CBRNEasiantuntijavierailujen

Transkriptio

1 CBRNEasiantuntijavierailujen malliohjelma (joulukuu 2017) ARI-MATTI AUVINEN / SOCIETAL SECURITY SOLUTIONS OY JA JUHA RAUTJÄRVI / SOCIETAL SECURITY SOLUTIONS OY mikseimikkeli.fi/mtp

2 taustadokumentit MTP-hanke: Työpaperi: Suomalaisen yhteiskunnan hyvät turvallisuuskäytännöt (joulukuu 2017) MTP-hanke: CBRNE-turvallisuuden asiantuntijapaneelin raportti ( ) MTP-hanke: Learning Report of the CBRNE Expert Visit to Finland (joulukuu 2017) 1 Johdanto - Miksi Suomi ja Etelä-Savo ovat kiinnostavia? Vuonna 2017 toteutetun Mikkeli kokonaisturvallisuuden päämajakaupungiksi -hankkeen tavoitteena on ollut, että Mikkeli kaupunkina ja Etelä-Savo maakuntana ottavat niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin johtavan aseman turvallisuuden päämajakaupunkina, jonne kutsumme eri turvallisuuden aloilta korkeatasoisia asiantuntija- ja päättäjäryhmiä näkemään ja kokemaan, miten turvallisesta arjesta huolehditaan. Hankkeessa on kehitetty kolme ohjelmarunkoa eri turvallisuuden aloilta toteuttaville asiantuntijavierailuille eli - CBRNE-turvallisuudelle - ruokaturvallisuudelle - matkailun turvallisuudelle. Näiden matkaohjelmien kehittämistä ovat vahvasti tukeneet Etelä-Savon asiantuntijoista koostuvat asiantuntijapaneelit, joiden työn tuloksena hankkeen toteuttajat ovat saaneet syvempää tietämystä eri turvallisuuden alojen asiantuntijoilta sekä käytännön ohjeistusta matkaohjelmien suunnitteluun. CBRNE-turvallisuuden (CBRNE-ala kattaa kemiallisiin C, biologisiin B, radioaktiivisuuteen R, ydinmateriaaleihin N tai räjähteisiin E liittyvien riskien torjunnan, hallinnan ja pienentämisen) asiantuntijapaneeli pidettiin Tähän asiantuntijapaneelin raporttiin kannattaa tutustua kunnolla, koska se luo selkeän käsityksen Suomen kilpailueduista ja samoin Etelä-Savon kilpailueduista eli hahmottaa, miksi Suomi ja Etelä-Savo olisivat mielenkiintoisia kohteita kansainvälisille asiantuntija- ja päättäjäryhmille. Samoin kannattaa tutustua MTP-hankkeen työpaperiin Suomalaisen yhteiskunnan hyvät turvallisuuskäytännöt, johon olemme dokumentoineet havaintoja suomalaisista hyvistä käytännöistä. Erityisesti kannattaa tutustua MTP-hankkeen pilottina toteutetun Viron asiantuntijoiden vierailun oppimisraporttiin. Tässä raportissa kuvattiin viiden virolaisen mikseimikkeli.fi/mtp 1

3 päättäjätason asiantuntijan vierailua Suomessa (ja etenkin Etelä-Savossa) sekä vierailun valmisteluja että vierailun jatkotoimia. Olemme syksyn 2017 aikana kirjanneet lukuisia CBRNE-turvallisuuteen liittyviä seikkoja, joiden vuoksi Suomi ja Etelä-Savo ovat mielenkiintoisia kohteita yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta kiinnostuneille kansainvälisille päättäjätason asiantuntijaryhmille. Tämä nyt tehty valmistelutyö antaa toivottavasti pohjaa monien ulkomaisten päättäjätason asiantuntijaryhmien tuomiseen Suomeen ja Etelä-Savoon sekä siihen liiketoimintaan, jota näiden asiantuntijavierailujen pohjalta voidaan Mikkeliin, Etelä-Savoon ja Suomeen kehittää. 2 CBRNE-turvallisuuden asiantuntijamatkan perusta CBRNE-turvallisuuden asiantuntijamatkan tarkoituksena on näyttää käytännön tasolla, miten Suomessa huolehditaan monipuolisella tavalla turvallisesta arjesta. Turvallisesta yhteiskunnasta, joka perustuu luottamukselle ja luotettavuudelle, halutaan muodostaa edistyksellinen suomalainen palveluvientituote, joka antaa monenlaisia mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Koko MTP-hankkeen taustalla on havainto, että turvallisuuden alalla toimii lukuisia eritasoisia koulutus- ja tutkimuslaitoksia, mutta sellaisia toimijoita, jotka käytännössä pystyvät näyttämään, kuinka turvallisuutta arjessa tuotetaan ei ole ollut. Käsityksemme on, että kansainväliset päättäjätason asiantuntijaryhmät ovat kiinnostuneita näkemään käytännön tason arkista turvallisuustyöskentelyä. Tämä voi johtaa hyvin hoidettuna myös monenlaisiin kauppoihin ja hankintoihin (materiaalihankinnat, laitehankinnat, palveluhankinnat jne.), kumppanuuksiin (esimerkiksi hankeyhteistyö EU-hankkeissa) ja yhteistyöhankkeisiin (esimerkiksi kansainväliset partneriaatit eri projekteissa). Tavoitteenamme ei siis ole vain esitellä erinomaista suomalaista osaamista vaan luoda näillä päättäjätason asiantuntijavierailuilla Suomeen uusia asiakkuuksia ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Suomalaiset ovat olleet turhankin höveleitä esittelemään ja usein vielä omalla kustannuksellaan suomalaista osaamista kansainvälisille ryhmille. Kokemuksemme kuitenkin on osoittanut, että kansainväliset päättäjätason asiantuntijaryhmät ovat valmiita maksamaan kunnollisen hinnan sekä matkan ohjelmasta että majoitus- ja ruokailukustannuksista, kunhan ohjelma on laadukas, asiantunteva ja asiantuntijaryhmän odotukset täyttävä. Asiantuntijamatkoja suunniteltaessa on tärkeää kehittää ja kunnolla dokumentoida sekä arvolupaus että palvelulupaus. Arvolupaus kiteyttää toiminnasta (eli asiantuntijavierailusta) saatavan hyödyn ja mikseimikkeli.fi/mtp 2

4 vastaa kohderyhmän tarpeeseen. Arvolupaus pukee asiakasymmärryksen ainutlaatuiseen muotoon, joka on asiakkaalle relevantti, uskottava ja kilpailijoista erottava. Arvolupaus on esitettävä asiakkaiden ohella asiantuntijavierailujen ohella myös keskeisille mukaan tuleville partnereille ( what is in for me? ), sidosryhmille sekä alueen kehittäjille. Palvelulupaus puolestaan kiteyttää miten toiminta (eli asiantuntijavierailu) suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaiden, partnerien ja sidosryhmien tarpeiden ja odotusten perusteella optimaalisesti. Asiantuntijamatkojen osalta on hyvä hahmottaa sekä ulkomaisten asiakkaiden että suomalaisten toimijoiden ja sidosryhmien kannalta erilaiset matkasta saatavat hyödyt. Voimme jaotella ne karkeasti lyhyen ja pitkän aikavälin hyötyihin sekä välittömiin ja välillisiin hyötyihin (ks. kuva 1). Asiakkaille tärkeitä hyötyjä voivat olla esimerkit suomalaisista toimintatavoista sekä viranomaisten ja yrityskansalaisten yhteistyöstä tai mahdollisuudet löytää hyviä ja luotettavia suomalaisia tavarantoimittajia tai palveluntarjoajia, joiden toimintaympäristön he matkan jälkeen paremmin tuntevat. Suomalaisille toimijoille voivat olla tärkeitä paitsi suorat mahdolliset kontaktit potentiaalisiin asiakkaisiin ja suorat hankinnat, myös tulevaisuutta varten yhteistyösuhteet ja partneriaatit. Kuva 1 mikseimikkeli.fi/mtp 3

5 3 CBRNE-turvallisuuden asiantuntijamatkan organisoinnin lähtökohdat Päättäjätason asiantuntijamatkan suunnittelu ja toteutus lähtevät aina liikkeelle todennetusta tarpeesta. Suomeen suuntautuva asiantuntijamatka voi perustua monenlaisiin tarpeisiin ne voivat olla viranomaisten tarpeita oppia tietyn alan suomalaisista kokemuksista tai ne voivat olla muissa maissa toimivien yritysten tarpeita tunnistaa suomalaisia hyvän toimintatason yrityksiä ja muita toimijoita. Ymmärrettävää onkin, että päättäjätason asiantuntijamatkat eivät ole ns. hyllytavaraa vaan ne toteutetaan ryhmäkohtaisesti. Taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta saavutetaan yhteisillä ohjelmarungoilla, hyvillä verkostoilla eri suomalaisiin sidosryhmiin ja vakioiduilla ohjelmakokonaisuuksilla. Voimme kutsua tätä toimintatapaa massaräätälöinniksi. Suomeen suuntautuva päättäjätason asiantuntijamatka hankitaan myös eri tavalla kuin perinteinen ryhmämatka tai ns. study visit. Avainasemassa tällaisen asiantuntijamatkan markkinoinnissa ovat esimerkiksi Team Finlandin ulkomailla olevat toimipisteet sekä yksittäiset suomalaiset yritykset ja toimijat. Kun jokainen asiantuntijamatka on oma kokonaisuutensa, on niitä suunniteltaessa, markkinoitaessa ja toteutettaessa on tunnettava erittäin hyvin asiakkaiden ja asiakasryhmien odotukset. Näiden odotusten kartoittamiseen ja tunnistamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kokemuksemme mukaan asiantuntijamatkan optimaalinen ryhmäkoko olisi neljästä kahdeksaan henkeä. Tämänkokoinen ryhmä on riittävän helposti liikuteltava, pysyy hyvin koossa ja esimerkiksi demonstraatioiden ja tulkkauksen osalta on riittävän kompakti. Samoin tämänkokoisen asiantuntijaryhmän henkilökohtainen palvelu on jouhevampaa kuin suuren ryhmän. Taloudelliselta kannalta on huomioitava, että kun suuri osa asiantuntijamatkan kuluista on ns. kiinteitä kuluja (eli riippumattomia ryhmän koosta), matkan asiakasorganisaatiolla saattaa olla halua ryhmän koon kasvattamiseen. Asiantuntijamatkan erottaa esimerkiksi ns. study visiteistä määrätietoinen, kunnolla valmisteltu ja johdettu ohjelma, jossa selkeä juonellinen käsikirjoitus. Esimerkiksi CBRNE-turvallisuuden asiantuntijamatkojen osalta vierailun aikana kerrottavan ja osoitettavan tarinan suuri kaari on, että Suomi on vakaa maa, jossa turvallisuudesta huolehtiminen ja sen kehittäminen perustuvat monipuoliseen jatkuvaan yhteistyöhön viranomaisten, järjestöjen, yrityskansalaisten ja kansalaisten välillä. Tätä turvallisuudesta huolehtimista tuetaan kehittyneillä teknologisilla ratkaisuilla. Asiantuntijamatkalla emme ole vain viemässä päättäjätason ryhmä eri kohteisiin, vaan jokaisen vierailukohteen ja tapahtuman pitää palvella kokonaisuutta. Tämä kokonaisuus voidaan ymmärtää olevan suomalaisten toimijoiden mahdollisuus omaa turvallisuuskulttuuria ja sen eri piirteitä mikseimikkeli.fi/mtp 4

6 esittelemällä edistää liiketoimintaa ja yhteistyötä. Siksi on myös tärkeää, että asiantuntijamatkaa johtaa koko vierailun aikana sama suomalainen asiantunteva fasilitaattori, joka myös sitoo eri ohjelman elementit yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Suomalainen etu moniin muihin maihin verrattuna on suomalaisen toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Kokemukset ovat osoittaneet, että ulkomaisille asiantuntijoille on aivan erityisen tärkeää avoimesti ja rehellisesti kommunikoida ja keskustella suomalaisten asiantuntijoiden kanssa. Tähän liittyy myös perusteellinen mahdollisuus reflektoida saatuja kokemuksia ja istuttaa omaan käytäntöön vierailun aikana opittuja ja havaittuja asioita. Tämä edellyttää usein myös sitä, että ulkomaisille asiantuntijoille varataan riittävästi aikaa keskinäiseen (heidän omalla äidinkielellään) tapahtuvaan keskusteluun, jossa suomalaisia isäntiä ei ole paikalla. Kun suomalaisen toimintaan perusteellinen tutustuminen on olennainen osa asiantuntijamatkojen ydintä, on tärkeää valmistella ja prepata kunnolla suomalaiset eri puhujat ja vierailukohteiden toteuttajat. Samoin on selkeästi kerrottava ja todistettava se etu ja hyöty, joka heille asiantuntijaryhmästä voisi olla ( what is in for you? ). Suomalaisten tulisi hyödyntää tarjoutuva selkeä mahdollisuus verkottua korkean tason ulkomaisten toimijoiden kanssa. Jo asiantuntijamatkojen ohjelman suunnittelussa on otettava huomioon, miten asiantuntijamatkan seuranta ja jälkihoito toteutetaan, koska vasta tämä vaihe tuo Mikkeliin, Etelä-Savoon ja Suomeen pysyviä hyötyjä. Itse asiantuntijamatkan osalta on tärkeää muistaa, että itse matka Suomeen ja Etelä-Savoon on vain yksi joskin erittäin tärkeä - osa koko prosessia. Ennen matkaa oleva valmistelutyö varmistaa asiantuntijamatkan kunnollisen onnistumisen ja valmistaa myös ryhmää vierailuihin ja eri kohteisiin. Matkan aikana on intensiivisin jakso, jonka aikana vierailut toteutetaan eri kohteisiin. Varsinainen liiketoiminnallinen ja toiminnallinen hyöty saadaan kuitenkin niistä toimista, joita määrätietoisesti tehdään matkan jälkeen. Suomalainen traditio varsinkin toteutuneiden asiantuntijavierailujen määrätietoisessa seurannassa on ollut vaillinaista varsinkin erilaisten julkishallinnon toimijoiden ja esimerkiksi oppilaitostoimijoiden osalta. Olemmekin MTP-hankkeessa kuvanneet, että kansainvälisen päättäjätason asiantuntijavierailun lopuksi ei annetakaan vain vieraille kuvakirjaa Suomalaisia järvimaisemia ja puukkoa vaan allekirjoitetaan joukko aiepöytäkirjoja ja yhteistyösopimuksia. Tämä edellyttää tietysti, että jo valmisteluvaiheesta alkaen tavoitteena on saada aikaiseksi uudenlaista yhteistyötä. Kun päättäjätason asiantuntijamatkan kesto on yleensä neljästä kuuteen työpäivään, on tärkeää yhdistää ja limittää toisiinsa tiedollinen tarjonta ja elämykset. Tavoitteena tulisi olla ohjelma, jossa on mielenkiintoinen rytmitys tietoa ja tietämystä, osallistavaa kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä. Elämyksellisyys sekä elämyksellisyyden ja tietoaineksen limittäminen ovat tärkeitä asioita. mikseimikkeli.fi/mtp 5

7 Asiantuntijamatkoilla on olennaista, että esimerkiksi jokainen ruokaelämys on selkeästi pohdittu ja mietitty. Suomessa meillä on paljon ainutlaatuista tiedollista tarjontaa, mutta lopullinen muistijälki asiakkaille muodostuu siitä kokonaisuudesta, jossa tiedollinen tarjonta ja elämykset täydentävät toisiaan. Elämys voi olla se asiakkaalle jäävä muistijälki, joka myös konkretisoi tiedollisen tarjonnan. Laboratoriossa itsetehty tai läheltä seurattu näytteen analysointi muistuttaa käytännön turvallisuustyöstä, nokipannukahveilla käyty avoin keskustelu suomalaisista turvallisuuden haasteista vakuuttaa suomalaisesta avoimuudesta ja kommunikaatiosta. MTP-hankkeessamme olemme halunneet kehittää myös matkailullista komponenttia (uudenlaisen asiantuntijaturismin kehittäminen Etelä-Savossa) ja korostaneet, että päättäjätason asiantuntijamatkoilla on myös (välitöntä ja välillistä) taloudellista vaikutusta (ks. kuva 2). Kuva 2 Päättäjätason asiantuntijamatkojen osalta varsinaisten ohjelmallisten osuuksien merkitys on tärkeä. Siksi on matkaohjelma on suunniteltava siten, että erilaisten ohjelmallisten kokonaisuuksien osalta sekä niihin valmistautumiseen että niiden kokemusten purkamiseen on riittävästi aikaa. mikseimikkeli.fi/mtp 6

8 Asiantuntijamatka kannattaa aloittaa tuomalla vieraat suoraan toiminnan keskelle ja elämyksiin ja jaksottaa esimerkiksi viranomaisten katsaukset vasta ohjelman loppuun, jolloin näiden ohjelmaelementtien arvo ja merkitys myös ymmärretään paremmin. Suomessa on hyvin kehittynyt viranomaistoiminta, mutta siitä kannattaa pyrkiä esittelemään sellaisia kohteita, joissa käytännössä voidaan näyttää, miten turvallisuudesta Suomessa huolehditaan (esimerkiksi satamien ja lentoaseman käytännön turvallisuustyö). Olemme kuvanneet yksittäisen ohjelmakokonaisuuden (esimerkiksi suomalaisen viranomaistoimijan luona vierailua) seuraavilla vaiheilla (ks. kuva 3). Kuva 3 Taustoitus ja orientaatio -vaiheessa asiantuntijavierailun osanottajille annetaan riittävästi taustatietoa tulevasta vierailusta miksi olemme tänne menossa, mitä täältä voi olla opittavaa, keitä täällä tapaamme. Tietysti on yhtä tärkeää valmistaa vierailun isännät: miksi haluamme teiltä oppia, miksi tämä on vierailijaryhmällemme tärkeää, keitä vieraat ovat. Mikäli tarpeellista, jo ennen Suomen-matkaa voidaan tarjota vieraille mahdollisuutta tutustua ao. isäntäorganisaation verkkosivustoihin ja muuhun taustamateriaaliin. Valmistautuminen -vaiheessa asiantuntijavierailun osanottajat voivat vielä pohtia mahdollisia keskusteluaiheita ja kysymyksiä sekä kysyä matkanjohtajalta tarkentavia seikkoja. Itse vierailun jälkeen on antaa nopeasti mahdollisuus reflektioon tulivatko kaikki kysymyksenne vastatuiksi, haluatteko jostakin lisätietoa, haluatteko muita kontakteja jne. mikseimikkeli.fi/mtp 7

9 Vaihe, josta tässä kutsumme istuttamiseksi, on tämän yksittäisen ohjelmanumeron tai vierailun hahmottaminen osaksi suomalaista turvallisuuskokonaisuutta. Vaikka meillä Suomessa on runsaasti näytettävää ja kerrottavaa, kannattaa meidän myöskin asiantuntijavierailuohjelmien osalta välttää informaatioähkyä. Kaikista tärkeistä asioista ei kannata kertoa luennoimalla vaan panostaa erilaiseen kokemiseen, kokeiluun ja itseoivaltamiseen. Samoin kannattaa ohjelmaan varata riittävästi taukoja ja vapaamuotoisempaa yhdessäoloa. 4 CBRNE-turvallisuuden asiantuntijamatkan talous MTP-hankkeessa lähtökohtamme on ollut, että kehitämme ja tarjoamme niin mielenkiintoisia päättäjätason asiantuntijoille suunnattuja matkoja, että niistä voidaan veloittaa myös kunnollinen hinta. Kun kunnollinen palvelulupaus asiantuntijamatkojen osalta pitäisi sisällään ns. avaimet käteen -palvelun, niin kokemuksemme perusteella suosittelemme, että matkojen, majoitusten ja ulkoisten ohjelmapalvelujen osalta käytettäisiin matkailualalla toimivia tunnustettuja ns. incoming-toimistoja. Ammattimaiset matkanjärjestäjät osaavat paremmin järjestää sovituissa puitteissa kuljetukset, majoitukset ja ohjelmapalvelut sekä myös hallitsevat niiden muutokset. Myös lainsäädäntö (esimerkiksi valmismatkalaki) puoltavat ammattimaisen toimiston käyttöä. Matka-, majoitus- ja ohjelmakulujen ohella tietysti täytyy pystyä asiakkailta saatavalla veloituksella kattamaan vierailuohjelman suunnittelupanos, vierailuihin liittyvä valmistelu (vierailuohjelman sopiminen, vierailukohteiden briiffaus jne.) sekä suomalaisen fasilitaattorin/matkanjohtajan kustannukset. Varautua kannattaa usein myös tulkkauksen kustannuksiin ja selvittää samalla, onko ohjelmatahti niin tiivis, että tarvitaan kaksi tulkkia. Talouden suunnittelussa on tarkasteltava myös mahdollisuutta, että yksittäiset vierailukohteet voisivat myös maksaa tiettyjä kuluja (esimerkiksi lounaat) tai jopa tiettyä ohjelmamaksua. Korkeatasoisen ja suuren potentiaalin omaavan asiantuntijaryhmän isännöinti voi avata suuriakin liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja jos yritys X maksaa 2000 euroa päästessään esittelemään toimintaansa vaikutusvaltaiselle ryhmälle Suomessa, on se heille verrattomasti halvempaa kuin mennä ulkomaille tämä työ tekemään. mikseimikkeli.fi/mtp 8

10 Käsityksemme mukaan viiden vuorokauden mittainen majoitukseltaan ja tarjoiluiltaan korkealla laatutasolla toteutetun asiantuntijamatkan markkinahinnan tulisi kahdeksan hengen ulkomaiselle ryhmälle olla noin euroa, josta noin euroa on suomalaisiin majoituksiin, ruokailuihin ja kuljetuksiin ja noin euroa ohjelmakustannuksiin. Ohjelmakustannus on merkittävä, koska jokainen asiantuntijamatka räätälöidään erikseen. Näkemyksemme on kuitenkin, että mikäli meillä on ainutlaatuista ja mielenkiintoista näytettävää ja kerrottavaa, tämä asiantuntijamatkojen markkina ei ole hintajoustava t.s. hinta ei ole ratkaiseva tekijä, joskin sillä tietysti on rajansa. Tähän hintaanhan päälle tulevat asiantuntijoiden matkustaminen Suomeen ja heille mahdollisesti maksettavat päivärahat jne. korvaukset. 5 CBRNE-turvallisuuden asiantuntijamatkan temaattinen valmistelu CBRNE-asiantuntijamatkojen osalta on tärkeää tuntea kunnolla asiantuntijamatkan osanottajamaan turvallisuustausta ja turvallisuustilanne sekä matkan osanottajien tehtävät ja vastuut. CBRNE-asiantuntijamatkojen osanottajat tulevat varsin todennäköisesti viranomaistaustalla ja siksi on huomattava, että varsinkin uuden hyväksytyn kansallisen CBRNE-strategian myötä - Suomessa on erilaisilla privaattitoimijoilla (järjestöt ja kolmas sektori, yrityskansalaiset, kansalaiset) on vahva rooli turvallisuudesta huolehtimisessa; tämä on todennäköisesti suuri ero moniin maihin ja tämä seikka on otettava huomioon ohjelmaa rakennettaessa. Toinen tärkeä seikka jo valmisteluvaiheessa on huomioida erilaiset turvallisuuskulttuurit eli lainsäädännölliset erot, toimivaltaiset viranomaiset ja heidän valtuutensa, roolit, vastuut ja kyvykkyydet toiminnan tasolla, erilaiset käsitteet ja käsitykset miten turvallisuudesta tulee huolehtia ja kenen vastuulla se on. Edelleen on tunnettava keskeiset uhkakuvat ja riskiarviot minkälaisiin uhkakuviin ja riskeihin kansallinen turvallisuus perustuu. CBRNE-turvallisuuden asiantuntijamatkan temaattisessa valmistelussa olisikin pyrittävä hyödyntämään Suomen suurlähetystöjen ja Team Finland -verkoston toimintaa, jolloin voidaan oivasti käyttää suomalaisten viranomaisten arvovaltapalveluja. Edelleen on suositeltavaa, että mikäli ei tunneta asiantuntijamatkan ryhmää tai sen pääosaa, ennen asiantuntijamatkaa järjestettäisiin ao. maassa suurlähetystön ja/tai Team Finlandin tuella johdantoseminaari, joka voisi ajoittua noin kuukautta kahta ennen asiantuntijamatkaa. mikseimikkeli.fi/mtp 9

11 LIITE 1 Societal Security Solutions Oy Ari-Matti Auvinen ja Juha Rautjärvi CBRNE-turvallisuuden asiantuntijamatkan ohjelmarunko 1 Tausta ja tarkoitus Tässä työpaperissa hahmotetaan Mikkeli turvallisuuden päämajakaupungiksi -hankkeen ulkomaiselle CBRNE-turvallisuuden päättäjäryhmälle tarjottavaa ohjelmaa. Vierailun aikana kerrottavan ja osoitettavan tarinan suuri kaari on, että Suomi on vakaa maa, jossa turvallisuudesta huolehtiminen ja sen kehittäminen perustuvat monipuoliseen jatkuvaan yhteistyöhön viranomaisten, järjestöjen, yrityskansalaisten ja kansalaisten välillä. Tätä turvallisuudesta huolehtimista tuetaan kehittyneillä teknologisilla ratkaisuilla. Tämän työpaperin taustalla ovat MTP-hankkeen onnistunut asiantuntijapaneeli ( ), jossa tunnistettiin keskeisiä Suomen ja Etelä-Savon turvallisuuden kilpailuetuja sekä Viron viiden hengen päättäjätason asiantuntijavierailumatka Suomeen ( ), jonka kokemukset on kirjattu oppimisraportiksi. Johtolankana CBRNE-turvallisuuden päättäjäryhmille suunnatuissa matkaohjelmassa on, että haluamme osoittaa, kuinka arjessa Suomessa turvallisuutta tuotetaan. Käsityksemme on, että kansainväliset päättäjätason asiantuntijaryhmät ovat kiinnostuneita näkemään käytännön tason arkista turvallisuustyöskentelyä ja ymmärtämään sen taustalla olevat linjaukset, rakenteet ja toimintatavat samoin kuin sen resurssoinnin. Korostettakoon, että tässä vaiheessa kaikki mainitut vierailu-, ruokailu- ja majoituskohteet ovat esimerkinomaisia eivätkä perustu yhteydenottoihin tai tarjouksiin mainituilta tahoilta. mikseimikkeli.fi/mtp 10

12 2 Asiantuntijamatkan ohjelman perusta Asiantuntijamatkan ohjelmassa voisi olla seuraavia elementtejä: A. JOHDANTO eli Setting the Scene - Suomalainen turvallisuusympäristö ( Miksi Suomi, miksi Etelä-Savo, miksi Mikkeli ) B. KANSALLINEN CBRNE-STRATEGIA JA CBRNE-RAKENNE - Suomen 2017 CBRNE-strategia - viranomaisten, järjestöjen ja kolmannen sektorin, yrityskansalaisten ja kansalasiten yhteistyö turvallisuuden tuottamiseksi ja edistämiseksi C. CBRNE-STRATEGIAN JALKAUTTAMINEN - siviili-/militäärikollaboraatiot (esimerkiksi yhteiset turvallisuuskartoitukset) - viranomaisyhteistyö ja viranomaisyhteistyön järjestelyt - turvallisuusstrategia yhteiskunnan eri sektoreilla (esimerkiksi sote-työssä) D. SUOMALAINEN RESILIENSSI - minkälaisilla operatiivisilla toiminnoilla ja teknologioilla varaudutaan ja tuotetaan vastetta tunnistettuihin riskeihin E. TURVALLISUUSARKKITEHTUURI - REPO-hanke ja muut turvallisuusarkkitehtuurihankkeet F. SUOMALAISET CBRNE-TYÖN INNOVAATIOT - RaaS Reachback as a Service ja etämonitorointi - suomalaisten satamien ja lentoasemien monitorointi ja valvonta - mobiiliteknologian sovellukset ja turvallisuus mikseimikkeli.fi/mtp 11

13 3 Karkea ohjelmarunko I päivä (Helsinki-päivä) sunnuntai - haku lentokentältä - siirtyminen Mikkeliin ja majoittuminen - Tervetuloa-illallinen ja ohjelman esittely ja orientaatio (illallisella mukana maakuntajohtaja/kaupunginjohtaja isäntänä) II päivä (Etelä-Savo-päivä) maanantai - aamupäivä ja alkuiltapäivä: Reachback-demonstraatio eli sovitun case-tapauksen mukaan epäilyttävien säteilylähteiden tunnistaminen käytännössä (esimerkiksi Mikkelin lentokentän alueella) kenttäkokeella (samoin kuin tehtiin FINEST-hankkeessa Virossa syksyllä 2017) ja siihen etätuen tarjonta STUK:sta (kenttälounas demonstraation jälkeen) - iltapäivä: demonstraation purku ja sen eri elementtien analysointi tiiviine alustuksineen (Environics laitteistot / HT Nuclear analysointi / Telia tietoliikenneverkot / STUK asiantuntijatuki) - reflektiot pienryhmissä - temaattinen illallinen Mikkelissä (esimerkiksi Tertin kartano) III päivä (Etelä-Savo) tiistai - aamupäivä: Alueellisesti kriittisten kohteiden ja riskien tunnistaminen yhteisillä kuntakierroksilla (alustukset ja keskustelujohdatukset ESPL:stä ja Karjalan prikaatista) - aamupäivä: Case turvallisuusstrategian implementoinnista (esimerkiksi sote-kohde) - lounas Mikkelissä - iltapäivä: Ohjattu vierailu Sodan ja rauhan keskus Muistissa - reflektiot pienryhmissä - ohjelmallinen illallinen Päämajakaupungin tarina-ateria -teemalla Mikkelissä IV päivä (Etelä-Savo siirtyminen Helsinkiin) - keskiviikko - aamupäivä: Suomen CBRNE-strategia ja sen käytännön toteutus / Suomen CBRNErakenne (alustukset SM:stä) - siirtyminen Kotkaan ja lounas matkalla Kotkaan (on-the-road) - iltapäivä: Kotka-Haminan satama ja käytännön työ CBRNE-uhkien torjunnassa (alustukset Kotkan satamasta, poliisista ja tullista) - siirtyminen Helsinkiin - majoittuminen ja illallinen Helsingissä mikseimikkeli.fi/mtp 12

14 V päivä (Helsinki-päivä) torstai - aamupäivä: Miten Helsingissä huolehditaan turvallisuudesta? (alustus Helsingin pelastuslaitokselta) - lounas Helsingissä Teurastamo-alueella - iltapäivä: STUK ja suomalainen viranomaistyö (alustukset STUK:sta) sekä REPOarkkitehtuuri (STUK / Kari Peräjärvi) - vapaata aikaa Helsingissä (16 19) - päätöspäivällinen Helsingissä (mukaan lähettiläs tms. ja/tai MMM/TEM/Finpro) VI päivä (Helsinki) perjantai - aamupäivällä vapaata aikaa Helsingissä (9-11) - aamupäivä: Loppuyhteenveto ja keskustelu learning points - lounas ja mahdollisten aiesopimusten ja yhteistyösopimusten allekirjoitus - kuljetus lentokentälle - iltapäivä: Helsinki-Vantaan lentoasema ja käytännön työ CBRNE-uhkien torjunnassa - ryhmän paluu kotimaahan mikseimikkeli.fi/mtp 13