Valmistaudu flunssakauteen!

5 2018 Valmistaudu flunssakauteen! QuikRead go Strep A» helppo ja nopea testi Strep A:n toteamiseen nielunäytteestä» asiantuntijoiden hyväksymä testi, luotettava tulos muutamassa minuutissa» laitelukuinen testaus mahdollistaa jäljitettävyyden ja luotettavan tulkinnan» QuikRead go -laite on kaksisuuntaisesti liitettävissä LIS/HIS-järjestelmiin www.oriondiagnostica.fi

Early bird -hinta 19.10. asti! Päivitä tietosi Valtakunnallinen vieritutkimuspäivä 8.11.2018 Päivän aiheina muun muassa: Uusi vieritestisuositus oletko jo päivittänyt tietosi ja ohjeesi Vieritestit terveyskeskuksessa vaikuttaako hoitopäätökseen Miten suunnittelen ja toteutan hyvän koulutuksen Tapahtumassa myös LabScala-infokioski! Valtakunnallinen vieritutkimuspäivä Käytännönläheinen tapahtuma sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseille. Ajankohta ja paikka: Torstai 8.11.2018, Paasitorni, Helsinki. Hinta: Early bird -hinta 19.10.2018 asti 295 + alv 24 %, sen jälkeen 320 + alv 24 %. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.labquality.fi/koulutus Pääyhteistyökumppanina HUSLAB Päätoimittajat Annakaisa Herrala p. 050-427 9844 annakaisa.herrala@hus.fi Tuomas Mäntylä p. 044-269 1560 mantyla.j.tuomas@gmail.com Toimituskunta Henrik Alfthan, p. 050-427 1457 Petra Anttila, p. 06-415 4713 Päivi Holm, p. 050-527 3082 Outi Itkonen, p. 050-427 9277 Lotta Joutsi-Korhonen, p. 050-427 2402 Paula Kaarne, p. 044-717 8715 Annika Kouki, p. 050-377 5056 Tuija Männistö, p. 040-635 6432 Kukka Pakarinen, p. 044-717 8786 Ilkka Penttilä, p. 040-166 2498 Elina Porkkala-Sarataho, p. 014-269 1608 Tanja Savukoski, p. 050-466 9545 Ilmoitukset Aimo Harmoinen, p. 040-533 5315 sähköposti: aimo.harmoinen@gmail.com Tilaukset ja osoitteenmuutokset Jonna Pelanti, p. 050-370 6110 sähköposti: jonna.pelanti@labquality.fi Tilaushinta: 30 Kongressikalenteri Ilkka Penttilä, p. 040-166 2498 sähköposti: ilkka.m.penttila@gmail.com Julkaisija Suomen kliinisen kemian yhdistys r.y., Föreningen för klinisk kemi i Finland r.f. Kirjapaino Offset Ulonen Oy, Tampere Taitto Marja Rissanen

Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen jäsenlehti Medlemstidning för Föreningen för Klinisk Kemi i Finland Journal of the Finnish Society of Clinical Chemistry Numero 5/2018 35. vuosikerta Sisältö Optimaalinen kahvinjuonti ja terveys Ilkka Penttilä...131 HbA1c-analytiikka ja määritysmenetelmien laatu laaduntarkkailutulosten valossa Ilkka Penttilä, Harri Laitinen, Päivi Ranta, Karri Penttilä, Jukka Törrönen ja Rainer Rauramaa... 132 Verensiirtoserologiset tutkimukset luotettavia myös luuytimestä näyte kannattaa ottaa luuydinneulasta ennen verensiirtoa Sari Bäckman, Susanne Ångerman-Haasmaa, Milla Jousi, Sanna Siitonen ja Katja Salmela.... 140 Farmakogenetiikka tuo geenitiedon jokaisen lääkärin työpöydälle Juho Heliste... 142 International Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine Päivi Laitinen... 148 Johtokunnan kuulumisia Outi Itkonen... 150 European Academy of Allergy and Clinical Immunology (EAACI) Annual Congress 26-30.5.2018 München, Saksa Sanna Edelman... 151 Sihteerin palsta...152 Kongressikalenteri... takakannen sisäpuoli Kansi: Orion Diagnostica Oy Lisätiedot: puh. 010 426 2709, www.oriondiagnostica.fi, e-mail: suomi@oriondiagnostica.fi Tilaukset: p. 010 426 4040, tilaukset@oriondiagnostica.fi

INTRODUCING THE AFINION 2 ANALYSER SIMPLY MORE EFFICIENT Easy to use POC testing that delivers results in minutes. Improve the way you diagnose, monitor & manage your patients. CRP HbA1c ACR Lipid Panel 2018 Abbott. All rights reserved. All trademarks referenced are trademarks of either the Abbott group of companies or their respective owners. Any photos displayed are for illustrative purposes only. CVD144257 10004025-02 09/18

Pääkirjoitus Optimaalinen kahvinjuonti ja terveys USA:sta kuuluu yhä erikoisempia uutisia jopa kahvista Trumpin erikoisten kommenttien ohella. Ehkäpä omituisin vaatimus tuli Kalifornian osavaltion tuomarin päätöksenä: kahvipakettien ja kahvikuppien kylkeen on lisättävä syövästä varoittavat merkinnät. Tämän välitti meille Ilta-Sanomat helmikuussa 2018 (1) ja Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki asiantuntijoineen numerossa 8/2018 (2). Innokkaana kahvinjuojana luin mielenkiinnolla tämän Jukka Ruukin vastineen kalifornialaiselle tuomarille. Referoin tässä lyhyesti tätä erinomaista Tiede-lehden artikkelia. Kahvin ja sen kofeiinin (1,3,7-trimetyyliksantiini) piristävän vaikutuksen löysi vanhan tarinan mukaan Kaldi -niminen vuohipaimen Etiopiassa vuonna 850 nautittuaan kahvipensaan marjoja (2). Tämä tieto välittyi läheiselle luostarille, jossa apotti valmisti kahvipensaan marjoista piristävän juoman. Juoman suosio levisi munkkien kautta Arabian niemimaalle ja sieltä edelleen ympäri maapalloa. Kupillinen kahvia sisältään noin 90 mg kofeiinia. Nautittaessa kahvia 3-5 kupillista päivässä on niiden kofeiinimäärä varsin pieni epämukavuusrajaan 0,5 g/vrk:ssa nähden. Vaikutukset keskushermostoon ilmenevät yli gramman vuorokausiannoksilla ärtyvyytenä, levottomuutena, lihaskramppeina ja psykoosina. Jättiannos voi johtaa kuoleman 10 g annoksilla, tosin sen saa vain kofeiinitabletteja nauttimalla. Kaupallisia kahvilajeja on käytössä kaksi eli Coffea arabica (arabica) ja Coffea canephora (robusta), jotka eroavat toisistaan maultaan ja koostumukseltaan. Meillä Suomessa käytetään etupäässä Coffea arabica-kahvipapuja. Pavut sisältävät satoja yhdisteitä, joista kahvinjuontiin ja terveyteen liittyvistä tärkein lienee kofeiini stimuloiden mm. aivojen toimintaa. Muita terveyteen liittyviä yhdisteitä ovat mm. kahvihappo, klorokiinihappo, kafeoli ja kafestoli. Näistä kafeoli ja kafestoli vaikuttavan maksassa LDL-kolesterolin aineenvaihduntaan johtaen veren LDL:n kohoamiseen. Myös kahvin kulutuksella on norjalaisten mukaan vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksiin ja pannukahvi voi olla vaarallisempaa kuin suodatinkahvi, koska hollantilaisten mukaan haitalliset kafeoli ja kafestoli jäävät suodatinpaperiin. Syöpäriskiä aiheuttavaa akryyliamidia muodostuu kahvipapuja paahdettaessa ja kahvin nauttiminen muodostaakin noin puolet sen vuorokausisaannista (3). Toisaalta myös ranskanperunoista, muroista ja jopa näkkileivästä saadaan akryyliamidia, mutta sen kokonaismäärä ei kohoa syöpäriskin tasolle. Kahvin nauttimisesta on kiistelty vuosisatojen ajan. On haluttu kieltää sen nauttimista niin poliittisella, uskonnollisilla ja tieteelliselläkin foorumilla. Perusteluina on esitetty erilaisia kahvin vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kun tutkimuksista eliminoitiin nikotiinin ja alkoholin samanaikainen käyttö, väestötutkimuksissa katosi kofeiinivaikutus ja näin kävi sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, monien syöpäsairauksien, maksasairauksien ja jopa Alzheimerin ja Parkinsonin sairauksien kohdalla. Sen sijaan viimeaikaisten laajojen tutkimusten mukaan kahvin on todettu olevan hyödyllistä monissa edellä mainituissa sairauksissa. Kofeiinilla on vaikutusta myös alkoholin vaikutukseen, jolloin veren gammaglutamyylitranferaasin (GT) arvo alentuu kahvia nautittaessa. Kahvista on siis hyötyä ihmisen terveydelle piristävänä juomana. Monet kasvaimet erittävät adenosiinia, joka estää elimistön puolustussolujen toimintaa sitoutuessaan solujen reseptoreihin. Kofeiini puolestaan sitoutuu myös näihin adenosiinin sijaan estämättä solujen puolustustoimintaan toimien adenosiinin vastavaikuttajana. Myös monilla kahvin sisältämillä fenoliyhdisteillä on antikarsinogeenisia ominaisuuksia ollen hyödyllisiä elimistön puolustuksessa syöpäsairauksissa. Kofeiini eli kahvin käyttö olisi näin ihmisen terveydelle hyödyllistä. Myös ihmisen perimä vaikuttaa kahvin tehoon, jota on tutkittu mm. rintasyövän riskiä ja tyypin 2 diabeteksen ja Parkinsonin taudin puhkeamista arvioitaessa. Yhtenä selityksenä on esitetty cypla2-geeniryhmän hitaan geenin vaikutusta kofeiinin hajoamiseen maksassa nopean sijaan. Tämä tutkimus on tänään aktiivista. Jukka Ruukin (2) ja työryhmän loppukommentti perusteellisessa kahviartikkelissa kuuluukin: kolme-neljä kupillista päivässä on turvallinen ja todennäköisesti myös terveellinen annos kenelle tahansa. Helpottava kommentti minulle ja varmasti muillekin! Kirjallisuus 1. Oikeus vaatii kahviin syövästä varoittavat merkit Kalifornia, USA. Ilta-Sanomat 20.3.2018 2. Ruukki J, Pajari A-M, Stenberg T, Aro A, Huttunen J. Kahvista tuli terveysjuoma. Tiede 2018;38:24-31. 3. Wierzejska R. Coffee consumption vs. cancer risk - a review of scientific data. Rocz Panstw Zakl Hig. 2015; 66:293-8. Ilkka Penttilä 131

HbA1c-analytiikka ja määritysmenetelmien laatu laaduntarkkailutulosten valossa Ilkka Penttilä, Harri Laitinen, Päivi Ranta, Karri Penttilä, Jukka Törrönen ja Rainer Rauramaa Johdanto Noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta joko varmistettuna tai piilevänä, sairastuneiden määrän lisääntyessä jatkuvasti (1). Diabetes vaikuttaa mm. hermoston, lihasten, munuaisten ja silmien toimintaan elimistön glukoosiaineenvaihdunnan häiriintyessä. Sairaus todetaan yleensä potilaan yleisoireiden (jano, väsyminen, polyuria) ja veren (plasman) glukoosin, glukoosin toimintakokeiden sekä glykoituneen hemoglobiinin (HbA1c) avulla (1, 2). Vanhimmat diabeteksen tutkimukset olivat virtsan ja myöhemmin veren sokerin (glukoosin) määritykset joko osoituskokeilla tai kvantitatiivisilla mittauksilla. Näiden tutkimusten perusteella oli kuitenkin vaikeaa ennakoida alkavaa tai uhkaavaa diabetesta. Sittemmin Rahbar osoitti vuonna 1968 (3), että diabeetikkojen veren agargeelielektroforeesin (ph 6,2) globuliiniosassa värjääntyi fraktio, joka oli huomattavan suuri diabeetikon näytteessä verrattuna terveen henkilön näytteen vastaavaan osaan. Ensimmäisen varsinaisen kvantitatiivisen työn glykohemoglobiinin määrittämiseksi julkaisivat Trivelli ym. vuonna 1971 (4) osoittaen, että veren hemoglobiinin pienfraktioihin HbA1a, HbA1b, HbA1c ja HbF liittyy hiilihydraatteja huomattavasti enemmän diabeetikoilla kuin terveillä ja että tämä ilmiö kohdistuu nimenomaan fraktioon HbA1c. Mitä suurempi on veren glukoosipitoisuus sitä enemmän hemoglobiinia glykoituu. Tästä seurasi vilkas glykohemoglobiinimenetelmien kehitystyö eri maissa, mikä toisaalta johti huomattavan suureen tulosten kirjavuuteen eri menetelmien ja laboratorioiden väillä (2, 5-7). Weykampin ym. (8) tutkimus vuonna 1994 lähetetyistä kontrollinäytteistä (110 laboratoriota ja 21 eri menetelmää) osoitti, että HbA1c-tulosten alkuperäinen variaatio oli 21 % terveen ja 18 % diabeetikon verinäytteestä. Tässä tutkimuksessa samaan aikaan mitatun kolmannen kontrollinäytteen tulosten avulla tulokset uudelleen laskettuna HbA1c-tulosten vastaava variaatio pienentyi arvoihin 8 % ja 5 %. Niinpä HbA1c-menetelmien välistä variaatiota voisi pienentää analytiikkaa kehittämällä (8). Maassamme kvantitatiivinen glykoidun hemoglobiinin analytiikka käynnistyi 1970-luvulla aluksi minipylväillä ja elektroforeesilla toteuttajina mm. Helena Holmberg, Veikko Koivisto, Kaarina Ojala, Ilkka Penttilä, Raija Puukka ja Ulf-Håkan Stenman. Pian myös meillä saatiin käyttöön tarkat nestekromatografiset menetelmät HbA1c:lle (9, 10). Suomessa glykoidun hemoglobiinin määritys perustuu nykyisin lähes yksinomaan HbA1c:n määritykseen laskimoverestä. Vanhemmat kokonaisglykoituneen Hb:n määritykset monilla pikamittauksilla ovat jääneet historiaan (2). Suomessakin HbA1c-tulosten vaihtelu alkuvuosina oli huomattavan suuri vastaten Weykamp ym. tuloksia (8). Sittemmin 1990-luvulla International Federation of Clinical Chemistry (IFCC) perusti työryhmät kehittämään spesifiset vakiot ja menetelmän HbA1c:n analytiikan tulostasoa parantamaan ja yhdenmukaistamaan. Veren hemoglobiinin fraktiot voidaan erottaa toisistaan nestekromatografian avulla (4, 7, 8) esimerkiksi Pharmacian Mono S -pylväällä (kuva 1) (9). Finke ym. eristivät nestekromatografialla puhtaat HbA1c- ja HbAofraktiot vuonna 1998 (10) ja nämä spesifiset peptidit, βa 0 ja βa1c, hyväksyttiin HbA1c:n kansainvälisiksi referenssivakioiksi (11). Samaan aikaan IFCC:n perustama toinen työryhmä Jeppsonin ym. johdolla (12) kehitti spesifisen analyysin HbA1c:n määrittämiseksi Kuva 1. HbA1c:n nestekromatografia Mono S HR5/5 kationinvaihtajapylväällä (Pharmacia) 0,01 mol/l malonaatti-puskurissa. Näyte 874 terveestä henkilöstä ja näyte 875 diabeetikosta (9). 132

seuraavasti: veren punasolut hajotetaan, hemolysaatin Hb-molekyylit pilkotaan endopeptidaasilla, muodostuneet peptidit todetaan nestekromatografisesti ja peptidien pitoisuudet mitataan joko massaspektrometrilla tai kapillaarielektroforeesilla sekä tulostetaan peptidien pitoisuudet mooliosuuksina. Tämän työn tarkoituksena on selvittää Labquality Oy:n tulosten pohjalta HbA1c-analyysien laatua ja käytettävyyttä diabetestutkimuksena. Materiaali ja menetelmät Taulukko 1. Menetelmätiedot Labquality Oy:n HbA1c-kierroksesta 3/1994 prosenttituloksille ja kierroksen 6/2017 prosentti- ja mmol/mol-tuloksille. Labquality Oy:n glykohemoglobiinikierroksia varten laskimoverinäytteet on otettu vuodesta 1986 lähtien kahdesta vapaaehtoisesta luovuttajasta niin, että toinen näytteistä edustaa normaalia HbA1c-tasoa ja toi nen kohonnutta tasoa. Näytteet on otettu työviikon ensimmäisenä arkipäivänä Kuopiossa EDTA-putkiin, jotka on sekoitettu huolellisesti, jaettu 0,5 ml:n eriin ja lähetetty lentorahtina Labquality Oy:n toimistoon Helsinkiin. Siellä näytteet on pakattu osallistujakohtaisiin pakkauksiin ja lähetetty vielä näytteenottopäivänä vastaanottajille lentorahtina. Nämä natiivinäytteet ovat kierrosten tärkeimmät, koska tilastollisiin laskentoihin on otettu mukaan kultakin kierrokselta se EDTA-verinäyte, jonka tulos on lähempänä American Diabetes Associationin (ADA:n) diagnostista HbA1c:n raja-arvoa (6,5 %; 48 mmol/mol) (13). Lisäksi jokaiseen kierrokseen on kuulunut kaksi eri tasoista kylmäkuivattua kontrollinäytettä ja palautelomake menetelmätietoja, tuloksia ja kuljetusaikaa varten. Näytteet on analysoitu Suomessa yleensä seuraavana arkipäivänä ja ulkomailla keskimäärin 2-4 vuorokauden kuluessa. Käytettyihin EDTA-verinäytteisiin ei ole kuulunut poikkeavan HbA1c-rakenteen omaavia ja tällainen näyte on ollut ylimääräisenä mukana vain satunnaisesti. Aluksi kierroksia oli 3-5 kpl vuodessa, mutta vuodesta 2014 lähtien kuusi kierrosta/vuosi. Alkuvuosina menetelmät olivat pääasiassa nestekromatografisia (esimerkiksi ioninvaihto-, affiniteetti-, HPLC- ja FPLC-kromatografiset menetelmät). Asteittain vuosien kuluessa ne vaihtuivat automatisoiduksi immunokemiallisiksi analyyseiksi. Esimerkkeinä mukana olevat menetelmät on esitetty taulukossa 1 vuosilta 1994 ja 2017. Kierroksessa 6/2017 toimivat seuraavat menetelmät: nestekromatografiat: Bio-Rad (Hercules, CA, USA) ja Tosoh (Tosoh Bioscience Division, Tokyo, Japani), entsymaattinen: Abbott Architect Systems (Abbott Diagnostics, IL, USA), fotometrinen: HemoCue System (Ängelholm, Ruotsi), kapillaarielekroforeettinen: Capillarys 3 Tera Sebia (Lisses, Ranska), ja lukuisat immunokemialliset menetelmät: Axis-Shield Afinion (Alere Technologies AS, Oslo, Norja), Beckman Coulter Inc., (Pasadena, CA, USA), Roche Tina-quant (Roche Diagnostics, Rotkreuz, Sveitsi), Siemens DCA 2000 (Diamond Diagnostics, Holliston, MA, USA) ja Thermo Fisher Scientific Konelab (Espoo, Suomi). Kierroksia tässä vertailussa oli yhteensä 36 muille paitsi entsyymianalytiikkaan perustuville, joille kierroksia oli vain 25, sillä vuosina 2011-2012 Diazymen entsymaattista menetelmää (Direct Enzymatic HbA1c Assay, Diazyme Laboratories, Poway, CA, USA) (14) käytettiin kerran vuodessa ennen Abbottin analyysejä. Vuonna 1994 yhteensä 108-138 laboratoriota osallistui Labquality Oy:n järjestämiin glykohemoglobiinikierroksiin ja vuonna 2017 osallistujia oli 160-301/kierros. Osallistujista 133

vuonna 1994 oli suomalaisia laboratoriota 59 % ja ulkomaisia 41 % muuttuen niin, että vuonna 2017 suomalaisia oli 43 % ja ulkomaisia 57 %. Suurimmat ulkomaalaisryhmät tulivat eri Pohjoismaista. Tulosten laskenta toteutettiin käyttäen Labquality Oy:n kehittämää, ISO standardi 13528 Annex C:hen perustuvaa tilastollista ohjelmaa ja lisäksi keskiarvo-, vakiopoikkeama- (SD), variaatio-ohjelmia ja yleisinä tilastomatemaattisina ohjelmina MS Excel 2013 for Windows- (Microsoft Co., Cambridge, MA, USA) ja Medcalc (MedCalc Software, Mariakerke, Belgium) -ohjelmia. Labquality Oy:n kierrosten tulokset on esitetty sekä keskiarvoina että vertailutuloksina referenssilaboratorion mittaustuloksiin jokaisesta EDTA-verinäytteestä (ERLGH; European Reference Laboratorium for Glycoted Hemoglobin, Wintersweek, Hollanti) (15). Tämän yhteenvedon tulokset on esitetty sekä prosenttiyksiköissä (NGSP) että mmol/mol yksiköissä (IFCC) kansainvälisten merkintöjen sijaan (16). Kuva 2. HbA1c-määrityksen tulosten variaatio vuosina 1994-2017. Tulokset Taulukossa 1 ovat Labquality Oy:n kierrosten 4/1994 ja 6/2017 laadunvarmistuskierrosten tulosten yhteenvedot menetelmistä, keskiarvoista ja osallistujamääristä. Ennen vuotta 1994 osallistujien lukumäärät olivat pienet tilastollisiin laskentoihin. Vuodesta 1994 lähtien tilanne kohentui niin, että osallistujien kokonaismäärä on ollut riittävä statistisiin analyyseihin. Tutkimusten laatua seurataan yleensä CV% arvon avulla (15). Tässä yhteenvedossa ovat mukana HbA1cmääritysten CV%:t prosenttivastauksille vuosilta 1994-2017 ja mmol/mol tuloksille vuosilta 2010-2017, jona aikana myös mmol/mol tulokset ovat olleet käytettävissä niin Labquality Oy:n arvoille kuin ERLGH:n mittauksille. Vuonna 1994 kaikkiaan 77 % osallistujista analysoi HbA1c-arvot nestekromatografisilla menetelmillä, mutta vuonna 2017 enää vain 29 % tällä periaatteella. Kuvan 2 mukaan prosenttitulosten CV% alentui vuoden 1994 kierrosten HbA1c-keskiarvosta 8,7 % asteittain merkittävästi ollen vuoden 2017 kierroksissa enää vain 3,2 % (n = 63, r = 0,910, p < 0,001). Vastaavasti mmol/mol tulosten kesimääräinen CV% oli vuonna 2010 6,0 % alentuen vuoteen 2017 mennessä keskiarvoon 4,2 % (n = 43, r = 0,702, p < 0,01). Vuodesta 1997 lähtien ovat Labquality Oy:n HbA1c:n tulokset olleet yhdenmukaiset ERLGH:n arvojen kanssa (15) sekä prosenttiarvoille että vuodesta 2010 lähtien myös mmol/mol arvoille. Kuvassa 3 olevat 36 kierroksen tulokset on esitetty Bland-Altman -kuvaajan ERLGH:n tulosten ja vastaavien Labquality Oy:n tulosten keskiarvojen välillä. Kuvan 3a mukaan (ERLGH = 0,9477 x Labquality + 0,3674, r = 0,9975) kaikki prosenttivastausten tulokset mahtuvat keskiarvoeron ± 2SD rajoihin, mutta mmol/mol tulosten osalta osassa kuvassa 3b (ERLGH = 0,9537 x Labquality + 2,3761, r = 0,9975) on yksi poikkeama ylittäen keskiarvo ± 2SD -rajan. Keskimääräinen tulos keskiarvojen ja ERLGH:n arvojen välillä prosenttituloksessa oli 0,073 ± 0,13 % ja vastaavasti mmol/mol -arvolle 0,01 ± 1,35 mmol/mol. Kuva 3a Kuva 3b Kuva 3. Labquality Oy:n HbA1c-kierrosten Bland-Altman korrelaatiot Labquality Oy:n keskiarvojen ja ERLGH:n tulosten välillä rinnakkaistulosten eroista vuosilta 1997-2017 %-vastauksista (3a) ja vuosilta 2010-2017 mmol/mol-vastauksista (3b). Kuvan 3a vertailuyhtälö: ERLGH = 0,9477 Labquality + 0,3674, r = 0,9975; kuva 3b ERLGH = 0,9537 Labquality + 2,3761, r = 0,9975. 134

Taulukko 2. Labquality Oy:n kierroksen 6/2017 tavoiterajat prosenttiarvoille ja mmol/mol -arvoille laskettuna Labquality Oy:n tulosten vakiopoikkeamien sekä ERLGH:n arvojen avulla. No 44 No 72 Kuvaan 4 on vuorostaan kerätty vuosilta 2011-2017 vertailuna Labquality Oy:n kierrosten lukumääriltään yleisimpien menetelmien korrelaatiotulokset. Nestekromatografisen Tosoh-menetelmän ja ERLGH:n tulosten korrelaatiot olivat prosenttituloksille 0,9920 ja mmol/mol -tuloksille 0,9922 ja myös muille menetelmille hyvät eli yli 0,96 (p < 0,001). Keskimääräinen vinouma, bias vaihteli ERLGH:n tuloksiin nähden prosentti- ja mmol/mol-tuloksille: Labquality Oy:n keskiarvo +0,04/+0,34, Tosoh +0,15/+1,54, DCA 2000-0,12/+0,35, Konelab +0,05/-0,26, Tina-quant -0,04/- 0,21 ja entsymaattiset +0,01/-0,08. Taulukkoon 2 laskettiin kierroksen 6/2017 vastauksien keski- ja SD-arvojen avulla tavoiterajat, jotka olivat keskiarvo ± 6 % prosenttituloksille ja keskiarvo ± 8 % mmol/mol -tuloksille. Aikaisemmat tavoiterajat molemmille olivat keskiarvo ± 10 %. Hyväksymisrajat ovat tiukemmat prosenttituloksille kuin mmol/mol tuloksille vastaten Weykamp ym. aikaisempia havaintoja (16) siitä, että HbA1c:n analyyttiset tavoiterajat ovat erilaiset prosentti- ja mmol/mol-tuloksille. Nämä lasketut tavoiterajat ± 6 % ja ± 8 % mmol/mol on Labquality Oy vahvistanut HbA1c-vastauksille 1.1.2016 lähtien. Pohdinta ja yhteenveto HbA1c prosenttitulokset 6/2017 ERLGH Labquality ERLGH Tulos KA ± SD KA ± 2SD KA ± 6 % Tulos ± 6 % 6,81 6,80 ± 0,14 6,52-7,02 6,39-7,21 6,40-7,22 r = 0,992 HbA1c mmol/mol -tulokset 6/2017 ERLGH Labquality ERLGH Tulos KA ± SD KA ± 2SD KA ± 8 % Tulos ± 8 % 50,9 50,7 ± 1,36 48,0-53,9 46,6-54,8 46,8-55,0 r = 0,989 Suomessa Labquality Oy:n glykohemoglobiinimääritysten laadunvarmistuskierroksia täydennettiin vuonna 1986, jolloin näytteiksi lisättiin kaksi natiivia EDTAverinäytettä vapaaehtoisista luovuttajista aikaisemmin käytettyjen kaupallisten kylmäkuivattujen näytteiden lisäksi. Vuodesta 1994 lähtien osallistuvien laboratorioiden määrä ylitti 100/kierros asianmukaisia tilastollisia käsittelyjä varten. EDTA-verinäytteinä yleensä yksi oli normaalitason HbA1c-näyte ja toinen edustaen kohonnutta tasoa. Periaatteessa kaikkien EDTAverinäytteiden HbA1c edusti normaalin rakenteen omaavaa glykohemoglobiinia ja poikkeavan rakenteen omaavia käytettiin vain erikseen satunnaisesti. Tulokset ilmoitettiin prosenttiyksiköissä ja vuodesta 1997 lähtien myös ERLGH -referenssilaboratorion tulokset kunkin kierroksen näytteille Hollannista (16). Vuodesta 2010 lähtien tulokset raportoitiin sekä prosenttiyksiköissä että mmol/mol -yksikössä. Labquality Oy:n tavoitteena oli pienentää HbA1ckierroksen prosenttitulosten kokonais-cv arvoon 3,0 % (17, 18) ja mmol/mol -tulosten osalta CV alle arvoon 4,0 % vastaamaan aikaisempia julkaisuja (16-20). Yleisenä seuranta-arvonahan käytetään HbA1c-analyyseissä kierroksen kaikkien tulosten keskiarvoa, johon osallistujan omaa tuloista verrataan. Näin myös Labquality Oy:n kierroksissa. Tähän työhön on otettu mukaan HbA1c-kierrosten kunkin kierroksen sen EDTAverinäytteen HbA1c-arvo, joka on lähempänä ADA:n esittämää diagnostista raja-arvoa 6,5 % (48 mmol/mol) (13). Kuvan 2 mukaan keskimääräinen prosenttivastausten CV oli vuonna 1994 8,7 %. Tämä pienentyi vuosi vuodelta niin, että viimeisenä tutkimusvuotena 2017 CV% oli enää keskimäärin 2,7 vastaten hyvin Labquality Oy:n tavoitteita (taulukko 2) ja kansainvälisiä julkaisuja (18, 19). Vastaavasti keskimääräinen mmol/mol -vastausten CV oli vuonna 2010 6,7 % korjaantuen sekin keskiarvoon 3,9 % vuoden 2017 aikana sopien kirjallisuuden tietoihin (17, 18). Tavoiterajat 6 ja 8 % sopivat hyvin yhteen siihen Weykamp ym. (16) havaintoon, että tavoiterajat prosentti- ja mmol/mol -tuloksille ovat erilaiset. Kolmas seurattava tulos on luonnollisesti HbA1canalyysin arvo näytteille mitattuna referenssimenetelmällä. Vuodesta 2010 lähtien olivat käytettävissä HbA1c:n referenssiarvot Labquality Oy:n kierrosten natiiveille EDTA-verinäytteille. Korrelaatioarvot olivat prosenttivastauksille: Labqualityn keskiarvo = 0,9316 ERLGH + 0,5054, r = 0,9920, ja mmol/mol -vastauksille: Labqualityn keskiarvo = 0,9321 ERLGH + 3,7366, r = 0,9922. Korrelaatiot ovat jokseenkin ideaaliset vastaten kirjallisuuden raportteja (21, 22). Labquality Oy:n HbA1c-kierrosten keskiarvojen ja ERLGH:n rinnakkaisarvojen erot kuvassa 3 Bland-Altman -kaavioina ovat pienet. Kuvassa 3a kaikki mitatut arvot mahtuivat laskettuihin tulosrajoihin HbA1c:n keskiarvo ± 2SD ja kuvassa 3b vain yksi mmol/mol -kierrosarvo poikkesi näistä rajoista. Taulukko 2 vuorostaan sisältää lasketut HbA1c:n ta voiterajat sekä prosentti- että mmol/mol-tuloksille. Kierroksen 6/2017 perusteella voidaan laskettujen tulosten perusteella yhtä hyvin käyttää HbA1c-kierroksen keskiarvoa tai vastaavaa ERLGH:n arvoa tavoitearvona niin, että tuloksen tulee olla välillä keskiarvo ± 6 % prosenttituloksille tai keskiarvo ± 8 % mmol/mol -arvoille, koska lasketut raja-arvot lähes identtiset. Nämä tavoiterajat on otettu käyttöön Labquality Oy:n HbA1ckierroksissa 1.1.2016 lähtien. Koska prosenttitulosten tavoiterajat Labquality Oy:n keskiarvojen ja ERLGH:n arvojen pohjalta laskettuina ovat käytännössä identtiset, voi jokainen osallistuja valita, kumpaa tavoitearvoa seuraa. Vain kahdessa kierroksessa vuosien 1997-2017 aikana poikkesi ERLGH.n tulos merkittävästi Labquality Oy:n tulosten keskiarvosta. Syynä tähän oli selvityksen mukaan viivästynyt näytekuljetus Suomen ja 135

Kuvat 4. Korrelaatiokuvat 4a 4k on valittu tärkeimmistä HbA1c -menetelmistä Labquality Oy:n ja ERLGH:n tulosten välillä vuosilta 2011 2017. Vertailut on tehty Labquality Oy:n HbA1c keskiarvo-(no. 36, HbA1c 6,97 %/51,9 mmol/mol), Tosoh-, DCA 2000-, Konelab- ja Tina-quant -menetelmien tulosten ja ERLGH:n tulosten (HbA1c 6,93 %/51,5 mmol/mol) 136

välillä ja erikseen) entsymaattisten menetelmien (no. 25 HbA1c 6,90 %/51,1mmol/mol) ja ERLGH:n tulosten (no. 25, HbA1c 6,95 %/51,9 mmol/mol) välillä. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei havaittu ERLGH:n arvojen eikä keskiarvojen ja muiden tulosten välillä prosentti- ja mmol/mol -arvoissa. 137

Hollannin välillä. Kuvassa 4 ovat Labquality Oy:n käytetyimpien HbA1c-menetelmien korrelaatiot Labquality Oy:n menetelmien tulosten ja ERLGH:n arvojen välillä vuosilta 2010-2016. Kuvien mukaan DCA 2000 ja entsymaattisten menetelmien keskiarvot olivat lähinnä ERLGH:n arvoja. Toisaalta nestekromatografisten menetelmien kokonais-cv% oli pienin tutkituista kuudesta ryhmistä. Toiseksi entsymaattisten ja Roche Tina-quant immunologisten menetelmien mmol/mol -tulosten korrelaatiot poikkesivat toisistaan vähiten. Mutta kaikkien tutkitun kuuden menetelmäryhmän korrelaatiosuorat olivat lähes ideaaliset ERLGH:n arvojen kanssa niin prosenttiarvoille kuin mmol/mol -tuloksille. Tämän tutkimuksen laadunarviointitulokset vastaavat aikaisempia tutkimuksia sekä prosenttitulosten et tä mmol/mol -tulosten osalta. Menetelmäkohtaiset ver tailut Labquality Oy:n ja ERLGH:n tulosten välillä vastaavat hyvin toisiaan, mutta Lenters-Westran ja Englishin (22) vertailutulosten mukaisiin CV%-rajoihin < 2 % NSGH-menetelmiin ja < 3 % IFCC-menetelmiin ei tällaisessa yleisessä laadunvalvontakierroksessa ole mahdollista päästä kuten heidän raportissaan mainitaan koskien referenssilaboratorioiden tuloksia. Yhteenvetona HbA1c-analyysien laadullinen taso mitattuna CV%:na on vuodesta 1994 jatkuvasti parantunut prosenttituloksille ja vuodesta 2010 myös mmol/ mol -tuloksille saavuttaen hyvän kansainvälisen tason. Vertailu ERLGH:n tuloksiin osoittaa myös Labquality Oy:n keskiarvojen ja myös analyysikohtaisten tulosten hyvän yhteensopivuuden referenssilaboratorion ERLGH:n tuloksiin tutkittuina vuosina. Laadunarviointikierrosten tulosten parantuessa lähelle kansainvälisiä tasoja on Labquality Oy vahvistanut uudet HbA1c:n tavoiterajat sekä prosentti- että mmol/mol -tuloksille. Viitteet: 1. Käypä hoito suositus, Diabetes, Duodecim, Helsinki, Finland; www.duodecim.fi/diabetes. 2. Penttilä I, Penttilä K, Holm P, Laitinen H, Ranta R, Törrönen J, Rauramaa R. Methods, units and quality requirements for the analysis of haemoglobin A1c in diabetes mellitus. World J Methodol. 2016;6:133-42. 3. Rahbar S. An abnormal hemoglobin in red cells of diabetics. Clin Chim Acta. 1968;22:296-8. 4. Trivelli LA, Ranney HM, Lai H-T. Hemoglobin components in patients with diabetes mellitus. New Engl J Med. 1971;284:353-7. 5. The Diabetes Control and Complication Trial. Design and Methodology Considerations for the Feasibility Phase. Diabetes. 1986;35:530-45. 6. Penttilä I, Gävert J, Julkunen A, Rantanen T. Quality control and quality requirements for the measurement of glycated hemoglobin. Upsala J Med Sci. 1990;95:291-7. 7. Little RR, Wiedmeyer HM, England JD, Wilke AL, Rohlfing CL, Wians FH, et al. Interlaboratory standardization of measurements of glycohemoglobins. Clin Chem. 1992;38:2472-8. 8. Weykamp CW, Penders TJ, Muskiet FAJ, van der Silk W. Effect of calibration on dispersion of glycohemoglobin values determined from 111 laboratories using 21 methods. Clin Chem. 1994; 40:138-44. 9. Penttilä IM, Gävert J, Julkunen A, Rantanen T. Quality requirements for the measurement of glycated hemoglobin A1c. Upsala J Med Sci. 1993;98: 395-9. 10. Finke A, Kobold U, Hoelzel W, Weykamp C, Miedema K Jeppsson J-O. Preparation of a candidate primary reference material for the international standardization of HbA1c determinations. Clin Chem Lab Med. 1998;36:299-308. 11. Hoelzel W, Weykamp C, Jeppsson J-O, Miedema K, Barr JR, Goodali I, et al. on behalf of the IFCC Working Group on HbA1c Standardization. IFCC reference system for measurement of HbA1c in human blood and the national standardization schemes in the United States, Japan, and Sweden: a method-comparison study. Clin Chem. 2004;50:166-74. 12. Jeppsson J-O, Kobold U, Barr J, Finke A, Hoelzel W, Hashino T & al Approved IFCC reference method for the measurement of HbA1c in human blood. Clin Chem Lab Med. 2002;40:78-89. 13. American Diabetes Association. Diagnosis and classification of diabetes mellitus. Diabetes Care. 2010;33:562-9. 14. Penttilä I, Penttilä K, Halonen T, Pulkki K, Törrönen J, Rauramaa R. Adaptation of the Diazyme direct enzymatic HbA1c assay for a microplate reader at room temperature. Clin Chem Lab Med 2011;49: 1221-3. 15. Weykamp C, Lenters-Westra E, van der Vuurst H, Slingerland R, Siebelder C, Visser-Dekkers W. Evaluation of the Menarini/ARKRAY ADAMS A1c HA-8180V analyzer for HbA1c. Clin Chem Lab Med. 2011;49:647-51. 16. Weykamp CW, Mosca A, Gillery P, Panteghini M. The analytical goals for hemoglobin A1c measurement in IFCC units and in National Glycohemoglogin Standardization Program units are different. Clin Chem. 2011;57:1204-6. 17. Little RR, Rohlfing CL, Sacks DB, for the NGSP Committee. Status of hemoglobin A1c measurement ad goals for improvement: from chaos to order for improving diabetes care. Clin Chem. 2011;57:205-14. 18. Lindblad B, Nordin G. External quality assessment of HbA1c and kits effect on comparison between Swedish pediatric diabetes clinics. Experiences from the Swedish pediatric diabetes quality register (Swediabkids) and Equalis. Clin Chem Lab Med. 2013;51:2045-52. 19. Nielsen AA, Petersen PH, Green A, Christensen C, Christensen H, Brandslund I. Changing from glucose to HbA1c for diabetes diagnosis: predictive values of one test and importance of analytical bias and imprecision. Clin Chem Lab Med. 2014;52:1069-77. 138

20. Braga F, Dolci C, Montagnana M, Pagani F, Paleari R, Guidi GC, et al. Revaluation of biological variability of glycated hemoglobin (HbA1c) using an accurately designed protocol and assay traceable to the IFCC reference system. Clin Chim Acta. 2011;412:1412-6. 21. Maesa JE, Fernandez-Riejos P, Sanchez-Mora C, Toro-Crespo MI, Gonzalez-Rodriguez CO. Application of Six Sigma Model to Evaluate the Analytical Quality of Four HbA1c Analyzers. Clin Lab. 2017;63:79-83. 22. Lenters-Westra E, English E. Evaluating new HbA1c methods for adoption by the IFCC and NGSP reference networks using international quality targets. Clin Chem Lab Med. 2017;55:1426-34. Ilkka Penttilä 1, Harri Laitinen 2, Päivi Ranta 2, Karri Penttilä 3, Jukka Törrönen 1 ja Rainer Rauramaa 1 1 Kuopion Liikuntalääketieteen Tutkimuslaitos, 70100 Kuopio 2 Labquality Oy, 00520 Helsinki 3 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA, 70210 Kuopio NEW! Pipette Checkit Verify pipette accuracy in seconds Evaluate the accuracy of your pipettes in seconds with our convenient Pipette Checkit cartridges. Low-cost, fast, and easy to use. Available for various size pipettes. STEP 1: FILL IT STEP 2: DISPENSE STEP 3: FLIP IT STEP 4: CHECK IT! Itäinen Pitkäkatu 4C, 20520 TURKU

Verensiirtoserologiset tutkimukset luotettavia myös luuytimestä näyte kannattaa ottaa luuydinneulasta ennen verensiirtoa Sari Bäckman, Susanne Ångerman-Haasmaa, Milla Jousi, Sanna Siitonen ja Katja Salmela Massiivin verenvuodon sattuessa ei ole samantekevää, millä nesteillä potilaan verenhukkaa korvataan. Vuotaessaan potilas ei menetä vain nestettä, vaan myös muun muassa vuodon tyrehtymisen ja kudoshapetuksen ylläpitämisen kannalta keskeisiä punasoluja, verihiutaleita ja hyytymistekijöitä. Vuodon korvaaminen pelkillä kirkkailla nesteillä pahentaa vuoto-ongelmaa muun muassa laimentamalla hyytymistekijöitä ja voi johtaa noidankehään, jossa vuotoa on vaikea pysäyttää, vaikka tilanne olisi näennäisesti korjattu. Jotta noidankehän syntyminen voitaisiin estää, pyritään massiivivuotopotilailla verituotteiden anto aloittamaan mahdollisimman aikaisin nykyään usein jo sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Esimerkiksi HUS:n alueella lääkärihelikopterissa on käytettävissä O RhD negatiivisia punasoluvalmisteita sekä kuivaplasmaa hätäverensiirtoa varten. Aikaisen verituotteiden annon on todettu parantavan potilaiden selviytymistä ja vähentävän verituotteiden tarvetta jatkohoidossa (1), ja se tullee lisääntymään entisestään lähivuosina. Tavallisesti verensiirto toteutetaan ensihoidossa tavallista suoniyhteyttä käyttäen ja sen kautta voidaan ottaa ennen nestehoidon aloittamista verinäytteitä esimerkiksi verensiirtoserologisia tutkimuksia varten. Joskus massiivisti vuotavilla potilailla on kuitenkin vaikeuksia saavuttaa suoniyhteyttä, jolloin nestehoidon toteuttamisreitiksi saattaa tulla luuytimen sisäinen yhteys ns. luuydinneulalla (IO-neula, intraosseaalineula). Pitkään tätä käytettiin lähinnä lapsipotilailla, mutta viime vuosina muun muassa helppokäyttöisten asetinporien kehittymisen myötä käyttö on aikuisillakin yleistynyt, ja useat kansainväliset elvytyssuositukset ehdottavat luuydinneulan käyttöä, mikäli hyvää suoniyhteyttä ei ripeästi saada. Vähitellen on kertynyt näyttöä myös siitä, että verensiirtokin voidaan toteuttaa turvallisesti luuydinneulan kautta (esim. 2). Verikeskuksen kannalta olisi tärkeää, että näyte ve rensiirtoserologisia tutkimuksia varten otettaisiin en nen verensiirron aloitusta. Näin vältetään muun muassa epäselvyydet veriryhmämäärityksessä, jotka voivat viivästyttää ryhmänmukaisiin verivalmisteisiin siirtymistä. O RhD negatiivisten punasolujen turhan kulutuksen lisäksi on viitteitä, että tähän voi liittyä jopa lisääntynyt kuolleisuus (3). On ollut epäselvää, voidaanko luuydinneulan kautta ottaa luotettavia näytteitä verensiirtoserologisia tutkimuksia varten. Intraosseaalitilasta voidaan kyllä ottaa näytteitä, ja joiltain osin (mm. happo-emästasapainon ja joidenkin elektrolyyttien osalta) tulosten on todettu riittävästi korreloivan verisuonesta otettujen näytteiden tulosten kanssa (esim. 4). Toisaalta esimerkiksi kaliumpitoisuuden on todettu olevan intraosseaalinäytteissä korkeammalla tasolla kuin perifeerisestä verestä otetuissa näytteissä, mikä voi kertoa näytteessä tapahtuvasta hemolyysistä. Koostumukseltaan intraosseaalitilasta otettu näyte on sekoitus luuydintä ja verta. Luuydinnäytteen soveltuvuutta verensiirtoserologisiin tutkimuksiin on aiemmin systemaattisesti selvi tetty ainoastaan kerran, vuonna 1992, pienellä 28 aikuispotilaan aineistolla ja käyttäen tuon aikaisia tutkimusmenetelmiä, eli käytännössä putkitekniikkaa (5). Nykyisin pääsääntöisesti käytetyllä korttitekniikalla määrityksiä häiritsevät tekijät voivat olla aivan erilaisia, esimerkiksi luuytimen partikkelit voisivat teoreettisesti häiritä korttitekniikkaa enemmän kuin putkitekniikkaa. Tästä huolimatta muun muassa suomalainen elvytyksen Käypä hoito -suositus vuodelta 2016 toteaa, että veriryhmäserologiset tutkimukset voidaan tehdä luotettavasti luuydinneulan kautta otetusta näytteestä (6). Lisätodisteiden saamiseksi kerättiin Meilahden verikeskuksen ja HUSLABin Erikoishematologian laboratorion yhteistyönä aineisto diagnostisessa tarkoituksessa otettuja luuydinnäytteitä ja samoista potilaista samoina päivinä otettuja laskimoverinäytteitä. Kaikki näytteet olivat EDTA-antikoaguloituja. Tutkittuja näytepareja oli yhteensä 71. Näytteistä tutkittiin täydellinen veriryhmämääritys (solu- ja plasmapuoli), veriryhmän tarkistus (solupuoli) ja kahden solun punasoluvastaaineseulonta rutiinikäytössä olevilla geelikorttimenetelmillä (DiaMed). Metropolian bioanalyytikko-opiskelijat tekivät määritykset opinnäytetyönään. Näytteitä tutkittiin sekä lapsilta että aikuisilta (ikä 1-82 vuotta), ja kaikki ABO- ja RhD-ryhmät olivat edustettuina. Kaikissa näytepareissa saavutettiin tulkin- 140

naltaan samanlaiset tulokset jokaisessa määrityksessä, eli määritykset olivat myös luuydinnäytteistä tutkittuna luotettavia. Geelikorteilla tehtävien määritysten reaktiovoimakkuus arvioidaan viisiportaisella asteikolla 0 ++++, ja noin viidenneksessä näytteistä näyteparien välillä oli ainakin yhdessä määrityksessä yhden reaktiovoimakkuusasteen ero, joka ei kuitenkaan vaikuttanut tulkintaan (Cohenin painotettu kappa 0,993 kertoi lähes täydellisestä yhteneväisyydestä). Nämä pienet erot voivat johtua toki näytteiden ominaisuuksista, mutta myös jossain määrin analyysissä tai tulkinnassa tapahtuneista eroista. Käytännön ongelmia luuydinnäytteissä aiheuttivat hemolyysi sekä kyvetin pohjalle osassa näytteistä laskeutuvat luuydinpartikkelit. Tulkintaa nämä eivät kuitenkaan estäneet. Positiivisten vasta-aineseulontatulosten (n = 2) selvittelyä ei pystytty jatkamaan vasta-ainetunnistuksella luuydinnäytteiden pienen näytetilavuuden takia, mutta jo seulonnan tulos on arvokas sikäli, että se herättää hoitavan lääkärin huomaamaan hemolyysin mahdollisuuden. Ja toki valtaosalla potilaista punasoluvasta-aineiden seulonta on negatiivinen, jolloin niiltä osin voidaan olla turvallisin mielin. Yhteenvetona veriryhmäserologiset tutkimukset olivat luotettavia luuydinnäytteistä myös rutiininomaisilla geelikorttimenetelmillä, ja mikäli potilaalle annetaan verensiirto intraosseaalitilaan, kannattaa näyte ottaa luuydinneulasta ennen verensiirron aloitusta. Toki diagnostisessa tarkoituksessa otetut luuydinnäytteet ovat laadultaan hieman erilaisia kuin todelliset luuydinneulan kautta otetut näytteet, mutta tulos toimii tärkeänä alustavana todisteena näiden näytteiden soveltuvuudesta tutkimuksiin. Toiveena olisi jatkossa kerätä aineisto oikeita luuydinneulan kautta otettuja näytteitä, jotta tulos voitaisiin varmistaa. Viitteet: 1. Brown JB, Sperry JL, Fombona A, Billiar TR, Peitzman AB, Guyette FX. Pre-trauma center red blood cell transfusion is associated with improved early outcomes in air medical trauma patients. J Am Coll Surg. 2015;220(5):797-808. 2. Lewis P, Wright C. Saving the critically injured trauma patient: a retrospective analysis of 1000 uses of intraosseous access. Emerg Med J. 2015;32(6):463-7. 3. Pai M, Cook R, Barty R, Eikelboom J, Lee KA, Heddle N. Exposure to ABO-nonidentical blood associated with increased in-hospital mortality in patients with group A blood. Transfusion. 2016;56(3):550-7. 4. Jousi M, Saikko S, Nurmi J. Intraosseous blood samples for point-of-care analysis: agreement between intraosseous and arterial analyses. Scand J Trauma Resusc Emerg Med. 2017;25(1):92. 5. Brickman KR, Krupp K, Rega P, Alexander J, Guinness M. Typing and screening of blood from intraosseous access. Ann Emerg Med. 1992;21(4):414-7. Näytteitä tutkitaan, Pekka Kiirala (2004), Veripalvelun kuvapankki. 6. Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 7.7.2018). www.kaypahoito.fi. Sari Bäckman, Susanne Ångerman-Haasmaa, Milla Jousi, Sanna Siitonen ja Katja Salmela ABO and D typing and alloantibody screening in marrow samples: relevance to intraosseous blood transfusion. Transfusion. 2018;58(6):1372-6. Alkuperäisen englanninkielisen artikkelin referointi/ yhteystiedot: Sari Bäckman, erikoislääkäri Veripalvelu Sari.Backman@veripalvelu.fi 141

Farmakogenetiikka tuo geenitiedon jokaisen lääkärin työpöydälle Juho Heliste Lääkkeiden tehokkuus ja haittavaikutukset voivat vaihdella hyvin dramaattisesti yksilöiden välillä geeniperimästä johtuen. Farmakogenetiikka on ala, joka tutkii näitä eroja ja pyrkii hyödyntämään geenitietoa lääkityksen kohdentamisessa yksilöllisesti. Geenitutkimusten saatavuus lisääntyy vauhdikkaasti sekä kliinisissä laboratorioissa että suoraan kuluttajille suunnattujen yksityisten geenitestauspalvelujen kautta. Farmakogenetiikka on ala, jossa käytännön hyödyt usein ylittävät testaamisen eettiset ongelmat, ja siksi sen hyödyntäminen klinikassakin yleistyy nopeasti verrattuna muuhun geenitestaamiseen. Farmakogeenien testaamiseen liittyy tärkeitä teknisiä yksityiskohtia, ja siksi jokainen geenitestausmenetelmä ei sovellu välttämättä aina farmakogenetiikkaan. Farmakogenetiikan käytön kliinisestä hyödystä on runsaasti näyttöä sekä lääkevasteiden että kustannustehokkuuden osalta. Farmakogenetiikka yleistyy yksilöllisen lääketieteen eturintamassa Potilaiden geneettiset tekijät huomioiva lääketiede ja etenkin lääkehoito on ottanut nopeita edistysaskeleita, ja sen käyttö on yleistynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Geenitestaus halpenee jatkuvasti, ja myös useita suoraan kuluttajille suunnattuja geenitestauspalveluja on ilmestynyt markkinoille. Geenitestien tuloksien tulkinta ja tautikohtaiset riskiennusteet ovat monimutkaisia ongelmia sekä tieteellisestä näkökulmasta että eettisesti. Esimerkiksi yhdysvaltalainen 23andMe-yhtiö, joka myy geenitestejä suoraan kuluttajille, joutui Yhdysvaltojen lääkeviranomaisen FDA:n kehotuksesta väliaikaisesti lopettamaan tautiriskejä raportoivan palvelunsa vuonna 2013 tulosten puutteellisten tieteellisten validaatioiden vuoksi (1). Sittemmin yhtiö on saanut luvan jatkaa tautiriskiennusteiden tarjoamista palvelussaan. Farmakogenetiikka on tieteenala, joka tutkii geneettisten varianttien vaikutusta lääkevasteeseen. Farmakogeneettiset tutkimukset ovat yleensä eettisesti vähemmän ongelmallisia, sillä tärkeimpien farmakogeenien variantteihin ei useimmiten liity tietoa tautiriskeistä. Näin ollen testit ovat pääasiassa vain hyödyllistä tietoa tuovia, ja ne niiden avulla voidaan ohjata potilaan lääkehoitoa koko elämän ajan, koska geenitieto on muuttumatonta. Farmakogenetiikan kustannushyödyistä on simuloitua tutkimusnäyttöä, jonka mukaan geenitestaaminen on sitä kustannustehokkaampaa, mitä varhai- semmassa elämänvaiheessa farmakogeneettinen testi tehdään (2). Taloudellisista ja lääketieteellisistä hyödystä sekä vähäisistä eettisistä ongelmista johtuen farmakogenetiikkaa pidetään yksilöllisen lääketieteen osa-alueena, joka on nopeimmin tulossa kliiniseen käyttöön. Tärkeimpiä farmakogeenejä ja niihin liittyviä lääkkeitä Farmakogeneettiset variantit voidaan jakaa karkeasti seuraaviin ryhmiin: farmakokinetiikkaan eli lääkkeen aineenvaihduntaan vaikuttavat variantit, farmakodynamiikkaan eli lääkkeen toimintaan vaikuttavat variantit, haittavaikutuksille altistavat variantit ja sairauden etenemiseen vaikuttavat variantit. Suuri osa farmakogeeneistä liittyvät farmakokinetiikkaan eli ne vaikuttavat lääkkeiden imeytymiseen, jakautumiseen, metaboliaan tai eritykseen. Esimerkiksi lääkkeitä metaboloivien entsyymien geneettisesti määräytyvät toimintanopeudet eli fenotyypit voidaan jakaa ryhmiin hitaista ultranopeisiin. Tämän takia osa väestöstä saa liian matalan ja osa liian korkean lääkepitoisuuden elimistöön, kun kaikille käytetään samaa standardiannosta. Jos lääkeannostelut tehtäisiin yksilöllisesti metabolianopeuserot huomioiden, voitaisiin välttää haittavaikutuksia ja puutteellisia hoitovasteita (kuva 1). Tärkeimpiä farmakogeenejä ja niihin liittyviä lääkkeitä on listattu Taulukossa 1. Merkittäviä geneettisiä variaatiota liittyy useisiin CYP-entsyymiperheen maksaentsyymeihin, jotka osallistuvat runsaasti lääkemetaboliaan. CYP2C19 on maksaentsyymi, jonka perinnöllisesti määräytyvät fenotyypit jakautuvat hitaisiin, osittain hidastuneisiin, normaaleihin, nopeutuneisiin ja huomattavasti nopeutuneisiin metaboloijiin. Entsyymi osallistuu mm. protonipumpun estäjien, psyykenlääkkeiden, sienilääke vorikonatsolin ja antitromboottina käytetyn klopidogreelin metaboliaan. Klopidogreeli on aihiolääke, joka vaatii CYP2C19-entsyymin metaboliaa muuttuakseen aktiiviseksi lääkkeeksi kehossa. Hitailla ja osittain hidastuneilla metaboloijilla, joita on n. 20 30% valkoisissa väestöissä, aktiivisen lääkkeen pitoisuus voi jäädä merkittävän alhaiseksi (3). On osoitettu, että merkittävien sydän- ja verisuonitautikuolemien päätetapahtumien (kuolema, infarkti) riski on noin 1,5-kertainen ja stenttitromboosin riski on noin kolminkertainen CYP2C19- riskialleeleja kantavilla klopidogreelihoidetuilla potilailla verrattuna potilaisiin, joilla näitä alleeleja ei ole (4). Toinen kliinisesti merkittävä esimerkki on vorikonat- 142

soli, jonka hoitoteho voi jäädä puutteelliseksi erittäin nopeilla CYP2C19-metaboloijilla (5). Tämä voi johtaa jopa potilaan kuolemaan, mikä voisi olla vältettävissä genotyypin mukaisella annostelulla (6). Toinen farmakogeneettisesti tärkeä CYP-entsyymiperheen edustaja on CYP2D6, jonka metaboliano peudet jakautuvat myös periytyvästi hitaista huomattavasti nopeutuneisiin. CYP2D6:n kautta metaboloituu mm. beetasalpaajia, opioideja sekä masennus- ja neuroleptilääkkeitä. Merkittävin CYP2D6:een liittyvä lääkeesimerkki on kodeiini, joka on klopidogreelin ta paan aihiolääke. Siitä osa metaboloituu morfiiniksi CYP2D6- välitteisesti. Näin ollen erittäin nopeilla me taboloijilla morfiinin hyötyosuus voi nousta liian suureksi ja hitailla metaboloijilla kivunlievitys voi jäädä puut teelliseksi (7). Hitaita metaboloijia on muutama prosentti ja erittäin nopeita on puolestaan pari prosenttia useimmissa valkoisissa väestöissä (7). Suomalaiset muodostavat tämän suhteen erityisen ryhmän, kun väestössämme erittäin nopeita metaboloijia on noin 7% (8). CYP2C19:n nopeutunut fenotyyppi johtuu yhden emäksen poikkeamasta geenissä (3), kun taas CYP2D6:lla entsyymin nopeutunut toiminta johtuu geenin kasvaneesta kopioluvusta (7, 9). Geenin kopiolukujen muutoksista käytetään termiä Kuva 1. Geneettinen vaihtelu vaikuttaa lääkemetabolianopeuteen ja siten lääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen. Standardilääkeannokset on mitoitettu kliinisissä kokeissa keskimääräinen normaalin metabolianopeuden mukaan. Väestössä esiintyy periytyviä hidastuneita ja nopeutuneita metabolianopeuksia lääkettä metaboloivassa entsyymissä, minkä vuoksi osa potilaista saa liian korkean ja osa liian matalan lääkepitoisuuden normaalilla annostelulla. Käyttämällä genotyypin mukaista annostelua voitaisiin välttää yliannostuksen aiheuttamia haittavaikutuksia ja liian alhaisen lääkepitoisuuden aiheuttamia tehottomia hoitoja. 143

Taulukko 1. Merkittäviä farmakogeenejä ja niihin liittyviä lääkkeitä (mukailtu lähteestä Heliste ym. (35)). Geeni Proteiinituote Lääkkeitä CFTR Cystic fibrosis transmembrane Ivakaftori conductance regulator (kloridikanava) CYP2C9 Sytokromi P450 2C9 Varfariini, fenytoiini CYP2C19 Sytokromi P450 2C19 Klopidogreeli, antidepressantit, PPI:t CYP2D6 Sytokromi P450 2D6 Kodeiini, tramadoli, trisykliset masennuslääkkeet, SSRI-lääkkeitä CYP3A5 Sytokromi P450 3A5 Takrolimuusi DPYD Dihydropyrimidiini- Fluorourasiili, kapesitapiini, tegafuuri dehydrogenaasi G6PD Glukoosi-6- Rasburikaasi fosfaattidehydrogenaasi HLA-B Luokan I Human leukocyte Allopurinoli, karbamatsepiini, fenytoiini, abakaviiri antigen -molekyyli IFNL3 Interferoni lambda-3 PEG-interferonialfa (IL28B) SLCO1B1 OATP1B1-transportteri Simvastatiini, muut statiinit TPMT Tiopuriini-S- Atsatiopriini, merkaptopuriini, tioguaniini metyylitransferaasi UGT1A1 UDP-glukuronyylitransferaasi Irinotekaani, atatsanaviiri 1-1 VKORC1 Vitamiini K Varfariini epoksidireduktaasikompleksi, alayksikkö 1 copy number variation eli CNV. CYP2D6:n CNV:n määrittämisessä on omat tekniset haasteensa, mistä lisää myöhemmin. Muita farmakokineettisiä merkittäviä vaihteluita liittyy mm. tiopuriinimetyylitransferaasi- eli TPMT-entsyymin geeniin (vaikuttaa tiopuriinilääkkeiden, kuten atsatiopriinin ja merkaptopuriinin, aineenvaihduntaan) (10) ja OATP1B1-transportteria koodaavaan SLCO1B1- geeniin (vaikuttaa statiinien, etenkin simvastatiinin, myopatiariskiin) (11). Polygeenisesti määräytyviä lääkevasteita tunnetaan myös, mistä esimerkkinä varfariini, jonka annostarpeeseen vaikuttavat merkittävästi CYP2C9-, VKORC1- ja CYP4F2-geenien variantit (12). Lääkkeiden haittavaikutusriskiin vaikuttavia geenivariantteja liittyy immunologisiin HLA-geeneihin, jotka koodaavat antigeenejä esitteleviä proteiineja. Tiettyjen HLA-geenimuotojen ja lääkemolekyylien yhdistelmästä voi käynnistyä autoimmuunireaktio, jossa puolustussolut hyökkäävät kehon omia rakenteita vastaan (13). Tästä seuraavat haittavaikutukset voivat olla jopa tappavia, esimerkkeinä vakavat ihoreaktiot Stevens-Johnsonin oireyhtymä ja toksinen epidermaalinen nekrolyysi. Nämä liittyvät mm. epilepsian hoidossa käytettyjen fenytoiinin käyttöön HLA-B*15:02-genotyypin kantajilla (14), karbamatsepiinin käyttöön HLA-B*15:02- ja HLA- A*31:01-genotyyppien kantajilla (15), HIV-lääke abakaviirin käyttöön HLA-B*57:01-genotyypin kantajilla (16) ja kihtilääke allopurinolin käyttöön HLA-B*58:01- genotyypin kantajilla (17). Esimerkiksi HLA-B*15:02 on yleinen pääasiassa ainoastaan aasialaisissa väestöissä, kuten thaimaalaisilla ja han-kinaalaisilla (14), kun taas HLA-B*58:01:n yleisyys on joissain valkoisissakin väestöissä jopa useampia prosentteja (17). Farmakodynamiikkaan vaikuttavia geenivariantteja tunnetaan toistaiseksi vähän. Esimerkkinä mainittakoon opioidireseptori µ1:tä koodaava OPRM1-geeni, jonka varianttien on osoitettu liittyvän mm. opioidilääkkeiden ja alkoholin vieroituksessa käytettävän naltreksonin tehokkuuteen, mutta tulokset ovat ristiriitaisia ja tutkimukset ovat keskittyneet pitkälti vain yhteen yleiseen varianttiin (A118G) (18). Genotyyppaus, sekvensointi, kopiolukutestit farmakogeneettisen testaamisen teknisiä näkökulmia Farmakogeneettisten testien käyttö on yleistymässä halventuvien testipaneelien myötä. Aiemmin testausta on tehty pääasiassa jälkikäteen, eli jonkin lääkitysongelman ilmaannuttua, ja tuolloinkin yksi geeni kerral- 144

laan. Nyt suunta on kääntymässä ennakoivaan testaamiseen, jonka on osoitettu olevan kustannustehokas ta, kun lääkehaittavaikutukset ja niihin liittyvät hoitokulut vähenevät (19-21). Yhden testin avulla voidaan tutkia kymmeniä geenejä ja niihin liittyviä lääkesuosituksia voi olla yhteensä kymmeniä tai satoja. Testauksesta saatava informaatio on käytettävissä potilaan loppuelämän ja hyöty voi näin koskea myös lääkkeitä, joita potilaalle määrätään myöhemmässä elämänvaihees sa. Testipaneelit ovat useimmiten genotyyppauspaneeleja, jotka tutkivat valikoituja, relevantteja yhden emäksen polymorfismeja (single nucleotide polymorphism, SNP) tärkeimmissä farmakogeeneissä. SNP-paneelit perustuvat yleensä lokusspesifiseen kvantitatiiviseen PCR:ään tai DNA-hybridisaatioon. Uuden sukupolven sekvensointi eli NGS-tekniikoiden halventumisen myötä myös geenien sekvensointidataa voidaan käyttää farmakogeneettiseen testaamiseen. Genotyyppauspaneelit kuitenkin lienevät edelleen nykyisillä testausmäärillä kustannustehokkaampia, ja oman tulkintaongelmansa voivat luoda sekvensointidatasta paljastuvat tuntemattomat variantit, joiden merkitystä geenin toiminnalle ei tunneta (22). Edellä mainittu CYP2D6-geenin CNV:n eli kopiolukuvaihtelun selvittäminen tuo omat vaatimuksensa farmakogeneettiselle testipaneelille. CYP2D6:n toimintanopeuteen vaikuttaa siis SNP:ien lisäksi koko geenin deleetiot tai monistumat (9). Geenistä voi olla monistuneena normaalisti toimiva alleeli tai hidastuneesti tai ei ollenkaan toimiva muoto. Funktionaalisten CYP2D6-kopioiden määrä voi vaihdella eri yksilöillä nollasta esimerkiksi kolmeen neljään, jopa enempäänkin. Lisäksi CYP2D6-geenistä tunnetaan viereisen CYP2D7-geenin kanssa hybridisoituneita muotoja, joissa osa geenisekvenssistä on CYP2D6:sta ja osa CYP2D7:stä peräisin (9, 23, 24). Hybridimuodot eivät koodaa toimivaa entsyymiä, mutta ne esiintyvät joskus tandemina toimivien geenikopioiden rinnalla samassa kromosomissa (23, 24). CNV:n tulkintaan esimerkiksi NGS-datasta on kehitetty laskennallisia metodeita (25, 26), joita ei kuitenkaan ole vielä kliinisessä käytössä, vaan CNV:n tutkiminen vaatii toistaiseksi genotyyppaus- tai sekvensointipaneelin rinnalle vielä erillisen, esimerkiksi kvantitatiiviseen PCR:ään pohjautuvan testimenetelmän. CNV-testimenetelmän olisi hyvä olla sellainen, joka tunnistaa eri hybridimuotoja, koska muuten funktionaalisten geenien määrä saatetaan yli- tai aliarvioida (24). HLA-genotyyppien tulkintaan on esitetty niin sanottuja tag-snp-tekniikoita, joissa tunnistetaan yksittäinen SNP, joka yleensä on kytkentäepätasapainossa tunnetun riski-hla-genotyypin kanssa. Tag-SNP periytyy siis useimmiten samassa kromosomissa kuin riskigenotyyppi ja sen tutkiminen voisi toimia näin sijaismarkkerina. Kytkentä ei ole kuitenkaan aina täydellinen, ja tulos voi olla siksi väärä negatiivinen, eli potilaalla on riski- HLA-genotyyppi vaikka tag-snp olisikin negatiivinen (27-29). HLA-genotyypin tutkimisessa sekvensointi on siis toistaiseksi luotettavin menetelmä, ja siksi HLA-tutkimuksia ei ole mukana useissa farmakogeneettisissä SNP-genotyyppauspaneeleissa. Farmakogenetiikan kliininen hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa Edellä mainittujen merkittävien lääkehaittojen ja tehottomien lääkehoitojen välttäminen itsessään jo perustelee farmakogenetiikan ennakoivaa hyödyntämistä lääkehoidossa. Terapeuttisen hyödyn lisäksi myös terveydenhuollon kustannushyödyistä on kertynyt tutkimusnäyttöä. Yksittäisten geenien osalta mm. eri HLA- ja CYP2C19-genotyyppien testaaminen niihin liittyvien riskilääkkeiden käytön yhteydessä on todettu kustannustehokkaaksi meta-analyyseissä (30, 31). Testaaminen on havaittu myös useammin jopa kustannuksia säästäväksi ei siis ainoastaan kustannustehokkaaksi eli saaduksi hyödyksi hyväksyttävällä kustannusten nousulla mikäli geenitieto on vapaasti käytettävissä eli jos testaamisen hintaa ei tarvitse huomioida kustannushyötyanalyysissä (21). Tätä skenaariota voidaan pitää realistisena tulevaisuudessa, jolloin suurelle osalle potilaista on tehty geenitesti pre-emptiivisesti jossain vaiheessa elämää, ja testaamisen kustannus ja hyöty jakautuu näin pitkälle ajalle. Useita geenejä kerralla testaavien paneelien hyödyllisyyttä on testattu prospektiivisissa tutkimuksissa, joissa avohoidon potilaiden päivystys- ja sairaalakäyntien määrä aleni merkittävästi ja myös kustannussäästöistä saatiin näyttöä kuukausien aikaikkunassa (19, 20). Farmakogeneettinen paneelitesti maksoi siis itsensä takaisin jo kuukausien aikana, ja hyöty on oletettavasti kumuloituvaa tästä eteenkinpäin. Farmakogeneettinen tieto osaksi potilastietojärjestelmiä Toistaiseksi vertaisarvioituja korkeatasoisia lääkityssuosituksia on julkaistu alle kahdellekymmenelle kliinisesti merkittävälle farmakogeenille (32). Suosituksia tuottaa erilaiset farmakogeneettiset konsortiot, joista tärkeimpänä mainittakoon Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium (CPIC). Parhaiten kuvattujen farmakogeenien lisäksi tunnetaan kymmeniä tai satoja geenejä, joiden vaihtelulla tiedetään olevan vaikutusta lääkkeiden toimintaan. Tietomäärä kasvaa jatkuvasti ja farmakogenetiikan tehokkaaseen kliiniseen hyödyntämiseen tarvitaan tiedonhallinta- ja päätöksenteon tukijärjestelmiä, jotka mieluiten toimisivat saumattomana osana potilastietojärjestelmiä. Potilastietojärjestelmiin tarvitaan pysyvä tallennuspaikka geneettiselle tiedolle, esimerkiksi saman tapainen kuin potilaan riskitiedoille, ja lääkemääräystä tehdessä järjestelmä voisi automaattisesti näyttää korkean prioriteetin varoituksen tai suosituksen, mikäli potilaan genotyyppiin liittyy riski kyseiselle lääkkeelle. Mikäli geenitestin tulos toimitetaan vain laboratoriotuloksena, se hautautuu helposti vanhana tuloksena muun tiedon joukkoon. Yhteen Suomessa käytössä olevaan potilastietojärjestelmään on jo integroitu farmakogeneettinen päätöksenteon tukijärjestelmä ja lisäksi Suomessa farmakogeneettistä tietoa on jaossa Terveysportin Farmakogenetiikka-työkalun tietokannassa (33). Potilastietojärjestelmien lisäksi farmakogeneettistä 145

tietoa voidaan levittää ja saada hyötykäyttöön myös suoraan potilaalle suunnattujen palvelujen kautta. Potilaan terveystiedot eivät ainakaan toistaiseksi liiku helposti eri terveyspalveluiden tarjoajien järjestelmien välillä. Potilaille itselleen toimitetut testiraportit ja heille suunnatut internetpalvelut, joissa omia geenitestituloksiaan voi tarkastella, voi auttaa farmakogeneettisen tiedon levittämisessä ja kliinisessä hyödyntämisessä (34). Lopuksi Farmakogenetiikka ottaa nopeita harppauksia kliinisessä käytössä. Sen kunnollinen hyödyntäminen vaatii kaikkien lääketieteen ammattilaisten osaamisen kohentamista. Esimerkiksi perusopetukseen farmakogenetiikkaa sisältyy toistaiseksi hyvin vähän. Farmakogeneettisesti merkittävien lääkkeiden kirjo on suuri ja niitä liittyy käytännössä kaikkiin lääketieteen erikoisaloihin. Testimenetelmien käyttöönotto ja raportointi vaatii myös kliinisiltä laboratorioilta uudenlaista osaamista. Viitteet: 1. Yim S-H, Chung Y-J. Reflections on the US FDA s Warning on Direct-to-Consumer Genetic Testing. Genomics Inform. 2014;12(4):151. 2. Alagoz O, Durham D, Kasirajan K. Cost-effectiveness of one-time genetic testing to minimize lifetime adverse drug reactions. Pharmacogenomics J. 2016;16(2):129 36. 3. Scott SA, Sangkuhl K, Stein CM, Hulot J-S, Mega JL, Roden DM, et al. Clinical pharmacogenetics implementation consortium guidelines for CYP2C19 genotype and clopidogrel therapy: 2013 update. Clin Pharmacol Ther. 2013;94(3):317 23. 4. Mega JL, Close SL, Wiviott SD, Shen L, Hockett RD, Brandt JT, et al. Cytochrome P-450 Polymorphisms and Response to Clopidogrel. N Engl J Med. 2009;360(4):354 62. 5. Moriyama B, Obeng AO, Barbarino J, Penzak SR, Henning SA, Scott SA, et al. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium (CPIC) Guidelines for CYP2C19 and Voriconazole Therapy. Clin Pharmacol Ther. 2017;102(1):45 51. 6. Cendejas-Bueno E, Borobia AM, Gomez-Lopez A, Escosa-García L, Río-García M, Plaza D, et al. Invasive aspergillosis in a paediatric allogeneic stem cell transplantation recipient owing to a susceptible Aspergillus fumigatus: Treatment failure with high doses of voriconazole and influence of CYP2C19 polymorphisms. Int J Antimicrob Agents. 2016;47(5):410 9. 7. Crews KR, Gaedigk A, Dunnenberger HM, Leeder JS, Klein TE, Caudle KE, et al. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium guidelines for cytochrome P450 2D6 genotype and codeine therapy: 2014 update. Clin Pharmacol Ther. 2014;95(4):376 82. 8. Pietarinen P, Tornio A, Niemi M. High Frequency of CYP2D6 Ultrarapid Metabolizer Genotype in the Finnish Population. Basic Clin Pharmacol Toxicol. 2016;119:291 6. 9. Gaedigk A. Complexities of CYP2D6 gene analysis and interpretation. Int Rev psychiatry. 2013;25(5):534 53. 10. Relling M V, Gardner EE, Sandborn WJ, Schmiegelow K, Pui C-H, Yee SW, et al. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium guidelines for thiopurine methyltransferase genotype and thiopurine dosing. Clin Pharmacol Ther. 2011;89(3):387 91. 11. SEARCH Collaborative Group, Link E, Parish S, Armitage J, Bowman L, Heath S, et al. SLCO1B1 variants and statin-induced myopathy - a genomewide study. N Engl J Med. 2008;359(8):789 99. 12. Johnson JA, Caudle KE, Gong L, Whirl-Carrillo M, Stein CM, Scott SA, et al. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium (CPIC) Guideline for Pharmacogenetics-Guided Warfarin Dosing: 2017 Update. Clin Pharmacol Ther. 2017;102(3):397 404. 13. Pichler WJ, Adam J, Watkins S, Wuillemin N, Yun J, Yerly D. Drug Hypersensitivity: How Drugs Stimulate T Cells via Pharmacological Interaction with Immune Receptors. Int Arch Allergy Immunol. 2015;168(1):13 24. 14. Caudle KE, Rettie AE, Whirl-Carrillo M, Smith LH, Mintzer SE, Lee MTM, et al. Clinical pharmacogenetics implementation consortium guidelines for CYP2C9 and HLA-B genotypes and phenytoin dosing. Clin Pharmacol Ther. 2014;96(5):542 8. 15. Phillips EJ, Sukasem C, Whirl-Carrillo M, Müller DJ, Dunnenberger HM, Chantratita W, et al. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium Guideline for HLA Genotype and Use of Carbamazepine and Oxcarbazepine: 2017 Update. Clin Pharmacol Ther. 2018;103(4):574 81. 16. Martin MA, Hoffman JM, Freimuth RR, Klein TE, Dong BJ, Pirmohamed M, et al. Clinical pharmacogenetics implementation consortium guidelines for HLA-B genotype and abacavir dosing: 2014 update. Clin Pharmacol Ther. 2014;95(5):499 500. 17. Hershfield M, Callaghan J, Tassaneeyakul W, Mushiroda T, Thorn C, Klein T, et al. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium Guidelines for Human Leukocyte Antigen-B Genotype and Allopurinol Dosing. Clin Pharmacol Ther. 2013;93(2):153 8. 18. Crist RC, Berrettini WH. Pharmacogenetics of OPRM1. Pharmacol Biochem Behav. 2014;123:25 33. 19. Brixner D, Biltaji E, Bress A, Unni S, Ye X, Mamiya T, et al. The effect of pharmacogenetic profiling with a clinical decision support tool on healthcare resource utilization and estimated costs in the elderly exposed to polypharmacy. J Med Econ. 2015;19(3):213 8. 20. Elliott LS, Henderson JC, Neradilek MB, Moyer NA, Ashcraft KC, Thirumaran RK. Clinical impact of pharmacogenetic profiling with a clinical decision support tool in polypharmacy home health patients: A prospective pilot randomized controlled trial. PLoS One. 2017;12(2):1 16. 146

21. Verbelen M, Weale ME, Lewis CM. Cost-effectiveness of pharmacogenetic-guided treatment: Are we there yet? Pharmacogenomics J. 2017;17(5):395 402. 22. Lauschke VM, Ingelman-Sundberg M. Requirements for comprehensive pharmacogenetic genotyping platforms. Pharmacogenomics. 2016;17(8):917 24. 23. Gaedigk A, Jaime LKM, Bertino JS, Bérard A, Pratt VM, Bradford LDA, et al. Identification of novel CYP2D7-2D6 hybrids: Non-functional and functional variants. Front Pharmacol. 2010;121(1):1 9. 24. Black JL, Walker DL, O Kane DJ, Harmandayan M. Frequency of undetected CYP2D6 hybrid genes in clinical samples: Impact on phenotype prediction. Drug Metab Dispos. 2012;40(1):111 9. 25. Twist GP, Gaedigk A, Miller NA, Farrow EG, Willig LK, Dinwiddie DL, et al. Constellation: A tool for rapid, automated phenotype assignment of a highly polymorphic pharmacogene, CYP2D6, from whole-genome sequences. NPJ Genomic Med. 2016;13(1):1-10. 26. Numanagić I, Malikić S, Pratt VM, Skaar TC, Flockhart DA, Sahinalp SC. Cypiripi: Exact genotyping of CYP2D6 using high-throughput sequencing data. Bioinformatics. 2015;31(12):i27 34. 27. Zhu G, Brenton AA, Malhotra A, Riley BJ, Church KE, Espin FG, et al. Genotypes at rs2844682 and rs3909184 have no clinical value in identifying HLA-B*15:02 carriers. Eur J Clin Pharmacol. 2015;71(8):1021 3. 28. Saksit N, Nakkam N, Konyoung P, Khunarkornsiri U, Tasseneeyakul W, Chumworathayi P, et al. Comparison between the HLA-B*58: 01 Allele and Single-Nucleotide Polymorphisms in Chromosome 6 for Prediction of Allopurinol-Induced Severe Cutaneous Adverse Reactions. J Immunol Res. 2017;2017:2738784. 29. Badulli C, Sestini R, Sbarsi I, Baroncelli M, Pizzochero C, Martinetti M, et al. Tag SNPs of the ancestral haplotype 57.1 do not substitute HLA- B*57:01 typing for eligibility to abacavir treatment in the Italian population. Pharmacogenomics. 2012;13(3):247 9. 30. Berm EJJ, De Looff M, Wilffert B, Boersma C, Annemans L, Vegter S, et al. Economic evaluations of pharmacogenetic and pharmacogenomic screening tests: A systematic review. Second update of the literature. PLoS One. 2016;11(1):e0146262. 31. Plumpton CO, Roberts D, Pirmohamed M, Hughes DA. A Systematic Review of Economic Evaluations of Pharmacogenetic Testing for Prevention of Adverse Drug Reactions. Pharmacoeconomics. 2016;34(8):771 93. 32. CPIC. (2018). CPIC Guidelines. (Internet) Saatavilla osoitteesta: https://cpicpgx.org/guidelines/ (Viitattu 03.06.2018). 33. Duodecim, Abomics Oy. (2018). Farmakogenetiikka-työkalu. (Internet) http://www.terveysportti.fi/terveysportti/laake.generx.koti (viitattu 03.06.2018). 34. Hinderer M, Boeker M, Wagner SA, Lablans M, Newe S, Hülsemann JL, et al. Integrating clinical decision support systems for pharmacogenomic testing into clinical routine- a scoping review of designs of user-system interactions in recent system development. BMC Med Inform Decis Mak. BMC Medical Informatics and Decision Making; 2017;17(1):81. 35. Heliste J, Elenius K, Niemi M, Elenius V. Farmakogenetiikka saapuu klinikkaan. Duodecim. 2016;132(17):1561 8 Juho Heliste, LL, tohtorikoulutettava Turun yliopisto, Lääketieteellinen biokemia ja genetiikka / Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti Turku Doctoral Programme of Molecular Medicine (TuDMM) Abomics Oy jjkhel@utu.fi Sidon naisuudet Farmakogenetiikan asiantuntijalääkäri ja osakas Abomics Oy:ssä. 147

International Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine Päivi Laitinen Mikä on IFCC? Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry (SKKY) on toiseksi vanhin IFCC:n (International Federation of Clinical Chemistry) jäsenyhdistys. Näin ollen SKKY:llä ja suomalaisilla kliinisillä kemisteillä on ollut merkittävä rooli IFCC:n toiminnan alkaessa ja kehittyessä. Noina alkuaikoina IFCC keskittyi toimintansa organisoimiseen järjestönä ja kliinisen kemian erityiskysymyksissä, kuten esimerkiksi viitearvojen kehittämisessä. Alkuvuosien jälkeen IFCC:n toiminta on muotoutunut monipuoliseksi ja se on monella tavoin ammattimaisempaa. Kerron ohessa lyhyesti IFCC:stä ja sen toiminnasta tänä päivänä. IFCC on kliinisen kemian alan kansainvälinen tieteellinen kattojärjestö, jonka jäseniä ovat alan kansalliset yhdistykset. IFCC:llä ei siis ole henkilöjäseniä ollenkaan, mutta kansallisten yhdistysten kautta sillä on globaalisti yli 45 000 jäsentä. Tällä hetkellä IFCC:ssä on 92 täysjäsentä (Full Member), joiden jäsenyyden hyväksyy Executive Board anomuksesta. SKKY on yksi näistä täysjäsenistä. Niillä on oikeus osallistua IFCC:n hallituksen (Executive Board) jäsenten valintaan nykyään sähköisellä äänestyksellä sekä voivat osallistua IFCC:n päättävän elimen yleiskokouksen (Council) kokouksiin. Liitännäisjäseneksi (Affiliate Member) voivat liittyä anomuksesta yhdistykset tai muut tahot, jotka ovat kiinnostuneita laboratoriolääketieteestä ja sen kehittämisestä. Lisäksi yritykset voivat liittyä jäseniksi (Corporate Member). IFCC:ssä on tällä hetkellä 15 Affiliate Memberiä ja 42 Corporate Memberiä. Miten IFCC toimii? IFCC:n toiminnan perusta ovat neljä eri divisioonaa (Scientific, Communication and Publication, Education and Management, Emerging Technologies), joiden alaisuudessa komiteat ja työryhmät tekevät työtään. Nettiosoitteesta http://www.ifcc.org/ löytyvät tarkemmat tiedot. Jokaisella divisioonalla on ylimpänä päättävänä elimenä Executive Committee, joka siis ohjaa ja valvoo toimintaa. Kansallinen yhdistys voi ehdottaa divisioonan Executive Committeehen, komiteoiden ja työryhmien jäseniksi omia jäseniään, jotka valitaan ansioiden ja kokemuksen perusteella. Tietenkin jäsenten valinnassa huomioidaan myös globaali tilanne niin, että kaikki maanosat olisivat tasapuolisesti edustettuina. Lisäksi komiteoihin ja työryhmiin voidaan nimetä Corresponding Memberiksi kaikki asiasta ja aiheesta kiinnostuneet. Varsinaisen jäsenen ja Corresponding Memberin ero on siinä, että varsinaisten jäsenten matkakustannukset kokouksiin maksetaan, mutta Corresponding Memberin kustannukset maksaa joko kansallinen yhdistys, työnantaja tai itse jäsen. Kaikki jäsenet saavat kaiken tiedon meneillään olevista hankkeista. Corresponding Member voi myös omalla kustannuksellaan osallistua kokouksiin, joita on yleensä 1-2 vuodessa. Tietoa näistä avautuvista paikoista löytyy SKKY:n nettisivuilta ja sähköpostia saavat kaikki postituslistalle ilmoittautuneet. Kannustan kaikkia SKKY:n jäseniä tutustumaan IFCC:n toimintaan lähemmin ja ilmoittautumaan komiteoiden ja työryhmien jäseniksi tai Corresponding Memberiksi. Yleensä ura IFCC:ssä alkaa Corresponding Memberinä, jolloin voi osoittaa omaa aktiivisuuttaan ja osaamistaan osallistumalla työryhmän tai komitean töihin. Näin nimi ja kasvot jäävät mieleen. Ei kannata olla turhan vaatimaton. Meillä suomalaisilla on alalla pitkät perinteet ja vankka koulutus ja osaaminen. Kuka tahansa meistä pärjää mainiosti muiden maiden kliinisten kemistien rinnalla missä tahansa ryhmässä. Tällä hetkellä suomalaisia on muutama mukana IFCC:n aktiivisessa toiminnassa. Kari Pulkki on komitean jäsen (Committee on Clinical Applications of Cardiac Bio-Markers (C-CB)). Saara Wittfooth on Standardization of Pregnancy-Associated Plasma Protein A (WG- PAPP-A) -työryhmän puheenjohtaja ja Kim Pettersson sen jäsen. Lisää suomalaisia jäseniä todella kaivattaisiin komiteoihin ja työryhmiin, ettei meidän pitkä perinne IFCC-aktiviteeteissa katkeaisi. Ajankohtaista IFCC:n toiminnassa IFCC:n toimintaa johtaa Executive Board, jonka rakenne muuttui viimeisimmän vaalin yhteydessä. Sähköisellä äänestyksellä, joka oli ensimmäistä kertaa käytössä viime vuonna, valittiin President-Elect sekä sihteeri ja rahastonhoitaja. IFCC:n yritysjäsenet valitsevat edusta- 148

jansa (Corporate Member). Muita edustajia ovat alueellisten organisaatioiden edustajat, aikaisempien kolmen edustajan sijasta. Kukin alueellinen organisaatio valitsee oman edustajansa joko nimeämällä tai äänestämällä. IFCC:n alueellisia organisaatioita on kuusi: European Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine (EFLM), African Federation of Clinical Chemistry (AFCC), Arab Federation of Clinical Biology (AFCB), Asia-Pacific Federation for Clinical Biochemistry and Laboratory Medicine (APFCB), Latin-American Confederation of Clinical Biochemistry (COLABIOCLI), North American Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine (NAFCC). EFLM:n edustajana Executive Boardissa on Sverre Sandberg. Seuraavan Executive Boardin valinnat tapahtuvat ensi vuoden aikana. IFCC järjestää joka kolmas vuosi kansainvälisen kongressin. Seuraava WorldLab on Soulissa, Etelä-Koreassa vuonna 2020. IFCC järjestää yhdessä EFLM:n kanssa joka toinen vuosi Euroopan kliinisen kemian kongressin, joista seuraava EuroMedLab on Barcelonassa ensi keväänä. Kongressit ovat IFCC:n tärkein tulolähde, jolla rahoitetaan komiteoiden ja työryhmien työtä. Kongresseissa on ollut laajat näyttelyt, joihin yritykset ovat tuoneet laitteita ja tuotteita. Lisäksi yritykset ovat suoraan kustantaneet osallistujien osallistumis-, matkaja majoituskustannuksia. Tällaisten osallistujien osuus kongressien osallistujista on ollut varsin suuri. Yritykset ovat sponsoroineet lukuisan joukon osallistujia kongresseihin, ne ovat huomioineet näiden osallistujien katoamisen kongressipaikalta. Näyttelyissä ja luennoilla on saattanut pahimmillaan olla todella hiljaista. Yritykset eivät enää halua tukea tällaista turismia. Tammikuussa 2018 on voimaan tullut MedTech Europe Code of Ethical Business Practice, joka estää suoran osallistujien sponsoroinnin. Säännöstö säätelee kaikkea yritysten ja terveydenhuollon henkilöstön ja organisaatioiden kanssakäymistä, kuten yritysten järjestämiä tapahtumia, konsultointia, alan opetuksen tutkimuksellinen ja taloudellinen tukeminen jne. Säännöstön tarkoitus on varmistaa, että yritysten ja terveydenhuollon henkilöstön ja organisaatioiden kaikki kanssakäyminen on aina eettistä ja ammatillista ja että päättävät tahot, mutta ennen kaikkea potilaat voivat luottaa toiminnan tasapuolisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja läpinäkyvyyteen. MedTech Coden johdosta tulevaisuudessa yritykset järjestänevät enemmän omia konferensseja ja symposiumeja sekä etsivät uusia mahdollisuuksia koulutukselle, kuten esimerkiksi webinaarit. Tulevaisuudessa on pohdittava, riittääkö kaikkiin kongresseihin osallistujia. Voitaisiinko joitain kongresseja yhdistää? Suomessahan on yhdistetty yksittäisiä koulutustapahtumia yhdeksi suureksi kongressiksi, esimerkkinä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2018 sekä SKKY:n ja Sairaalakemistit ry:n yhteiset koulutuspäivät. Nähtäväksi jää millainen vaikutus eettisellä säännöstöllä on kansainvälisten ja kansallisten kongressien näyttelyihin ja osallistujamääriin. Selvää kuitenkin lienee, että osallistujien määrä tulee vähenemään ammattikunnan ikääntymisen sekä laboratorioiden niukkenevien koulutusmäärärahojen takia. Kannustan kaikkia SKKY:n jäseniä käymään silloin tällöin IFCC:n nettisivuilla tutustumassa sen toimintaan ja lukemaan esimerkiksi IFCC:n julkaisemia lehtiä (ejifcc, IFCC enews; http://www.ifcc.org/ ). Niissä on mainioita artikkeleita ajankohtaisista aiheista, kansallisten yhdistysten kuulumisia, tieteellisiä artikkeleita sekä kertomuksia komiteoiden ja työryhmien työstä. Päivi Laitinen SKKY:n kansallinen edustaja IFCC:ssä IFCC:n General Conference Antalyassa vuonna 2008. 149

Johtokunnan kuulumisia Outi Itkonen Johtokunta on jälleen kokoontunut 27.8.2018 Helsingissä. Asialistalla oli mm. kesän NFKK2018 -kongressin loppuyhteenvetoa. Vaikka kongressin ihan kaikkia laskuja ei vielä ole saatu, voitiin jo todeta, että kongressi oli erittäin onnistunut niin järjestelyiltään, tieteelliseltä tasoltaan kuin taloudellisesti. Osallistujamäärässä päästiin tavoitteeseen. Sponsori-, näyttely- ja kaupallisten toimijoiden luentomyynnissä onnistuttiin, tieteellinen ohjelma oli tasokas ja näyttely oli ilahduttavan laadukas. Finlandia-talo kokouspaikkana sai kiitosta ja järjestelyt toimivat. Johtokunta haluaa kiittää järjestely- ja tieteellistä toimikuntaa ja erityisesti näiden puheenjohtajia Solveig Linkoa ja Kari Pulkkia tehdystä hienosta työstä! Toimikunnat kokoontuivat vielä 8.9.2018 karonkkaan, jossa käytiin tarkemmin läpi kongressin suun nittelun vaiheita ja kongressista saatua palautetta. Lisäksi mietittiin ja kirjattiin todettuja hyviä käytäntöjä ja kehittämisideoita kymmenen vuoden kuluttua seuraavan kerran Suomessa järjestettävää pohjoismaista kongressia varten. Tänä syksynä yhdistys ei järjestä omia syyskoulutuspäiviä, vaan SKKY on mukana Laboratoriolääketiedepäivillä 4.-5.10.2018 Helsingissä, jossa yhdistys on järjestänyt torstain session Tutkimustyö kliinisessä laboratoriossa kokemuksia ja näkökulmia puheenjohtajana Hanna-Mari Pallari. Lisäksi palkitaan Vuoden Kliininen Kemisti ja pidetään yhdistyksen viimeinen syyskokous perjantaina 5.10.2018 klo 12.15. Muistathan osallistua! Kansainvälisisiin asioihin liittyen SKKY haluaa muistuttaa kaikkia erikoistuvia laboratoriolääkäreitä pohjoismaisesta kurssista Nordic Course for MD s in Specialist Training 23.-25.10.2018 Kööpenhaminassa (http://www.nfkk.org/kurser/nordic-course-2018). Tänä vuonna mukaan hyväksyttänee myös luonnontieteilijöitä. Edelleen, Saara Wittfooth on nimitetty correspon- ding memberiksi IFCC:n Committee of Traceability in Laboratory Medicine -työryhmään. Todettiin, että Kliinlab-lehden toimituskunnassa ja mainosmyynnissä on tapahtumassa isoja muutoksia. Henrik Alfthan on ollut lehden päätoimittaja 15 vuoden ajan. Edellinen lehti 4/2018 jäi hänen viimeiseksi numeroksi päätoimittajana. Henrik jatkaa kuitenkin edelleen toimituskunnassa. Päätoimittajuus siirtyy Annakaisa Herralalle ja Tuomas Mäntylälle. Koko lehden 35 vuotisen olemassaolon ajan sen toiminnassa mukana olleet Ilkka Penttilä ja Aimo Harmoinen jättävät lehden tämän vuoden lopussa. Viime vuosina Ilkka on ollut lehden toimituskunnassa ja Aimo on vastannut lehden mainosmyynnistä. Ilkan ja Aimon pitkäaikaista sitoutumista SKKY:n ja lehden toimintaan voi vain ihailla. SKKY kiittää lämpimästi näitä vuosikausia yhdistyksen ja lehden hyväksi työskennelleitä konkareita! Yhdistys on suunnitellut koulutustarjonnan uudistamista. Suunnitteilla on mm. järjestää ja striimata luentoja ja opetustilanteita, joista tiedotetaan ja lähetetään linkki sähköpostilistalle liittyneille sekä ekskursioita. Ainakin immuno suppressiivisten lääkeaineiden menetelmämuutoksista immunometrisistä massaspektrometrisiin menetelmiin on luvassa esitys talven aikana. Pysy ajan tasalla ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi osoitteessa www.skky.fi tai yhdistyksen sihteerille! Yhdistyksellä on uudet säännöt, jotka on hyväksytty kesäkuussa pidetyssä yhdistyskokouksessa. Uudet säännöt on toimitettu patentti- ja rekisterihallitukseen ja ne otetaan käyttöön vuoden 2019 alusta. Säännöt löytyvät yhdistyksen internet-sivuilta. Oleellisin muutos säännöissä on siis siirtyminen kevät- ja syyskokouksesta yhteen vuosikokoukseen kevätlukukaudella. Johtokunnan puolesta toivotan kaikille lukijoille antoisaa syksyn jatkoa ja tapaamisiin syyskokouksessa! Outi Itkonen SKKY ry varapuheenjohtaja 150

European Academy of Allergy and Clinical Immunology (EAACI) Annual Congress 26-30.5.2018 München, Saksa Sanna Edelman EAACI:n vuotuinen kongressi järjestettiin tänä vuonna Münchenissä, Saksassa. Kongressi on allergologian ja kliinisen immunologian suurin vuotuinen tieteellinen tapahtuma, johon tänä vuonna osallistui ennätykselliset 7533 alan ammattilaista. Vuonna 2017 Helsingillä oli kunnia olla tämän suurkongressin isäntänä. Kongressi tarjoaa vuosittain ainutlaatuisen mahdollisuuden saada kokonaisvaltaisen katsauksen allergologian ja kliinisen immunologian tutkimukseen ja hoitokäytäntöihin. Tapahtuma kokoaakin yhteen ympäri maailmaa terveydenhoidon ammattilaisia, alan merkittävimpiä mielipidevaikuttajia, tutkijoita sekä diagnostiikan ja lääketeollisuuden edustajia, ja antaa siten erinomaiset mahdollisuudet tiedonvaihdolle, oppimiselle ja verkostojen luomiselle. Yhtenä keskeisenä teemana monissa EAACI:n tämän vuoden kongressin esityksissä oli muuttuvan ympäristön vaikutus allergioiden ja astman syntyyn ja näiden nopeaan yleistyvyyteen. Aihe on herättänyt jo pitkään moninaisia kysymyksiä, erilaisia teorioita ja paljon tutkimuksia, mutta todellisia vastauksia problematiikkaan ei tässäkään kokouksessa pystytty antamaan. Allergioiden hoitoon puolestaan oli muutamia uusia ideoita. Pitkäkestoisen siedätyshoidon sijaan esitettiin mahdollisuus hyödyntää passiivista immunoterapiaa, jossa monoklonaalisella IgG-hoidolla estetään IgE:n sitoutuminen allergeeniin. Passiivisen immunoterapian ilmiön havaitsivat jo 1930-luvulla Robert Cooke ja Mary Loveless, mutta sen hyödyntäminen on ollut haastavaa. Alustavat tulokset kissa-allergisilla potilailla ovat olleet lupaavia, ja jää nähtäväksi antavatko pitkäkestoisemmat jatkotutkimukset aihetta uusien terapiahoitojen tarjoamiseen. Kongressin yhteydessä järjestettiin runsaasti erillisiä interaktiivisia oppimistilaisuuksia. Kahtena ensimmäisenä päivänä oli muun muassa mahdollista osallistua pienryhmäopetukseen, jossa alan asiantuntijat keskustelivat diagnostiikasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa yksityiskohtaisesti komponenttidiagnostiikan hyödyntämisestä allergioiden selvittelyssä sekä käytännön ratkaisuista NSAID tulehduskipulääkeallergioiden diagnostiikan tueksi. Lisäksi kahtena ensimmäisenä päivänä oli mahdollista tutustua Clinical Village -esittelytilaan, jossa keskeisimmät allergiadiag- EAACI2018 kongressin järjestäjät ottivat ympäristöasiat erityiseen huomioon, ja tänä vuonna ei esitetty yhtään tulostettua posteria. Posterit esiteltiin elektronisina, ja tuloksista oli mahdollista pitää muutaman minuutin esitys. Esittelemäni basofiiliaktivaatiotestin laaduntarkkailun kehittämistyöryhmän posteri palkittiin posteripalkinnolla. nostiikan ja allergioiden hoidon menetelmät ja uudet ideat tuodaan vuosittain helposti kongressikävijöiden nähtäville. Clinical Village tarjosi mahdollisuuden kokeilla menetelmiä ja laitteita sekä oppia ja päivittää menetelmätietoutta. Kongressin teemana oli Allergian innovatiiviset ratkaisut ja teemaan liittyvien esitysten lisäksi kongressissa järjestettiin myös ensimmäistä kertaa allergian innovaatioihin ja patentteihin liittyvä posteriesittely. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda esille tieteellisiä ideoita ja konsepteja, edistää ideoiden rahoitusta ja kaupallistamista. Käytäntö otettiin mielenkiinnolla vastaan ja aiheina oli mm. allergeenejä esittelevät mikropartikkelit 151

ja fuusioproteiinit allergiarokotteina sekä allergiadiagnostiikassa hyödynnettävät epigeneettiset markkerit. Allergiadiagnostiikan haasteet olivat saaneet oman teemakokouksen. Esitykset antoivat erinomaisen yleiskatsauksen ihopistotestien, seerumin spesifisen IgEmittauksen ja komponenttidiagnostiikan hyödyistä ja ongelmakohdista sekä toisiaan tukevista ominaisuuksista. Eniten mielenkiintoa herätti raportti allergeeniuutteiden laatua tarkastelevasta tutkimuksesta, jossa Intiassa kaupallisesti myynnissä olevista huonepölypunkkiallergeenivalmisteista ei yhtä valmistajaa lukuunottamatta löydetty todellista allergeenia vaan lähinnä ihmisen seerumin albumiinia. Tutkimuksessa oli hyödynnetty massaspektrometriaa, jonka toivotaan tulevaisuudessa parantavan merkittävästi allergeenivalmisteiden laaduntarkkailua. Tulokset herättivätkin kiivasta keskustelua laaduntarkkailun välittömästä parannustarpeesta ja epäpuhtaiden allergeenivalmisteiden mahdollisista haittavaikutuksista erityisesti siedätyshoidoissa. Kaiken kaikkiaan EAACI2018 kokous oli jälleen kerran erittäin onnistunut kongressi, joka tarjosi monipuolisesti kaikille alasta kiinnostuneille runsaasti uutta mielenkiintoista tietoa. Suurkiitokset SKKY:lle matka-apurahasta. Sanna Edelman, FT Ihotautien, allergologian ja sukupuolitautien klinikka Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto sanna.edelman@helsinki.fi Syyskoulutuspäivä 2018 Vuoden 2018 syksyn SKKY:n ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät järjestetään yhteistyössä Laboratoriolääketiedepäivien (www.lablt.fi) kanssa. Emme järjestä omia koulutuspäiviä tänä syksynä. Sääntömääräinen syyskokous 2018 SKKY:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Laboratoriolääketiedepäivien yhteydessä lokakuussa 5.10.2018 klo 12.15 Press Roomtilassa Marina Congress Centerissä. Tervetuloa! Olethan muistanut maksaa tämän vuoden jäsenmaksun! SKKY:n jäsenmaksu henkilöjäsenil - tä vuodelle 2018 on 10 euroa. Jäsen maksun eräpäivä oli 1.4.2018 (jäsenkirje 1/2018). Osalla jäsenistä maksu on vielä suorittamatta, maksathan sen ensi tilassa tilille Danske Bank FI77 8000 1801 2731 79. Maksusta tulee käydä ilmi viitenumero, jotta maksu saadaan kohdistettua oikealle henkilölle! Mikäli jäsenmaksu jää kahtena peräkkäisenä vuonna suorittamatta katsotaan jäsen erotetuksi yhdistyksestä. Apurahat SKKY myöntää matka-apurahoja kokouksiin ja koulutuspäiville osallistumista varten. SKKY myöntää apurahoja myös kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen tutkimustyöhön ja jäsenistön oman ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen. Apurahan saaminen edellyttää täysipäiväistä työskentelyä ja tulosten raportointia johtokunnalle. Vapaamuotoiset SKKY:n johtokunnalle osoitetut hakemukset, joissa on esitetty hanke- ja kuluerittely, lähetetään sihteerille. Apurahasäännöt löydät SKKY:n nettisivuilta osoitteesta http://www.skky.fi/etusivu/ apurahasäännöt. Seuraa nettisivuja Osoitteessa www.skky.fi on ajankohtaista asiaa muun muassa EFLM:n sekä IFCC:n koulutuksista, apurahoista sekä muista jäsenistöä koskettavista asioista. Muista vierailla sivuilla aktiivisesti. Jos sinulla on vinkkejä sivulle laitettavista tiedotteista, niin ole yhteydessä sihteeriin! Osoitteenmuutokset ja eläkkeelle jäämiset Muistathan ilmoittaa sihteerille, mikäli nimesi/osoitteesi muuttuu tai jäät eläkkeelle (eläkkeellä olevat ovat vapautettuja jäsenmaksusta). Näin varmistat myös jäsenkirjeiden ja Kliinlab -lehden tulemisen oikeaan osoitteeseen. Syksyn väriloistoa odotellessa, sihteeri Jonna Pelanti s-posti jonna.pelanti@labquality.fi 152

3.12.-4.12. The 3rd World Congress on Clinical Trials in Diabetes (WCTD2018), Vienna, Austria; www.wctd2018.com/ Kongressikalenteri Tämä kalenteri on päivitetty 15.9. 2018. Koulutus- ja kongressikalenterin ylläpidosta vastaa emerituspro fessori Ilkka Penttilä. Tiedot uusis ta tai puuttuvista kliinisen kemian alaan liittyvistä ja sivuavista kongres seista ja koulutustilaisuuksista ovat tervetulleita e-mail osoitteeseen ilkka.m.penttila@gmail. com tai ilkka.penttila@uef.fi. Kalenterin alussa ovat tärkeimmät vahvistetut Pohjoismaiset ja kansainväliset kliinisen kemian alan kongressit. Kalenteri kokonaisuudessaan on luettavissa elektronisessa muodossa SKKY:n sivulta (www. skky.fi) Koulutus- tai SKKY:n Linkistä Kongressikalenteri. Uusi tieto tai muutos edelliseen kalenteriin nähden on *-merkitty. Congress calendar The calendar has been updated on 2018-09-15. The contents of the calendar for congresses and meetings in the field of clinical chemistry and the related disciplines are collected by emeritusprofessor Ilkka Penttilä, MD, PhD (ilkka.m.penttila@gmail.com or ilkka. penttila@uef.fi). I kindly ask for information about new meetings and congresses which are not present in the calendar. The calendar is readable as Kongressikalenteri in the links of the webpage of the Finnish Society of Clinical Chemistry (SKKY, www.skky.fi). The first congresses on the list are the future International and Nordic Congresses of Clinical Chemistry/Clinical Biochemistry. The *-sign mean new or changed information to the previous one. 19.5.-23.5.2019 IFCC-EFLM EuroMedLab 2019, Barcelona, Spain; ( abstract deadline 15.1.2019); www.euromedlab2019barcelona.org/ www.ifcc.org 24.5.-28.5.2020 XXIV IFCC WorldLab 2020, Seoul, South Korea (abstract deadline 15.1. 2020); www.seoul2020.org/2020/home/ www.ifcc.org/ 16.5.-20.5.2021 XXIV IFCC-EFLM EuroMedlab 2021, Munich, Germany; www.ifcc.org 21.5.-25.5.2023 XXV IFCC-EFLM Wordlab-EuroMedlab 2023, Rome, Italy; www.ifcc.org 2018 23.10.-25.10.* Nordic Course for MD:s in Specialist Training, Copenhagen, Denmark: www.dskb.dk 24.10.-26.10.* 9th World Congress on Targeting Mitochondria, Steinberger Hotel,Berlin, Germany; www.targeting-mitochondria.com/ 31.10.2018* Endopäivien 2018 MSD presymposium 17.99-22.00, Hotel Scandic Park, Helsinki, Finland; www.endo.fi 1.11.-2.11. 71th Annual Meeting of the Finnish Endocrine Society Endo2018, Hotel Skandic Park, Helsinki, Finland; www.endo.fi 8.11.* Valtakunnallinen vieritutkimuspäivä, Kongressikeskus Paasitorni, Helsinki, Finland; www.labquality.fi 14.11.-16.11. Rikstämman 2018, Svenska Mässan, Göteborg, Sverige; www.riksstamman.se 15.11.* DSKB efterårsmøde nr. 538, Hotel Nyborg Strand, Østerøvej 2, 5800 Nyborg, Danmark; www.dskb.dk/cms/?cmsid= 658&pageid=18743 15.11.-16.10. Equalis användarmöte: Allmän klinisk kemi, Radisson Blu Arlandia Hotel, Stockholm-Arlanda,Sverige; www.eqaulis.se 29.11.* International Scientific Meeting of the Centre of Metrological Traceability in Laboratory Medicine (CIRME), Milan, Italy; www,ifcc.org 2019 9.1.-11.1.* Lääkäri-tapahtuma, Messukeskus, Helsinki, Finland; www.duodecim.fi 29.1.-30,1.* Frontiers in Laboratory Medicine, Birmingham, U.K.; www.acb.org.uk/whatwedo/events/national_meetings.aspx 7.2.-8.2.* Labquality Days 2019, Messukeskus, Helsinki, Finland; www.labquality.fi 7.2.-8.2.* Equalis användarmöte, Kougulation, Radisson Blu Arlanda Hotel, Stockholm- Arlanda, Sverige; www.equalis.se 6.3.-9.3.* The 14th European Crohn and Colitis Organisation Inflammatory Bowel Disease 2019, Copenhagen, Denmark; www.ecco-ibd.eu/ecco19.html 12.3.* Equalis användarmöte, Klinisk mikrobiologi, Word Trade Center, Stockholm Sverige; www.equalis.se 14.3.-15.3.* Equalis användarmöte, Hematologi, Radisson Blu Hotel, Stockholm-Arlanda, Sverige; www.equalis.se 15.3.-19.3. EAU 2019-34th Annual Congress of European Association of Urology 2019, Barcelona, Spain; www.eurolink-tours.com/ 19.3.-22.3.* Pohjolan Lääkäripäivät, Oulun Musiikkikeskus, Oulu, Finland; www. duodecim.fi 20.3.-22.3.* Tampereen Lääkäripäivät, Tampere-talo, Tampere, Finland; www. duodecim.fi 24.3.-27.3.* EBMT 2019 - The 45th Annual Meeting of the European Group for Blood and Marrow Transplantation, Frankfurt, Germany; www.ebmt.org

GEM Premier 5000 VERIKAASUANALYSAATTORI GEM Premier 5000 -analysaattori on edeltäjiäänkin helppokäyttöisempi ja luotettavampi! Ei enää CVP-ampullien analysointia, laite aktivoi tarvikekasetin automaattisesti ja uusi tarvikekasetti on käyttövalmis alle tunnissa. Uusi -laadunhallintajärjestelmä huolehtii laadunvalvonnasta täysin automaattisesti, 24/7. Järjestelmä monitoroi mittausprosessiin osallistuvien komponenttien toimintaa reaaliajassa, ennen analysointia, analysoinnin aikana ja sen jälkeen. Saat luotettavat ja tarkat tulokset ajasta tai paikasta riippumatta. Laite sopii erinomaisesti niin laboratorio- kuin osastokäyttöönkin. Näytteiden analysointi on helppoa suomenkielisen ja selkeän kosketusnäytön ansiosta. Käyttöjärjestelmä myös ohjaa ja opastaa käyttäjää kaikissa tilanteissa. Kulutustavaroiden määrä on vähäinen laite toimii yhden tarvikekasetin periaatteella. Kylmäsäilytystä ei tarvita. Liitettävissä selainpohjaiseen GEM Web 500 -etähallintajärjestelmään. Pyydä lisätietoja: Mediq Suomi asiakaspalvelu, puh. 020 112 1510, asiakaspalvelu@mediq.com Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo. Puh. 020 112 1510, Faksi 020 112 1511, www.mediq.fi