Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus vanhempainiltamateriaali Tämä esitys rakentuu kolmesta pääelementistä, jotka toistuvat samanlaisina jokaisen suosituksen kohdalla: 1. Kunkin suosituksen esittely sekä siihen liittyvät pääpointit. 2. Teeman käsittely vanhempien kanssa keskustellen tai/ja toiminnallisesti (muistiinpanoissa ideoita molempiin). 3. Kolme pientä askelta tavoitteen saavuttamiseksi. Mainitaan kolme merkittävää muutosta aikaisempiin suosituksiin. 1. Aikaisemmin puhuttiin varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksista; nyt puhutaan varhaisvuosien aktiivisuuden suosituksista. Sanamuodon muutos muistuttaa toisaalta vanhempien roolista toisaalta siitä, että lapsen liikunnaksi riittää tavallinen, päivittäinen arkiaktiivisuus leikkeineen, kiipeilemisineen ja juoksemisineen. 2. Suosituksiin on lisätty, liikkumisen lisäämisen rinnalle, istumisen vähentäminen. 3. Myös lapsen osallisuus on nyt mukana ensimmäistä kertaa. Jos niin halutaan voidaan mainita myös suositusten perustat: YK:n lapsen oikeuksien sopimus Varhaiskasvatuslaki (sekä perusopetuslaki soveltuvin osin) Varhaiskasvatussuunnitelma Esiopetussuunnitelma Tieteelliseen tutkimustietoon perustuva tieto siitä, minkälaisella fyysisellä aktiivisuudella lasten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä oppimista ja hyvinvointia voidaan tukea. Muistiinpanosivuilla on esitelty toiminnallisia menetelmia, faktaa ja ideoita vanhempien kanssa kaÿta vien keskustelujen tueksi. 1
Valitse vain muutamia toiminnallisia menetelmia ja anna tilaa vanhempia kiinnostaville keskustelunaiheille. Toiminnallinen idea: Tuttu juttu La mmittelytehta va / leikki isommalle porukalle. Ne nousevat seisomaan, joiden eteisesta loÿtyy pyo raïlykypa ra, koiran hihna, sienikori, uimahallikortti jne. jotka tulivat paikalle ka velle tai pyo ra lla jotka... keksi itse lisaä Tai Tuttu juttu esittaÿtyminen pienemma lle porukalle perheen yhteisten liikkumistapojen kautta, esim: Olen 5 vuotiaan tyto n aïti ja me ulkoilemme mielella mme laḧimetsa ssa. Ne kuulijoista, jotka harrastavat samaa, nousevat seisomaan, minkä jälkeen vuoro siirtyy seuraavalle. 1
1. Vauhti virkistää vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä! Lapsi oppii touhuamalla, yrittäen ja erehtyen; istuminen on ikävää. Kolmeen tuntiin mahtuu kevyttä liikuntaa, reipasta ulkoilua & erittäin vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta. Kokonaisvaltainen hyvinvointi edellyttää myös lepoa ja terveellistä ravintoa. Faktaa Liikkuminen on lapselle ominainen tapa toimia. Lapsi liikkuu luonnostaan. Liikkuminen, leikkiminen ja ilo kuuluvat lapsen elämään, ja reipas touhuaminen tuottaa lapselle mielihyvää. Sen lisäksi se on välttämätöntä normaalin kehityksen kannalta. Motorisilla perustaidoilla tarkoitetaan niitä taitoja, joiden turvin ihminen selviytyy elämän eri tilanteista itsenäisesti. Motorisia perustaitoja ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen ja lyöminen. Nämä perustaidot muuntuvat eri ympäristöissä eri lajien perustaidoiksi ja useiden satojen, jopa tuhansien toistojen jälkeen eri lajien huippusuorituksiksi tai tekniikoiksi. Lasten tulisi oppia motoriset perustaidot ennen koulun aloittamista. Jotta motoriset perustaidot kehittyvät, lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä. Kolmen tunnin minimitavoite on suomalaisen tutkijajoukon yhteinen suositus. Se perustuu kansainvälisiin, lasten liikkumista ja liikunnan vaikutuksia käsitteleviin tutkimuksiin. 2
Toiminnallinen idea: Miltä kolme tuntia päivässä kuulostaa? Ja miten se onnistuu? Kolme tuntia muodostuu pienistä, pitkin päivää kertyvistä pätkistä. Lyhyt pariporina aiheesta, miten onnistua liikkumaan 3 h päivässä? Jaetaan lopuksi ideoita! Tehdään ryhmätyö vanhempien toiveista päivähoitopäivänaikana tapahtuvalle liikunnalle/liikkumiselle. 3
Kolme pientä askelta kohti tavoitetta 1. Liiku, leiki ja ulkoile lasten kanssa, huolehdi asianmukaisesta vaatetuksesta ja kehu ilman kilpailullisuutta. 2. Muista, että tavalliset leikit ja arkiset kotiaskareet ovat liikuntaa. 3. Tarkkaile ja tarvittaessa rajoita lapsen fyysisesti passiivista toimintaa, kuten tv:n katsomista. 4
2. Kohti liikkuvaa elämäntapaa perhe tärkeä roolimalli Aikuisen oma esimerkki lisää lapsen fyysistä aktiivisuutta. Kannustus ja yhteiset onnistumiset rakentavat lapsen myönteistä minäkuvaa. = Rakennusaineet fyysisesti aktiiviselle, terveyttä ja hyvinvointia edistävälle elämäntavalle! Toiminnallinen idea: Oma liikkumismuisto verrattuna nykypäivään Kehota vanhempia palauttamaan mieliin omia lapsuuden liikkumismuistoja ja vertaamaan niitä nykypäivän lasten liikkumispaikkoihin ja tapoihin. Mika on muuttunut? Lyhyt pariporina pareittain tai pienissä ryhmissä. Faktaa Viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut yhteiskunnan digitalisoituminen on heijastunut lasten ajankäyttöön: liikkuminen on vähentynyt merkittävästi. Liikunnallinen tai liikkumaton elämäntapa alkaa urautua jo 3 vuotiaana, ja passiivinen elämäntapa on pysyvämpää kuin aktiivinen. Siksi lasten olisi hyvä saada jo alle 3 vuotiaana mahdollisimman paljon positiivisia kokemuksia liikunnasta ja liikkumisesta. Pienillä arkisilla valinnoilla on merkitystä lapsen liikkumisen lisäämiseen; käytetään tilaisuus hyväksi ja valitaan liikkuminen istumisen sijaan. 5
Kolme pientä askelta kohti tavoitetta 1. Luo perheelle yhteisiä, päivittäisiä liikunnallisia rutiineja. 2. Tee lapsen kanssa retkiä luontoon: seikkailkaa lähimetsässä, rakentakaa majaa, laskekaa mäkeä, luistelkaa, etsikää mukava eväspaikka. 3. Kannusta lasta liikkumaan, tue hänen liikuntaharrastuksiaan ja rohkaise lasta leikkimään yhdessä muiden lasten kanssa. 6
3. Kuuntele anna lapselle mahdollisuus vaikuttaa Lapsi käyttää kaikkia aisteja ja mielikuvitusta ottaessaan selvää liikkumismahdollisuuksistaan. Hän haluaa osallistua itseään koskeviin päätöksiin. Kuuntelemalla lasta lisäät hänen osallisuuttaan leikeissä, liikkumisessa ja arjen toiminnoissa. Toiminnallinen idea: Millainen liikkuja oma lapsi on? Jakaudutaan pienryhmiin lasten iän mukaan. Käydään vertaiskeskustelua siitä, miten oma lapsi liikkuu ja millaisesta liikkumisesta hän pitää. Lisäksi voidaan keskustella turvallisuusnäkökulmista: uskallammeko antaa lasten liikkua ja kokeilla omia taitojaan? Jaetaan ajatukset lopuksi yhdessä keskustellen. Vanhemmat voidaan osallistaa myös päiväkodin pihasääntöjen tekemiseen. Voidaan keskustella yhteisesti tietyistä säännöistä, kuten saako keinussa seistä, saako liukumäkeä kiivetä ylöspäin jne. Faktaa Alle kouluikäinen lapsi ei välttämättä tarvitse erityistä liikuntaharrastusta. Lapselle riittää monipuolinen liikkuminen leikeissä sekä perheen arjessa; haravointi ja lumityöt, kävellen tehdyt kauppareissut... Sisällä ja ulkona, hiekalla ja nurmella, lumella ja jäällä lapsi pääsee harjoittamaan monipuolisesti perustaitojaan. Hyvät motoriset perustaidot vähentävät tapaturmia ja tekevät lapsen arjesta turvallisempaa. Pienet kolhut ja kaatumiset kuuluvat asiaan! Seuratoimintaan viedään yhä enemmän kolmevuotiaita. Kun lapsi on näin nuori, vanhemmilla on erityisen tärkeä tehtävä seurata ja kuulostella lasta ja arvioida, miten hän viihtyy ja pärjää. 7
Kolme pientä askelta kohti tavoitetta 1. Seuraa lapsen ilmeitä, eleitä ja puheita ja päättele, mistä hän pitää ja nauttii. 2. Anna lapsen suunnitella, päättää ja tehdä valintoja sekä ottaa hoitaakseen pieniä tehtäviä. 3. Ota lapsi mukaan kotitöihin ja anna hänen tuntea olevansa tärkeä perheen arkirutiineissa. Lisäksi esim. Anna lapsen kokeilla eri lajeja. Kannusta lasta omatoimiseen ja monipuoliseen liikkumiseen. 8
4. Tekemällä taitoja monipuolisuus kunniaan Lapsella on oikeus liikuntaan = fyysisesti aktiivinen leikki. Liiallinen turvallisuushakuisuus estää oppimista. Jos lapsella on vaikeuksia liikkumisessa, hänellä on oikeus saada apua. Pienryhmäkeskustelu aiheesta Miten meillä liikutaan Pienryhmissä voidaan jakaa hyviä käytännön vinkkejä perheiden liikuntatavoista arkisin ja viikonloppuisin. Faktaa Reipas liikkuminen ei ole enää itsestäänselvyys. Liikkuminen on kuitenkin välttämätöntä, koska Lapsen lihakset ja luut tarvitsevat liikuntaa kasvaakseen ja kehittyäkseen. Lapsen hermoston kehittyminen vaatii liikettä ja liikkumista. Hengitys ja verenkiertoelimistö voimistuu ja lapsi jaksaa liikkua omin voimin väsymättä. Liikkuminen edistää terveyttä sekä ehkäisee ylipainoa ja sen myötä tulevia sairauksia. Liikkuminen auttaa oppimaan ja muistamaan ja olemaan tarkkaavaisempi. Liikkumisella on yhteyttä myös myöhempään koulumenestykseen. Liikkuminen rakentaa myös lapsen itsetuntoa sekä tulee tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. 9
Kolme pientä askelta kohti tavoitetta 1. Anna lapsen kokeilla, haastaa itseään ja testata taitojaan eri tavoin kaikkina vuodenaikoina. 2. Muista, että lapsi oppii kokeilemalla: pienet kolhut, naarmut ja mustelmat auttavat omien taitojen tunnistamisessa ja pienten vastoinkäymisten sietämisessä. 3. Jos huomaat, että lapsellasi on vaikeuksia motoristen taitojen oppimisessa, keskustele asiasta varhaiskasvatuksen ja neuvolan henkilökunnan kanssa. 10
5. Ympäristö haastaa ja hauskuttaa unelmat todeksi ulkona Lapsesta on hauskaa muokata ympäristöä fyysisesti aktiivisiin leikkeihin. Aikuisen tehtävä on etsiä ja luoda monipuoliselle liikkumiselle otollisia ympäristöjä ja mahdollisuuksia. Liikkua voi luonnossa, kaupunkiympäristössä ja myös sisällä kaikkina vuodenaikoina. Toiminnallinen idea Lähiympäristön liikkumispaikat tutuksi Kootaan perheiden hyvät lähiympäristön liikkumispaikat > kirjataan ylös ja laitetaan kaikkien perheiden nähtäville. Mietitään myös, mistä löytyisi hyviä luontoliikkumispaikkoja ja kirjataan nekin muistiin kaikille. Faktaa Reipas touhuaminen on mahdollista, olipa asuinpaikka mikä tahansa. Perheen pienimmät saavat pulssin kohoamaan jo kotipihassa juoksemista, kiipeilemistä, hyppäämistä ja muita taitoja harjoitellessaan. Myös lähiympäristöjen puistot ja muut liikuntamahdollisuudet on hyvä kartoittaa. Näin ulkoiluhetkiin saadaan mukavaa vaihtelua ja uusia virikkeitä. Yksi parhaista liikuntapaikoista on lähimetsä. Metsässä olevat kivet, kalliot, juurakot sekä jännittävät polut tarjoavat loputtomasti erilaisia liikkumismahdollisuuksia ja kehittävät lapsen perusliikuntataitoja huomaamatta. Myös erilaiset kasvit ja puut luovat leikeille aivan toisenlaisen ympäristön; siellä luovuus ja leikki pääsevät valloilleen. Metsässä liikkumisella on todettu olevan myös erilaisia hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia; metsä rauhoittaa ja laskee stressitasoa. Aikuisen tehtävänä on tarjota lapselle erilaisia oppimis, leikkimis ja liikkumisympäristöjä sekä opettaa lasta liikkumaan niissä turvallisesti. Mitä pienempänä lapsi saa kokemuksia erilaisista ympäristöistä sitä paremmin hän oppii kannattelemaan omaa kehoaan ja painoaan; näin vältytään isoilta kolhuilta. 11
Kolme pientä askelta kohti tavoitetta 1. Anna lapsen keksiä omat tapansa käyttää tilaa liikkumiseen. 2. Salli lapsen haastaa omat taitonsa ja kokeilla omia rajojaan myös sisällä. 3. Huolehdi lapsen päivittäisestä ulkoilemisesta: retkeilkää metsässä, kaupunkiluonnossa tai luontopoluilla ja seuratkaa vuodenaikojen vaihtelua. 12
6. Välineet ja lelut innosta lasta kokeilemaan Liikuntavälineet, kalusteet, tavarat ja kierrätysmateriaalit kiehtovat lasta ja kannustavat häntä monipuoliseen liikkumiseen. Välineiden on hyvä olla esillä ja lasten ulottuvilla. Tukea tarvitsevilla lapsilla on oikeus saada liikkumista helpottavia välineitä. Toiminnallinen idea: Häntäpallon ja mailan teko Häntäpallo: Rutataan sanomalehdestä aukeama ja sullotaan se pakastepussin sisään. Solmitaan pussi niin, ettei se aukea. Sanomalehtimaila: Kierretään ison sanomalehden aukeamasta tiukka rulla ja kiinnitetään se maalarinteipillä Fakta Reipas liikkuminen onnistuu ilman sen kummempia välineitä ja varusteita. Pallot, mailat ja renkaat; hernepussit, patjat, trampoliini; vanteet ja tasapainolaudat; päällä istuttavat mopot ja autot seka hyppynarut ja twist narut ovat monipuolisia ja inspiroivia sekä monen ikäiselle sopivia liikuttajia. Liikuntavälineitä voi myös askarrella itse. Pahvilaatikoista syntyy maali, sanomalehdestä maila ja pallo, maitopurkeista mölkkykapulat tai keilat. Hyödynnä myös huivit, lakanat, kangassuikaleet, tyynyt, höyhenet ja wc paperirullat. Päästä mielikuvituksesi valloilleen. Jos hankit lapselle liikkumisvälineitä, niitä ei tarvitse aina ostaa uutena: välineitä voi myös kierrättää. Välineiden tulee kuitenkin olla ehjät ja sopivan kokoiset sekä tukevat (esim. luistimet) ja toimivat (esim. suksien siteet). 13
Kolme pientä askelta kohti tavoitetta 1. Osta tai lainaa käytettyjä liikuntavälineitä ystäviltä ja tuttavilta. Kiertele kirppareilla ja tee vaihtokauppoja. 2. Kokeilkaa, mitä kaikkea kivaa hyppynaruilla voi tehdä. Hyppynaruista saa tasapainonarun, hiirenhännän ja hevosvaljaat ei muuta kuin leikit pystyyn. 3. Piilota muutama lapsen lelu. Suuri seikkailu alkaa, kun lapsi lähtee etsimään erilaisiin paikkoihin, eri korkeudelle piilotettuja leluja. Lisää vinkkejä: Tekniikka ja älypuhelimet ovat myös mahdollisuus. Niitä kannattaa hyödyntää silloin, kun tämä tuntuu luontevalta ja motivoi lasta fyysiseen aktiivisuuteen. Selvitä, onko paikkakunnallanne mahdollisuus kokeilla esimerkiksi hiihtoa tai luistelua lainavällineillä. Hyödynnä digitaalisia mahdollisuuksia, jos ne innostavat lasta liikkumaan. Osa lapsista saattaa innostua esim. geokätköilystä, askelmittarista tai kuvaamisesta. Kiepsauta villasukasta pallo. Tällä pallolla uskaltaa leikkiä sisälläkin 14
7. Ohjattu liikunta onnistumisen elämyksiä Seuroissa ja kerhoissa onnistutaan ja opitaan uusia taitoja muiden lasten ja turvallisten aikuisten kanssa. Ohjatun(kin) liikunnan tulee olla hauskaa ja motivoivaa kaikille mukana olijoille. Parhaimmillaan sisällöt rakennetaan siten, että myös aikaisemmin liikuntaa harrastamattomat tai muuten taidoiltaan muita heikommat lapset pääsevät mukaan toimintaan. Faktaa Suomalaislapset viedään ohjattuun liikuntaan melko varhain. 25 % kaikista kolmevuotiaista osallistuu harrastuksiin kerran viikossa ja 12 % jopa 2 3 kertaa viikossa. Poikia viedään liikuntapaikkoihin enemmän kuin tyttöjä. Tasapuolisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota: lapsilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet liikkumiseen. Vaikka suomalaiset lapset oppivat harrastamaan varhain, kaikki kolmevuotiaat eivät kuitenkaan liiku terveyden, hyvinvoinnin ja normaalin kasvun ja kehityksen kannalta riittävästi. Yksilöiden väliset erot ovat suuria ja lasten kasvaessa myös sukupuolten väliset aktiivisuuserot kasvavat. Ohjattuun toimintaan osallistuminen ei takaa, että lapsen päivittäinen fyysisen aktiivisuuden tarve täyttyy; lapsi tarvitsee myös omatoimista liikkumista. Pientä lasta ei tarvitse välttämättä viedä ohjattuun toimintaan lainkaan. Hänelle riittää harrastukseksi liikkuminen yhdessä perheen ja kavereiden kanssa. Vanhempien kanssa vietetty yhteinen aika on lapselle todella arvokasta, eikä vain liikkumisen kannalta. Suositusten nimi Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä on keskeinen viesti! Seurakunnat ja järjestöt järjestävät päiväsaikaan erilaisia lliikuntamahdollisuuksia. Seuroilla ja Mannerheimin Lastensuosjeluliiton kaltaisilla toimijoilla on myös perheliikuntamahdollisuuksia. 15
Kolme pientä askelta kohti tavoitetta Anna lapselle mahdollisuus osallistua ohjattuun liikuntaan. Muista! Jokainen lapsi on yksilö, joka kehittyy omaa yksilöllistä vauhtiaan. Anna lapselle mahdollisuus harrastaa omilla ehdoillaan, omien kykyjensä mukaan. Tue myönteistä ilmapiiriä kannustamalla omaa ja muiden lapsia; anna ohjaajalle työrauha ja kunnioita ryhmän toimintaperiaatteita. 16
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa jokaisen lapsen oikeus 17
9. Koko kylä liikuttaa kaikki yhteistyössä Koko kylän yhteistyötä tarvitaan, jotta lapsille saadaan luotua mahdollisuudet liikkumiseen ja leikkimiseen. Vanhemmat, varhaiskasvatushenkilöstö, sosiaali ja terveydenhuolto, paikalliset hyvinvointia edustavat ja liikuntaa järjestävät tahot, kuntien tekniset toimijat, poliittiset päättäjät, sukulaiset, naapurit,... jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Toiminnallinen idea: Gallup Onko perheellänne kaveriperhe, jonka kanssa liikutte ja ulkoilette? Miltä kuulostaa perheen yhteisten touhuiluhetkien merkitseminen kalenteriin? Oletteko osallistuneet leikki ja liikuntatreffeille päiväkodin pihalla? Miksi? Faktaa Leikki ja liikuntatreffeillä perheet tutustuvat oman lapsensa leikkikavereihin ja heidän vanhempiinsa. Yhdessä touhutessa tutustuminen on luontevaa ja helppoa. Kaverin kanssa liikkuminen ja yhdessä touhuaminen edistää myös lapsen sosiaalisia taitoja. Yhdessä liikuttaessa lapsi harjoittelee yhteistyön tekemisen taitoja sekä auttamisen ja empatian taitoja. Liikkuminen ja leikkiminen edistävät myös ystävyyssuhteiden kehittymistä. Lasten sosiaalisten taitojen, vertaissuhteiden ja itsetunnon tukemisessa on kyse myös syrjäytymisen ehkäisemisestä. Syrjäytyminen varhaislapsuudessa voi pitkittyessään johtaa muihin ongelmiin ja altistaa myöhemmin koko yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Sosiaalisten taitojen oppiminen seka vastavuoroiset ja tasavertaiset ystävyyssuhteet suojaavat lasta myös kiusaamiselta. Ne vahvistavat hänen hyvinvointiaan ja tukevat hänen kehitystään myöhemmissä elämän vaiheissa. 18
Kolme pientä askelta kohti tavoitetta 1. Sovi ystävien ja naapureiden kanssa leikki ja liikuntatreffejä. 2. Kannusta sukulaisia ja kummeja antamaan lapselle lahjaksi liikuntavälineitä ja opettamaan hänelle omasta lapsuudestaan tuttuja liikuntaleikkejä. 3. Hyödynnä kimppakyytejä ja pyydä myös naapurin lapset mukaan esim. pyöräretkelle tai uimahalliin. 19
www.ilokasvaaliikkuen.fi 20