mahdollisuus monipuoliseen lähiruokatuotantoon (m.l. villiruoka, järvikalastus jne.) - Etelä-Savo on villiruoan raaka-aineaitta (ja lisäksi on sellaisia villiruoan erikoiskasveja, jotka ovat ominaisia Etelä-Savolle) Etelä-Savo luomutuotannon ja lähiruoan osaamisalueena - Etelä-Savossa on erinomaista luomutuotannon osaamista ja monia luomutuotannon pioneereja ja edelläkävijöitä - Etelä-Savossa alkutuotanto on kansalaisia lähellä ja osataan arvostaa alkutuotantoa - lyhyiden ruokaketjujen takia tunnetaan usein ruokatuotannon toimijat ja tekijät Etelä-Savo turvallisen ruoan kehityskeskuksena - Mikkelissä ruokaturvallisuuden vahva tutkimus- ja kehitystoiminta (HY/Ruralia, XAMK) - Mikkelissä valtakunnallinen terveystarkastajien koulutusyksikkö (XAMK) - Mikkelissä kansainvälisestikin tarkasteltuna vahvaa vesiosaamista (LUT) sekä vedenkäsittelyyn vahvaa panostusta (EcoSairila) - Etelä-Savossa on hyviä käytäntöjä mallinnettaviksi ja osaavia toimijoita tekemään tätä mallinnusta (esimerkiksi HY/Ruralia, XAMK) - Mikkeliin on keskittynyt myös vahvaa alan viranomaistoimintaa (AVI) ja tutkimus- ja asiantuntijatoimintaa (LUKE). 4 Asiantuntijavierailuohjelman kehittäminen Lopuksi asiantuntijapaneeli hahmotteli kansainvälisille päättäjätason asiantuntijaryhmille suunnattujen vierailujen ohjelmaa ohjelmaluonnoksen perusteella (viimeistelty malliohjelma, jossa nämä kommentit on otettu huomioon, kiinalaiselle ryhmälle on liitteenä 1). Keskeisiä asiantuntijapaneelin huomioita ja suosituksia olivat seuraavat: 1. Asiantuntijamatkoja suunniteltaessa, markkinoitaessa ja toteutettaessa on tunnettava erittäin hyvin asiakkaiden ja asiakasryhmien odotukset. Näiden odotusten kartoittamiseen ja tunnistamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. 2. Asiantuntijamatkojen osalta on tärkeää valmistella ja prepata kunnolla suomalaiset eri puhujat ja vierailukohteiden toteuttajat. Samoin on selkeästi kerrottava ja todistettava se etu ja hyöty, joka heille asiantuntijaryhmästä voisi olla ( what is in for you? ). mikseimikkeli.fi/mtp 4
3. Elämyksellisyys sekä elämyksellisyyden ja tietoaineksen limittäminen ovat tärkeitä asioita. Asiantuntijamatkoilla on olennaista, että esimerkiksi jokainen ruokaelämys on selkeästi pohdittu ja mietitty. 4. Jo asiantuntijamatkojen ohjelman suunnittelussa on otettava huomioon, miten asiantuntijamatkan seuranta ja jälkihoito toteutetaan, koska vasta tämä vaihe tuo Mikkeliin, Etelä-Savoon ja Suomeen pysyviä hyötyjä. 5. Asiantuntijavierailut kannattaa aloittaa suoraan toiminnan keskelle ja elämyksiin viemällä ja jättää viranomaisten katsaukset jne. vasta ohjelman loppuun, jolloin näiden ohjelmaelementtien arvo ja merkitys myös ymmärretään paremmin. 6. Viranomaistoiminnan osalta kannattaa pyrkiä esittelemään sellaisia kohteita, joissa käytännössä voidaan näyttää, miten ruokaturvallisuudesta Suomessa huolehditaan (esimerkiksi Tullilaboratorion esittely). 5 Työn hyödyntäminen ja jatkotyöskentely Asiantuntijapaneelin työ oli hankkeelle erittäin arvokasta ja antoi vahvan perustan jatkaa kansainvälisten päättäjätason asiantuntijaryhmien ohjelman kehittämistä. Tämän asiantuntijapaneelin perusteella syntyi myös parannettu versio yhdestä kansainvälisen asiantuntijaryhmävierailun ohjelmasta. Tässä muistiossa koostettu työ raportoidaan myös MTP-hankkeen dokumentoinnissa etenkin Suomen sekä Etelä-Savon ja Mikkelin kilpailuetuja kuvaavissa dokumenteissa. mikseimikkeli.fi/mtp 5
LIITE 1 Societal Security Solutions Oy Ari-Matti Auvinen Työpaperi: Ruokaturvallisuuspilottivierailu 1 Tausta ja tarkoitus Tämän työpaperin tarkoituksena on hahmottaa Mikkeli turvallisuuden päämajakaupungiksi - hankkeen ulkomaiselle ruokaturvallisuuden päättäjäryhmälle tarjottavaa pilottiohjelmaa. Kun ensimmäinen päättäjätasoinen pilottiryhmä koostuisi ulkolaisista pääomasijoittajista, on mielekästä linkittää tähän ohjelmaan mukaan myös suomalaisen luontomatkailun turvallisuuden aspekteja. Vierailun aikana kerrottavan ja osoitettavan tarinan suuri kaari on, että Suomen puhtaasta luonnosta voidaan kerätä erinomaisia raaka-aineita, joita jalostamme ammattitaitoisesti ja hygieenisesti maailmanluokan tuotteiksi, jotka voidaan toimittaa asiakkaille saumattomalla kuljetusketjulla. Tätä työtä tukee vahva ja toimiva viranomaistyöskentely sekä toimijoiden kehittynyt omavalvonta. Tähän tarinaan voisimme myös liittää limittäisen tarinan, jossa Suomen luonnossa voi turvallisesti lomailla, koska vedet ovat poikkeuksetta erittäin puhtaita, ympäristö puhdasta ja eri lomakohteet ovat hyvin turvallisuuden kannalta varusteltuja (esimerkiksi palovaroittimet, automaattihälytykset jne.). Korostettakoon, että tässä vaiheessa kaikki mainitut vierailu-, ruokailu- ja majoituskohteet ovat esimerkinomaisia eivätkä perustu yhteydenottoihin tai tarjouksiin mainituilta tahoilta mikseimikkeli.fi/mtp 6
2 Ohjelman eri elementit Ohjelmassa voisi olla seuraavia elementtejä: A. JOHDANTO eli Setting the Scene - Suomalainen turvallisuusympäristö ( Miksi Suomi, miksi Etelä-Savo, miksi Mikkeli ) - Miksi suomalainen ruoka on ainutlaatuisen turvallista ja puhdasta (arktisuus, luonnon lepääminen, puhdas vesi, vähäinen kastelun tarve, tauditon kasvuympäristö)? B. VAHVA VIRANOMAISTUKI - Evira ja elintarvikkeiden ja elintarvikeketjun viranomaisvalvonta ja toiminnan viranomaistuki - Säteilyturvakeskus (tai MTT) ja Suomen luonnon biologiset ja kemialliset uhat C. RUOKAKETJUN INNOVAATIOT - Ruokatieto ja suomalaisen ruokaketjun vastuullisuus (m.l. Hyvää Suomesta -merkki jne.) - DigiFood (VTT ja Aalto-yliopisto) ja digitaalinen ruokaketju (m.l. kehittyvä alkuperätodennus) - arkisen tason laadunvarmennus (hygieniapassi, salmonellatestit työntekijöille jne.) D. SUOMEN LUONNONMARJAT - Miksi suomalaiset marjat ovat niin erinomaisia? ( suomalaiset luonnonmarjat ovat puhtaita torjunta-ainejäämistä ja vapaita keinokastelun aiheuttamista hygieniariskeistä, sillä ne kasvavat ilman lannoitusta, kastelua ja kasvinsuojeluaineita ) - suomalaisten luonnonmarjojen keräämisen ja jalostamisen logistiikka (mm. tiheä metsätieverkosto jne.) - suomalainen puhdas vesi ja veden kiertokulku E. SUOMALAINEN MARJANJALOSTUS KÄYTÄNNÖSSÄ - site-visiittejä kolmesta neljään valikoituun kohteeseen (tuotantotavan esittelyjä, mahdollisia tuote-esittelyjä tms.) (mahdollisuus itse tehdä, kokeilla ym.) F. TOIMIVA KULJETUSKETJU - kuljetusketjun tukeminen tuotevalmistuksella (miten tuotetaan, miten pakataan tms.) - Schenker ja muut kuljetusliikkeet (visiitit, demot, simulaatiot) mikseimikkeli.fi/mtp 7
G. LOMAMATKAILUN TURVALLISUUS - lomaympäristön puhtaus ja turvallisuus - viranomaistoiminta ja viranomaisten valmiudet H. VIERAILUKOHTEET - varsinaiset marjanjalostuksen kohteet (esimerkiksi Aten Marja-Aitta) - muut elintarviketuotannon kohteet (osoituksena suomalaisen ruokaketjun puhtaudesta ja turvallisuudesta esimerkiksi Hauhalan hanhifarmi) - lomailukohteet esimerkiksi Anttolanhovi ja Tertin kartano. 3 Karkea ohjelmarunko I päivä (Helsinki-päivä) sunnuntai - haku lentokentältä - siirtyminen Mikkeliin ja majoittuminen - Tervetuloa-illallinen ja ohjelman esittely (maakuntajohtaja ja kauppakamarin johtaja kertovat Etelä-Savon Kiina-yhteyksistä) II päivä (Etelä-Savo-päivä) maanantai - aamupäivä: Miksi suomalaiset marjat ovat niin erinomaisia? - aamupäivä: Site visit 1 esimerkiksi Aten Marja-Aitta - lounas Mäntyharjulla mahdollisesti ns. kotilounas, jonka valmistumista voitaisiin seurata suomalaisessa kodissa ja joka nautittaisiin yhdessä isäntäperheen kanssa - iltapäivä: Suomalaisten luonnonmarjojen keräämisen ja jalostamisen logistiikka - iltapäivä: Site visit 2 metsäretki, jolla seurataan marjan matkaa mättäältä jalostamoon - päivällinen Mikkelissä tai majoituspaikan (esimerkiksi Anttolanhovi) ravintolassa III päivä (Etelä-Savo) tiistai - aamupäivä: Arkisen tason turvallisuuden ja laadun varmistus (hygieniapassit, salmonellatestit jne.) - XAMK - ohjattu kaupunkikävely Mikkelissä XAMK-kampukselta mahdollisesti ruokarasteilla, jonka esimerkiksi XAMK:n opiskellijat voisivat järjestää kampuksen ja kasarmin alueella - lounas Mikkelissä, jossa teemana Invest in Finland / Invest in South-Savo ja Mikkelin yrityspalveluiden tuki viennille (erilaiset yhteistyömahdollisuudet mm. oppilaitosten, kaupungin ja kuntien, maakunnan jne. kanssa) mikseimikkeli.fi/mtp 8
- iltapäivä: Site visit 3 Hauhalan hanhitila - vapaata aikaa harrasteaikaa Anttolassa ja vapaata tutustumista suomalaiseen lomailuympäristöön (tarvittaessa ESPL:kin voisi olla paikalla) - ohjelmallinen (hanhi-)illallinen Anttolanhovissa (mahdollisuus keittiötyöskentelyn seuraamiseen) IV päivä (Etelä-Savo siirtyminen Helsinkiin) - keskiviikko - aamupäivä: Marjajalosteen matka suomalaisesta yrityksestä kiinalaiselle kuluttajalle (Schenker-case simulaatioineen jne.) - ohjelmallinen lounas Tertin kartanolla - siirtyminen Helsinkiin - vapaata aikaa Helsingissä (17-19) - illallinen Helsingissä V päivä (Helsinki-päivä) torstai - aamupäivä: Miksi suomalainen ruoka on ainutlaatuisen turvallista ja puhdasta - aamupäivä: Suomalaisen ruokaketjun vastuullisuus (m.l. Hyvää Suomesta -merkki) - Ruokatieto - lounas Helsingissä Teurastamo-alueella - iltapäivä: STUK ja suomalaisen luonnon kemialliset ja biologiset uhat - iltapäivä: Evira ja elintarvikealan viranomaisvalvonta - päivällinen Helsingissä (mukaan lähettiläs tms. ja/tai MMM/TEM/Finpro) VI päivä (Helsinki) perjantai - aamupäivällä vapaata aikaa Helsingissä (9-11) - aamupäivä: Digitaalinen ruokaketju (m.l. kehittyvä alkuperätodennus) ja sen kehittyminen - DigiFood (VTT ja Aalto-yliopisto) - aamupäivä: Loppuyhteenveto ja keskustelu learning points - lounas ja mahdollisten LOI:iden jne. allekirjoitus - kuljetus lentokentälle 4 Budjettiperusta Budjetin perusajatuksena on, että AIKO-hankkeesta maksetaan ohjelman suunnittelupanos, vierailuihin liittyvä valmistelu (vierailuohjelman sopiminen, vierailukohteiden briiffaus jne.) ja mukana seuraavan oppimisdokumentoijan (joka työskentelee MTP-hankkeessa) palkat ja kulut. mikseimikkeli.fi/mtp 9
Vierailijaryhmältä peritään majoitusten, ruokailujen, ohjelmapalveluiden jne. kulut yksittäiset vierailukohteet voisivat myös maksaa tiettyjä kuluja (esimerkiksi lounaat). Vierailijaryhmältä peritään myös ohjelmallisen matkajohtajan ja tulkin kulut. Incoming-toimiston kulut täytyy myös pystyä kattamaan ja tämä kulu kohdentuisi suoraan vierailijaryhmän maksuihin. Edelleen selvitettäviin asioihin kuuluu, miten ulkomaista vierailijaryhmää laskutetaan (valmismatkalain ja - määräysten huomioiminen). mikseimikkeli.fi/mtp 10