Espoo-tarina vuonna 2019 Tekninen ja ympäristötoimi Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo 26.8.2018
Riskit: Vuoden 2018 tavoitteiden toteutuminen Talouden ennuste on talousarvion mukainen Sitovien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan Työmarkkinaratkaisu nostaa noin 0,5 milj. eurolla kuluja Kustannuksia nostaa yleinen kustannuskehityksen nousu Yleinen palkkasumma kasvoi joulu-helmikuussa 3,7 prosenttia vuodentakaisesta, rakentamisen toimialalla nousu + 7,8 %. Rakennuskustannukset nousivat vuoden 2018 huhtikuussa 1,7 prosenttia vuodentakaisesta ja rakennuskustannusindeksi on 102,11. Talonrakennuksen tarjoushintaindeksi on 98, jonka nousu vuodessa 5,4 %. Elinkustannusindeksi 1944, kuluttajahintojen vuosimuutos oli huhtikuussa 0,8 % Työvoiman saatavuus ja vaihtuvuus
Maanmyyntivoitot, sopimuskorvaukset ja maanvuokrat ( )
Kehys vuonna 2019 Keskusten menot vuoden 2018 käyttösuunnitelman tasolla lukuun ottamatta palkkojen sopimuskorotuksia ja toimitilavuokrien muutosta Joukkoliikenteen nettomenot kasvavat 16,1 milj. euroa Toukokuussa päätetyt linjastomuutokset sekä vyöhykemallin käyttöönotto kasvattavat HSL kuntaosuuden operointimenoja Länsimetro Oy:n hoito- ja rahoitusvastikkeet
Kehysjako 2019 konserniesikunnan final-kehyksen pohjalta Menot (1000 eur) tp TA Kehys Tulot (1000 eur) tp TA Kehys 2017 2018 2019 2017 2018 2019 * Kaupunkitekniikan keskus 53 498 55 470 57 226 Kaupunkitekniikan keskus 45 368 42 839 37 773 Kaupunkisuunnittelukeskus 10 663 10 072 10 266 Kaupunkisuunnittelukeskus 742 550 550 Ympäristökeskus 2 552 2 736 2 845 Ympäristökeskus 91 70 70 Rakennnusvalvontakeskus 4 078 3 876 3 843 Rakennnusvalvontakeskus 6 603 5 000 5 000 Joukkoliikenne 66 332 112 813 139 896 Joukkoliikenne 6 177 46 375 57 287 Esikunta 17 767 17 791 18 669 Esikunta 52 885 64 241 68 441 * TYT yhteensä 154 890 202 758 232 745 TYT yhteensä 111 866 159 075 169 121 * Ilman kaken nettositovia yksiköitä Valmistus omaan käyttöön 3887 5075 3 915 415 Ulkopuolisille tehtävät työt 19 634 15 000 15 000 415 Ulkopuolisille tehtävät työt 19 634 15 000 15 000 418 Kaupungin sisäiset työt 11 128 2 500 10 000 418 Kaupungin sisäiset työt 900 0 0 Menot yhteensä TYT 185 652 220 258 257 745 Tulot yhteensä TYT 132 400 174 075 184 121 Toimintakate -39 137-38 608-59 709 Valmistus omaan käyttöön 14 115 7 575 13 915 Tulotavoitteisiin sisältyy 2017 2018 2018 maankäyttösopimustuloja 30 000 30 000 25 000 maanmyyntivoittoja 26 000 30 000 30 000 ulkoisia maanvuokratuottoja 13 870 14 800 16 900
TYT:n tarina Varmistamme hyvän kaupunkiympäristön ja asumisen Luomme edellytykset kaupungin kasvulle ja palveluille. Myötävaikutamme asuinalueiden tasapainoiseen kehitykseen ympäristöä kunnioittaen. Kehitämme kaupunkikeskusten vahvuuksia ja kilpailukykyä Vahvistamme alueiden toimintaedellytyksiä.
TYT:n tarina Tehostamme joukkoliikennettä Joukkoliikenteen järjestelyjen vaikutus näkyy kaavoituksessa, rakentamisessa ja kaupungin palvelujen ja toimitilojen uudelleen järjestelyissä. Huolehdimme kaupunkiympäristöstä Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäväksi. Tuotamme palvelut yhteistyöllä Tuotamme palveluja yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on viihtyisä, turvallinen ja esteetön Espoo, joka on laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty.
Toiminnan painopisteet Hyvä sisäilma kouluissa ja toimitiloissa - koulut kuntoon Tilakustannusten alentaminen ja tilojen käytön tehostaminen Kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen kehittäminen Länsimetron II-vaiheen rakentaminen Raide-Jokerin toteutuksen varmistaminen Asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen (MAL) Investointien toteutuminen, mm. mittava korjausrakentaminen Kehä I:n Keilaniemen kohdalla Tuottavuuden parantaminen Ilmastotoimenpiteiden ja energiatehokkuuden edistäminen
Investoinnit 304 M vuonna 2019 (talousarvion kehyksen mukainen) Rakennukset 88 M Kunnallistekniikka 156 M Osakkeet 52 M Maa-alueet 8 M
Milj. 200 Kunnallistekniikan investoinnit 2010- [M ] 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 TP 10 TP 11 TP 12 TP 13 TP 14 TP 15 TP 16 TP 17 Kehä I parantaminen 46 24 Tapiola 7 12 13 5 21 67 60 64 61 36 6 14 35 44 30 12 - - - - - Suurpelto 4 10 14 5 2 3 2 2 4 5 6 5 4 2 2 2 1 - - - - Ulkopuoliset 12 15 14 14 17 18 14 20 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 Liikenneväylät 13 3 22 17 14 17 12 18 20 44 46 25 26 22 14 11 11 16 26 7 7 Alueellinen kunnallistekniikka 20 21 20 21 19 19 18 19 16 17 18 18 17 18 17 16 16 16 16 15 15 Liikuntarakenteet 1,4 1,3 2,4 3,9 2,1 1,9 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Kunnallistekninen huolto 1,1 0,1 0,1 0,2 - - 0,3 0,0 0,5 0,3 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Suunnittelu 1,4 1,8 1,6 1,7 2,2 1,8 1,4 2,0 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 MK-sopimusrakentaminen 5 10 16 21 15 20 16 30 30 25 25 25 25 25 20 20 20 20 20 15 15 Projektirakentaminen 19 22 15 18 47 40 36 19 22 25 27 30 10 19 19 22 6 2 - - - Espoon rakennuttama 83 96 118 107 139 188 161 175 167 166 143 132 131 144 116 98 70 69 77 52 52 TA 18 TAE 19 TAE 20 TAE 21 TAE 22 TAE 23 TAE 24 TAE 25 TAE 26 TAE 27 TAE 28 TAE 29 TAE 30
Tapiolan taseyksikkö Tavoitteena on turvata Tapiola - Otaniemi - Keilaniemi -alueen Espoo-strategiassa määriteltyjen kehittämistavoitteiden toteutumisedellytykset alueelta kerättävin tuloin noin kymmenessä vuodessa. Taseyksikön tärkeimmät kehittämiskohteet ovat: Tapiolan keskuksen perusteellinen uudistaminen metron rakentamisen rinnalla Kehä I:n uudistaminen välillä Kalevalantie - Länsiväylä ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen Otaniemen kehittäminen monipuoliseksi ja eläväksi kampuskaupunginosaksi metroon ja Raide-Jokeriin tukeutuen Keilaniemen kehittäminen monipuoliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi metroon ja Raide-Jokeriin tukeutuen Uusien asuntojen rakentaminen alueelle Jousenpuiston asuntoalueen kehittäminen Urheilupuiston kehittäminen monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi liikunnan ja vapaa-ajanvieton alueeksi
Alueelliset projektit Espoon keskuksen projektikohteet Kohteita ovat mm. Kylänraitti, Virastokeskuksen parantaminen, kaupungintalokortteli, Suvelan lähiöohjelma sekä Kulmakorven kehittäminen. Kilo Turvesuon projektikohteet Mahdollistetaan Turvesuon alueen työpaikka- ja asuntorakentaminen. Perkkaan Vermon projektikohteet Vermontie yhdistää Perkkaan - Vermon alueen Turunväylälle. Rakentaminen on aloitettu 2016 ja se toteutetaan pääosin maankäyttömaksuilla. Perkkaantien saneeraus: Raide-Jokeri sekä Perkkaantien ja radan välisten tonttien rakentaminen edellyttävät Perkkaantien saneerausta liikenteen välityskyvyn parantamiseksi sekä toimenpiteitä Monikonpuron suhteen. Hanke on alkanut 2015. Metroasemien vaatimat projektikohteet Matinkylän ja Niittykummun metroasemien vaatima kunnallistekniikka sisältää asemien ympäristöön kohdistuvat katu-, puisto ja vesihuoltotyöt. Matinkylän metroaseman ympäristön rakentaminen on edennyt loppuvaiheeseensa. Niittykummun metrokeskuksen ympäristössä on vielä rakennettavaa. Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metrokeskuksille on varattu kullekin kehykseen oma määrärahansa vuosille 2018-23. Määrärahoilla rakennetaan ja parannetaan asemaseutujen infraa, liityntäpysäköintiä sekä liityntäliikenneyhteyksiä. Finnoo-projekti Tavoitteena noin 20 000 uutta asukasta ja lisäksi 4000 6000 työpaikkaa. Kaupunki on alueen suurin maanomistaja. Alueen eteläosa eli puhdistamon alue, pienvenesatama ja merikorttelit edellyttävät monia esirakennusvaiheita. Rakentaminen on alkanut tulevan Finnoon metroaseman ympäristöstä 2016. Kaavoitus sekä kunnallistekniikan suunnittelu ovat käynnissä. Leppävaara projekti Tavoitteena Leppävaaran kehittäminen yhtenä Espoon vetovoimaisimmista kaupunkikeskuksista Täydennysrakentamista mm. Muuttolinnunmäkeen, Puustellinkallioon, Säterinkallionkulmaan Saunalahti-Kurttilan projektikohteet alue on osin aikaisemmin rakennettua, jonne on 2010-luvulla kaavoitettu runsaasti täydennysrakentamista, joka edellyttää olemassaolevan infran massiivista perusparantamista ja uudelleenrakentamista. Saunalahden alueella rakentaminen aloitetaan Makasiinirannan-Heimolantien alueelta ja Kurttilassa Mäkituvan alueelta.
Koulu ym hankkeet 2018-2021 20 kpl + P-talot ja PPP Tilapalveluiden investointihankkeet 2018-2021 Tuomarilan koulu (elinkaari) 2018-2021 Laajalahden koulu (elinkaari) 2018-2021 Aarnivalkean siirtokoulu 2018-2019 Kungsgårds skola 2018-2020 Soukankujan päiväkodin peruskorjaus, 2018-2019 Meritorin koulun peruskorjaus, 2018-2020 Rödskogskolan peruskorjaus 2019 (selvityksessä) Jupperin koulu 2021-2023 Jupperin siirtokelpoinen koulu 2018 Jousenkaaren koulu 2019-2021 Kalajärven koulu 2019-2022 Monikko Leppävaaran koulukeskus 2018-2021 Mikkelän koulu 2021-2023 Pohjois-Tapiolan koulu 2020-2022 Rehtorintien koulu ja liikuntahalli 2019-2020 Tiistilän koulu 2019-2022 Espoonlahden uimahalli 2021-2024 Matinkylän uimahalli 2018-2021 Tapiolan uimahalli 2018-2021 PPP-hanke sisältäen 4 uudiskouluhanketta, 2023-2028 valmistuvia Finnoon 2 parkkitaloa, 12/2019 ja 6/2021 valmiit Elinkaarta jatkavat investoinnit 2018-2019 mm.: Haukilahden koulun peruskorjaus Karamzinin koulun peruskorjaus Rastaalan alakoulun peruskorjaus Postipuun lastensuojelupalvelut 2018-2019
Investointihankkeet 2018-2021 Päiväkotihankkeet 2018-2021 14 kpl Vermon päiväkoti 2019-2020 Mankkaan päiväkoti 2019-2021 Karamäen päiväkoti 2018-2019 Haukilahden päiväkoti 2018-2019 Esbovikens daghem 2020-2022 Kipparin päiväkoti 2020-2021 Lintukodon päiväkoti 2020-2022 Matinraitin päiväkoti 2018-2020 Suviniityn päiväkoti 2018-2020 Metsolan päiväkoti 2019-2021 Miilukorven päiväkoti 2021-2023 Niittykummun päiväkoti 2020-2022 Viherkallion päiväkoti 2019-2021 Perkkaanpuiston siirtokelpoinen päiväkoti 2018-2019
Talonrakennushankkeet 8/2018 Meneillään 13+2 kpl, 157me + vuokrakohteet VT3 ja Kamreerintie 5 toimistomuutokset NHK-Rakennus, Malgon, Rouvari 5me Haukilahden päiväkoti ja kirjasto, Tricon 7me Kirstin koulu ja päiväkoti (elinkaari), YIT/Caverion 25me Viherlaakson koulu ja lukio (elinkaari), YIT/Caverion 35me Monikko, Leppävaaran koulukeskus 2018 2021, SRV 40me, Espoo-mallinen yhteistoimintaurakka Suviniityn ja Matinraitin tyyppipäiväkodit 2018-2019, Omera 8me Karhusuon koulu, vaihe 2-3, YIT 20me Postipuun siirtokoulu, Elementit-E 1,5me Jupperin ja Painiityn päiväkoti, siirtokelpoinen vuokrakohde, Parmaco 9me (10v.) Karamäen päiväkoti 2018-2019, Omera 6me Valmistuneita 2017-2018 18 kpl Leppävaaran elä&asu (PJU) YIT Päivänkehrän koulu (elinkaari), YIT Espoon keskuskeittiö, YIT Nuumäen päiväkoti, Evälahti Suviniityn P-talo, YIT Furuholmin rakennukset, Mijorak Pikku-Aurora, ATL-Rakennushuolto Niipperin koulu, Elementit-E Järvenperän asukaspuisto-nuorisotila, Aarnivalkean siirtokelpoinen, Cramo Karhusuon koulu, vaihe 1, Parmaco Matinkylän urheilupuiston huoltorakennus, Elementit-E Purolan päiväkoti, PAVE Paapuurin päiväkoti, Omera Pohjois-Tapiolan päiväkoti, Omera Riilahden palvelukeskus, Temotek Kirkkojärven päiväkoti, Rakennuskultti Leppävaaran stadionin katsomon katos, Mijorak Uusikummun ja Otaniemen vuokrakohteet, Tusculum NCC, YIT
Purkutyöt 2018-2021 Veräjäpellon koulurakennukset Viherlaakson lastentalo Karamäen päiväkoti Leppävaaran kuntoutuskeskus Karhusuon opettaja-asuntola Karhusuon vanha koulu Friisilän päiväkoti Jupperin koulu (suunnittelussa) Laaksolahden jäähalli (suunnittelussa) Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulut (selvityksessä) Kaupungintalo (aikataulu riippuu valituksista)
Projektialueet Espoon keskus Espoonlahti Finnoo Kera Leppävaara Matinkylä Niittykumpu Otaniemi Suurpelto Tapiola
Otaniemi ja Keilaniemi Eky hyväksyi Keilaniemen alueen tavoitteet ja teesit 16.4.2018. Hagalundinkallion ja Maarinsolmun valmistelu jatkuu. Raide-Jokerin ympäristön kehittäminen. Kehä I:n uudistaminen Keilaniemen kohdalla. Uusia asuntoja yli 3 000 asukkaalle. Asuintornin rakentaminen alkaa ensi vuonna. Aalto-kampusalueen tiedeyhteisö ja yritykset muodostavat ehjän toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen kokonaisuuden.
Leppävaara Suuralueista isoin 67 000 asukkaalla. Leppävaaran asema on joukkoliikenteen 3. suurin solmukohta ja liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Alueen kaupunkirakenne monipuolinen. Raide-Jokeri kytkee Leppävaaran metron vaikutuspiiriin. Aluetta täydennysrakennetaan voimakkaasti. Asemaseutu Monikko -koulukeskus Perkkaan Hartsinanpuisto
Finnoo Finnoosta tulee korkeatasoinen, elinvoimainen ja luonnonläheinen merikaupunginosa 17 000 asukkaalle. Tavoitteena on rakentaa ekologisesti kestävä asuinalue, jossa liikkuminen tukeutuu raideliikenteeseen. Vetovoimainen venesatama. Alue on pääosin valmis 2030-luvulla. Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava.
Kera Eky hyväksyi Keran alueen kehittämissuunnitelman 16.4.2018 Asukkaita on vähintään 14 000 ja työpaikkoja noin 10 000 vuonna 2035. Karamalmin, Kutojan ja Nihtisillan alueilla tavoitteena on säilyttää työpaikkavaltaisuus sekä alueiden omaleimaisuus. Keraa kehitetään kiertotalouden ja digitaalisten ratkaisujen alueena huomioiden kestävä kehitys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 23.1.2017.
Espoo-tarinan vuoden 2019 tulostavoitteet (luonnos) Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti Toteutetaan monituottajamallia hyödyntäen. City as a Service -palvelut (MaaS -älyliikenne, School as a Servise). Espoo on kansainvälisesti kiinnostava yrityksille ja sijoittajille Edistetään yritysten ja työpaikkojen sijoittumista raideliikenteen kasvu- ja kehityskäytäviin.
Espoo-tarinan vuoden 2019 tulostavoitteet (luonnos) Koulut kuntoon: Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Hankkeet etenevät investointiohjelman mukaisesti. Tilaohjelmassa on varmistettu riittävät ja toimivat tilat. Sisäilmakohteiden korjaaminen. Tilakustannukset laskevat ja tilojen käyttö- ja täyttöasteet paranevat. Tila- ja kustannustehokkuuden kehittäminen.
Espoo-tarinan vuoden 2019 tulostavoitteet (luonnos) Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja raideliikenteen asemaseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Espoo kasvaa kestävästi. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen.
Espoo-tarinan vuoden 2019 tulostavoitteet (luonnos) Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Edistetään energiansäätötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Palvelutuotannon tuottavuus paranee.
Esikunnan tavoitteet 2019 Talousohjaus haastavassa budjettiympäristössä Maanmyyntitulojen ja vuokratulojen kasvattaminen Vanhojen vuokrasopimusten uusiminen Joukkoliikenne Asukkaiden osallistaminen asuinalueiden kehittämiseen ja tiivistämiseen Asuntotuotannon varmistaminen Segregaation ehkäiseminen Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja tuottavuuden kasvun tukeminen Strategisen viestinnän ja markkinoinnin lisääminen Esimiestyön kehittäminen, poissaolojen vähentäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen
Tilapalvelujen kehittäminen Asiakastyytyväisyys ja asiakkuus Asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakastapaamiset, mielikuvan kehittäminen Toimintamallien kehittäminen Kiinteistösalkutus: PTS laadinta ja kuntoarviointien teko Hankeprosessin kehittäminen (hankekustannukset ja raportointi, alueellinen tilaverkkotarkastelu, vastaanotosta ylläpitoon- projekti) Palvelutuotannon monitoimikilpailutuksen toteuttaminen PPP-mallin kehittäminen ja käyttöönoton valmistelu Graafisen tilahallintajärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen Koulut kuntoon -ohjelma Sisäilmaongelmakohteiden vähentäminen ja hätäväistöt nolla (hätäväistöjen kustannukset mittarina) Koulujen ja päiväkotien konseptimalli Kaupunkien sisäilmaverkoston toiminnan kehittäminen Osallistuminen eri kehitysprojekteihin (Smart & Clean, Terveet Tilat 2028)
Kaupunkisuunnittelukeskuksen tavoitteita 2019 Asiakasnäkökulma: Edistetään hallinto- ja lupaprosessien sujuvuutta Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa osaltaan Espoo tarinan tavoitteeseen kehittää City as a Service (kaupunki palveluna) mallia Kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakastyytyväisyystulokset parantuvat v. 2019 Espoon MAL- ja HLJ- tavoitteiden turvaaminen Kaavoitusmäärät: MAL (249 000 k-m2/v) ja metron jatke (312 500 k-m2/v) Espoolle tärkeiden raide- ja maankäytön kehityskäytävien saaminen MALsuunnitelmiin
Kaupunkisuunnittelukeskuksen tavoitteita 2019 Elinkeinotoiminta: Otaniemi-Keilaniemen kaavoitus ja Keilaniemi ja Kera-vision toteutus Tuetaan osaamis- ja tietointensiivisten yritysten sijoittumista Espoo Innovation Gardeniin sekä Metron, Raidejokerin ja kaupunkiradan kehityskäytäviin Yrityksille nopeita kaavamuutoksia, käyttötarkoituksen muutoksia ja luvituksia Kaupunkikeskusten kehitys: Keskusta-alueiden ja muiden liikenteen solmukohtien kehittäminen Espoon väestön kasvu suunnataan erityisesti Länsimetron, Raide- Jokerin ja Kaupunkiradan vyöhykkeille Kaupunkirakenteen tasapainoinen kehitys: Täydennysrakentamisen edistäminen Pientalorakentamisen edellytysten turvaaminen
Kaupunkitekniikan keskus Korkea investointitaso kasvattaa kunnossapidettäviä pinta-aloja Sähköbussit Leppävaaraan, latausjärjestelmä palveluna MAAS 5G valmius, Nokia-Kera Ympäristömuotoilutiimin toiminta jatkuu Omaisuudenhallinnan järjestelmiä kehitetään Kaupunkimallin 3D-aineiston kehittäminen jatkuu Paikatietojärjestelmä siirtyy pilviaikaan Trimble CLocus&Webmap Blominmäen puhdistamon siirtotunnelien rakentaminen käynnissä Pysäköinninvalvonnan järjestelmät päivittyvät Kake kuuntelee Kake hoitaa Kake junailee Kake Kelaa Kake on kondiksessa
Ympäristökeskus - tulostavoitteita 2019 Covenant of Mayors 2030 sitoumukset DL 12.2.2020: SECAP = toimenpidesuunnitelma 2030 päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi Ilmastonmuutoksen sopeutumisen strategia Hiilinieluselvitys => yhdessä koko TYTin kanssa Luonnonsuojelun toimenpiteet => yhdessä KSK:n kanssa Vesiensuojelu, mm. järvien kunnostussuunnitelma seuraavalle 10-vuotiskaudelle =>YKE tekee itse Villa Elfvikin perusnäyttelyn uudistus => VE tekee Kuva: Gräsanoja tulvii 2017
Rakennusvalvontakeskus Ravan palvelut ovat asiakaslähtöiset ja laadukkaat lupien keskimääräinen käsittelyaika pysyy lyhyenä katselmusaikoja saa viipymättä tehtyjen päätösten oikeusvarmuus on huippua korostetaan lupahankkeiden ennakko-ohjausta ja neuvontaa Palveluja kehitetään edelleen asiakaslähtöisesti luvista haetaan jo lähes 100 % sähköisesti otetaan käyttöön uusi sähköinen (reaaliaikainen) asiakaspalautejärjestelmä Puretaan maankäytön ja rakentamisen kuntakohtaista sääntelyä päivitetään rakennusjärjestys laaditaan uusiin säännöksiin PKS-ravojen yhteisiä tulkintakortteja