Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet

Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet 10.10.2018 Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP Oy VAIN OMAAN KÄYTTÖÖN!

Metsänomistajana oikeusjärjestelmässä HALLINTO-OIKEUS - hallintopakkokeinojen käyttö, hyvä hallinto, päätösten perusteleminen, julkisuus ym. OIKEUSTOIMIEN SÄÄNTELY sopimukset, kyky RIKOSOIKEUS - Metsärikossääntely mm. LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ - metsälainsäädäntö - ML + Kemera JOKAMIEHENOIKEUDET KIINTEISTÖOIKEUS - kiinteistön omistajan oikeudet ja velvollisuudet luovutukset VAHINGONKORVAUS VERO-OIKEUS - metsäverotus, ALV, lahjat, luovutusvoitot LUONNONSUOJELUOIKEUS - biodiversiteetti, Natura 2000 MUU YMPÄRISTÖOIKEUS - kaavoitus- ja rakentamisoikeus - ympäristönsuojeluoikeus - vesioikeus (esim. ojitus) NAAPURUUSSUHTEET

Metsätilasta määrääminen Omistajalla yksin tai omistajilla yhdessä oikeus määrätä omaisuudesta ja sen käytöstä ellei kenelläkään toisella ole tätä määräämisvaltaa rajoittavia oikeuksia - täysivaltaisuus Omistusoikeus osoitetaan lainhuudolla kiinteistötietojärjestelmä, lainhuutorekisteri Omistusoikeutta voi rajoittaa jokin toisen oikeus esineeseen (hallinta-, käyttö-, asumis-, metsänhakkuu-, maa-ainesten otto-, kulkemisoikeus mm.) Haltijalla oikeus tilan tuottoon hallinta-ajan arvokasvun nautintaoikeus puukauppatulot (Y-tunnus) hallintaoikeuden haltijalle - hoitovelvollisuus Metsän osalta haltija verovelvollinen

Yhteisomistuksen osakkaiden toimivalta Yhteisen omaisuuden käyttöä ja luovuttamista koskevat päätökset oltava yksimielisiä ellei toisin ole sovittu osapuolten kesken Osakkaat yhdessä edustavat omistusta kolmansiin tahoihin ellei toisin ole sovittu Osakkaat voivat vapaasti tehdä keskenään sopimuksia yhteisen omaisuuden osalta yhteishallintasopimus?? Kukin osakas saa määrätä omasta omistusosuudestaan muilta kysymättä ellei toisin ole sovittu Kukin osakas voi muita kuulematta hakea pesänjakajan määräämistä tai halkomistoimitusta (omistusosuus määritelty) Avio-oikeus?

Omaisuuden käyttö Jokainen määrää omaisuudestaan 1. Omaisuuden hoito ja käyttö 2. Omaisuudesta hyötyminen 3. Omaisuuden luovutukset - Oikeustoimilain vaatimukset huomioitava Muillakin on oikeuksia henkilökohtaiset oikeudet, jokamiehen oikeudet, yhteiskunnan vaatimukset - sietäminen

Eturistiriidat Yksityisen maanomistajan edut ja tarpeet vastaan yleinen etu Perustuslain 20.3 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen PL 15 : Jokaisen omaisuus on turvattu PL 20 : (1) Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle (2) oikeus terveelliseen ympäristöön sekä (3) mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Yksityinen etu väistyy yleisen edun tieltä

Metsien käytön rajoittaminen Luonnonsuojelulain nojalla Metsälain nojalla Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla - Kaavoitus mm. Vesilain nojalla - toimenpiteet Ympäristönsuojelulain nojalla Ympäristöasioiden läpäisyperiaate kaikessa toiminnassa EU:n alueella

Uuden metsälain periaatteita Vähennetään yksityiskohtaisia sääntelyä ja korostetaan informaatio-ohjauksen roolia mm. päivitetään nykyiset metsänhoitosuositukset... Tavoitteena lisätä metsänomistajien valtaa ja vastuuta oman omaisuutensa hoidossa Rinnastetaan eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatus puunkorjuun säädöksissä muihin kasvatushakkuisiin Kestävyys turvataan velvoittamalla metsänomistajat uudistamaan metsänsä uudistushakkuun jälkeen ja määrittämällä kasvatushakkuiden jälkeisen puustopääoman määrä ja laatu

Metsälain tavoitteita Mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen lainsäädäntö - vähennetään sääntelyä - säädettävät asiat määritellään yksiselitteisesti ja tarkkarajaisesti Valvonnan selkeyttäminen - vähennetään valvottavia asioita - yksinkertaistetaan valvonnan periaatteita ja mittareita Metsänomistajien tasapuolinen kohtelu - lavennetaan sallitun toiminnan rajoja - metsänomistajien eri tavoitteet otetaan nykyistä paremmin huomioon lainsäädännössä - samat sallitun toiminnan rajat kaikille metsänkäsittelymenetelmille Metsänkäyttöä ohjataan edelleen suosituksilla

5 Metsän kasvatushakkuu ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut: perinteisen harvennuksen rinnalle yläharvennukset, pienaukkohakkuut, eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus Kasvatushakkuu on tehtävä siten, että kasvatushakkuun jälkeen käsittelyalueelle jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena. Arvioinnissa otetaan huomioon käsittelyalueen maantieteellinen sijainti, kasvupaikka, kasvatushakkuiden toteuttamistapa sekä valtapituus. Kasvatushakkuusta aiheutuu metsän uudistamisvelvoite, jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen

Metsän hakkuu ja uudistaminen Uudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite - uudistamiskypsyysrajat poistuneet Uudistushakkuu katsotaan päättyneeksi, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue. Metsän uudistamisvelvoite täyttyy kun alueella on taimikko 10-25 vuodessa (ML 8 ), uudistamisen toimet 3 vuodessa VN asetuksella säädetään 1) taimikon saavuttamisen tarkemmista määräajoista, 2) luontaisen uudistamisen edellytyksistä, 3) taimikon riittävästä tiheydestä ja muista arviointiperusteista, 4) kohtuullisiksi katsottavista toimenpiteistä taimikon aikaansaamiseksi ja 5) perustamistoimentoimenpiteistä erilaisilla kasvupaikoilla.

5 b Hakkuu erityiskohteissa Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Ympäristöoikeuden läpivirtausperiaate Yleisestikin hakkuissa vältettävä puusto- ja maastovaurioita Yleisesti mahdollistuu jatkuva kasvatus ja puulajin valinnan vapaus lisääntyy

Hakkaajan ja muiden tahojen vastuu ML 7 Metsän hakkaajan tulee puunkorjuussa ja muissa siihen liittyvissä toimenpiteissä osaltaan huolehtia siitä, että noudatetaan tämän lain säännöksiä. Vielä: 1) Leimikon suunnittelijalla vastuu toimistaan, 2) Metsänomistajan ilmoitettava metsänkäyttöilmoitukseen merkityt erityisen tärkeät elinympäristöt luovuttaessaan hakkuuoikeuden ja 3) Viranomaisen ilmoitettava tiedossaan olevat erityisen tärkeät elinympäristöt mo:lle ja hakkuuoikeuden haltijalle Metsän hakkaajan ja leimaajan vastuuta arvioitaessa otetaan huomioon, onko toteutettu hakkuu perustunut tässä tarkoitettuun leimikkosuunnitelmaan ja onko metsän hakkaaja saanut tiedon 10 :n 2 momentissa tarkoitetuista erityisen tärkeistä elinympäristöistä 7 a :n mukaisesti

Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (ML 10 ) LÄHTEIDEN, PUROJEN, NOROJEN JA PIENTEN LAMPIEN VÄLITTÖMÄT LÄHIYMPÄRISTÖT REHEVÄT KORVET JA LETOT REHEVÄT LEHTOLAIKUT PIENET KANGASMETSÄSAAREKKEET OJITTAMATTOMILLA SOILLA ROTKOT JA KURUT JYRKÄNTEET JA VÄLITTÖMÄT ALUSMETSÄT KARUKKOKANKAITA VÄHÄTUOTTOISEMMAT ALUEET Uusia kohteita: lähde-, metsäkorte- ja muurainkorvet, letot Lapissa

Lain sisältöä ML 10.1 : yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvattava ML 10.3 : Mikäli elinympäristöt erottuvat selvästi ympäristöstään ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia on hoito- ja käyttötoimenpiteet tehtävä elinympäristön ominaispiirteet säilyttävällä tavalla

METSÄNKÄYTTÖ- ILMOITUS (ML 14 ) Tehtävä aiotusta hakkuusta, uudistamistavasta ja 10 :n elinympäristöjen muusta käsittelystä Maanomistaja, hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltija Tehtävä 10 päivää ennen aloitusta, voimassa kolme vuotta Jos toimenpide ML 10 :n elinympäristössä, mainittava: -millaisesta ympäristöstä kysymys -luettelo suunnitelluista toimenpiteistä -selvitys siitä, miten toimenpiteissä otetaan huomioon elinympäristöjen säilyminen -metsänomistajan edellytetään tietävän, milloin toimitaan ML 10 :n kohteella muutoin seurauksena ML 14 :n laiminlyönti

Metsänomistaja kohteilla Metsänomistajan tunnistettava lakikohde itse HE 63/1996 vp. kohteet selvästi ympäristöstään erottuvia HE 203/2001 vp. kohteen tunnistaminen vaikeata asiantuntijoillekin, aktiiviselta metsäalan toimijalta edellytetään säännösten ja velvollisuuksien tuntemusta sekä halua ottaa niistä selvää Ei alueiden merkitsemistä tai suojelupäätöksiä Ennakkotietomenettely (maksullinen) Voidaanko edellyttää metsänomistajan pystyvän noudattamaan lakia - kohtuusharkintaa?

Syyksiluettavuus Metsärikos, RL 48a luku 3 : joka tahallaan vahingoittaa hoito- ja hakkuuteot, 10 :n kohteet, suojametsäalue Metsärikkomus, ML 18 : Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta Kokonaisarviointia: laajuus, taloudellinen merkittävyys, vaikutukset ympäristöön Paljon rikkomuksia tuomioistuimissa - lempeähkö linja tuomioissa metsänomistajaa kohtaan 10 :n kohteilla, tietoisuus usein vajavaista/kohtuus - toimihenkilöille usein sakkoja Osoittaa lain vaikeaselkoisuutta

Syyte metsänhakkuusta vesilain perustella Mo suoraan kaupoissa yhtiön kanssa hakattukin Alueella kaavasuunnittelua keskeytetty kunnan toimesta luontoselvitys tehty löydetty luonnontilainen lähde ja noro Mete-kartoituksessa ja metsäsuunnittelussa ei luonnontilaisen kaltaista lähdettä Hakkuun jälkeen Ely-keskus on kyläläisten ilmiannon perusteella vienyt asian syyttäjälle Syyttäjä syyttää vesilain perustella ympäristönturmelemisrikoksesta puuston poistolla pilattu lähteen tarvitsema pienilmasto, mo:n tietoisuus lähteestä, tahallinen teko MK:n lausunto; ei ML 10 :n kohde ennen hakkuuta tai sen jälkeen, puustoa hakattu säännöllisesti kasvatushakkuin ja noroa kaivettu Käräjäoikeudessa viime viikolla Jos menestyy, niin vesilain soveltamisala laajenee rajusti Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK.

Kemera Kestävän metsätalouden rahoituslaki, tarkoitus Edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä. Tukien tarkoituksena on: 1.Lisätä metsien kasvua; 2.Pitää yllä metsätalouden tieverkkoa; 3.Turvata metsien biologista monimuotoisuutta; 4.Edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Tuen saajat Tuki myönnetään yksityiselle maanomistajalle Luonnolliset henkilöt - myös sellainen yhteisö, yhteenliittymä ja kuolinpesää, jonka yhtiömiehenä, jäsenenä tai osakkaana on vain luonnollisia henkilöitä. Yhteisön ja yhteenliittymän pääasiallisena tarkoituksena tulee tällöin olla maatila- tai metsätalouden harjoittaminen. Myös sellainen yhteismetsän osakaskunta ja yhteisalue-laissa (758/1989) tarkoitetun yhteisen alueen osakaskunta, jonka osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa. Tukea on haettava kirjallisesti metsäkeskukselta

Tukikohteet 1. Taimikon varhaishoito 2. Nuoren metsän hoito 3. Terveyslannoitus 4. Suometsänhoito 5. Metsätien tekeminen 6. Ympäristötuki 7. Metsäluonnon hoitohankkeet Tuki on verotettavaa tuloa

Luonnonsuojelulain vaatimuksia TAUSTALLA EU:N LINTUDIREKTIIVI (79/409ETY) JA LUONTODIREKTIIVI (92/43ETY) SUOTUISA SUOJELUTASO (LSL 5 ) ELY-KESKUS VOI PERUSTAA LUONNONSUOJELUALUEEN OMISTAJAN HAKEMUKSESTA TAI SUOSTUMUKSELLA, ILMAN SUOSTUMUSTA MIKÄLI ALUE KUULUU HYVÄKSYTTYYN LUONNONSUOJELUOHJELMAAN (LSL 24 ) - rauhoitusmääräykset, korvaukset ALUEEN MÄÄRÄAIKAINEN RAUHOITTAMINEN (LSL 25 ) - sopimus määräajaksi, max 20 v. - kokonaan tai tiettyjen toimien osalta LUONNONMUISTOMERKKI RAUHOITETAAN OMISTAJAN HAKEMUKSESTA TAI SUOSTUMUKSELLA (LSL 26 ) METSO-rahoitus lisänä

LSL:N NOJALLA SUOJELLUT LUONTOTYYPIT, LSL 29 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät.

LSL 29 :N KIELLON VOIMAANTULO Kielto: ominaispiirteiden säilymistä ei saa vaarantaa Kohteiden tarkempi määrittely asetuksen 10 :ssä ***** Ely-keskuksen päätöksellä määritellyt alueen rajat päätös annettu tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille suojeltu LSL:n nojalla kielto annetaan julkipanon jälkeen mikäli suojellun kohteen luontoarvot ovat hävinneet, voidaan suojelu lakkauttaa - käytännössäkin?

KORVAUKSET jos kiellosta aiheutuu merkityksellistä haittaa oikeus täyteen korvaukseen (LSL 53 ) jos on haettu lupaa poiketa ja hakemus on hylätty korvaus laukeaa käyttörajoituksen johduttava LSL 49 :n hävittämis- ja heikentämiskiellosta toimitusta haetaan maanmittaustoimistolta YmVM 6/2004: merkityksellinen haitta suhteessa omistuksen suuruuteen, ei euromääräistä rajaa, mahdollisesti 5-8 %:n menetys riittää korvauksista pyritään aina sopimaan

PAKKOKEINOT, SANKTIOT, VALITTAMINEN Väliaikainen toimenpidekielto ensi vaiheessa Pakkokeinot uhkasakko, teettämisuhka, keskeyttämisuhka Ely-keskus antaa Rangaistukset sakko, vankeus, menettämisseuraamus, haltuunotto-oikeus Valitusoikeus sillä, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea valitus hallinto-oikeuteen tai KHO:een

Liito-oravan suojelun juridisia perusteita luontodirektiivin tiukka suojelujärjestelmä (liito-orava, naali, saimaannorppa, koivuhiiri mm.) LSL 39 :n rauhoitussäännökset, kiellettyä rauhoitettujen eläinlajien: - tahallinen tappaminen tai pyydystäminen - pesien, munien yms. ottaminen, siirtäminen tai vahingoittaminen - tahallinen häiritseminen, erityisesti lisääntyminen, muutto tai muu tärkeä aika tai paikka LSL 49 : luontodirektiivin liitteessä IV tarkoitettuihin eläinlajien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen kielletty MMM:n ja YM:n ohjeet Metsästyslain rauhoitussäännökset (riista)

Menettely liitooravakohteilla ja metsänomistajan velvoitteet Metsänkäyttöilmoituksessa mainittava jos tiedossa huomioitava hakkuun suunnittelussa ja hakkuussa metsäkeskus vertaa liito-oravatietojen perusteella jos toimenpide kohdistuu ELY-keskuksen ilmoittamaan liitooravan levähdys- tai pesäpaikkaan, metsäkeskus ilmoittaa välittömästi ympäristökeskukselle, maanomistajalle, tämän edustajalle, hakkuuoikeuden haltijalle (ML 14b ) Ely-keskus ei enää tutki asiaa, LSL 72a poistettu 15.4.2016 alkaen Lakimuutos korostaa maanomistajan, hakkuuoikeuden haltijan ja puunkorjuusta vastaavan tahon vastuuta - sijainnin määrittely, sallitut toimenpiteet Nyt juurikin syytetapaus Pirkanmaan käräjäoikeudessa syytettynä metsänomistaja, motokuski ja mhy:n neuvoja havainto 4 vuotta sitten, nyt ei merkkejä

Hävittäminen ja heikentäminen pesä- ja levähdyspuiden kaatamista (kolopuita) suojavyöhykkeiden laiminlyöntiä suoja- ja ruokailupuiden kaatamista (lehtipuita, isoja, oksikkaita puita) kulkureittien katkaisemista myrskytuhojen huomioonottamattomuutta Ongelmia: - tietämättömyys, pienet palstat, myrskyn kestävyys, väärät hälytykset, liito-oravien yleisyys, ylimääräiset kustannukset hakkuun yhteydessä, korvaukset, tarkoitushakuisuus, vastuu

Rangaistussäännökset LSL 58.3 : luonnonsuojelurikkomuksesta tuomitaan sakkoon se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti hävittää tai heikentää luontodirektiivin liitteessä IV tarkoitettujen eläinyksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkaa RL 48:5 Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti hävittää tai turmelee luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla suojeltavaksi tai rauhoitetuksi säädetyn kohteen on tuomittava luonnonsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. - suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus kriteereinä

Rangaistussäännökset menettämisseuraamus (LSL 59 ja RL 10 luku) voi kohdistua rikoksentekovälineeseen, rikosesineeseen, rikoksen tuotteeseen tai rikoksen tuottamaan taloudelliseen hyötyyn liito-oravakohteilla tulee luultavasti kyseeseen juuri taloudellisen hyödyn menettäminen Rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämiseen tuomitaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty. (10:2 1 mom.) nettohyöty eli rikoksen tosiasiallisesti tuottama hyöty Länsi-Uudenmaan KäO tuomio 12/1100 kovat vaatimukset, syyttäjä hävisi liito-oravan osalta

Kaavat/metsälain soveltaminen Metsälakia ei sovelleta: maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella; asemakaava-alueilla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita; alueilla, joilla on voimassa toimenpiderajoitus asemakaavan laatimiseksi; oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitettuja alueita;

Kaavoituksen tavoitteet, MRL 5 Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän toimintaympäristön luominen Yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuus Rakennetun ympäristön kauneus ja kulttuuriarvojen vaaliminen Luonnon monimuotoisuus, ympäristön suojelu Luonnonvarojen säästeliäs käyttö Yhdyskuntien toimivuus ja yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus Elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen Palvelujen saatavuus - liikenteen tarkoituksenmukaisuus Kyseessä on alueen ihmisten suunnalta tuleva toimeksianto paikalliset tavoitteet ja tarpeet ristiriitaisia tavoitteita Avoin ja julkinen prosessi (MRL 1.2 ja 6 ), vuorovaikutteisuus Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava

Yleiskaava Kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen (MRL 35 ) Osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen tai muutoin maankäytön perustaksi Kunta laatii ja pitää ajan tasalla Kunnanvaltuusto hyväksyy valitustie hallinto-oikeuteen Yleiskaava ohjeena -toimenpiteellä ei saa vaikeuttaa yleiskaavan toteutumista Kaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa esim. rakennuslupa on myönnettävä, jos kielto aih. huomattavaa haittaa, MRL 43 (void. myös lunastaa tai suorittaa kohtuullinen korvaus) Kartta, kaavamerkinnät ja määräykset Metsän käytön rajoituksia kaavamerkinnöillä, selonottovelv. Mhy-taso toimijana, mo:t joka tasolla

Kiellot yleiskaavaa laadittaessa Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja 128 :ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja alueellinen Ely-keskus kunnan hakemuksesta erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella enintään 15 v. Jos kunta on määrännyt 1 momentissa tarkoitetun rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen, ne ovat voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty yleiskaava tai yleiskaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Selonottovelvollisuus

Kaavamerkintöjen vaikutuksia, suojelu SL: luonnonsuojelualue, LSL:n nojalla suojeltu S: suojelualue, alueella ei saa suorittaa toimia, jotka vaarantavat alueen suojeluarvoja suojellaan kaavamääräyksin ilman lakien tai hyväksyttyjen alueellisten periaatteiden velvoitusta Ei metsätalouden toimenpiteitä mahd. merkittäviä taloudellisia menetyksiä

Kaavamerkintöjen vaikutuksia, maisematyölupa MY: maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja näitä tosi paljon V-1: virkistysalue luo: luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue ge: arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma pv- pohjavesialue metsähakkuu vaatii maisematyöluvan haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta kuuleminen, mm. naapurit tiedottaminen toteutuspaikalla jopa ympäristökeskuksen lausunto päätöksissä esim. risujen poistovaatimus Hidas, vaivalloinen, kallis, estää normaalin metsätalouskäytön

MRL 128 Maisematyölupa Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) ranta-asemakaava-alueella, jos k.o. kaavassa niin määrätään; 3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella eikä; 4) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. (13.6.2018/465)

Kaavamerkintöjen vaikutuksia, hakkuurajoitukset Maiseman ja virkistyskäytön kannalta erityisiä arvoja sis. alueet, kuten vaarojen, tuntureiden, jokien, järvien, teiden, reittien ja taajamien läheisyydessä olevat alueet sekä retkeily- ja ulkoilualueet (VR) käytännössä laajoja alueita, leveitä vyöhykkeitä näkemät/maisema? huolellisesti otettava huomioon erityispiirteet, vältettävä suuria ympäristön muutoksia uudistushakkuut pääsääntöisesti kielletty Menetysten korvaaminen hataraa ja rajoitusaikana ei lainkaan Maanomistajan tunnettava kaavan määräykset!!! Kaavaan vaikuttaminen ajoissa

Jokamiehenoikeus Jokaisen kansalaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija - Ei tarvita maanomistajan lupaa - Ei tarvitse maksaa käytöstä Vaatimus harmittomuudesta ja vastuusta muutoin - Ei saa aiheuttaa haittaa, eikä myöskään häiriötä määräämisvallassa olevalle

Jokamiehenoikeudet Osa säädetty laissa - osa perustuu maan tapaan Sallittua on: liikkua jalan, hiihtäen tai pyörällä luonnossa pihoilla, pelloilla ja istutuksilla liikkumista rajoitettu oleskella tilapäisesti esim. telttailla riittävän kaukana asumuksesta poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia siellä missä on oikeus liikkuakin onkia ja pilkkiä - ei yksityisyyden suojan piirissä olevalla alueella Kulkea, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Jokamiehenoikeudet Kiellettyä on kotirauhan rikkominen häiriön ja haitan aiheuttaminen toisille, vaaran aiheuttaminen puiden vahingoittaminen, ottaminen ja kaataminen sammalen, jäkälän ja varpujen ottaminen avotulen tekeminen ilman pakottavaa tarvetta roskaaminen moottoriajoneuvolla ajaminen ilman mo:n lupaa eläimien ja erityisesti lisääntymisen häiritseminen kalastus ja metsästys ilman ao. lupia

VEROVELVOL- LISUUS, metsä Tilan omistaja, jos hallintaa ei ole erotettu Hallintaoikeuden haltija Vain hallintaoikeuden haltija voi saada Y-tunnuksen ja myydä puuta metsätilalta. Esim. omistajaperillisillä tätä oikeutta ei verottajan tulkinnan mukaan ole. Yksin tai puolisot yhdessä Jakamaton yhteisomistus Määräosainen yhteisomistus

Puun myyntitulon verotus Verotetaan tuloverolain mukaisen pääomatulolajin osana Rinnastetaan esim. vuokra- tai osinkotuloon Pääomatulosta saa vähentää rajoituksetta pääomatulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot Metsävähennys, varaukset, poistot Pääomatulolajin nettotulo lasketaan kokonaisuutena eikä tulolajin sisällä kiinnitetä huomiota mihin pääomatuloon tietty tulonhankkimismeno kohdistuu 30 % pääomaverokanta tulojen ja menojen erotuksesta Tappiot vähennetään alijäämähyvityksenä muussa verotuksessa Osaaminen tuo tulosta!!!

METSÄNOMISTAJAN ARVONLISÄVEROTUS Arvonlisäverovelvolliseksi hakeuduttava Verokanta puun myynnissä 24 % Puukaupassa yksikköhinnat aina ilman arvonlisäveroa. Muistiinpanot ja tositteet Jos maksettuja arvonlisäveroja on enemmän kuin saatuja arvonlisäveroja, verottaja maksaa arvonlisäveron palautuksen metsänomistajalle. Ilmoitus tehtävä helmikuun loppuun mennessä Arvonlisäverot eivät ole menoa metsänomistajan kukkarosta!!

Sukupolvenvaihdokset 1. Perintökaaren määräysten mukaan kuoleman seurauksena vauhti vain kiihtyy perinnöstä luopuminen keinona vaikuttaa seuraamuksiin 2. Kuolemanvaraismääräysten mukaan jos perinnönjättäjä oli tehnyt pätevän testamentin 3. Elinaikana tehtyjen pätevien oikeustoimien mukaisesti Neuvontaa omistajan aktivoimiseksi hyötyjä suvulle, elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle

Lainmukaisia vero- ym. seuraamuksia 1. Perintö- ja lahjaverolain perusteella 2. Varainsiirtoverolain perusteella 3. Tuloverolain perusteella - Myyjän luovutusvoitot verolle - Ostajan metsävähennysoikeus kaupassa - Metsälahjavähennysoikeus Luovutukset ja niiden ehdot avainasemassa - Määräämisvallan järjestelyt - Myöhemmät sopimukset

Toimeksiannot ja sääntely Oikeustoimilaki; toimeksianto- ym. sopimusten tekeminen, valtuutukset, pätemättömyys, sovittelu - vakiosopimukset Kauppalakia sovelletaan irtainten esineiden ja oikeuksien kauppaan 1. puutavara irtainta hankintakaupat 2. hakkuuoikeus/irrottamisoikeus pystykaupat Normitasojen ensisijaisuus: 1. Pakottava laki, esim. Puutavaran mittauslaki 2. Sopimus - liikekumppaneiden sopimus syrjäyttää kauppalain (KauppaL 3 ) 3. Käytäntö tai kauppatapa, näyttövelvollisuus vetoajalla 4. Tahdonvaltainen laki, esim. kauppalaki Kuluttajansuojalaki palveluksien kaupassa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä Kiinteistönkaupassa maakaari

Sopimusoikeus; lähtökohtana sopimusvapaus Metsänomistaja tekee toistuvasti sopimuksia, toimeksiannot mm. osapuolet toisilleen vastuussa sopimuksesta Päätäntävapaus sekä toimijalla että toimeksiantajalla tekeekö vai ei Muoto; kirjallinen vai suullinen näyttö? Sisältövapaus riskejä? Tyyppivapaus vakiosopimukset yleisiä Purkamisvapaus lain ja käytännön rajoissa Lainvalintavapaus, esim. minkä maan kauppalaki Oikeuspaikkavapaus Oikeustoimilaki säätelee sopimuksia

Puukauppasopimus Hankintakauppa, pystykauppa Hakkuuoikeuden luovutus: oikeus korjata ja poiskuljettaa määrätyltä alueelta tietyn leimikon tai määrän sovitunlaista puuta, tietyn ajan kuluessa Kauppakirjaan kaikki ehdot Mitta- ja laatuvaatimukset sekä puutavaralajien hinnat, mittaustapa (moton tulosteet, matriisit ym?) Harvennustiheydet, kuljetukset, lanssipaikat, tieoikeudet Rahoitus/puiden omistusoikeuden siirtyminen vakuudet? Korjuuajankohta ja korjuuaika onko ostajalla maksuvelvollisuus mutta ei korjuuvelvollisuutta Korjuu huolellisesti sopimuksen ehdoin vahingot? Valvonta ja vaatimukset riitoja on vireillä

Oikeuksista Pystykaupassa määritellyn alueen tai puuston hakkuuoikeus luovutetaan ostajalle Juridisesti hakkuuoikeus on irrottamisoikeus irtaimen kauppaan sovelletaan kauppalakia Kolmannen osapuolen kannalta hakkuuoikeus omistusta rajoittava erityinen oikeus kirjattavissa myös kiinteistötietojärjestelmään laiminlyönti voi johtaa oikeuden menetykseen Tilakaupassa keskeneräinen puukauppa olisi huomioitava rasituksena uusi omistaja oikeutettu myyjältä vahingonkorvaukseen, jos myyjä salasi puukaupan jonka arvoa ei oltu huomioitu kauppahinnassa

Puukaupan osapuolet, myyjän vastuu Omistajat, toimimiseen oikeutetut Kaikkien osakkaiden allekirjoitukset tai valtuutus allekirjoittajat ottavat vastuun hankaluuksista vahingonkorvausvastuu Y-tunnus oikein, alv-velvollisuus Myyjä pääsääntöisesti vastaa tietojen oikeellisuudesta (toimijoiden selonottovelvollisuus?) sekä oikeudesta tehdä puukauppaa Myyjä vastaa kohteen omistuksen ongelmista ja sivullisten oikeuksista (luovutukset, hallinta) valtuutetun vastuu - (KTJ) Myyjän ilmoitettava tiedossaan olevat hakkuuta ja kuljetusta vaikeuttavat seikat (esim. ML 10 ) liito-orava? Esim. kaavoitus ei välttämättä näin, toimijan vastuu? Kannattaa tutkia vakiosopimusehdot tarkkaan

Riitaa puukaupassa? Tehty sopimus lähtökohtana sopimuksen osapuolten tarkoitus Sopimuksen ehtojen tutkinta miltä osin ehtojen mukaan ei ole toimittu Onko aiheutunut vahinkoa kenelle ja minkä verran, näyttötaakka vaatijalla Sopimussakko sopimukseen kuulumattomien puiden arvosta jos on pysytty samalla tilalla, todellinen vahinko jos on menty naapurin puolelle Pystykaupassa hakkuuoikeuden haltija vastaa hakkuusta ja sen seuraamuksista Osapuolet voivat vapaasti sopia

Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisu Mhy teki puunmyyntisuunnitelman Mo teki puukaupan, valvoi ja hyväksyi hakkuun, korjuun ja puukaupan Mo allekirjoitti mittausasiakirjan, vaikkei saanut vaatimuksista huolimatta muita tietoja Hänelle luvattiin 3 kk:n reklamointiaika, tarkemmat tiedot 1 kk:n kuluttua Sovittuja mittoja oli otettu, mutta kuiturungot isoja (150 l ja 250 l) ja latvatukin läpimitta keskimäärin 20-21cm Mo reklamoi alhaisesta tukkiosuudesta niin männyllä kuin kuusella Mo vaati ostajalta vahingonkorvausta noin 8000 vertailukauppoihin perustuen Ostajan mukaan laatu oli keskimääräistä huonompi eikä suostunut vahingonkorvaukseen Mo vei asian hakkuusopimuksen rikkomisena / puukauppariitana käräjäoikeuteen Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK.

Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisu Päätöksen perustelut: - Myyjän näytettävä toteen sekä kanteen perusteet että määrä - Kyseessä katkontariita eikä mittauslainsäädäntöä tule soveltaa (ostajan vaatimus), koska katkonta väitetään tehdyn virheellisesti ja sen vuoksi on rikottu metsänhakkuusopimusta - Mikäli myyjä on allekirjoituksellaan hyväksynyt loppumittausasiakirjan tai korvausvaatimuksia ei ole määräajassa esitetty, myyjän katsotaan hyväksyneen hakkuun sopimuksen mukaiseksi ja oikein tehdyksi (nyt oli poikkeustapaus) - Metsänhakkuusopimuksen osana noudatetaan sopimusehtoja sekä puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksia, jotka myyjä allekirjoituksellaan hyväksyy ja jolloin ne tulevat sopimuksen ehdoiksi (siitä huolimatta, vaikka myyjä ilmoitti ettei ole niitä saanutkaan) Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK.

Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisu Päätös: - Myyjä ei ole näyttänyt toteen, että hakkuusopimusta olisi rikottu (on näytetty, latvatukkien keskilpm 19-20 cm (min lpm mä 15 ja ku 16) - Vertailuaineisto ei ole peruste, että on toimittu vastoin metsänhakkuusopimuksen ehtoja - Vertailuaineisto on ollut sinällään kattava - Leimikot ovat erilaisia ja niissä on erilaisia hakkuuosioita - Hakkuukohde ei ollut lähellä keskimääräisestä hakkuukohdetta (on ollut, valitusperuste) Tällä on merkitystä arvioitaessa hakkuun tulosta tukki- ja kuitupuun osalta kuten myös tukkirunkojen tukkiprosentin osalta Kanne hylätään ja mo määrätään maksamaan yli 34000 oikeudenkäyntikulut Asiasta valitettu Turun hovioikeuteen Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK.

Sopimuksen pätemättömyys OikTL 3. luku Oikeustoimen tekemisessä, muodossa tai sisällössä on virhe vaikutuksia ei synny Oikeustoimikelvottoman oikeustoimet mitättömyys huomioidaan viran puolesta korjattavissa jälkikäteen, edunvalvoja esim. Pakottaminen, myös lievä pätemättömyys Petollinen viettely (toisen pulan, ymmärtämättömyyden, kevytmielisyyden tai hänestä riippuvan aseman hyväksikäyttö) ja kiskonta (lisäksi suhteeton etu) pätemättömyys Valeoikeustoimi on pätemätön (tahdon ja ilmaisun poikkeaminen) Erhekirjoitus jos toinen osapuoli tiesi pätemättömyys Viestintävirhe, motiivierehdys, juopumus, hyvän tavan vastaiset oikeustoimet, sopimus lainvastaisen teon tekemisestä

Oikeustoimikelpoisuus pätevän oikeustoimen ehtona Luovutuksia ja muita oikeustoimia voi pätevästi tehdä vain niin pitkään kun on riittävästi oikeustoimikelpoinen Asiaa arvioitava kaikkien oikeustoimien yhteydessä jälkikäteenkin kumottavissa Jos oikeustoimikelpoisuutta ei ole riittävästi edunvalvontamenettely - maistraatti valvoo Edunvalvottavan etu ei lahjoja Henkilö voi oikeustoimikelpoisena ollessaan määrätä jonkun valvomaan etujaan tai toimimaan puolestaan siinä tapauksessa, että hän menettää oikeustoimikelpoisuutensa Edunvalvontavaltakirja (laki edunvalvontavaltuutuksesta) riskien minimointia!

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi Valtuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan - valtakirjalla valtuuttaja nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan valtuutetun suostumus Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa - esim. huolehtimaan omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan Valtuutetun huolellisesti hoidettava valtuutetun asioita ja etua

Valtuutuksesta on ilmettävä 1. Valtuuttamistarkoitus 2. Asiat, joissa valtuutetaan edustamaan 3. Yksittäiset oikeustoimet joita valtuutetaan tekemään/ määrätään tekemään? 4. Valtuuttaja sekä valtuutettu, varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu määrittelyt missä tilanteessa toimivat 5. Toimintaohjeet eri tilanteisiin (asuminen, lahjat, myynnit, SPV mm.) ja hoito-ohjeet jos niitä annetaan 6. Määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. 7. Allekirjoitus, esteettömät todistajat testamentin tapaan

Muita vielä Vahingonkorvaukset - vahingonkorvauslaki - vahingon aiheuttajan korvattava toiselle aiheutettu vahinko - todellisen vahingon määrä näyttötaakka vaatijalla Naapuruussuhteet laki eräistä naapuruussuhteista - rajojen aukaisu yksinkin - kasvusto, melu, hajut muut haitat tulista toisinaan Tieoikeudet maankäyttö- ja rakennuslaki, kiinteistön muodostamislaki, yksityistielaki - rasitteet, rasitetiet - sopimustiet - yksityistiet, tiekunnat - yksityistielaki

Omaisuuden hyödyntäminen Lainsäädäntö Oikeuskäytäntö Hallintolainkäyttö Kolmansien oikeudet Rajoitteet tunnettava ja huomioitava Neuvontaa tarvitaan Metsänhoitoyhdistysketjussa osataan ja autetaan Lakipuhelin 0600-393959 maanantaisin klo 13.00-17.00 KIITOS MIELENKIINNOSTA!