Sivistystoimi

1

SIVISTYSVERKKO 2020 SELVITYS 14.6.2018 2

SELVITYKSEN SISÄLTÖ Johdantoa Miksi sivistysverkkoselvitys? Sivistysverkkoon liittyviä aiemmin tehtyjä selvityksiä ja päätöksiä Selvitystyön aikana tehdyt kyselyt Katsaus kaupungin kaavoitustilanteeseen Koulu- ja esikoulukuljetukset Tilakustannukset/ koulut ja päiväkodit Tilojen kuntoluokat 2020 Kouluverkko Päiväkotiverkko Kulttuuri- ja vapaa-aikaverkko Yhteenveto Liitteet 3

Miksi sivistysverkkoselvitys? Kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.8.2015 Talouden tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen linjaukset jotka olivat lähtökohtina sivistysverkkotyölle joka sivistystoimessa lähti liikkeelle samana syksynä. Kaupunginhallitus päätti 19.12.2016 viitaten valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvotteluun 21.11.2016 että ei toistaiseksi ole poliittisia edellytyksiä jatkaa sivistysverkkoa koskevaa päätöksentekoa. Kaupunginhallitus päätti keskeyttää asian valmistelun ja käsittelyn ja totesi että uuden kaupunkistrategian valmistelu alkaa 2017 kevään aikana. Sivistysverkkoselvitys palautettiin kaupunginhallituksen 4.9.2017 päätöksellä sivistystoimelle uuteen valmisteluun 4

Miksi sivistysverkkoselvitys?, jatkuu Lautakunta totesi 14.12.2017 että selvityksen ensimmäinen vaihe on syytä tehdä niin, että todetaan verkon nykytilanne. Selvitystyötä on tehty kevään aikana sivistystoimen omien resurssien puitteissa sivistystoimen johtoryhmän koordinoimana, hyödyntäen kaupungin muita toimialoja sekä ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen. Sivistysverkkoselvitys 2020 kuvaa kyseistä vuotta kustannusten ja palvelutarpeen mukaisesti. 5

Sivistysverkkoon liittyviä aiemmin tehtyjä selvityksiä ja päätöksiä Ruotsinkielinen kouluverkko 2012 2013 Jatkoselvitys 2014 Kerkkoo-Tuorila selvitys 2010 ja 2014 Päiväkotiverkkoselvitys 2013 Kulttuuri- ja vapaa-aikaverkkoselvitys 2015 2016 Kaupunginvaltuuston päätökset koulu- ja päiväkotihankkeista Kaupunginvaltuuston päätös rakenneryhmän raportista 2015 Liikuntatilaselvitys 2014 Esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksia koskevat periaatteet 25.1.2018 Kylärakenneohjelma 2014 Vanhempien varjoraportti 19.1.2017 6

Selvitystyön aikana tehdyt kyselyt Koulutuspalveluiden huoltajakysely tammi-helmikuu 2018 Varhaiskasvatuksen asiakaskysely, maaliskuu 2018 Oppilaskuntakysely, kevät 2018 Porvoon Vanhempainyhdistykset ry Föräldraföreningar i Borgå rf:n huoltajakysely, kevät 2018 Liikuntaselvitys, johon sisältyy yhdistys- ja asiakaskyselyt, valmistuu syksyllä 2018 7

Koulutuspalveluiden huoltajakysely tammi-helmikuu 2018 4 Huoltajakyselyn väittämien keskiarvot (suomenkielinen koulutustoimi) 3,5 3,38 3,3 3 3,02 2,98 3,43 3,31 3,39 3,36 3,36 3,33 3,3 2,91 3,02 3,1 3,04 3,41 3,4 3,04 3,17 3,38 3,33 2,5 2,46 2 1,5 1 0,5 0 8

Koulutuspalveluiden huoltajakysely tammi-helmikuu 2018 4 Svarsmedeltal: vårdnadshavarenkäten 2018 (svenska utbildningstjänsterna) 3,5 3 2,5 2 1,5 3,35 3,4 2,95 3 3,69 3,25 3,42 3,28 3,29 3,26 3,29 3,19 2,82 2,87 2,68 3,45 3,4 2,87 2,99 3,31 3,3 1 2,23 0,5 0 9

Varhaiskasvatuksen asiakaskysely Toteutettiin maalis-huhtikuussa 2018 Kyselyn toteutuksesta vastasi Feelback Oy Aihealueet: Varhaiskasvatuspaikan hakeminen, Aloittaminen, Lapsen kasvatus ja huomioiminen yksilönä, Vanhempien osallisuus, Viestintä, Yleisarvosana. Vastausasteikko 1-5, jossa 1=täysin samaa mieltä 5=täysin eri mieltä. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus antaa avointa palautetta aihealueittain 10

Varhaiskasvatuksen asiakaskysely/ Tulokset aihealueittain Erinomainen taso Hyvä taso Tyydyttävä taso Kehittämistarpeita 11 4,3 tai yli = Erinomainen taso // 3,6-4,2 = Hyvä taso // 3,0-3,5 = Tyydyttävä taso // alle 3,0 = Kehittämistarpeita

Oppilaskuntakysely pyysi oppilaskuntia vastaamaan kysymyksiin 1. Mikä tekee hyvän koulun 2. Kehitettäviä asioita kouluissa Vastaukset ryhmittyivät viiden teeman alle: opetus ja opettajat, tilat, turvallisuus, ruoka ja kouluyhteisö. Kouluverkkoon ja -tiloihin liittyvät useimmin esille nousseet hyvän koulun tunnusmerkit olivat Fyysiset tilat kunnossa Tilava, turvallinen, viihtyisä koulupiha, jossa monipuolisesti liikuntamahdollisuuksia ja -välineitä Puhdas sisäilma Max 25 oppilasta per luokka Riittävän isot luokkahuoneet Kouluverkkoon liittyvinä kehittämiskohteina oppilaskunnat nostivat esille Toimivat verkkoyhteydet Koulun piha-alueilla suuria ja pieniä kunnostustarpeita, oppilaiden osallistaminen pihasuunnitteluun Sisäilman laadun ja ilmanvaihdon parantaminen Vastausten läpikäyntiä ja kehittämiskohteiden eteenpäin vientiä jatketaan koulukohtaisesti. 12

Porvoon Vanhempainyhdistykset ry Föräldraföreningar i Borgå rf:n (POFF) toteuttama huoltajakysely Kartoitettiin huoltajien näkemyksiä kouluverkostamme sellaisena kuin se jo tehtyihin päätöksiin perustuen tulee olemaan vuonna 2020 Aihealueet: Lapsen koulumatkan pituus Koulukuljetuksen järjestämistapa Sopivin aika aloittaa koulu Sopivin oppitunnin pituus Kouluun liittyvien eri asioiden tärkeyden arviointi Tästä kyselyn raporttiin 13

POFF:N yhteenveto kyselystä Yhteenvedoksi POFF on valinnut kyselyvastausten suorat lainaukset: Maaseudun koulut ovat käyneet vähiin ja on oikeutettua kysyä, onko jäljellä olevilla kouluilla enää merkitystä kylän asukkaiden yhteen saattajina tai kyläyhteisön yhteisen tekemisen paikkoina? Kyläkoulut/lähikoulut eivät varmaankaan tule lisääntymään, joten mielestäni alakoulun käsittävä kaksikielinen ns. sivistyskeskus ajaisi paremmin kylän ihmisiä yhteen kuin pari pientä (joskus liiankin pientä) koulua hyvin laajalla alueella. Samalla opittaisiin kulkemaan yhtä matkaa kouluun, äidinkielestä riippumatta. Voisi kuvitella koulukyyditystenkin helpottuvan yhden ja saman osoitteen myötä. Koulumatkan pituus, varsinkin maaseudulla, vaihtelee lapsilla hyvinkin paljon, mutta joka tapauksessa joku tulee aina pidemmältä kuin joku toinen. Eikö pääasia kuitenkin ole, että lapset kävisivät ainakin alakoulun tutunoloisissa maisemissa, saavat kavereita, ja jos vanhemmatkin vielä avautuisivat avoimempaan kanssakäymiseen, olisi yhtälö aika hyvä. 14

KATSAUS KAUPUNGIN KAAVOITUSTILANTEESEEN Sisältö: Keskeisten alueiden osayleiskaava Asemakaavoitettu alue 27.4.2018 Maankäytön toteuttamissuunnitelma 2018-2022 Omakotitonttien markkinointi ja luovutus 2018-2022 Kylärakenneohjelma 15

Keskeisten alueiden osayleiskaava Oikeusvaikutteinen, hyväksytty 15.12.2004, voimaantulo 2006 Uudistaminen aloitettu KYLÄRAKENNEOHJELMA PROGRAM FÖR BYSTRUKTUREN Kaupunginvaltuusto, stadsfullmäktige 11.6.2014 37 Elinvoimainen kaupunkitaajama, joka ylläpitää asemansa seudullisena keskuksena, on myös ympäröivien kylien kehitykselle etu. Väestönkasvusta aiempaa suurempi osa ohjataan kaupunkitaajamaan. 16

Asemakaavoitettu alue 27.4.2018 8.5.2018 17

Maankäytön toteuttamissuunnitelma 2018-2022 Kaupunkikehityslautakunta 16.1.2018 Kaavareservi 1.1.2018 Kerrostalot (AK) ja Rivitalot (AR) sekä muut yhtiötyyppiset pientalot Kerrostalojen (AK) ja rivitalojen ja muiden yhtiömuotoisten asuntojen (AR) kaavoitus 2018-2022 kaupungin tontinluovutusta varten Kerrostalojen ja rivitalojen ja muiden yhtiömuotoisten asuntotontteja markkinoidaan /luovutetaan 2018-2022 AK ja AR tontteja markkinoidaan/luovutetaan seuraavilta alueilta: Vuonna 2018 Länsiranta Skaftkärr Toukovuori Länsi-Haikkoo, Haikkoonrinne ja Haikkoon Lasaretin alue Pääskypelto Vuosina 2019-2022: Länsiranta Skaftkärr: Toukovuori ja Kevätlaakso Näsi Keskusta Pääskypelto Alkrog II Mansikkaniitty 18

Maankäytön toteuttamissuunnitelma 2018-2022, Kaupunkikehityslautakunta 16.1.2018 Omakotitonttien markkinointi/ luovutus 2018-2022 2018: Skaftkärr : Toukovuori Omenatarha, Kevätlaaksonpuro ja Kevätlaaksonkallio Länsi-Haikkoo Tarmola Hinthaara Kerkkoo 2019-2022 (ohjeellinen, ajoitetaan tarkemmin vuosittain): Skaftkärr Haikkoo Mansikkaniitty Hamari Kerkkoo Hinthaara Ilola Epoo Eestinmäki Alkrog Mensas Suomenkylä Uddas 16 19

Kylärakenneohjelma kaupunginvaltuusto 11.6.2014 37 Kylärakenteen kehittämisen päälinjaukset: Kaupunkitaajama ja sen laajenemisalueet ja lievealueet: Elinvoimainen kaupunkitaajama ja seudullinen keskus on myös ympäröivien kylien kehitykselle etu. Väestönkasvusta aiempaa suurempi osuus ohjataan kaupunkitaajamaan. Kaupunkirakenne eheytyy ja tiivistyy. Laajenemis- ja lievealueille varaudutaan kaupungin tuleviin kasvutarpeisiin, ja eikä alueelle suunnata haja-asutusmaista asutusta. Palvelukylät Kaupunki tarjoaa palvelukylissä lähipalveluja. Väestönkasvu kylissä ohjataan suurelta osin palvelukyliin. Palvelukylissä on oma kasvu- ja kehittämisen tahtinsa kussakin. Hyvä maaseutu ja rauhallisesti kehittyvät alueet palvelukylien ympärillä Kaupunki tarjoaa liikkuvia palveluja ja virkistyspalveluja kylien ja koko kaupungin asukkaille Saaristoalue oma luonne ja elinvoimaa Saariston elinvoimaisuudesta pidetään huolta niin että saaristo pysyy elävänä. Kaupunki tarjoaa liikkuvia palveluja saaristoon. Saaristossa pidetään myös yllä virkistyspalveluja koko kaupungin asukkaille. Palvelut kylissä: Palvelukyliä ovat Kulloo, Hinthaara, Kerkkoo, Ilola ja Epoo sekä Fagersta Gäddrag kyläkeskittymä. Kaupunki keskittää kylissä tarjottavia pääsääntöisesti palveluja palvelukyliin. Kaupunki tarjoaa palvelukylissä lähipalveluja. Kaupunki sitoutuu palvelukylissä kylän kehittämiseen, mutta yksittäisistä palveluista, palvelun säilyttämisestä tai kehittämisestä ja muista toimenpiteistä sekä niiden sisällöstä päätetään aina erikseen. Kaupungin palveluverkon kehittämisessä otetaan huomioon kylien kehittämisen linjaukset Palvelukyliä ympäröi 20 hyvä maaseutu ja saaristo, jossa on elinvoimaa. Kaupunki järjestää näillä alueilla liikkuvia palveluja sekä virkistyspalveluja kylien ja koko kaupungin asukkaille.

KOULU- JA ESIKOULUKULJETUKSET 2020 Sisältö: Koulu- ja esikoulukuljetukset Koulukuljetusten tilausliikenne Uusien koulujen ja oppilaaksiottoalueiden vaikutukset kuljetuksiin Esikoululaiset 21

Koulu- ja esikoulukuljetukset Koulukuljetusoikeutettujen oppilaiden lukumäärä ja heidän mahdollisuutensa käyttää joukkoliikennettä vaihtelee vuosittain. Esimerkki: Perusopetuksen oppilasmäärä 20.9.2017 5557 Koulukuljetusoikeutetut oppilaat ja esikoululaiset 20.9.2017 1310 + 47 oppilasta Perusopetuksen oppilaista 23,5 % koulukuljetusoikeutettuja Perusopetusoppilaiden koulukuljetuskustannukset olivat vuonna 2017 1 910 164 euroa Josta kustannukset joukkoliikenteen matkakorteista 561 802 euroa ja tilausliikenteestä 1 322 553 euroa Uusien koulujen tai oppilaaksiottoalueiden ei arvioida vaikuttavan merkittävästi koulukuljetusten kokonaiskustannusten nousuun vuonna 2020. 22

Koulukuljetusten tilausliikenne kilpailuttaa koulukuljetusten tilausliikenteen. Uudet sopimukset astuvat voimaan lukuvuonna 2019 2020. Tilausliikenne saattaa olla edullisempaa kuin edellisen hankinnan yhteydessä, mikäli kilpailua syntyy ja palvelutasovaatimukset pidetään kohtuullisina. Kustannusten kehitystä on vaikea arvioida m.m. uuden henkilöliikennelain ja Porvoon joukkoliikenteen kehityksen ja palvelutason mahdollisten muutosten takia. Tähän vaikuttaa myös maakuntauudistuksen myötä mahdollisesti kaikille matkustajille avoimen tilausliikenteen lisääntyminen, josta myös sivistystoimi hyötyisi. 23

Uusien koulujen ja oppilaaksiottoalueiden vaikutukset kuljetuksiin Strömborgska skolan vuosiluokkien 7 9 koulukuljetusoikeutettujen oppilaiden määrä tullee olemaan nykytasolla ts. 54,2 % Strömborgska skolan vuosiluokkien 1 6 oppilaat tulevat nykyisistä Näse skolasta, Saxby skolasta ja Gammelbacka skolasta. Strömborgska skolaan siirtyy lisäksi yksi erityisluokka Kvarnbackens skolasta. Kvarnbackens skolan erityisopetukseen siirretyistä oppilaista 84 % on koulukuljetusoikeutettuja ja heidän oletetaan olevan sitä myös, kun he vaihtavat koulua. Muiden koulujen koulukuljetusoppilaat ja oppilasmäärät: Strömborgska skolan 143/264 oppilasta 54,2 % Näse skola 4/140 oppilasta 2,9 % Gammelbacka skola 9/101 oppilasta 8,9 % Saxby skola 26/47 oppilasta 55,3 % Saxby skolan vanhasta oppilaaksiottoalueesta tulevien oppilaiden koulumatka tulee olemaan pidempi kuin Näse ja Gammelbacka skolan oppilaaksiottoalueiden oppilaiden. Siksi voidaan lähtökohtaisesti arvoida, että Saxby skolan vanhalta oppilaaksiottoalueelta tulevien kuljetusoikeutettujen oppilaiden määrä tulee vastaamaan vuosiluokkien 7-9 tasoa, ts. n. 55 %. Tolkis skolan oppilaaksiottoalue laajenee pohjoisen suuntaan Trappaksentielle. Tolkis skolan koulukuljetusoppilaiden määrä kasvaa jonkin verran. 20.9.2017 Tolkis skolassa oli 86 oppilasta, joista 13 oppilasta (15,1 %) oli oikeutettuja koulukuljetukseen. Tämä luku noussee alle 10:llä Hamarissa asuvalla vuosiluokkien 1 2 oppilaalla. Tolkkisten koulun koulukuljetusoikeutettujen oppilaiden määrä on 5,1 %. Tolkkisiin on suhteellisen hyvät joukkoliikenneyhteydet ja koulut ovat huomioineet linja-autoaikataulut lukujärjestystyössään. 24

Esikoululaiset Maksuttomaan esiopetukseen osallistuvat oppilaat voivat perusopetuslain mukaan olla oikeutettuja koulukuljetukseen. Näiden lasten lukumäärä vaihtelee vuodesta toiseen ja on erittäin vaikea arvioida. Lisäksi he voivat olla kuljetusoikeutettuja vain yhteen suuntaan. Ensisijaisesti koulukuljetusoikeutetuille esiopetusoppilaille myönnetään koulukuljetus huoltajalle maksettavan saattoavustuksen muodossa, jolloin huoltajat itse järjestävät kuljetuksen. Koulukuljetustarpeen linja-autolla tai tilausliikenteellä odotetaan kuitenkin kasvavan. 25

KUSTANNUKSET/ peruskoulut ja päiväkodit PERUSKOULUT 2017 2020-2021 2017 2020-2021 2017 2020-2021 2017 2020-2021 2017 2020-2021 vuokra henkilöstömenot siivous muut menot yhteensä Ruotsinkielinen 3 961 902 5 464 437 8 982 244 8 615 219 530 088 529 210 2 188 732 2 104 007 15 132 878 16 183 662 Suomenkielinen 8 427 546 9 163 570 18 298 724 18 309 363 1 120 677 1 136 173 4 403 526 4 384 352 31 129 796 31 857 285 Yhteensä 12 389 448 14 628 007 27 280 968 26 924 582 1 650 765 1 665 382 6 592 258 6 488 359 46 262 674 48 040 947 Muutos 2 238 559-356 386 14 617-103 899 1 778 273 PÄIVÄKODIT 2017 2020-2021 2017 2020-2021 2017 2020-2021 2017 2020-2021 2017 2020-2021 vuokra henkilöstömenot siivous muut menot yhteensä Yhteensä 4 535 521 5 790 880 17 172 538 17 172 538 729 841 755 306 4 503 692 4 503 692 26 211 751 27 467 110 Muutos 1 255 359-25 465-1 255 359 PERUSKOULUT JA PÄIVÄKODIT 2017 2020-2021 2017 2020-2021 2017 2020-2021 2017 2020-2021 2017 2020-2021 vuokra henkilöstömenot siivous muut menot yhteensä YHTEENSÄ 16 924 969 20 418 887 44 453 506 44 097 120 2 380 606 2 420 688 11 095 950 10 992 051 72 474 425 75 508 057 MUUTOS 3 493 918-356 386 40 082-103 899 3 033 632 26

Kokonaisneliömäärät perusopetuksessa 2017/2018 yht. 79 758 m2, tilaa 14,4 m2/oppilas (20.9.17 oppilasmäärä) 2020/2021 yht. 82 375 m2, tilaa 14,9 m2/oppilas (Porvoon ennuste oppilasmäärä) Joista liikuntatilat noin 6500 m2 (n. 8 %) Arvio perusopetuksen tiloista: Tiloihin saattaa mahtua suurempikin oppilasmäärä (5 500). Tämä edellyttää tarkkaa käsitystä varsinaisten opetustilojen (niin kutsutut OT-tilat) kapasiteetista. Tunnuslukuja tiloista Kokonaisneliömäärät varhaiskasvatuksessa 2017/2018 yht. 26 970 m2, tilaa 12,3 m2/oppilas 2020/2021 yht. 27 911 m2, tilaa 12,7 m2/oppilas Arvio varhaiskasvatuksen tiloista: Tiloihin saattaa mahtua suurempikin lapsimäärä. Tämä riippuu tilojen käytettävyydestä ja kaupungin käyttämästä suhdeluvusta. 27

TILOJEN KUNTOLUOKAT 2020 Sisältö: Koulujen kuntoluokka Päiväkotien kuntoluokka Kulttuuri- ja vapaa-aikatilojen kuntoluokka 28

Kuntoluokka 2020/ koulut Albert Edelfeltin koulu Epoon koulu Grännäs skola Hamarin koulu Hindhår skola Hinthaaran koulu Huhtisen koulu Ilolan koulu Kantele talo Kerkkoon koulu Keskuskoulu Kullo skola Kulloon koulu Kvarnbackens skola Linnajoen koulu Lyceiparkens skola Peipon koulu Pääskytien koulu Sannäs skola Strömborgska skolan Tolkis skola Tolkkisten koulu Tuorilan koulu 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% 29

Kuntoluokka 2020/Päiväkodit Päiväkoti Helmi Toukovuoren päiväkoti Hornhattulan päiväkoti Haikkoontörmän päiväkoti Bjurbölen päiväkoti Eestinmäen päiväkoti 2 Eestinmäen päiväkoti 1 Kaarenkylän päiväkoti Gammelbackan päiväkoti Päiväkoti Metsätähti Epoon päiväkoti Huhtisen päiväkoti Huvikummun päiväkoti Puistopäiväkoti Satumäen päiväkoti Mäntykummun päiväkoti Kevättuulen päiväkoti 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% 30

Kuntoluokka 2020/ Kulttuuri-ja vapaa-aika Kaupunginkirjasto Holmin talo Walter Runeberg Vanha raatihuone Vanha Kappalaisentalo Porvoon talo Övikin leirikeskusrakennus KoMbi Urheiluhalli Hinthaaran urheiluhalli Uimahalli Tolkkisten monitoimitalo Aurora-halli Kokonhalli Kokonniemen jäähalli Kokonniemen nuorisojäähalli 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% 31

KOULUVERKKO 2020 32

KOULUVERKKO Selvityksen osat: Kouluverkko 2020 kartalla (ala- ja yläkoulut) Oppilasmäärät alakouluissa Koulujen kapasiteettilaskenta Kuntayhteistyö Suomen- ja ruotsinkieliset koulut oppilasmäärineen Havainnot koskien kouluverkkoa 33

KOULUVERKKO 2020 34

OPPILASMÄÄRÄT ALAKOULUISSA 4500 4000 3500 Porvoon alakoulujen oppilasmäärä ja -ennuste 2002-2023 Ennusteessa on huomioitu nykyiset ikäluokkakoot, kaksikielisten perheiden kielivalinnat ja muuttovoitto. 3000 1366 1352 1391 1332 1274 1250 1206 1173 1112 1124 1116 1138 1149 1152 1152 1159 1138 1123 1109 1091 1073 1053 2500 2000 1500 1000 2543 2595 2583 2584 2491 2457 2359 2342 2359 2379 2369 2383 2431 2457 2521 2515 2546 2602 2606 2549 2513 2429 500 0 Suomenkieliset alakoulut Ruotsinkieliset alakoulut 35

KOULUJEN KAPASITEETTILASKENTA Laskennan on tehnyt Vertikal Oy Tavoitteena on löytää yhteismitallinen kaava koulujen kapasiteetin laskemiseen Vihreä alue, jolle oppilasmäärän olisi hyvä asettua Lähtökohtana kapasiteetin laskennassa on, että jokaiselle luokalle on varattu yksi kotiluokkatila (OT3) Myös yläkouluissa muodostetaan luokkia, niiden kotiluokkina toimii jokin aineopetusluokka Lasketaan luokkahuoneet Minimikapasiteetti mahdollisimman epäedullisilla ryhmäkoilla, niin että kaikki huoneet saadaan täytettyä. esim. 13, jos maksimikoko on 22 Lisäksi tarvitaan tilat erityisopetukseen, liikuntaan, tekniseen työhön, pienryhmille, ym. 36

Kapasiteetti: tietojen keruu ja tarkistus Kerättiin tilojen lukumäärä rehtoreilta Samalla tarkistettiin pohjakuvista, että kaikilla yhtenäinen tulkinta ohjeista Laskenta tarkistetuilla luvuilla 37

Kapasiteetti, tulokset Suomenkieliset koulut 2017-2018 Koulu Minimi Maksimi Oppilasmäärä Linnajoen koulu 400,00 660,00 563 Tuorilan koulu 50,00 90,00 50 Tolkkisten koulu 180,00 310,00 236 Pääskytien koulu 440,00 720,00 502 Peipon koulu 260,00 440,00 271 Kulloon koulu 60,00 100,00 69 Kevätkummun koulu 140,00 230,00 206 Keskuskoulu 350,00 590,00 474 Kerkkoon koulu 70,00 110,00 69 Ilolan koulu 50,00 90,00 76 Huhtisen koulu 230,00 400,00 273 Hinthaaran koulu 140,00 220,00 173 Hamarin koulu 100,00 180,00 150 Epoon koulu 50,00 80,00 47 Albert Edelfeltin koulu 440,00 710,00 641 38

Kapasiteetti, tulokset Suomenkieliset koulut 2020-2021 Koulu Minimi Maksimi Opp.määrä Linnajoen koulu 400,00 660,00 532 Tuorilan koulu 50,00 90,00 63 Tolkkisten koulu 180,00 310,00 239 Pääskytien koulu 440,00 720,00 514 Peipon koulu 260,00 440,00 366 Kulloon koulu 60,00 100,00 72 Kevätkummun koulu 140,00 230,00 290 Keskuskoulu 350,00 590,00 411 Kerkkoon koulu 70,00 110,00 70 Ilolan koulu 50,00 90,00 63 Huhtisen koulu 230,00 400,00 271 Hinthaaran koulu 140,00 220,00 143 Hamarin koulu 100,00 180,00 140 Epoon koulu 50,00 80,00 51 Albert Edelfeltin koulu 440,00 710,00 598 39

Kapasiteetti, tulokset Ruotsinkieliset koulut 2017-2018 Strömborgska skolan Koulu Minimi Maksimi LV 2017-2018 Oppilasmäärä Strömborgska skolan 360,00 590,00 451 Lyceiparkens skola 290,00 470,00 317 Vårberga skola 80,00 140,00 97 Tolkis skola 100,00 180,00 187 Sannäs skola 80,00 130,00 96 Kvarnbackens skola 300,00 490,00 403 Kullo skola 40,00 70,00 50 Hindhår skola 50,00 80,00 50 Grännäs skola 50,00 90,00 69 40

Kapasiteetti, tulokset Ruotsinkieliset koulut 2020-2021 Strömborgska skolan Koulu Minimi Maksimi Oppilasmäärä Strömborgska skolan 360,00 590,00 441 Lyceiparkens skola 290,00 470,00 330 Vårberga skola 80,00 140,00 127 Tolkis skola 100,00 180,00 165 Sannäs skola 80,00 130,00 88 Kvarnbackens skola 300,00 490,00 336 Kullo skola 40,00 70,00 42 Hindhår skola 50,00 80,00 62 Grännäs skola 50,00 90,00 82 41

Täyttöaste, kun ryhmäkokona on 20 Koulu Täyttöaste 2017-2018 Tilaa (oppilaat) 2017-2018 Täyttöaste 2020-2021 Tilaa 2020-2021 Täyttöaste 2022-2023 Tilaa 2022-2023 Grännäs skola 86,25 % 11 102,50 % -2 96,25 % 3 Hindhår skola 71,43 % 20 88,57 % 8 90,00 % 7 Kullo skola 83,33 % 10 70,00 % 18 53,33 % 28 Kvarnbackens skola 87,61 % 57 73,04 % 124 62,17 % 174 Sannäs skola 80,00 % 24 73,33 % 32 73,33 % 32 Tolkis skola 116,88 % -32 103,13 % -5 95,00 % 8 Vårberga skola 74,62 % 33 97,69 % 3 109,23 % -13 Lyceiparkens skola 73,72 % 113 76,74 % 100 77,67 % 96 Strömborgska skolan 83,52 % 89 81,67 % 99 81,67 % 99 42 Albert Edelfeltin koulu 98,62 % 9 92,00 % 52 84,00 % 104 Epoon koulu 58,75 % 33 63,75 % 29 63,75 % 29 Hamarin koulu 93,75 % 10 87,50 % 20 82,50 % 28 Hinthaaran koulu 82,38 % 37 68,10 % 67 59,52 % 85 Huhtisen koulu 75,83 % 87 75,28 % 89 68,33 % 114 Ilolan koulu 95,00 % 4 78,75 % 17 71,25 % 23 Kerkkoon koulu 69,00 % 31 70,00 % 30 60,00 % 40 Keskuskoulu 87,78 % 66 76,11 % 129 70,93 % 157 Kevätkummun koulu 98,10 % 4 138,10 % -110 139,52 % -116 Kulloon koulu 76,67 % 21 80,00 % 18 75,56 % 22 Peipon koulu 67,75 % 129 91,50 % 34 104,50 % -19 Pääskytien koulu 76,06 % 158 77,88 % 146 75,91 % 159 Tolkkisten koulu 84,29 % 44 85,36 % 41 79,29 % 58 Tuorilan koulu 62,50 % 30 78,75 % 17 80,00 % 16 Linnajoen koulu 92,30 % 47 87,21 % 78 88,20 % 72 Yht. 1035 1034 1206

Kuntayhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen pohjoiset alueet 2020-2021 Porvoon pohjoisosien koulu- ja varhaiskasvatusverkon kehittämistä on tutkittu yhteistyössä Askolan kunnan edustajien kanssa. Porvoon kaupungilla alueella sijaitsee Tuorilan koulu (63 oppilasta) ja Kerkkoon koulu (70 oppilasta) sekä Kaarenkylän kolmen ryhmän päiväkoti. Askolan kunnalla alueella sijaitsee Monninkylän koulu (noin 190 oppilasta). Monninkylän koulua on päätetty uudisrakentaa siten, että toteutussuunnittelu ja rakentaminen tapahtuisi 9/2018 7/2019. Hankkeen I-vaihe, 1350 m 2 ja noin 3 miljoonaa euroa, olisi valmis käyttöönotettavaksi lukuvuoden 2019 2020 alusta alkaen. Monninkylän koulu jatkaa toimintaansa rakennustöiden ajan nykyisessä koulukiinteistössä sekä siirtotiloissa Edupolin (Amiston) tiloissa. Nykyisen koulun vanhin osa puretaan ennen I-vaihetta. Hankesuunnitelman mukaan loppuosa koulusta korvataan uudisrakennuksella hankkeen mahdollisessa II-vaiheessa, jonka laajuus olisi noin 1600 m 2 ja kustannukset noin 5 miljoonaa euroa. Huomiot Porvoon kaupungin näkökulmasta: Askolan nykyiset investoinnit kattavat heidän omat tarpeensa varsinkin I vaiheen osalta ja II vaiheessa mitoitus riittäisi maksimissaan noin 250 oppilaalle erikoistiloineen. Porvoon näkökulmasta vaikuttaa siltä, että ei ole tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti kannattavaa lähteä mukaan mahdolliseen Askolan Monninkylän koulun II-vaiheen investointiin, sillä nykyiselläänkin Porvoon Pohjoisosan nykyisten koulujen kapasiteetti mahdollistaa lisäoppilaiden ottamisen. 43

SUOMENKIELISET ALAKOULUT Hinthaara (167) Kulloo (69) Tuorila (50) Albert Edelfelt (460) Peippo (271) Tolkkinen (236) Kerkkoo (69) Huhtinen (273) Ilola (76) Keskuskoulu (474) Fredrika (76) Hamari (149) Kevätkumpu (205) Epoo (47) ALAKOULULAISET SUOMENKIELISISSÄ KOULUISSA LUKUVUOSI 2017 2018 Albert Edelfeltin koulu 460 Epoon koulu 47 Hamarin koulu 149 Hinthaaran koulu 167 Huhtisen koulu 273 Ilolan koulu 76 Kerkkoon koulu 69 Keskuskoulu 474 Kevätkummun koulu 205 Kulloon koulu 69 Peipon koulu 271 Tolkkisten koulu 236 Tuorilan koulu 50 YHTEENSÄ 2546 44 Lisäksi: Fredrika-koulu 76 alakoululaista (+ 18 yläkoululaista)

KESKUSTA-ALUEEN SUOMENKIELISET ALA- JA YLÄKOULUT Huhtinen YLÄKOULULAISET SUOMENKIELISISSÄ KOULUISSA LUKUVUOSI 2017 2018 Albert Edelfelt Keskuskoulu Linnajoki Kevätkumpu Albert Edelfeltin koulu 220 Linnajoen koulu 564 Pääskytien koulu 502 YHTEENSÄ 1286 Kävelysilta on kehän keskipiste Säde 3 km Alakoulu Peippo Pääskytie Yläkoulu tai yhtenäiskoulu Fredrika-koulu 1-9 45 Hamari

Havainnot koskien suomenkielistä kouluverkkoa Suomenkielisten koulujen vuokrakulujen arvioidaan kasvavan nykytilasta, vaikka verkkoon ei ole tulossa merkittäviä uudistuksia. Henkilöstökustannukset pysyvät suunnilleen nykytasolla. Kokonaisuudessaan hieman alemmat oppilaskohtaiset kustannukset kuin ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa. Koulujen käyttöasteen perusteella voidaan arvioida, että tiloja on riittävästi tulevaisuuden tarpeisiin. Oppilaita voidaan ottaa lisää keskustan suuriin kouluihin ja myös palvelukylien kouluissa on kasvunvaraa. Kaavoituksen ja kaupungin suunnitellun kasvun näkökulmasta suomenkieliset koulut ovat oikeissa paikoissa Taajama-alueiden täydennysrakentamisen edetessä on alueen kouluissa kapasiteettia ottaa vastaan lisää oppilaita. Palvelukylien asemakaavatyön ja rakentamisen edetessä koulujen kapasiteetti ei myöskään tule vastaan. Oppilasmäärä on saavuttanut huippunsa ja sen arvioidaan kääntyvän lievään laskuun. Tulevaisuuden epävarmuustekijöitä: Suurten keskusta-alueen koulurakennusten tekninen kunto ja peruskorjaustarve: Keskuskoulu, Linnajoen koulu, Pääskytien koulu ja Peipon koulu. Muuta: Investointitarve ja sen mitoitus Hinthaaran sivistyskeskuksesta purettujen tilojen korvaamiseksi. 46

RUOTSINKIELISET ALAKOULUT ALAKOULULAISET RUOTSINKIELISISSÄ KOULUISSA LUKUVUOSI 2017 2018 Hindhår (50) Kullo (50) Saxby (47) Näse (140) Tolkis (86) Gammelbacka (101) Kvarnbacken (402) Vårberga (97) Sannäs (96) Grännäs (69) Gammelbacka skola 101 Grännäs skola 69 Hindhår skola 50 Kullo skola 50 Kvarnbackens skola 402 Näse skola 140 Sannäs skola 96 Saxby skola 47 Tolkis skola 86 Vårberga skola 97 YHTEENSÄ 1138 Punaisella merkityt koulut ovat vuonna 2020 osa uutta Strömborgska yhtenäiskoulua ja Tolkis skolaa. 47

KESKUSTA-ALUEEN RUOTSINKIELISET ALA- JA YLÄKOULUT YLÄKOULULAISET RUOTSINKIELISISSÄ KOULUISSA LUKUVUOSI 2017 2018 Lyceiparkens skola 317 Strömborgska skolan 264 YHTEENSÄ 581 Kvarnbacken Kävelysilta on kehän keskipiste Säde 3 km Näse Strömborgska Lyceiparken Alakoulu Yläkoulu Vårberga 48 Gammelbacka

Havainnot koskien ruotsinkielistä kouluverkkoa Kokonaisoppilasmäärän ei odoteta kasvavan ruotsinkielisissä kouluissa, pikemminkin päinvastoin. Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden kustannukset tulevat nousemaan uusien kiinteistöjen korkeammasta vuokrasta johtuen. Tätä kustannusten nousua ei riitä kompensoimaan suurempien yksiköiden ja pienemmän oppilasmäärän mukanaan tuoma säästö henkilöstökustannuksissa. Ruotsinkielisten koulujen käyttöastetta voidaan nostaa joko koulujen määrää vähentämällä tai oppilasmäärää lisäämällä. Viitaten kylärakenneohjelmaan ja siihen että kaupunki kasvaa länteen päin, sijaitsevat ruotsinkieliset koulut oikeissa paikoissa. Ruotsinkielisen koulun oppilaalla on keskimäärin pidempi matka kouluun kuin suomenkielisen koulun oppilaalla. Samanaikaisesti on ruotsinkielisen koulun oppilas hieman kalliimpi kuin suomenkielisen koulun oppilas. Tulevaisuuden epävarmuustekijöitä ovat: Sannäs skolan koulurakennuksen tekninen kunto ja mm. Paviljonkirakennus, Kvarnbackens skolan kunnostustarve ja Hinthaaran sivistyskeskuksen investointitarve. 49

PÄIVÄKOTIVERKKO 2020 50

PÄIVÄKOTIVERKKO Selvityksen osat: Päiväkotiverkon kehittämisen tavoitteet Huomioitava varhaiskasvatuksen palvelutarpeissa 2020 1-6-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen Uudisrakentaminen muuttanut päiväkotiverkkoa vuosina 2017-2020 Päiväkotiverkossa tapahtuneita muutoksia 2017-2020 uudisrakentamisen yhteydessä Investoinnit 2018-2024 (TA 2018) Esiopetus Päiväkotiryhmien määrät 2016 ja 2020 Varhaiskasvatuspalvelut numeroina 2020 Päiväkotiverkko kartalla 51

Päiväkotiverkon kehittämisen tavoitteet Päiväkotiverkon kehittämisessä tavoitteena on saada päiväkoteihin turvalliset ja terveelliset toimitilat, joissa on huomioitu ajanmukaiset vaatimukset Päiväkotikiinteistöjen kunto ja elinkaari otetaan huomioon arvioitaessa päiväkotiverkkoa Varhaiskasvatuksen palveluverkkoon kuuluvia toimintamuotoja kehitetään ja ylläpidetään edelleen kunnallinen ja yksityinen päiväkotitoiminta kunnallinen ja yksityinen perhepäivähoito avoimet varhaiskasvatuspalvelut 52

Huomioitava varhaiskasvatuksen palvelutarpeissa 2020 Lasten kokonaismäärä varhaiskasvatuspalveluissa säilyy v. 2020 nykyisellään Syntyvyys laskee Muuttoliike ja maahanmuutto nostaa lasten määrää Varhaiskasvatukseen osallistuu ikäluokista nykyistä enemmän lapsia Kunnallinen perhepäivähoito vähenee perhepäivähoitajia eläkkeelle 36 lasta (1-3-vuotiaita) siirtyy päiväkotiin Tarvitaan kolme uutta päiväkotiryhmää Yksityisen perhepäivähoidon määrä pysyy ennallaan Kotihoidossa olevien lasten määrä vähenee jonkin verran 53

1-6-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen 1/2018 tilasto: Porvoossa 1-6-vuotiaita yhteensä 3772 Varhaiskasvatuksen piirissä yhteensä 2772 1-6-vuotiasta lasta Osallistumisaste (%) kunnalliseen tai yksityiseen varhaiskasvatukseen ml. päiväkodit ja perhepäivähoito (kerhoja ei ole huomioitu) 1-v. 47 % 2-v. 67 % 3-v. 84 % 4-v. 88 % 5-v. 92 % 6-v. 98 % osallistuu esiopetukseen / varhaiskasvatukseen 54

Uudisrakentaminen muuttanut päiväkotiverkkoa vuosina 2017-2020 V. 2017 Gammelbackan päiväkoti Mäntykummun päiväkoti Kevättuulen päiväkoti: esiopetus Kantele-talon koulutilojen yhteyteen V. 2018 Toukovuoren päiväkoti Päiväkoti Helmi Ylä-Haikkoon päiväkodin esiopetus Tolkkisen koulun tilojen yhteyteen V. 2019 Haikkoontörmän päiväkodin esiopetus Tolkis skolanin tilojen yhteyteen 55

Päiväkotiverkossa tapahtuneita muutoksia 2017-2020 uudisrakentamisen yhteydessä Luovuttu tiloista A-asuntojen vuokratilat Huhtisissa ja Johannesbergissä Vuokratila Huhtisissa (entiset nuorisotilat) Perhetupa Ilona / Vaahteramäen päiväkodin sivurakennus Perhepaikka Famili: Gammelbackan monitoimitalon salin tiloista luovuttu Väistötiloiksi tai tilojen käytön muutokset Huvikummun päiväkodin sivurakennukseen Perhetupa Ilona Kartanoniityn päiväkodin tiloihin Perhepaikka Famili Kissankulman päiväkotiin Puistopäiväkoti tilapäisesti peruskorjauksen ajaksi Vaahteramäen päiväkotiin Puistopäiväkodin esiopetusryhmä tilapäisesti 56

Investoinnit 2018-2024 (TA 2018) 2020 Päiväkoti Metsätähti 10 ryhmää päiväkodissa ja 2 esiopetusryhmää Strömborgska skolanilla Päiväkoti Metsätähti toimii tilapäispäiväkodissa Kokonniemessä kunnes uudisrakennus valmistuu Kultalistantielle 2022 Huhtisen päiväkodin peruskorjaus ja laajennus kahdella ryhmällä 57

Esiopetus Esiopetus järjestetään kunnallisten päiväkotien alaisuudessa Esiopetusryhmiä 2016 2020 Päiväkotitiloissa 17,5 12 Koulujen yhteydessä olevissa tiloissa 9,5 15,5 ------- ------- Yhteensä 27 27,5 58

Esiopetus 2020 A. Päiväkotitiloissa 12 esiopetusryhmää B. Koulujen yhteydessä olevissa tiloissa yhteensä 15,5 esiopetusryhmää Hinthaaran päiväkoti (1,5) Hinthaaran koulu ja Hindhår skolan Kevättuulen päiväkoti (3) Kantele-talo Kulloon päiväkoti (2 x 0,5) Kulloon sivistyskeskus Kuutamopolun päiväkoti (2) Päiväkoti Huhtisen koulun yhteydessä Puistopäiväkoti (2) Keskuskoulu Ylä-Haikkoon päiväkoti (2) Tolkkisen koulu Haikkoontörmän päiväkoti (1) Tolkis skolan Päiväkoti Metsätähti (2) Strömborgska skolan Päiväkotien sisäilmaongelmien vuoksi tilapäisesti koulun tiloissa Kaarenkylän päiväkoti (1) Tuorilan koulu 59

Päiväkotiryhmien määrät 2016 ja 2020 Päiväkotiryhmät 2016 2020 Kunnalliset päiväkodit 127,5 125,5 Yksityiset päiväkodit 17 21 YHTEENSÄ 144,5 146,5 60

Varhaiskasvatuspalvelut numeroina 2020 21 kunnallista päiväkotia v. 2016 määrästä vähennys neljä päiväkotia 13 päiväkotia, joissa 6-8 ryhmää 8 päiväkotia, joissa 3-5 ryhmää 9 yksityistä päiväkotia (v. 2018 määrä) v. 2016 määrään lisäystä 1 päiväkoti 19 kunnallista perhepäivähoitajaa v. 2016 määrästä vähennys 17 perhepäivähoitajaa 15 yksityistä perhepäivähoitajaa v. 2016 tasolla Kotihoito: 580 lasta (v. 2018 tasolla) v. 2016 tasosta vähentynyt 90 lasta Lisäksi avoimia varhaiskasvatuspalveluja: kerhot, puistot, perhekahvilat, vanhempainryhmät tarjotaan päiväkotien yhteydessä 61

KESKUSTA-ALUEEN PÄIVÄKODIT Kuutamopolku Touhula Steiner Regnbågen Hornhattula Luontopäiväkoti Huvikumpu Huhtinen Satumäki Puistopäiväkoti PEP Solhem Omenatarha Mäntykumpu Frendit Kevättuuli Päiväkotiverkko vuonna 2020 Kunnallinen päiväkoti Yksityinen päiväkoti Horisontti Metsätähti Steiner Päivänsäde Helmi Toukovuori Monika Gammelbacka 62

KESKUSTAN ULKOPUOLELLA OLEVAT PÄIVÄKODIT Kaarenkylä Päiväkotiverkko vuonna 2020 Hinthaara Eestinmäki Ylä-Haikkoo Kulloo Haikkoontörmä Bjurböle Epoo Kunnallinen päiväkoti Yksityinen päiväkoti 63

KULTTUURI- JA VAPAA- AIKAVERKKO 2020 64

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAVERKKO 2020 Huomioitavaa Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden verkossa Toiminnan kustannukset Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Kulttuuri- ja vapaa-aikaverkko vuonna 2020 65

Huomioitavaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden verkossa Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kohderyhmänä ovat kaikenikäiset asukkaat. Palvelut ovat asukkaiden perus- ja lähipalveluja, joita tuotetaan pääasiassa kaupungin tiloissa ja joiden merkityksen ihmisten elämässä ja yhteiskuntakehityksessä odotetaan kasvavan nykyisestä, tieto- ja elämysyhteiskuntakehityksen voimistuessa. Digitalisaatiokehitys monipuolistaa mahdollisuuksia järjestää ja levittää palveluja, mutta se ei korvaa eläviä yleisökontakteja ja palveluja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut järjestää ja tuottaa itse, tekee yhteistyötä 3. ja 4. sektorin toimijoiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa täydentäen muuta vapaa-ajan toimintaa ja tarjontaa kaupungissa. Taiteen perusopetuksen laitokset ja vapaan sivistystyön Kansalaisopisto-Medborgarinstitut Kombi toteuttavat koulutusta, kursseja ja tapahtumia yhteistyössä muiden alan yksityisten toimijoiden kanssa, alueen asukkaiden, lasten, koululaisten ja aikuisten työn tueksi ja harrastusten mahdollistamiseksi. 66

Huomioitavaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden verkossa 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yksiköt kokoavat vuosittain koulujen opetussuunnitelmiin linkitettävän Kulttuurikasvatussuunnitelman. Varhaiskulttuurikasvatussuunnitelmaa ja Ikäihmisten kulttuurikasvatussuunnitelma työstetään parhaillaan. Kulttuurilla, taiteella ja liikunnalla on todettu useissa tutkimuksissa olevan suuri merkitys hyvinvointiin ja terveyteen ja ennalta ehkäiseviään toimintaan, samoin osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Ikääntyneiden määrän kasvaessa palveluita kohdistetaan nykyistä enemmän ikäihmisille. v. 2020 tapahtumatarjonta jakautuu: lapset ja nuoret: 52 % (54 % vuonna 2018), työssäkäyvät 20 % (20 %), ikäihmiset 28 % (26 %). Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden taloudelliset vaikutukset liittyvät ensi sijaisesti - niiden suoriin ja välillisiin työllistäviin vaikutuksiin, - elinkeinopolitiikkaa vahvistaviin vaikutuksiin sekä - kunnan ja alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa lisääviin vaikutuksiin. 67

Toimintakustannukset Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut TP 2017 (1 000 e) TA 2018 (1 000 e) 2020 (1 000 e) henkilöstö palvelut, tarvikkeet vuokrat muut menot (ei avustukset) henkilöstö palvelut, tarvikkeet vuokrat muut menot (ei avustukset) henkilöstö palvelut, tarvikkeet vuokrat muut menot (ei avustukset) Kuva, yhteiset 206 306 138 1 247 348 115 6 247 348 115 6 Kirjastopalvelut 1 716 689 640 7 1 622 371 714 19 1 622 371 740 19 Kulttuuripalvelut 489 427 544 87 474 323 571 36 474 323 571 36 Liikuntapalvelut 1 709 2 540 1 742 46 1 833 2 432 1 669 51 1 833 2 432 1 780 51 Nuorisopalvelut 862 2 166 351 10 945 263 331 13 945 263 364 13 Musiikkiopisto 3 306 673 562 32 3 313 318 571 0 3 313 318 571 0 Taidekoulu 652 143 131 10 625 115 124 4 625 115 174 4 KoMbi 1 275 330 204 14 1 194 312 191 8 1 194 312 291 8 Yhteensä 10 216 7 273 4 312 217 10 253 4 482 4 286 137 10 253 4 482 4 606 137 68

Avustukset/ Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Vuosi TP 2017 TA 2018 TA 2020 AVUSTUKSET YHTEENSÄ 1 337 800 1 342 800 1 342 800 KULTTUURIPALVELUT 862 800 872 800 872 800 Avustukset yhteisöille 847 800 857 800 857 800 Museoavustus 658 800 678 800 678 800 - Porvoon museoyhdistys ry, vuokra- ja toiminta-avustus Yleisavustus 109 000 114 000 114 000 - Pro Avanti, Taidetehtaan säätiö, Porvoon teatteriyhdistys Kohdeavustukset 80 000* 65 000 65 000 Avustukset yksityisille: Hopea-Untracht-apuraha, Taiteilija- apuraha, Kulttuuripalkinto, Runeberg-palkinnot 15 000 15 000 TAITEEN PERUSOPETUS 40 000 50 000 50 000 NUORISOPALVELUT Yleis- ja kohdeavustukset LIIKUNTAPALVELUT 55 000 55 000 55 000 361 898 TA 345 000 375 000 375 000 Yleisavustus 210 000 240 000 240 000 Kohdeavustus: ohjausavustus, koulutusavustus, stipendit ja liikuntapalkinto 100 000 102 000 102 000 69

Övikin leirikeskus/ Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Övikin leirikeskus suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi lokakuun alussa 2017. Lapsia ja nuoria kävijöitä: 5727. Majoittuneet 3710. Käyttövuorokausia: 186. Toimintaa toteutettiin Epoon leirikeskuksessa väliaikaisesti lokakuusta 2017 helmikuuhun 2018. Toiminta Epoossa lopetettiin helmikuun lopussa 2018 leirien järjestäjien palautteiden perusteella. Korvaavia tiloja ei ole tällä hetkellä (6/2018) käytössä. Leirikeskustoiminnan tulevaisuutta käsittelevä selvitys valmistuu syksyllä 2018. 70

Kirjastopalvelut Kirjastoverkko Pääkirjasto, 3 000m 2, palvelee 20 000 asukasta, 520 279 lainaa, Omatoimikirjasto 2019 Gammelbackan kirjasto, n. 400 m 2, palvelee n. 10 000 asukasta (51 985 lainaa). Omatoimikirjasto 2017. Kevätkummun kirjasto, n. 160 m 2, palvelee n. 10 000 asukasta (42 277 lainaa). Omatoimikirjasto 2017. Kirjastoauto palvelee n. 10 000 asukasta, n. 70 754 lainaa, eli keskustan ulkopuolella sijaitsevia päiväkoteja, kouluja sekä haja-asutusalueiden, kylien ja syrjäseutujen asukkaita. Kirjastoauto myy palveluja Sipoon kunnankirjastoille kahtena päivänä kuukaudessa. Alueellista kirjasto- ja kirjastoautoyhteistyön laajentamista selvitetään. 71

Kulttuuripalvelut Kulttuuritilojen verkko Tapahtuma-, museo- ja näyttelykävijät (112 000) Taidetehdas (omat tilat 600 m 2, vuokra- ja tuetut tilat) Toimisto, Avanti- ja Tehdassaleissa lasten, nuorten ja aikuisten ja ikisten tapahtumatoimintaa Taidehallissa, Galleria Kulmassa ja Vitriinissä nykytaiteen näyttelyitä Studiot 1 2: Taiteen, käsityön ja musiikin perusopetustilat. Taiteilijoiden ateljeetilat (20) Taidetehtaan tanssikoulun tanssisalit (2); 900 oppilasta, kulttuuripalvelut hallinnoi/subventoi tiloja. Taidetehtaan residenssiasunto, kulttuuripalvelut hallinnoi/subventoi tilaa. Taiteilijatalo (100 m 2 ) Galleria Kappalaisentalo (150 m 2 ) Walter Runebergin veistoskokoelma ja Runebergin koti (Sopimus/Senaattikiinteistöt) 72

Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen verkko Liikuntapaikat ja -tilat (n. 180 eri toimipaikkaa ) Urheiluhalli (vuokra 261 000 e vuonna 2019), uimahalli (508 000 e), jäähallit ja talvijalkapallokenttä (199 000 e), Aurora-halli (112 000 e), Kokonhalli (Oy), muut liikuntasalit ja -paikat koulujen yhteydessä, keskustan ja Hamarin urheilukentät, lähiliikunta-alueet, ulkoilureitit, uimarannat, tenniskentät, hiihtoladut, pienvenelaiturit ja luistinradat. Ulkoliikunta-, sisäliikunta- ja lähiliikuntapaikat kartalla Liikuntaselvitys 2018 luo kokonaiskuvan liikuntapalveluista kaupungissa ja kertoo tarpeet liikuntaverkon kehittämiselle Koulujen/päiväkotien yhteydessä olevat liikuntapaikat arvioidaan verkkomuutosten yhteydessä, jolloin otetaan huomioon muun muassa kolmannen sektorin rooli. Lisätietoa liikuntatiloista: https://www.porvoo.fi/liikuntapaikat-ja-tilat 73

Liikuntapaikkojen käyttötunnit 6000 Käyttötunnit kuukausittain 2017 5000 4000 4354 3901 4504 3561 3264 4327 4194 4930 3485 3000 2534 2000 1000 1980 1368 0 74

Nuorisopalvelut Nuorisotilojen verkko Nuorisotila Zentra WSOY-talo, n. 1 000 m 2. Gammelbackan nuorisotila, monitoimitalo, 385 m 2 Kevätkummun nuorisotila, Kantele-talo, oma tila 125 m 2, yhteinen torialue 62 m 2, talon yhteiskäyttötilat. Ohjaamo; nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspiste, WSOY-talo Linnamäen bänditilat, 8 huonetta, 17-48 m 2. Vuokrasopimus voimassa 28.2.2021 asti. Virvikin leiri- ja retkialue, alueella 3 huonokuntoista rakennusta; sauna, lossimökki ja keittiö. Toimintaa kesäaikana ja ulkotoimintana. Nuorisopalveluiden työtilat (kohdennettu, etsivä työ, toimisto), WSOY-talo 75

Taiteen perusopetus Taiteen perusopetuksen verkosto Porvoonseudun musiikkiopisto, WSOY-talo (2 072 m 2 + 353 m 2 yht. 2 423 m 2 ) 2 400 oppilasta, 46 490 opetustuntia, opetusta 8 kunnan alueella Porvoon taidekoulu, Porvoontalo 950 oppilasta, 5 500 opetustuntia, opetusta 2 4 kunnan alueella Taidekoulun tilojen (Porvoontalo) peruskorjaus 2020-2021 Suomenkielinen teatteritaiteen perusopetus, KoMbi, Porvoon teatterikoulu Teatterikoulun yhteistyön kehittäminen 2 4 kunnan alueella, yhteistyössä mukana Porvoon kansalaisopisto (suomi), FSU/BUF (ruotsi), Teatteri Soittorasia (suomi). 76

Vapaa sivistystyö KoMbi Porvoon kansalaisopisto Borgå medborgarinstitut KoMbi-talo, 530 m 2 Lyceiparkens skola, 280 m 2. Kudontatilat Lundin talon alakerrassa 57 m 2, ja Linnankoskenkadulla 72 m 2 Toimintaa noin 80 muussa toimipisteessä, pääsääntöisesti Porvoon kaupungin omissa tiloissa 19 000 opetustuntia, 6 500 opiskelijaa, pääasiassa aikuisopetusta 77

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAVERKKO Keskeiset toimipisteet LIIKUNTA NUORISO KIRJASTO KULTTUURI TPO* Vapaa sivistystyö, KoMbi * Musiikkiopisto ja Taidekoulu 78

YHTEENVETO Koulutus ja varhaiskasvatuspalveluissa asiakkaat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä palvelun sisältöön. Oppilaat pitävät sekä sisä- että ulkotilojen hyviä ominaisuuksia sekä sopivaa luokkakokoa tärkeinä. Vanhempainyhdistys pitää ns. sivistyskeskuksia hyvänä ratkaisuna. Koulu- ja päiväkotiverkko on samansuuntainen kuin kylärakenneohjelma. Koulu- ja esikoulukuljetusten kustannukset ovat vuonna 2020 nykytasolla. Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluissa vuokrat nousevat noin 3,5 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Sivistystoimen kiinteistöjen kunnossa on isoja eroja, kuntoluokat (tekninen arvo/jälleenhankintahinta) ovat 32% - 108% välillä. 79

YHTEENVETO, jatkuu Lasten määrä on lievässä laskussa. Isoja vaihteluita koulujen kesken mitä tulee neliöihin/oppilas. Nykyiset koulutilat mahdollistaisivat suuremman oppilasmäärään. Syntyvyyden laskusta huolimatta varhaiskasvatuksessa lapsimäärää pysyy samana johtuen muuttoliikkeestä sekä osallisuusasteen noususta. Esiopetus siirtyy yhä enemmän koulujen yhteyteen. Kulttuuri- ja vapaa-aikaverkossa yksittäisiä avoimia kysymyksiä, kuten leirikeskus, joilla ei vaikutusta sivistyksen muuhun verkkoon. Liikuntatilaselvityksellä, joka on tekeillä, on enemmän vaikutusta keskustan suurille kiinteistöille. 80

LIITTEET Porvoon kaupungin kaavoituksesta sivistysverkkoselvitystä varten Porvoo_perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen talouden kehitys 2017-2020_2021: Vertikal Oy Koulujen kapasiteettilaskenta ja oppilasennuste: Vertikal Oy 81

Bildningssektorn 82