raportti ( )

Transkriptio

1 CBRNEasiantuntijapaneelin raportti ( ) ARI-MATTI AUVINEN / SOCIETAL SECURITY SOLUTIONS OY mikseimikkeli.fi/mtp

2 1 Johdanto Mikkeli kokonaisturvallisuuden päämajakaupungiksi -hankkeen eräs tärkeä työtapa ovat asiantuntijapaneelit, joiden työn tuloksena hankkeen toteuttajat saavat syvempää tietämystä eri turvallisuuden alojen asiantuntijoilta. Hankkeen aikana järjestetään kolme asiantuntijapaneelia hankkeen painopistealueiden mukaisesti eli - CBRNE-alan asiantuntijapaneeli ( ) - ruokaturvallisuuden asiantuntijapaneeli ( ) - matkailun turvallisuuden asiantuntijapaneeli ( ). CBRNE-alan asiantuntijapaneeliin osallistuivat asiantuntijoina - Ahti Burtsoff, Etelä-Savon pelastuslaitos - Mika Huttu, Suur-Savon Sähkö/Järvi-Suomen Energia - Aki Kauranen, Mikkelin kaupunki - Ilkka Kerola, TeliaSonera - Toni Leikas, Environics - Jyrki Niukkanen, Karjalan prikaati/mikkelin varuskunta - Hannu Rantanen, turvallisuusalan konsultti - Marjo Särkkä-Tirkkonen, HY/Ruralia-Instituutti Asiantuntijapaneeliin osallistuivat MTP-hankkeen toteuttajista - Ari-Matti Auvinen, Societal Security Solutions (paneelin fasilitaattori) - Pia Puntanen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei - Juha Rautjärvi, Societal Security Solutions. Paneeli keskittyi yhteisellä työskentelyllään neljään teemaan eli 1. Miksi Suomi? eli mitä kilpailuetua Suomella on tarjottavanaan kokonaisturvallisuuden ja CBRNE-turvallisuuden alalla muihin valtioihin verrattuna 2. Miksei Suomi? eli mitä esteitä ja puutteita meillä Suomessa on kokonaisturvallisuuden ja CBRNE-turvallisuuden alalla 3. Miksi Mikkeli ja Etelä-Savo? eli mitä ainutlaatuista Mikkelillä ja Etelä-Savolla on tarjottavanaan kokonaisturvallisuuden ja CBRNE-turvallisuuden alalla 4. Missä teemoissa ja asioissa voimme löytää kansainvälisten asiantuntijavierailujen osalta yhteisiä kehittämisaihioita ja -kohteita (esimerkiksi kahdenvälisiin tai monenkeskisiin kehityshankkeisiin)? mikseimikkeli.fi/mtp 1

3 2 Miksi Suomi? Tässä teemassa asiantuntijapaneeli tunnisti Suomen etuja kokonaisturvallisuuden ja CBRNEturvallisuuden hyvien käytäntöjen maana. Olen seuraavassa ryhmitellyt asiantuntijapaneelin havaintoja tiettyjen laajempien teemojen alle. Miksi Suomi? -kysymykseen asiantuntijapaneelimme vastasi seuraavasti: Suomalaisen yhteiskunnan perusta - yhteiskunnallinen vakaus ja eri instituutioiden vakaus - yhteiskunnallinen tasa-arvo ja mahdollisuus esimerkiksi koulutuksella ja kokemuksella edetä yhteiskunnassa - avoin yhteiskunta (mm. kehittynyt julkisuuslainsäädäntö) ja keskinäisen jakamisen kulttuuri - alhainen tai olematon korruptio yhteiskunnassa - turvallinen ja vapaa yhteiskunta, jossa kansalaisvapauksia ei ole rajoitettu - yhteiskunnan matalat hierarkiat Suomen tarina - Suomi on ollut (lähi)historiansa aikana hyvä selviytyjä - myös geopoliittisista haasteista - Suomi on ollut aktiivinen diplomatiassaan ja käytännön rauhantoimissa (mm. rauhanturvatehtävät) - Suomen itsenäiset linjaukset länsieurooppalaisena, sotilaallisesti liittoutumattomana maana - suomalaisilla on hyvä historian ymmärrys - Suomi pitää kiinni sanastaan ja lupauksistaan (esimerkiksi kansainväliset velat, sotakorvaukset) - Suomen maantieteellinen sijainti on haastava, mutta infrastruktuuri toimiva Suomalainen mielenmaisema - suomalaisen yhteiskunnan vahva protestanttiseen etiikkaan pohjautuva perusvire ahkeruus, sanan pitäminen, luotettavuus ja rehellisyys - suomalainen yhteinen kulttuuriperintö vahvaa arkipäiväinen isänmaallisuus - suomalainen media ylivoimaiselta valtaosaltaan luotettavaa ja ammattimaista - suomen kieli on myös hyvä suoja (esim. nettihuijausten kielenkäyttö paljastaa helposti ulkolaiset huijarit) Turvallinen Suomi - turvallisuuteen liittyvät ammatit (poliisi, raja, tulli, pelastustyö, maanpuolustus) arvostettuja ja haluttujakin - turvallisuuden alan toimijoiden korkea koulutustaso - yhteistoiminta viranomaisten, järjestöjen, yrityskansalaisten ja kansalaisten kesken aktiivista mikseimikkeli.fi/mtp 2

4 - maantieteellisen sijainnin takia erilaisia luonnonkatastrofeja vähän (esimerkiksi maanjäristykset, hirmumyrskyt, tulvat) ja vahva peruskallio - yhtenäinen hätänumero 112 sekä hätäkeskuspäivystäjien ammattitaito Hyvän hallinnon Suomi - (pienessä maassa) eri toimijoiden yhteistyön positiivinen pakko - viranomaisyhteistyö kehittynyttä ja siilomaisuus hallinnossa vähäisempää kuin valtaosassa muita maita - huoltovarmuuden selkeä ja toimiva organisointi Teknologisesti osaava Suomi - energiahuollon monet innovaatiot (hyötykäytön organisointi) - runsaasti tunnustettua hitech-osaamista ja hitech-innovaatioita myös turvallisuuden alalla - kehittynyt mobiiliteknologian käyttö (mm. 112-apps). 3 Miksei Suomi? Tällä teemalla haluttiin tarkastella mitä haasteita kokonaisturvallisuuden ja CBRNE-turvallisuuden suomalaisella viennillä (etenkin päättäjätason asiantuntijamatkojen osalta) voisi olla. Miksei Suomi? -kysymykseen asiantuntijapaneelimme vastasi seuraavasti: Suomalainen toimintaympäristö - suomalainen toimintaympäristö on poikkeuksellisen turvallinen (ja moni arjen itsestään selvä asia täytyy pystyä tekemään näkyväksi ) - monet Suomen turvallisuuden ominaisuudet ovat kulttuurisidonnaisia ja niitä ei ole helppoa viedä - rohkeus tehdä uusia avauksia turvallisuuden alalla vaillinaista Haasteet ja esteet suomalaiselle alan kansainvälistymiselle ja viennille - laajojen turvallisuusalan kokonaisuuksien hallinta haasteellista - selkeät osaamisen puutteet tietyillä turvallisuuden alueilla (etenkin alueilla, jotka suomalaisia eivät suoraan kosketa) - rakenteelliset esteet (esimerkiksi merkittävä yksittäinen asiakas vaikkapa STUK Internationalin Saudi-Arabia-hanke voi sitoa kaikki liikenevät osaavat resurssit) mikseimikkeli.fi/mtp 3

5 Markkinaosaaminen - suomalaiset toimijat ovat teknologisesti edistyneitä, mutta eivät läsnä markkinoilla, kehnompia markkinoimaan, tunnistamaan markkinarakoja ja tekemään kauppoja - suomalaiset eivät osaa tunnistaa ja tuotteistaa vahvuuksiaan turvallisuusalalla - asiakkaiden tuntemisessa ja asiakastuntemukseen panostamisessa on vielä töitä tehtävänä. 4 Miksi Mikkeli ja Etelä-Savo? Tällä teemalla haluttiin tarkastella Mikkelin ja Etelä-Savon erityispiirteitä ja etuja kokonaisturvallisuuden ja CBRNE-turvallisuuden esimerkillisinä alueina. Samassa yhteydessä arvioitiin myös sitä, onko mikkeliläinen tai eteläsavolainen ympäristö ja toiminta erottuvaa ja ainutlaatuista verrattuna esimerkiksi Suomen muihin alueisiin ja kaupunkeihin (tämä piirre on merkitty X-merkillä). Miksi Mikkeli ja Etelä-Savo? -kysymykseen asiantuntijapaneelimme vastasi seuraavasti: Turvallisuusstrategioiden ja toimintamallien alueellinen jalkautus X - kehittynyt ja vakiintunut siviili- ja militääripuolen yhteistyö ja yhteistoiminta X - käytännön laaja-alainen yhteistyö ja yhteistoimintakyky (mm. yhteinen harjoittelu) X - yhteiset kuntakierrokset ja kriittisten kohteiden ja riskien tunnistaminen X - tilannetietoisuuden yhteinen kehittyminen ja kehittäminen X - selkeiden paikallisten ja alueellisten uhkien hyvä tunnistaminen (uhkakuvamatriisit jne.) ja tilannetietoisuuden kehittäminen ja paikallinen jakaminen X - keskeiset toimijat tuntevat hyvin toisensa (networking toimii) Maakunnan ja Mikkelin rakenne - meillä on tilaa suuret etäisyydet ja pieni väestöpohja, mutta toimiva infrastruktuuri - vahva vuodenaikojen vaihtelu ja siten monissa luonnonolosuhteissa toimiminen - sopivan kokoinen Mikkeli monella kriteerillä 1 % Suomesta ja siten erinomainen pilottikohde X - urbaanin ja ruraalin alueen käytäntöjen kohtaaminen - maakuntamallin asema erilaisissa kansallisissa kokeiluissa X Etelä-Savo ja Mikkeli toimintaympäristönä - monin tavoin turvallinen toimintaympäristö X - turvallisuuslähteet selkeitä ja hyvin toimivia - mikkeliläiset turvallisuusalan yritykset osaavia ja kasvuhakuisia X mikseimikkeli.fi/mtp 4

6 - yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminta vilkasta - Mikkelin historiallinen asema (mahdollisuus, taakkakin) Päämaja-kaupunkina X - suomalainen talkoohenki ja kolmannen sektorin toiminta (vpk:t, SPR, reserviläiset jne.) Ainutlaatuinen Järvi-Suomen ympäristö X - puhtaat järvet ja vesistöt osana luonnonympäristöä X - puhtaan veden tärkeys ja vedestä huolehtiminen (esimerkiksi EcoSairila) X - suuri joukko omarantaisia mökkejä X - toimintaympäristönä luotettava, naapuria ei jätetä pulaan Uudet mahdollisuudet - Mikkelin lentokenttä ja sen kapasiteetti (mm. liikematkailu, mahdollisuudet esimerkiksi drone-testauksiin) X - turvallisuuden ja muistin linkitykset, turvallisuuskulttuurityö (Memory Campus, Muisti jne.) X - puhtaan veden koko ketjun näyttäminen (vedenotosta puhdistukseen) X 5 Yhteistyön mahdollisuudet Lopuksi asiantuntijapaneeli hahmotteli lyhyesti sellaisia alueita, joissa suomalaiset toimijat ja ulkomaiset toimijat voisivat kokonaisturvallisuuden ja CBRNE-turvallisuuden alueella selvästi oppia toisiltaan ja mahdollisesti kehittää myös yhdessä uusia toimintatapoja ja -malleja. Tähän teemaan asiantuntijapaneelimme tunnisti seuraavia mahdollisuuksia: - turvallisuudessa kansallisesti yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen - yhteistyön ja yhteistoiminnan kansallinen edistäminen (esimerkiksi hanke- ja koulutustoiminnalla) - turvallisuuden alalla töiden ja tehtävien priorisoinnin ja koordinoinnin jatkuva kehittäminen - resurssien, myös rahallisten, oikea kohdentaminen ja oikea ajoittaminen - kompleksisten kokonaisuuksien johtaminen - tiedottaminen ja viestin perille menemisen varmistaminen - kyberturvallisuusalueen riskit ja haasteet riskien pienentämiseksi - hybridiuhkiin varautuminen ja valmius sekä vaste. mikseimikkeli.fi/mtp 5

7 6 Työn hyödyntäminen ja jatkotyöskentely Asiantuntijapaneelin työ oli hankkeelle erittäin arvokasta ja antoi vahvan perustan jatkaa kansainvälisten päättäjätason asiantuntijaryhmien ohjelman kehittämistä. Tässä muistiossa koostettu työ raportoidaan myös MTP-hankkeen dokumentoinnissa etenkin Suomen kilpailuetua kuvaavissa dokumenteissa. mikseimikkeli.fi/mtp 6