LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Soiten Lasten ja nuorten päivystys

2018 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Soiten Lasten ja nuorten päivystys Aikuisten täytyy aina selvittää mikä on lapselle parasta, kun he päättävät lapsen asioista (YK:n lapsen oikeuksien sopimus, artikla 3) Katja Hakola ja Teija Roiha Keski-Pohjanmaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 26.4.2018

Sisällys ALUKSI JA LAVA-PROSESSI... 1 1. TIIVISTELMÄ SOITEN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI: LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYS... 3 1.1. LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKYMÄ: SYRJIMÄTTÖMYYS JA OIKEUS KULTTUURIIN, USKONTOON JA KIELEEN... 5 1.2. LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKYMÄ: LAPSEN ETU JA LAPSEN SUOJELU... 6 1.3. LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKYMÄ: LAPSEN OIKEUS TULLA KUULLUKSI, LEVÄTÄ, LEIKKIÄ JA VIETTÄÄ VAPAA-AIKAA... 7 1.4. LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKYMÄ: SAADA APUA JA HOITOA, SAADA APUA VANHEMMILLEEN... 8 1.5. LAPSIPOTILAAN PALVELUPROSESSIN NÄKYMÄ: YHTEISPÄIVYSTYS LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYS... 9 2. YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 10 3. PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISTÄ OHJAAVAT LAIT JA JURIDINEN VASTUU... 12 4. PÄIVYSTYSTOIMINTA SOITESSA: YHTEISPÄIVYSTYS - LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYS... 14 5. SOITEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 (nostoja)... 15 6. SOITEN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS JA LASTEN OSALLISUUS... 16 6.1. VAIKUTUKSIEN KOKONAISNÄKYMÄ JA LAATUKRITEERIT... 17 6.2. LAADULLISET VAIKUTUKSET: LASTEN JA NUORTEN NÄKEMYKSET... 18 6.3. LAADULLISET VAIKUTUKSET: PUHELINNEUVONTA... 19 6.4. LAADULLISET VAIKUTUKSET: ODOTUSTILAT... 20 6.5. LAADULLISET VAIKUTUKSET: ODOTUSAIKA... 21 6.6. LAADULLISET VAIKUTUKSET: KOHTAAMINEN... 22 6.7. LAADULLISET VAIKUTUKSET: KOHTAAMINEN JA HOITO... 23 6.8. MÄÄRÄLLISET VAIKUTUKSET: LASTEN PÄIVYSTYKSEN KUSTANNUKSIA... 24 7. SEURANTA JA ARVIOINTI... 25 LOPUKSI... 25 LÄHTEET JA LIITTEENÄ LAUSUNNOT... 26

ALUKSI JA LAVA-PROSESSI Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite aloitti lokakuussa 2017 uuden lasten ja nuorten päivystys pilotin osana Lapsija perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Pilotointijakson lopulla joulukuussa 2017 Soiten hallitus päätti jatkaa uutta lasten ja nuorten päivystystä määräaikaisena toimintana kesäkuulle 2018. Tämän päätöksen yhteydessä esitettiin lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamista, jolla voitaisiin todeta lasten ja nuorten päivystyksen vaikutuksia. Toteutettu lapsivaikutusten arviointi tuotti vertailtavaa tietoa lasten päivystyksen toteutusmalleista sekä laatutekijöitä, joiden avulla edistää lapsen oikeuksien toteutumista jatkossa. LAVAn valmistelijat: Katja Hakola, Erityisasiantuntija, Keski-Pohjanmaan LAPE / Kokkolan kaupunki Teija Roiha, Projektityöntekijä, Keski-Pohjanmaan LAPE / Soite LAVAn ohjausryhmä (Soite): Andreas Blanco Sequeiros, Lasten ja nuorten sairaalan ylilääkäri, Perheiden palveluiden toimialuejohtaja, K-P LAPE hankepäällikkö Risto Hannula, Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, Yhteispäivystyksen ylilääkäri Kaija-Riitta Suonsyrjä, Päivystys- ja diagnostiikkapalvelujen palvelualuejohtaja Heidi Pettersson, Lasten ja nuorten sairaalan palvelualuejohtaja Anna-Leena Hohenthal, Lastentautien ja lastenneurologian osastonhoitaja ja vastuualuejohtaja Nico Jäväjä, Lastentautien ja lastenneurologia, Sairaanhoitaja ja va apulaisosastonhoitaja Arja Seppälä, Kokkolan lähipalveluiden vastuualuejohtaja, Palveluesimies Perheneuvola, Lastenvalvonta, K-P LAPE hankepäällikkö Anne Saarela, K-P LAPE muutosagentti Eija Kellokoski-Kari, Toimialuejohtaja, Maakunnan sote-järjestämisen muutosjohtaja Henri Nevalainen, Hyvinvointikoordinaattori Jussi Salminen, Kehittämisyksikön kehittämisjohtaja Tommi Koskinen, Soite talous- ja laskutuspalvelut, Talouspäällikkö Lotta Seppinen, Lestijokilaakson vastaanottojen vastuualuejohtaja, Yleislääketieteen ylilääkäri Markku Vähähyyppä, Kokkolan vastaanottojen vastuualuejohtaja 1/32

LAVA-PROSESSI Lasten ja nuorten päivystyksen pilotti 10/2017-1/2018, määräaikainen toiminta 1-6/2018 Toiminnan vaikutuksien arvioimiseksi - LAVA Soiten hallituksen päätös 12/2017 1. Ohjausryhmä ja suunnittelu 2/2018 2. Arviointikohteiden tunnistaminen 3/2018 3. Tiedonkeruu arviontikohteista 3-4/2018 4. Tulokset ja analysointi 4/2018 5. LAVA esittely ja päätös 5-6/2018 6. Sote-LAVA malli 6/2018 Päätös Lasten ja nuorten päivystyksestä, seurantalavaan sitoutuminen (2020) Sote-LAVAn käyttö jatkossa Vaiheet: 1. Ohjausryhmä ja suunnittelu: vaihtoehtomallien, arviointinäkökulmien ja tietotaustan tunnistaminen 2. Arviointikohteiden tunnistaminen ohjausryhmän ja perhepalveluiden asiakasraadin (vanhemmat) toimesta 3. Tiedonkeruu arviointikohteista: 1) toimintatilastot ja kustannukset, 2) kuuleminen: lapset (2 alakoululuokkaa), nuoret (2 nuorisovaltuustoa), vanhemmat (347hlöä) sekä henkilöstö (35 hlöä) ja 3) lausunnot yhteistyö- ja sidosryhmiltä (5 tahoa) 4. Tulokset ja analysointi: määrällinen tieto (tilastot ja kustannukset), laadullinen tieto, laatutekijät ja lapsen oikeuksien toteutuminen 5. Valmiin lapsivaikutusten arvioinnin esittely päättäville tahoille (Soiten johtoryhmä, hallitus ja valtuusto) ja sitouttaminen seurantalavan toteutukseen 6. Sote-LAVA mallin rakentaminen Soiten ja maakunnan päätöksenteon tueksi (osana EVAn edistämistä) 2/32

1. TIIVISTELMÄ SOITEN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI: LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYS Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoitus on tuottaa tiedot päätöksen vaikutuksista lapsiin sekä lapsen oikeuksien ja edun toteutumiseen (YK:n lapsen oikeuksien sopimus). Lastenpäivystyksen laajassa lapsivaikutusten arvioinnissa on tuotettu tietoa vaikutuksista lapsiin, perheisiin, palvelun toteuttamiseen ja tuottamiseen. Arvioinnissa on kuultu lapsia, vanhempia ja henkilöstöä (yhteispäivystys, lastenpäivystys, lastenosasto) sekä pyydetty arviointilausuntoja (lastensuojelu, ensihoito, lasten ja nuorten psykiatria, poliisi, apteekit). Arvioinnissa on tarkasteltu lastenpäivystyksen toteutusta yhteispäivystyksen alaisuudessa ja lastensairaalan alaisuudessa. Tiedonkeruu on tuottanut vertailtavaa tietoa yhteispäivystyksen ja Lasten ja nuorten päivystyksen osalta. Lisäksi arvioinnista saadaan yleisiä laatutekijöitä lastenpäivystyksen tuottamiseen sekä kehittämiseen. Lastenpäivystys -käsitettä käytämme työssä yleisenä terminä ja Lasten ja nuorten päivystys -käsitettä silloin, kun se koskee pilotin myötä alkanutta uutta lastenpäivystystä. Yhteispäivystys ei toteuta lapsen oikeuksia ja etua, erityisesti tilojen ja odotusajan osalta. Lasten turvallisuutta heikentää yhteispäivystyksessä muiden potilaiden (mm. päihtyneet) käyttäytyminen, joka altistaa lapset uhkaavalle ja epäsovinnaiselle käytökselle. Yhteispäivystyksen yhteistyö lastensuojelun kanssa ei ole ollut toimivaa, joka on vaarantanut lasten oikeusturvaa. Lasten ja nuorten päivystys lastensairaalan alaisuudessa on toteuttanut lapsen oikeuksia ja etua paremmin kuin yhteispäivystys vertailtaessa puhelinneuvontaa, odotustiloja, odotusaikaa, hoitoon pääsyä ja hoitohenkilökunnan toimintaa. Lasten ja perheiden turvallisuutta on lisännyt lastenpäivystyksen eriyttäminen yhteispäivystyksestä. Vanhemmat ovat kokeneet kokonaisuudessaan Lasten ja nuorten päivystyksen toimivammaksi ja vaikuttavammaksi kuin yhteispäivystyksen. Lasten tuottama materiaali tukee vanhempien kyselyssä nousseita asioita. Asiantuntijalausunnoissa korostuvat seuraavat asiat: Lastensuojelun lausunto tuo esiin yhteistyön haasteet yhteispäivystyksen kanssa, joista johtuen lasten tilanteiden hoitaminen on pitkittynyt ja vaikeutunut, jopa niin että lasten oikeusturva (lasten kaltoinkohtelutilanteissa) on vaarantunut. Lasten ja nuorten päivystyksen osalta lastensuojelun lausunnossa korostetaan yhteistyön toimivuutta, nopeutta ja asiantuntijuutta, jotka omalta osaltaan ovat varmistaneet lasten oikeusturvan toteutumisen sekä auttaneet lastensuojelua lapsen etua arvioitaessa. Ensihoidon lausunnossa nostetaan esiin yhteistyötä estäviä ja edistäviä tekijöitä yhteispäivystyksen kanssa. Ensihoito kiittää Lasten ja nuorten päivystyksen hoitohenkilökunnan erikoisosaamista hoidon tarpeen arvioinnissa ja lasten vastaanottamisessa sekä lastentautien erikoislääkä- 3/32

rin konsultoinnin helppoutta. Keski-Pohjanmaan alueen apteekeilta saaduissa lausunnoissa Lasten ja nuorten päivystys saa positiivista palautetta sekä apteekkien asiakkailta, että henkilökunnalta. Lapsi- ja nuorisopsykiatrialta saaduissa kommenteissa todetaan, ettei lastenpäivystyksen toimintamallin muutos ole heille näkynyt. Poliisilta ei saatu lausuntoa. Lapsivaikutusten arvioinnissa on selvitetty määrällisten tekijöiden vaikuttavuutta sekä tilastollisesti että kulujen osalta. Selvitys on tehty Soiten jäsenkuntien alle 16- vuotiaiden YLE-lapsipotilaiden (yleislääketiede) kohdalta. Määrälliset tekijät on tarkasteltu 3 kk:n ajalta, yhteispäivystyksen ajankohta 1-3/2017 ja Lasten ja nuorten päivystyksen ajankohta 1-3/2018. Lasten ja nuorten päivystyksessä otettiin käyttöön lapsipotilaille tarkoitettu päivystysnumero, jonka myötä puheluiden määrä on yli kolminkertaistunut. Lapsipotilaiden käyntimäärä on kaksinkertaistunut vertailujaksoissa. Kulujen osalta hoidon tuottaminen (laskettuna henkilöstö- ja toimenpidekulut) Lasten ja nuorten päivystyksessä on -26,00 halvempi/jäsenkunnan YLE-lapsipotilas kuin yhteispäivystyksessä. Lasten ja nuorten päivystyksen toteuttaminen on tarkastelujaksossa vähentänyt sekä lasten erikoissairaanhoidon lapsipotilasmäärää (-113hlö) että lastensairaalan nettohoitopäiviä (-40pvä). 4/32

1.1. LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKYMÄ: SYRJIMÄTTÖMYYS JA OIKEUS KULTTUURIIN, USKONTOON JA KIELEEN 5/32

1.2. LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKYMÄ: LAPSEN ETU JA LAPSEN SUOJELU 6/32

1.3. LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKYMÄ: LAPSEN OIKEUS TULLA KUULLUKSI, LEVÄTÄ, LEIKKIÄ JA VIETTÄÄ VAPAA-AIKAA 7/32

1.4. LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKYMÄ: SAADA APUA JA HOITOA, SAADA APUA VANHEMMILLEEN 8/32

1.5. LAPSIPOTILAAN PALVELUPROSESSIN NÄKYMÄ: YHTEISPÄIVYSTYS LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYS 9/32

2. YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Se luettelee lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne. Sopimuksessa on neljä yleistä periaatetta: 1. Syrjimättömyys (artikla 2) 2. Lapsen edun huomioiminen (artikla 3) 3. Oikeus elämään ja kehittymiseen (artikla 6) 4. Lapsen näkemysten kunnioittaminen (artikla 12) (https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/mika-on-lapsen-oikeuksien-sopimus/) Lapsen oikeuksien sopimus takaa oikeuksien minimitason Lapsen oikeuksien sopimus sisältää paljon samoja oikeuksia kuin muut ihmisoikeussopimukset. Näitä ovat esimerkiksi syrjinnän kielto, oikeus elämään, oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan, ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus, oikeus suojeluun väkivallalta, oikeus sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Suurin muutos aiempaan ajatteluun on, että lapsen oikeuksien sopimus korostaa lasta oikeuksien haltijana ja aktiivisena toimijana. Sopimuksessa määritellään yleisten ihmisoikeuksien lisäksi yksinomaan lapsille tarkoitettuja ihmisoikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi lapsen edun ensisijaisuus, oikeus kehitykseen, oikeus erityiseen suojeluun, lapsen näkemysten kunnioittaminen ja oikeus leikkiin. Aikuisiin verrattuna korostuneessa asemassa ovat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS-oikeudet). Lapsen suotuisan kehityksen turvaaminen edellyttää monia monien sellaisten oikeuksien toteuttamista, jotka kuuluvat TSS-oikeuksiin, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja perheiden sosiaaliturvaa. Lasten hyvinvointi ja kehitys ovat lähtökohtaisesti riippuvaisempia TSS-oikeuksien toteutumisesta kuin aikuisten. (https://www.mll.fi/tietoa-mllsta/lasten-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/) 10/32

YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi loppupäätelmänsä Suomelle (2011) Komitea esittää huolenaiheinaan kattavan yhteensovitusjärjestelmän puuttumisen, joka vastaisi yleisesti lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanosta kaikkien asianomaisten toimielinten ja laitosten välillä kansallisesti, alueellisesti ja kunnallisesti. Komitea kehottaa Suomea myös lisäämään yleistä tietoisuutta ja erityisesti lasten tietoisuutta kansallisten järjestelmien mahdollistamista eri valitusmenettelyistä sekä tehostamaan eduskunnan oikeusasiamiehen ja lapsiasiavaltuutetun välistä yhteistyötä, riittävien resurssien jakamista kunnille lasten oikeuksien toimeenpanemiseksi, tietoisuuden ja koulutuksen lisäämistä lapsen oikeuksien sopimuksesta ja lapsen edun periaatteen integroimisesta kaikkeen lainsäädäntöön. (Ulkoministeriön tiedote 169/2011, http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=223348) LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lapsivaikutusten arviointi on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan? Lapsivaikutusten arviointia voi käyttää esimerkiksi maakuntien ja kuntien palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vaikutuksia tulee arvioida, kun tehdään esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun toimintaympäristössä lapsiin kohdistuvia päätöksiä. Ennakoimalla parempia päätöksiä lasten kannalta Lapsivaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarvioinnin perhettä. Ennakkoarviointeja tehdään, koska päätösten vaikutukset tulee olla mahdollisimman hyvin tiedossa päätöksiä tehtäessä. Näin kielteisiin vaikutuksiin voidaan varautua ja niitä voidaan lieventää, myönteisiä vaikutuksia on mahdollista vahvistaa ja päättäjillä on päätöstä tehdessään mahdollisuus vertailla eri ratkaisuvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Jos päätöksen ennakoidut vaikutukset ovat tiedossa jo päätöstä tehtäessä, voidaan valita eri vaihtoehdoista parhaiten lapsen etua asetettuja tavoitteita toteuttava ratkaisu. Vaikutusten arviointi lisää myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Lapsivaikutusten arviointi lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta, sillä vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän asiantuntemustaan. (https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi) 11/32

3. PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISTÄ OHJAAVAT LAIT JA JURIDINEN VASTUU Päivystyksessä annetaan potilaalle kiireellistä hoitoa hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Ympärivuorokautinen päivystys järjestetään suurten terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteydessä. Kiireellisestä hoidosta ja päivystyksestä säädetään terveydenhuoltolaissa (http://stm.fi/paivystys). Päivystystä ohjaavista lakeja Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Kansanterveyslaki (66/1972) Mielenterveyslaki (1116/1990) Suomen perustuslaki (731/1999) Lastensuojelulaki (417/2007) Uusi päivystysasetus (583/2017) astui voimaan 1/2018 ja edellyttää potilasryhmien huomioimista päivystyksessä. 14 Potilasryhmien huomioiminen päivystyksessä (1 momentti): Lapsen hoidollisia tarpeita muokkaavat vanhempien odotuksen ja käsitys tilanteen vakavuudesta Saattajan mukanaolon välttämättömyys ja heidän huolensa huomiointi tekee päivystyskäynnistä erilaisen kuin aikuispotilaalla Käyntimääriin suhteutettuna vakavia sairaustiloja on vähän, mutta alkuvaiheessa lieväoireistenkin lasten joukossa voi olla hengenvaarallisesti sairaita. Mitä pienempi lapsi, sen nopeammin oireet voivat edetä henkeä uhkaaviksi. Vakavien tautien erottaminen on lasten päivystyksen haaste ja edellyttää henkilökunnalta kokemusta ja perehtymistä lapsipotilaiden arviointiin Pienten lapsipotilaiden diagnostisten tutkimusten ja hoitojen suorittaminen vaatii runsaampaa henkilöstön resursointia kuin aikuisilla sekä omaa tutkimusympäristöä ja välineistöä. 12/32

Yhteispäivystyksessä lapsipotilaat ja -perheet hyötyvät omista, heille suunnitelluista tiloista, tutkimusympäristöstä ja lastentauteihin perehtyneestä henkilöstöstä. Lastentautien sairaanhoitajan tekemä hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio on monesti yleispäivystyksen hoitajan arviota osuvampi, minkä vuoksi suurissa lasten päivystyspisteissä tulisi olla lastentautien sairaanhoitoon erikoistunut hoitohenkilöstö. 5 : Muiden kuin terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa mainittujen laajaan ympärivuorokautiseen päivystykseen velvoitettujen sairaanhoitopiirien tulee järjestää ympärivuorokautinen yhteispäivystys keskussairaalan yhteydessä. 8 : Päivystysyksiköllä on oltava virkasuhteessa päivystyspalvelun kokonaisuudesta vastaava laillistettu lääkäri. Vastaava lääkäri johtaa päivystyspalvelujen toteutumista terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti, huolehtii moniammatillisen yhteistyön toteutumisesta sekä vastaa potilasturvallisuuden edellyttämistä hoito- ja toimintaohjeista. Vastaavalla lääkärillä on oltava soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys akuuttilääketieteeseen ja kokemusta päivystyksen toiminnasta. (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170583) JURIDINEN VASTUU on selvitetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta (Raimo Jokisalo, Aluehallintoylilääkäri 17.4.2018), jonka mukaan ei ole juridista estettä lasten ja nuorten päivystyksen eriyttämiseen. Lasten ja nuorten päivystyksen ollessa hallinnollisesti ja fyysisesti täysin erillään päivystysyksikön toiminnasta, vastuu on lasten ja nuorten sairaalalla (pois lukien kirurgiset). 13/32

4. PÄIVYSTYSTOIMINTA SOITESSA: YHTEISPÄIVYSTYS - LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYS YHTEISPÄIVYSTYS LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYS Yhteispäivystys on auki kaikkina vuorokauden aikoina. Yhteispäivystyksessä toimii lääkärin- ja hoitajanvastaanottojen lisäksi puhelinneuvonta. Puhelinneuvonta antaa kotihoito-ohjeita, arvioi hoidon kiireellisyyden ja ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan. Yhteispäivystyksessä tapahtuvan päivystystoiminnan lisäksi sairaalassa päivystää lastenlääkäri, gynekologi ja anestesiologi. Päivystyspalveluihin kuuluu myös sisätautien ja kirurgian alojen erikoislääkäreiden, radiologian ja psykiatrian varallaolopäivystys. Soiten Lasten ja nuorten päivystys on avoinna ympärivuorokauden vuoden jokaisena päivänä ja vastaa lähes kaikista lasten ja nuorten päivystyksellisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Lasten operatiiviset (mm. kirurgia/korva-, nenä- ja kurkkutaudit) päivystyspalvelut toteutetaan Soiten yhteispäivystyksessä. Lasten ja nuorten päivystykseen pääsee ilman lääkärin lähetettä kotikunnasta riippumatta. Päivystyksessä työskentelee lasten ja nuorten sosiaalisiin ja terveydellisiin asioihin perehtynyt henkilöstö. Lapsia tutkii ja hoitaa moniammatillinen tiimi: lastensairauksien sairaanhoitajien ja lääkäreiden lisäksi sosiaalityön asiantuntijoita ja yleislääkäreitä riippuen lapsen voinnista. Lapsen kiireellisen hoidon tarve arvioidaan yhteydenoton pohjalta tai paikan päällä. 14/32

5. SOITEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 (nostoja) Yksi strategisista linjauksista on olla päivystävä keskussairaala alueella s.16 Soiten strategian toteutuessa on tärkeää (poimintoja suunnitelmasta) Ehjien palveluketjujen luominen ja peruspalveluiden vahvistaminen Vastuutahon vaihtuminen palveluprosessissa ei saisi näkyä potilasrajapinnassa Päivystävän sairaalan tulevaisuuden turvaaminen Palveluiden laadun, saatavuuden ja palveluhenkisen toimintakulttuurin kehittäminen Soiten imago on vahva Tiedolla johtaminen Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet s.19 Hyvin toimiva päivystävä sairaala tarjoaa palveluita omaa aluetta laajemmalle asiakasjoukolle ja on tärkeä kumppani kaikissa palveluketjuissa Palvelurakennetta kehitetään niin, että se on toiminnan ja talouden kannalta kestävä ja huomioi ennen kaikkea ihmisen tarpeet ihminen on kaiken toiminnan keskiössä Asiakas- ja potilasnäkökulma s.20 Asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden lisääminen Asiakaspalautteen kokoaminen ja hyödyntäminen - tavoitteena positiivisen palautteen määrän kasvu Asiakas- ja potilasraatien sekä kokemusasiantuntijuuden ja kehittämistoimikunnan käynnistämien ja vakiinnuttaminen Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma s.21 Erityispalveluissa jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin hallittu kasvu s.21 Erikoissairaanhoidossa osa toiminnan laajentumisesta voidaan kattaa ulkokuntalaskutuksen ennakoidulla kasvulla. Samalla ulkokuntalaskutus on erittäin merkittävä tekijä mm. kustannustehokkaan päivystystoiminnan mahdollistajana maakunnassa. s. 99 (http://soite.fi/sivu/media/valtuusto_nettiversio_toiminta_ja_taloussuunnitelma_2018_2020_soite.pdf/format-pdf) 15/32

6. SOITEN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS JA LASTEN OSALLISUUS Soiten lapsivaikutusten arviointi on toteutettu kokonaisvaikutusten arviointina, jolloin mukaan on otettu myös henkilöstö-, toiminta- ja kustannusvaikutukset. Lapsivaikutusten arviointi aloitettiin kokoamalla ohjausryhmä päätökseen liittyvien toimialojen asiantuntijoista ja virkamiehistä. Ohjausryhmän sekä Soiten perheiden palveluiden asiakasraadin (vanhempien) avulla tunnistettiin Lasten ja nuorten päivystykseen liittyvät arviointikohteet, joista aloitettiin tiedonkeruu. Arviointitietoa vaikutuksista kerättiin lapsilta ja nuorilta osallistavin menetelmin. Vanhemmilta ja Soiten henkilöstöltä tietoa kerättiin webropol-kyselyllä. Tietoa yhteistyökokemuksista yhteispäivystyksen ja Lasten ja nuorten päivystyksen ajalta pyydettiin lastensuojelulta, ensihoidolta, lasten ja nuorten psykiatrialta, poliisilta ja apteekeilta. Kerättyjen tietojen tulokset on käsitelty Soiten johtoryhmässä ja LAVAn ohjausryhmässä. Tulosten käsittely jatkuu Soiten hallituksessa sekä valtuustossa, jossa päätetään lasten päivystyksen jatkosta. Soiten lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta kehitetään sote-toimijoiden käyttöön LAVAmalli. Lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka pohjalta arvioidaan vaikutuksia. Arvioinnin olennainen osa on lasten kuuleminen. Soiten lapsivaikutusten arvioinnissa pienten lasten osalta on otettu vanhempien kuuleminen keskiöön, sillä Lasten ja nuorten päivystyksen käyttökokemukset niin lasten kuin perheenkin osalta ovat vanhempien arvioitavissa. Vanhemmille suunnattuun kyselyyn saatiin 347 vastausta kahden viikon aikana. Kysely toteutettiin suomen- ja ruotsinkielisenä sekä kyselyssä huomioitiin erikseen erityislasten vanhemmat. Arvioinnissa hyödynnettiin aiemmin kerättyjä lasten kehittämisideoita Lasten ja nuorten päivystyksessä toteutetusta lasten palvelukävelystä (yksi suomenkielinen 4lk. ja yksi ruotsinkielinen 5lk.). Nuoria kuultiin osallistavin menetelmin, jossa Vetelin nuorisovaltuusto teki mielikuvaharjoituksia ja Kokkolan nuorisovaltuusto arvioi omista kokemuksistaan ja tarpeistaan käsin arviointikohteet. Soiten yhteispäivystyksen, Lasten ja nuorten päivystyksen sekä lastenosaston sairaanhoitajia ja lääkäreitä kuultiin samoista asioista kuin vanhempien kyselyssä. Vanhempien ja nuorten arvioimana nousi esiin lapsen oikeuksia edistäviä sekä estäviä tekijöitä lasten päivystyksen toteuttamisessa. Vanhempien kokemukset yhteispäivystyksestä ja uudesta lastenpäivystyksestä jakautuivat tasaisesti. Lapsen edun mukaisiksi ei koettu lapsipotilaiden odotustiloja ja aikoja yhteispäivystyksessä. Erityisesti lasten turvallisuutta heikentävänä koettiin muiden potilaiden (mm. päihtyneet) käyttäytyminen, joka altistaa lapset uhkaavalle ja epäsovinnaiselle käytökselle. Yhteispäivystyksen henkilöstön ammattitaitoon luotettiin. Lasten ja nuorten päivystyksen osalta lapsen oikeuksia ja etua toteuttaviksi koettiin lapsiin erikoistuneen henkilökunnan tuoma tuki ja turva lapsille sekä vanhemmille. Vaikutukseltaan merkittäväksi nousi Lasten ja nuorten päivystyksen toteuttama puhelinneuvonta, joka tukee lapsen ja perheen kotona pärjäämistä. Nuorten tuottama tieto tuki vanhempien kyselyn tuloksia. 16/32

6.1. VAIKUTUKSIEN KOKONAISNÄKYMÄ JA LAATUKRITEERIT 17/32

6.2. LAADULLISET VAIKUTUKSET: LASTEN JA NUORTEN NÄKEMYKSET 18/32

6.3. LAADULLISET VAIKUTUKSET: PUHELINNEUVONTA 19/32

6.4. LAADULLISET VAIKUTUKSET: ODOTUSTILAT 20/32

6.5. LAADULLISET VAIKUTUKSET: ODOTUSAIKA 21/32

6.6. LAADULLISET VAIKUTUKSET: KOHTAAMINEN 22/32

6.7. LAADULLISET VAIKUTUKSET: KOHTAAMINEN JA HOITO 23/32

6.8. MÄÄRÄLLISET VAIKUTUKSET: LASTEN PÄIVYSTYKSEN KUSTANNUKSIA 24/32

7. SEURANTA JA ARVIOINTI Lapsivaikutusten arviointiin kuuluu, että asiaa seurataan ja arvioidaan päätöksenteon jälkeen. Lasten ja nuorten päivystyksen lapsivaikutuksien toteutumista voidaan seurata ja arvioida tekemällä siitä seurantalava (vuonna 2020). Toteutus voidaan tehdä suorittamalla uudelleen lapsivaikutusten arviointi samoilla tai päivitetyillä arviointikohteilla. Arvioinnin taustalla voidaan käyttää tätä lapsivaikutusten arviointia ns. lähtötilana ja vaikutusten mittareina toimivat arviointikohteet sekä laatutekijät. SeurantaLAVAn toteutus on hyvä päättää tehdä samalla kun päätetään Lasten ja nuorten päivystyksen jatkosta kesäkuussa 2018. LOPUKSI Tämän lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen on ollut vaativaa monella tapaa: aika, kohteen innovatiivisuus sekä aiempien mallien puuttuminen. Prosessi on vaatinut uudenlaista lähestymistä asioiden tarkasteluun niin työn toteuttajilta kuin ohjausryhmältäkin, mutta työskentely on ollut antoisaa. Kevään 2018 aikana selvitellään Soitessa jo seuraavan lapsivaikutusten arvioinnin kohdetta, jolla toteuttaa lapsen oikeuksia ja jatkaa lapsivaikutusten arviointia, lisäten uudenlaista toimintakulttuuria valmistelussa ja päätöksenteossa. Kehitettävää jäi laajasta työstä huolimatta, sillä lapsia olisi voinut kuulla enemmän esimerkiksi päiväkoti-ikäisiä sekä laajemmin alakoululaisia. Tähän selkeästi tulemme panostamaan enemmän seuraavassa lapsivaikutusten arvioinnissa. Prosessista työstettävä LAVA-malli tulee helpottamaan toteutusta jatkossa, sekä auttaa keskittymään arvioinnissa oleellisimpiin asioihin lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille vanhemmille, lapsille ja nuorille! Kiitos perhepalveluiden asiakasraatilaisille (vanhemmat), joiden avulla saimme työhön heti vanhempien näkökulmaa sekä apua kyselyn jakamiseen vanhemmille. Kiitos yhteispäivystyksen, Lasten ja nuorten päivystyksen, lastenosaston henkilökunnalle ja lausunnon antaneille tahoille. Kiitos LAVA-ohjausryhmän jäsenille tiiviistä yhteistyöstä lapsivaikutusten arvioinnin toteutumiseksi. Katja ja Teija 26.4.2018 25/32

LÄHTEET JA LIITTEET Lapsen oikeuksien sopimus takaa oikeuksien minimitason. https://www.mll.fi/tietoa-mllsta/lasten-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/ Lapsivaikutusten arviointi. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, tiedoksianto sähköpostilla (Raimo Jokisalo, Aluehallintoylilääkäri 17.4.2018) Päivystys. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://stm.fi/paivystys Rimpelä, M. (31.10.2017) Lasten Forssa/Juhlaseminaari. https://www.slideshare.net/mattirimpel/rimpela-lasten-forssa-31102017 Soite: Toiminta ja taloussuunnitelma 2018 2020. http://soite.fi/sivu/media/valtuusto_nettiversio_toiminta_ja_taloussuunnitelma_2018_2020_soite.pdf/format-pdf Ulkoministeriö: YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi loppupäätelmänsä Suomelle. Tiedote 169/2011, http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=223348 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä 583/2017. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170583 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS). https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/mika-on-lapsen-oikeuksien-sopimus/ 26/32

LIITE

LIITE

LIITE

LIITE