Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2017 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12.6.2018 26
Kannen kuva: Hannu Huttu Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo
Toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2017 Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2017 1 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 2 1.2.1. Yhteiset tavoitteet 3 1.2.2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 4 1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne 11 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 15 1.5. Kainuun talousalueen kehitys 17 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 18 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 18 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä 20 1.6.3. Henkilöstö 22 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 23 1.6.5 Ympäristötekijät 24 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 25 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 29 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 29 2.2. Toiminnan rahoitus 32 2.3. Lainojen hoito 33 2.4. Maksuvalmius 33 2.5. Tulorahoituksen riittävyys 33 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 34 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 35 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 35 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 35 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus 36 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 51 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 52 5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 53 5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 53 5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 54 5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut 55 6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 56 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 57 7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 58 7.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2017 122 7.3. Investointiosan toteutumisvertailu 123 7.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 126 7.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta 127 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 129 8.1. Kunnan tuloslaskelma 129 8.2. Kunnan rahoituslaskelma 130 8.3. Kunnan tase 131 8.4. Konsernin tuloslaskelma 132 8.5. Konsernin rahoituslaskelma 133
8.6. Konsernin tase 134 8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 135 8.8. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 136 8.9. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase 137 9. LIITETIEDOT 138 9.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 138 9.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 141 9.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 143 9.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 147 9.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 149 9.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot 151 9.7. Liitetietotosite 153 10. MUUT LIITETIEDOT 154 10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta 154 10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain 154 10.3. Projektiluettelo 155 11. YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT 159 12. KAINUUN SOTE JA KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMIEN TILINPÄÄTÖSTIETOJA 168 13. LUETTELOT JA SELVITYKSET 175 13.1. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys 175 13.2. Tositelajit ja tositenumerosarjat 176 14. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 178 15. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 179
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2017 Suomussalmen kunnassa vuosi 2017 oli juhlavuosi. Suomussalmella juhlittiin sekä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä että Suomussalmen kunnan 150-vuotissyntymäpäivää. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kunniaksi nimetyn Hossan kansallispuiston avajaisista 17.6.2017 muodostui ikimuistoinen kansanjuhla, johon kaikki suomalaiset voivat osallistua television välityksellä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi juhlavuoden kansallispuiston. On syytä erikseen mainita, että muuten sateisena ja viileäksikin mainittuna kesänä kansallispuiston avajaispäivä oli lämmin ja aurinkoinen. Suomussalmen kunnan 150-vuotissyntymäpäivä kokosi kuntalaiset yhteen pitäjän rikkaan historian äärelle. Suomussalmen kirkossa järjestetty tapahtuma palautti mieleen hetken, jolloin keisarin vallan luhistuttua Suomussalmen kirkossa vaadittiin tiettävästi ensimmäisen kerran kansalaiskokouksessa 7.4.1017 Suomen itsenäisyyttä. Suomussalmen kunnan 150-vuotissyntymäpäivää juhlittiin viikonvaihteen ajan 6.-8.10.2017. Viikonvaihteen käynnisti Suomussalmen huhtikuussa valittu uusi kunnanvaltuusto juhlakokouksellaan, jossa se hyväksyi tulevaisuutta linjaavan uuden kuntastrategian. Itsenäisyyden juhlavuoden ansiosta Hossan kansallispuisto sai paljon medianäkyvyyttä myös kansainvälisesti. Hossan matkailijamäärä kaksinkertaistui, sillä alueella vieraili noin 124 000 matkailijaa vuoden 2017 aikana. Kiitos matkailijamäärien kasvusta kuuluu myös Hossan alueen yrittäjille ja Metsähallitukselle, jotka ovat investoineet kansallispuiston alueella muun muassa majoitus- ja muiden tilojen rakentamiseen. Suomussalmella sijaitsee yksi Suomen suurimmista kesäteattereista. Suomussalmen Kaunisniemessä sijaitsevan kesäteatterin katsomon uusiminen ja kattaminen lisäsivät entisestään suositun kesäteatterin kävijämääriä. Vuonna 2016 käynnistynyt Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuistohanke valmistui vuoden 2017 alkupuolella. Alueelle on rakennettu yhteensä 30 tuulivoimalaa, joiden arvo on noin 180 miljoonaa euroa. Ruukinkankaan koulun sisäilmaongelma on aiheuttanut vuoden aikana paljon huolta. Ratkaisuja ongelmaan on etsitty laajassa yhteistyössä luottamushenkilöiden, koulun vanhempainyhdistysten, oppilaiden ja työntekijöiden kanssa. Tulevien vuosien talousarviossa on varauduttu uuden tilan suunnitteluun ja rakentamiseen. Lisäksi varaudutaan käyttämään väistötiloja. Talouden osalta vuosi 2017 toteutui talousarviota paremmin. Kunnan tulos oli 0,173 milj. euroa alijäämäinen. Kunnan aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä oli vuoden vaihteessa yhteensä 17,940 miljoonaa euroa. Tulevan maakuntauudistuksen vaikutuksia on ennakoitava jo seuraavina suunnittelu- ja talousarviovuosina 2019 ja 2020. Kunnan verotuloista poistuu uudistuksen myötä liki 12,3 veroprosenttia. Myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Suomen historian laajimmassa hallinnollisessa uudistuksessa, maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon- uudistuksessa, edettiin koko maassa väliaikaishallinnon vaiheeseen. Kainuu siirtyi väliaikaishallintoon ennakoivasti nimeämällä Kainuun liiton kesäkuun kokouksessa 19.6.2017 jäsenet Kainuun 8-jäseniseen väliaikaiseen valmistelutoimielimeen (VATE). Maakunnassa väliaikaisen toimielimen tehtävänä on valmistella maakunnan tulevalle toiminnalle ja taloudelle tarkoituksenmukainen perusta. Maan hallitus täsmensi uudistuksen etenemistä heinäkuussa 2017. Hallituksen linjauksen mukaan maakunta- ja soteuudistukseen liittyvät lait on tarkoitus käsitellä eduskunnassa kevätistuntokaudella 2018 niin, että eduskunta voi hyväksyä lait kesäkuussa 2018. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään vuoden 2018 lokakuussa. Kunnan tehtävät eivät maakuntauudistuksessa varsinaisesti muutu. Kunnan toimintaympäristö muuttuu olennaisesti myös Kainuussa, kun omistajaohjauksellinen napanuora katkeaa maakunnan ja kuntien väliltä. Uudistuksen myötä kunnan roolissa korostuvat erityisesti hyvinvointi ja elinvoimatehtävät. Juhlavuoden 2017 vaihtuessa vuodeksi 2018 kunnan pitkäaikainen kunnanjohtaja Asta Tolonen piti ympäristötaideteos Ämmänpäreen julkistamistilaisuudessa jäähyväispuheensa. Asta Tolosen kunnanjohtajakausi oli kunnan kannalta menestyksellinen. Kiitos Asta työpanoksesta kunnan menestyksen puolesta. Omasta puolestani kiitän TEITÄ luottamushenkilöt, kunnan työntekijät, asukkaat, yritykset, yhdistykset ja yhteistyökumppanimme yhteistyöstä, sitoutumisesta, teoistanne, ajatuksistanne ja yhteisistä ponnistuksistanne kunnan yhteisen elinvoiman ja hyvinvoinnin puolesta. Suomussalmi tehdään tulevinakin vuosina yhdessä. Suomussalmella 23.2.2018 Eija Väätäinen, vs. kunnanjohtaja 1
1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden kuntastrategian 6.10.2017 59. 2
1.2.1. Yhteiset tavoitteet KUNNAN ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN 1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä 2. Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön kunta 3. Hyvinvoiva Suomussalmi 4. Hyvä Suomussalmi-kuva Suomussalmen kunnan elinvoimaohjelma 2015 2020 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.2.2015. Elinvoimaohjelman perustana on Kainuun Liiton 16.6.2014 hyväksymä Kainuuohjelma, joka ohjaa Kainuun maakunnan kehityksen suuntaa ja strategisia tavoitteita vuoteen 2035 sekä valittuja kehittämistoimenpiteitä vuosille 2014-2017. Kainuu-ohjelman tavoitteet rakentuvat loogisesti siten, että 1) elinvoimaa lisäävällä ja uudistavalla elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla, 2) toimivalla aluerakenteella ja luontevalla yhteistyöllä sekä toimivilla palveluilla lisätään 3) kainuulaisten hyvinvointia. Kaikki tämä heijastuu positiiviseksi kuvaksi luovuuden, rohkeuden, myönteisyyden ja yrittäjyyden maakunnasta. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin 3
TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET (Painopisteet) Painopisteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit Parannamme jatkuvasti henkilöstön osaamista uudistustarpeita ennakoiden ja tuemme henkilöstön motivaatiota ja muutoksenhallintaa Toteutamme muutosohjeiden mukaista viestintää, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutuskeinoja Toimimme: * työtämme kehittäen * tukien palvelussuhteen jatkuvuutta * palkkausjärjestelmää kehittäen * esimiestyötä kehittäen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä *Uudistamalla kuntastrategiamme ja panemalla se toimeen johtamisviestinnällä * kehittäen tiimityötä ja toimialueiden välisten prosessien sujuvuutta erityisesti kunnan avaintoiminnoissa. * antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta * parantaen viestintää ja tiedonkulkua Parannamme työhyvinvointia *Toimialakohtaisin toimenpitein * kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin * kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä ja osaavana työnantajana * markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset * edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista * turvaten hiljaisen tiedon siirtyminen uusille työntekijöille Koulutussuunnitelma sisältää ennakoidut osaamistarpeet ja sen mukaista koulutusta toteutetaan. Sisäisen viestinnän tehostaminen Henkilöstövoimavarojen raportoinnin kehittäminen Kuntastrategiassa määritellään kunnan toiminta-ajatus ja avaintehtävät. Tunnistetaan yhteensovittamista vaativat avaintoiminnot Kuntastrategian mukainen viestintä TYHY-ohjelman aktiivinen toimeenpano TYHY-etuudet Näkökulma huomioidaan kuntamarkkinoinnissa Tarjotaan nuorille mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen, koululaisille kesätyöpaikkoja ja TETharjoittelupaikkoja sekä opiskelijoille harjoittelupaikkoja Rekrytointiyhteistyön kehittäminen Koulutussuunnitelma laadittu osana talousarvioprosessia. Sisäisen viestinnän malli on muotoutunut ja toimivat keinot on löydetty: intra, hallinnon tiedotteet. Uusi henkilöstöraportointimalli otettiin käyttöön. Kuntastrategia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 6.10.2017. Avaintoiminnot on määritelty. Muutosohje sisältää yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen vahvistamisen työtavat ja viestinnän keinot. TYHY-ohjelman toteutumista seurataan henkilöstökyselyssä. Etuuksia on käytetty runsaasti. Kaikki 9.-luokkalaiset saivat kesätyösetelin. Nuoria on ollut työ- ja harjoittelupaikoissa kunnan yksiköissä. Osallistuttu RekryKainuuhankkeeseen. 1.2.2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvin- 4
vointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Työvälineenä käytetään Kuntaliiton ylläpitämää Sähköistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Valtuustokausittain laadittava laaja hyvinvointikertomus perustuu kunnan strategiaan ja hyvinvointia mittaaviin tilastotietoihin. Hyvinvointikertomus 2017 sisältää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelun vuosilta 2011 2016. Vertailualueita ovat Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. Valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmaa 2017 2021 tarkennetaan tarvittaessa vuosittaisen raportoinnin yhteydessä. Suomussalmen ensimmäinen hyvinvointikertomus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.12.2013. Hyvinvointisuunnitelmassa painopistealueiksi asetettiin: 1. elinvoima, työllisyys ja osaaminen; 2. mielenterveyden edistämine ja päihteiden käytön vähentäminen; sekä 3. liikunta, liikkumisen edellytykset. Valtuustokaudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan hyvinvointia kuvaavien indikaattorien lisäksi myös kunnan toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen kautta osana kunnan talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Vuosittainen raportointi on ollut osa kunnan toimintakertomusta. Hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2017 2021 hyväksyttiin osana talousarviota. ja -suunnitelmaa kunnanvaltuustossa 12.12.2017. Suunnitelma perustuu edellisen valtuustokauden toimivaksi todettuun suunnitelmaan. Painopisteet ovat: 1. elinvoima, työllisyys ja osaaminen; 2. terveyserojen kaventaminen; 3. mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön vähentäminen; sekä 4. turvallinen ja sujuva arki. NYKYTILAN ARVIOINTI Kunnan elinvoima 5
Edellisen valtuustokauden aikana Suomussalmen väkiluku pieneni yli 600 asukkaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6541 asukasta. Se on noin viidenneksen nykyistä vähemmän ja melkein puolet koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Tuorein ennuste on laadittu lokakuussa 2015. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Väestön väheneminen on merkittävin Suomussalmen elinvoimaisuutta heikentävä tekijä. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmella nettomuutto on negatiivistä ja vuosivaihteluissa liikutaan -10 prosentin molemmin puolin. Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64- vuotiasta työ-ikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 75,9 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Työllisten määrä laski viime valtuustokauden aikana kolme prosenttiyksikköä 31,1 prosenttiin. Se on noin viisi prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Suomussalmen työllisyysaste on vertailujoukon toiseksi huonoin Pudasjärven jälkeen. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 262 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 358. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe Suomussalmella. Se on vertailukunnista eniten mutta Kainuun keskiarvoa. Koko maassa luku on vielä suurempi. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2017) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2016) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta (2016) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2015) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2015) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2017) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 53,8 55,6 56,1 55,9 58,2 76,6 52,5 58,9 125,3 116,7 122,2 140,6 118,5 83,4 - - 3,9 10,2 6,1 4 6,2 2,4 7,4 6,6 21,7 23 22,6 22,3 21,6 21,2 23,1 27,3 16,2 12,6 16,5 18,8 15,7 7,2 14,7 12,7 84 73 61 74 67 49 70 79 Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta kuvataan TEAviisarilla, jonka pistemäärä ilmaistaan asteikolla 0 100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Tiedot kerätään kuntatoimijoilta kyselyllä kahden vuoden välein. Suomussalmen terveydenedistämisen aktiivisuus strategisessa johtamisessa saa hyvät pisteet. Vuonna 2017 TEAviisari osoittaa lukua 84, joka on vertailukunnista selvästi paras ja valtakunnallista keskitasoa. Terveydenedistämisen aktiivisuutta seurataan myös muilla hallinnonaloilla. Suomussalmella tehty työ kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty näkyväksi ja se saa niin alueellista kuin myös kansainvälistä tunnustusta, mistä esimerkkinä European Town of Sport 2018 -tunnustus. 6
Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa. Edellisiin vaaleihin noussut äänestysprosentti laski Kainuussa kevään 2017 kuntavaaleissa. Kainuun tulosta heikentää etenkin Kajaanin alle 50:n jäänyt äänestysprosentti, mutta Suomussalmellakin äänestysaktiivisuus laski. Vertailukunnista aktiivisimmat äänestäjät ovat Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 83,4 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi valtuustokauden alussa oli 130 ja vuonna 2016 se oli 125,3. Pudasjärven luku on vielä suurempi, 140,6 vuonna 2016, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 116 122. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina 2009 2012. Valtuustokaudella 2013 2017 lukema on ollut kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Lukema on vertailualueen toiseksi pienin ja alle keskiarvojen. Kainuussa on laadittu alueellinen turvallisuussuunnitelma. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät työskentelevät myös turvallisuuden edistämiseksi. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Suomussalmen kerroin jatkoi maltillista laskuaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste oli 16,2 prosenttia vuonna 2015. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2016) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 9,3 7,4 4,9 4,1 5,9 13,6 9,7 8,5 15,2 14,6 22,8 9,5 16,9 23,1 17,7 18,8 28,9 33,4 29,7 44,9 38,2 30 29,2 29,8 Lasten pienituloisuusaste (2015) 12,9 11,3 11,2 22,8 18,8 8,1 12,5 11,8 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2015) 146 64 105 356 91 5 80 73 Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedoista saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Vuonna 2015 sähköisen kyselyn toteutus epäonnistui, mutta vuoden 2017 tiedot ovat avoimesti kaikkien saatavilla. Valtuustokauden alun huolestuttavasta tilanteesta ollaan päästy parempiin tuloksiin Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori oli silti heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä 11,6 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Vuonna 2017 tilanne oli parantunut. Muutos parempaan tapahtui myös terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden oppilaiden määrässä. Vuonna 2013 näin arvioi 26,3 prosenttia eli joka neljäs yläkoululainen, ja Suomussalmen lukema oli vertailujoukon korkein. Tuoreessa kyselyssä enää 15,2 % kokee terveydentilaansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kainuun ja koko maan keskiarvot ovat hieman korkeampia. 7
Nuoret ja nuoret aikuiset Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Suomussalmella ollut koko ajan Pudasjärven ohella suurin. Vuonna 2016 Suomussalmen luku nousi jyrkästi kolmeen prosenttiin. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin Kainuussa keskimäärin ja kolminkertaisesti koko maan keskiarvo. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden edistäminen on syytä olla myös tämän valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman painopisteitä, ja se vaatii aktiivista otetta kaikilta toimijoilta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella ja muissa vertailukunnissa määrä laski vuosina 2013 2016. Valtakunnallinen luku nousi ja ylitti Kainuun keskiarvon. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pysytellyt muutaman vuoden noin kahdeksan prosentin tietämillä. Suomussalmen tilanne on nyt parempi kuin Kainuussa ja koko maassa keskimäärin. Ainoastaan kuhmolaisnuorten osalta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus kasvoi. Lukiolaisille vuonna 2015 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voidaan katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen on kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Lukiolaisryhmien kokemukset omasta terveydentilasta vaihtelevat suuresti. Vuonna 2013 vastanneista 17 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, mutta kaksi vuotta myöhemmin näin vastasi 29 prosenttia. Suomussalmen lukiolaisten kokemus omasta terveydentilastaan on huonompi kuin suomalaisnuorten yleensä. Noin joka viides lukion 1. tai 2. vuoden opiskelija kokee puutteita koulun fyysisissä työoloissa. Se on vähemmän kuin koko maassa, jossa noin kaksi viidesosaa kokee työolot puutteellisiksi. Kuntalain (410/2015) 26 :n mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Kainuussa on toiminut kuntien yhteinen maakunnallinen nuorisovaltuusto MaNu, jossa on edustus jokaisesta Kainuun kunnasta. Suomussalmelta on kaksi jäsentä ja varajäsen. MaNu:n tehtävänä on edistää nuorten asiaa ja nuorten kuulemista. Se osallistuu maakunnan tulevaisuuden suunnitteluun sekä järjestää mm. maakunnallisia nuorisofoorumeita. Maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaa ohjaa Kainuun liitto. Nuorisovaltuuston nuoret toimivat yhteistyössä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimielinten kanssa. Suomussalmen nuorisovaltuusto aloitti toimintansa syksyllä 2017. 8
Työikäiset Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säilyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64-vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 14,3 / 1000 vastaavanikäistä (vuonna 2012 lukema oli 27,2 / 1000). Vuonna 2016 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 13,4 prosenttia. Lukema on laskenut hieman, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi korkeampi kuin koko maan lukema. Vaikeasti työllistyvien 15 64-vuotiaiden määrä nousi kaikilla paitsi Pedersören kunnassa. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen lukema oli 8,4 prosenttia vuonna 2016, mikä on enemmän kuin Kainuussa (7,3 %) tai koko maassa (6,2 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Kaikissa vertailukohteissa rakennetyöttömyys on lisääntynyt päättyneen valtuustokauden aikana. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle kahteen prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 prosenttia alitti Kainuun keskiarvon 1,7 prosenttia. Vuonna 2015 Suomussalmen luku oli 1,4 prosenttia. Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin. Kainuun keskiarvo oli 1,8 prosenttia ja koko maan 2,4 prosenttia. Ikäihmiset Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa on Pudasjärvi. Pedersören lukema on selkeästi muita alhaisempi. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu noin 91 prosenttia. Määrä on vaihdellut tarkastelujaksolla 90 94 prosentissa. Lukema on keskitasoa. Kotona asuvista miltei puolet on yksinasuvia. Suomussalmella tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyyden ja sen seurauksien torjunta onkin tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 9
Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 10,6 prosenttia. Lukemassa on vaihtelua vuosien välillä. Vuonna 2010 oli huippulukema 17,7 prosenttia, kun taas vuonna 2014 lukema oli 8,3 prosenttia. Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 30.11., asiakasmääriin. Kuntalain (410/2015) 27 :n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Suomussalmen kunnassa on vanhusneuvosto, jonka toimintaa kunta tukee. Suomussalmen vanhusneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja mm. tekee aloitteita ja palvelujen kehittämisehdotuksia Kainuun sote -kuntayhtymälle ja muille viranomaisille. Vanhusneuvosto vastaa vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Vanhustenviikon tapahtumien koordinoinnista ja oman juhlan järjestämisestä paikkakunnalla. Kainuun vanhusneuvostot pitävät yhteisiä tapaamisia vuosittain. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Vanhusneuvosto 2013 2016 kokoontui vuonna 2017 kaksi kertaa. Se laati ensimmäisen vanhusneuvoston toimikauden kattavan toimintakertomuksen. Heinäkuussa otettiin käyttöön vanhusneuvoston aloitelaatikko, joka sijoitettiin Kauppakartanon tiloihin. Vanhusneuvosto 2013 2016 vastasi vanhustenviikon järjestelyistä, kunnes uusi vanhusneuvosto 2017 2021 järjestäytyi marraskuussa 2017. 10
1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 31 jäsentä ja sen paikkajakauma on 1.6.2017 alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 17 Vasemmistoliitto 10 Kansallinen Kokoomus 3 Perussuomalaiset 1 Jäsenet (31) Helttunen Erja, pj. Huttu-Juntunen Terttu, 1. varapj. Mulari Keijo, 2. varapj. Alanko Jukka Pekka Heikkinen Juha Heikkinen Pirjo Heikkinen Tuula Heikkinen Vesa Holappa Marja-Liisa Holappa Veijo Härkönen Raimo Jokelainen-Keränen Eila Juntunen Aune Juntunen Heidi Kela Jouko Kemppainen Tuovi Korvuo Markku Kyllönen Merja Laatikainen Janne Matero Taina Moilanen Pentti Mulari Matti Mäkeläinen Riitta Pakarinen Ahti Pihlajamaa Sami Pyykkönen Tuomas Saastamoinen Minna Seppänen Jonna Seppänen Jukka Seppänen Martti Väisänen Ari Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Keskusta Suomen Keskusta Suomen Keskusta Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Suomen Keskusta Suomen Keskusta Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Suomen Keskusta Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Perussuomalaiset Kansallinen Kokoomus Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Kunnanhallitus Jäsenet (11) Henkilökohtaiset varajäsenet Moilanen Pentti, pj. Härkönen Raimo Holappa Veijo, 1 varapj. Seppänen Martti Mäkeläinen Riitta, 2. varapj. Kähkönen Pirjo Heikkinen Juha Juntunen Heidi Heikkinen Pirjo Heikkinen Tuula M. Holappa Marja-Liisa Seppänen Merja-Liisa Laatikainen Janne Seppänen Jukka Mulari Matti Korvuo Markku Pakarinen Ahti Pyykkönen Tuomas Saastamoinen Minna Juntunen Aune Seppänen Jonna Väisänen Ari Esittelijä Asta Tolonen, kunnanjohtaja 11
Tarkastuslautakunta Jäsenet (5) Henkilökohtaiset varajäsenet Jokelainen-Keränen Eila, pj. Manninen Kirsi Matero Taina, varapj. Schroderus Eeva Tolonen Martti Tolonen Mikko T. Koivumäki Markku Viinikkala Simo Pihlajamaa Sami Pyykkönen Olli-Pekka Keskusvaalilautakunta Jäsenet (5) Veteläinen Ahti, pj. Kemppainen Eila, varapj. Heikkinen Pentti Huttunen Ritva Mulari Jorma Sivistyslautakunta Jäsenet (11) Kemppainen Tuovi, pj. Juntunen Aune, varapj. Heikkinen Tuula M. Heikkinen Vesa Juntunen Heidi Khaikovitch Iivari, ero 6.10.2017 alkaen Kinnunen Jonna Korvuo Markku Moilanen Ville, 7.10.2017 alkaen Seppänen Jukka Tauriainen Ilmari Viinikkala Aila Laatikainen Janne, kh:n edustaja Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä Paasovaara Irene Seppänen Merja-Liisa Karjalainen Antti Heikkinen Jukka Viinikainen Pasi Tapio Sinikka Moilanen Kari Kivijärvi Asta Henkilökohtaiset varajäsenet Holappa Johanna Holappa Marja-Liisa Heikkinen Miia-Iida Kemppainen Pertti Heikkinen Arja Moilanen Ville Mäkeläinen Riitu Pulkka Jarmo Oikarinen Simo, 7.10.2017 alkaen Heikkinen Esko Kaartinen Jarmo Vasunta Elina Tekninen lautakunta Jäsenet (11) Henkilökohtaiset varajäsenet Seppänen Martti, pj. Karhapää Pertti Väisänen Ari, varapj. Romppainen Tatu Alanko Jukka-Pekka Laine Kimmo Heikkinen Arto Heikkinen Tauno Härkönen Raimo Nyman Seppo Kela Jouko Oikarinen Erkki Kinnunen Niina J. Kyllönen Riitta Korja-Schepel Päivi Räisänen Eila Kähkönen Pirjo Kinnunen Niina R. Makkonen Leena Heikkinen Vuokko Seppänen Merja-Liisa Heikkinen Svetlana Mulari Matti, kh:n edustaja 12
LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KONSERNIORGANISAATIO 13
Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat elinvoimapalvelujen, hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen toimialoihin. Kunnanjohtaja, toimialajohtajat ja muut kunnanjohtajan määräämät henkilöt muodostavat kunnan johtoryhmän. Toimialat jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Eija Väätäinen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies PALVELUORGANISAATIO Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Eija Väätäinen talouspäällikkö Sirpa Kovalainen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen kansalaisopiston rehtori Leena Manner 31.8.2017 saakka, Tarja Peitsaho 1.9.2017 alkaen päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristötarkastaja Jukka Korhonen 14
1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälinen talous Maailmantalouden myönteiset näkymät ovat vahvistuneet vuoden 2017 aikana. Erityisesti Euroopassa talouskehitys on ollut ennakoitua parempaa. Maailman talouden kasvu on laaja-alaista. Useissa talouksissa sekä vienti että kotimainen kysyntä ovat elpyneet. Työttömyys on alentunut, mutta vaatimaton palkkakehitys ei vielä näy inflaation kiihtymisenä. Yhdysvaltojen talouden kasvu on jatkunut nopeana vuoden 2017 jälkipuoliskolla, ja ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun jatkumiseen. Erityisesti teollisuuden uudet tilaukset osoittavat vahvaa kasvua. Euroalueen vahva kasvu jatkuu, luottamus on korkealla ja investoinnit ovat elpyneet lähelle kriisiä edeltävää tasoa. Työllisyystilanne on hyvä, mutta kuten Yhdysvalloissa, palkkakehitys on useissa maissa yhä maltillista, mikä heijastuu ostovoiman vaatimattomana kasvuna ja vaimeina inflaatio-odotuksina. Iso-Britannian osalta Brexitin aiheuttama epävarmuus varjostaa yhä talousnäkymiä. Talouskasvu on Pohjoismaissa vahvaa, mutta asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen herättää huolta, eritoten Ruotsissa. Talousnäkymät Japanissa ovat myönteiset, ja maltillinen palautuminen pitkästä taantumasta vahvistuu. Kiinan talouden nopeaa kasvua alkuvuonna 2017 tukivat erityisesti palvelut. Pidemmän aikavälin näkymä Kiinan talouskasvun hidastumisesta ja sen painottumisesta viennin sijaan kulutukseen on ennallaan. Venäjän talous on yhä sangen riippuvainen öljyn ja maakaasun tuotannosta ja hinnasta. Taloudellinen aktiviteetti näillä aloilla on ollut vuoden 2017 aikana vaatimatonta, mutta on kuitenkin vahvistunut loppuvuoden 2017 kuluessa öljyn hinnan noustua. Intian nopea talouskasvu hidastui vuonna 2016 tilapäisesti toteutetusta seteliuudistuksesta sekä hyödyke- ja palveluveron käyttöönotosta. Talouskasvun odotetaan palautuvan vuodesta 2018 lähtien aiempaan vauhtiin. Intiassa haasteina ovat mm. laajamittainen köyhyys, valtavat epäviralliset työmarkkinat sekä vaikeat ympäristöongelmat suurissa kaupungeissa. Brasilian näkymät ovat kohentuneet ennätyksellisen syvän taantuman jälkeen, sillä rakenneuudistusten odotetaan kohentavan maan kasvupotentiaalia, mikä heijastuu suotuisasti myös muihin Latinalaisen Amerikan talouksiin. Etelä-Afrikan vaikea poliittinen tilanne heikentää luottamusta ja sitä kautta hidastaa talouden elpymistä. Keskeiset markkinakorot nousevat lähivuosina talouskasvun nopeuduttua ja rahapolitiikan vähitellen normalisoituessa. Tätä kehitystä tosin hidastaa vaimeat pohjainflaation näkymät. Valtionlainojen korot ovat muutaman vuoden takaiseen verrattuna matalia ja niiden odotetaan nousevan hyvin hitaasti lähivuosina. Kotimaan talous Suomen talouskasvu on laaja-alaista, vienti vauhdittaa kasvua ja samalla kotimainen kysyntä jatkuu voimakkaana. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 3,1 % vuonna 2017 ja 2,5 % vuonna 2018. Vuosina 2019 2020 talouskasvu jatkuu noin 1,5 % vauhtia. Inflaatio kiihtyy, mutta jää koko ennustejaksolla 2017 2020 Suomessa hitaammaksi kuin muualla euroalueella. Vuonna 2017 inflaation nopeutui 0,7 prosenttiin erityisesti energian hintojen nousun vuoksi, mutta oli edelleen tavanomaista hitaampaa. Kansantalouden palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman kehitys määräytyy ansiotason, työllisyyden, inflaation, verotuksen ja tulonsiirtojen perusteella. Vuonna 2017 ostovoimaa tukivat työllisyyden kasvu ja kilpailukykysopimukseen liittyvät verokevennykset. Ostovoimaa heikensivät inflaation nopeutuminen, työntekijän sosiaaliturvamaksujen nousu sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaus. Palkansaajien ostovoiman kasvun ennustetaan kiihtyneen 1,8 prosenttiin vuonna 2017 ja se hidastuu vain vähän vuonna 2018. Ostovoiman kasvu hidastuu 0,3 prosenttiin vuonna 2019, koska palkansaajien sosiaaliturvamaksut nousevat. Kilpailukykysopimuksen ja tuottavuuden nopean kasvun seurauksena Suomen yksikkötyökustannusten arvioidaan laskeneen lähes 4 prosenttia vuonna 2017. Euroopan komission ennusteen mukaan Suomen yksikkötyökustannusten kasvu jää vuosina 2017 2019 selvästi euroaluetta hitaammaksi. Näin ollen Suomen kustannuskilpailukyky paranee merkittävästi suhteessa muuhun euroalueeseen. 15
Lähteet: Suomen Pankki: Talouden näkymät (18.12.2017) Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus Talvi 2017 (19.12.2017) Valtionvarainministeriö, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta: Talousnäkymät ja palkanmuodostus (31.1.2018) Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakko-odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet. Kuntasektorin toimintakulut laskivat keskimäärin 1 prosenttiyksikköä muuan muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2017 koko maan tasolla yhteensä 2 % eli 450 milj. euroa. Samanaikaisesti valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 % eli 300 milj. euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa, joista kaikki ovat alla 100 000 asukkaan kuntia. Kuntien ja kuntayhtymien omat sopeutustoimet ovat viime vuosina painottuneet menojen kasvua hillitseviin toimiin. Kunnallisveron korotukset ovat olleet hyvin maltillisia. Vuonna 2018 keskimääräinen kunnallisveroprosentti laskee jopa 0,04 prosenttiyksilöllä 19,86 prosenttiin. Lasku johtuu pitkälti Helsingin veroalennuksesta. Lisäksi kiinteistöverojen tuotot ovat jäämässä aiemmin arvioitua pienemmiksi, sillä hallitus perui kiinteistöveron alarajoihin suunnittelemansa korotukset. Vuoden 2017 yhteisöveron poikkeuksellisen hyvän kasvun taustalla on kertaluonteisia tekijöitä, joiden vaikutus ei ulotu tuleville vuosille. Siksi yhteisöveron tuotto laskee vuonna 2018. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi vuonna 2017 yhteensä noin 150 milj. euroa eli 0,9 %. Tämä johtuu siitä, että kuntien lainakanta laski 100 milj. euroa samalla, kun kuntayhtymien lainakanta kasvoi suurista sairaalainvestoinneista johtuen 250 milj. euroa. Lähteet: Kuntaliitto 7.2.2018 Tilastokeskus 7.2.2018 Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus Talvi 2017 (19.12.2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja 2014 2015 2016 2017** 2018** 2019** Bruttokansantuote, mrd. 205 210 216 225 234 243 (muutos, %) Palvelut -0,4 0,2 1,3 3,0 2,1 1,5 Koko teollisuus -0,2-1,6 1,1 4,6 2,7 3,2 Työn tuottavuus 0,1 0,1 1,2 2,6 1,4 1,4 Ansiotasoindeksi 1,4 1,4 0,9 0,2 2,0 2,0 Työlliset -0,4-0,4 0,4 0,7 1,0 0,6 Kuluttajahintaindeksi 1,0-0,2 0,4 0,8 1,4 1,5 (%-yksikköä) Työllisyysaste 68,3 68,1 68,7 69,4 70,3 70,7 Työttömyysaste 8,7 9,3 8,9 8,6 8,1 7,7 Verot/BKT 43,9 44,0 44,1 43,1 42,1 41,9 Julkiset menot/bkt 58,1 56,9 55,8 53,9 52,8 52,0 Rahoitusjäämä/BKT -3,8-3,0-2,7-2,3-2,1-1,4 Julkinen velka/bkt 60,2 63,6 63,1 61,1 60,2 59,2 Vaihtotase/BKT -1,3-1,0-1,4-1,2-1,3-1,3 Euribor, 3 kk, % 0,2 0,0-0,3-0,3-0,2 0,0 10 vuoden korko, % 1,5 0,7 0,4 0,5 0,9 1,4 Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, Talvi 2017, 19.12.2017 **ennakkotieto 16
Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma 2016-2019, mrd. Lähde: Kuntaliitto 7.2.2018 vuosi- 2016 TPA2017 muutos, % TA2018 TS2019 Toimintatuotot 9,35 9,24 9,32 9,37 Toimintakulut -37,13-36,75-37,74-37,92 Toimintakate -27,78-27,51-0,97-28,42-28,55 Verotulot 22,10 22,54 1,99 22,57 23,10 Valtionosuudet 8,83 8,54-3,28 8,41 8,34 Rahoituserät, netto 0,27 0,37 0,20 0,15 Vuosikate 3,42 3,94 15,20 2,76 3,04 Poistot -2,72-2,75-2,76-2,82 Satunnaiserät, netto 0,38 0,13 0,20 0,20 Tilikauden tulos 1,08 1,32 22,22 0,20 0,42 Kuntien vuosikate ja lainat Lähde: Kuntaliitto 7.2.2018 Manner-Suomi, sisältää liikelaitokset 2013 2014 2015 2016 2017TPA Vuosikate: Mrd. euroa 2,06 2,20 1,89 2,70 3,20 Asukasta kohti, 380 403 347 492 585,00 Vuosikate %:a poistoista 100 106 91 127 150,00 Vuosikate %:a investoinneista 72 78 68 93 117,00 Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): Kuntien lukumäärä yhteensä 304 304 301 297 292,00 Vuosikate negatiivinen 28 10 13 14 7,00 Tilikauden tulos negatiivinen 137 104 107 94 60,00 Lainakanta: Mrd. euroa 13,79 14,68 15,50 16,09 15,99 Vuosimuutos, % 12,9 6,5 5,6 3,8-0,60 Asukasta kohti, 2 542 2 697 2 841 2 939 2 921 1.5. Kainuun talousalueen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotiedon (15.2.2018) Kainuun väkiluku oli 31.12.2017 yhteensä 73 971. Edellisen vuoden viimeisenä päivänä väkiluku oli 74 803, laskua 832 henkilöä. Vuonna 2016 väkiluku pieneni 534 henkilöllä. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2017 oli 13,1 prosenttia (työttömiä työnhakijoita 4 333). Vuonna 2016 työttömyysaste oli keskimäärin 15,2 prosenttia, työttömiä työnhakijoita oli 5 896. 17
1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Väestön muutokset Lähde: Tilastokeskus 5.4.2018 Netto- Netto- maahan- Väestön- Väkiluvun Kokonais- Asukas- Syntyneet Kuolleet muutto muutto lisäys korjaus muutos Muutos, % määrä 2010 55 137-98 1-179 1-180 -1,90 9 156 2011 47 154-124 13-218 4-213 -2,33 8 943 2012 52 134-64 19-127 3-130 -1,45 8 813 2013 65 147-74 0-156 -4-152 -1,72 8 661 2014 53 132-109 10-178 -3-175 -2,02 8 486 2015 51 128-87 6-158 -8-150 -1,77 8 336 2016 38 160-60 30-152 -152-1,79 8 184 2017 34 125-48 6-134 -134-1,64 8 051 Suomussalmen kunnan asukasluku oli vuoden 2017 lopussa 8051. Vuonna 2000 asukasluku oli 11 003. Väestö on vähentynyt ko. ajanjakson aikana yhteensä 2 952 henkilöllä. Väen väheneminen aiheutuu nettomuuttotappiosta sekä syntyneiden ja kuolleiden välisestä erosta. Samanaikainen väestön ikääntyminen kasvattaa huoltosuhdetta ja lisää tarvetta ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on väestön vähentymisen estäminen ja väestörakenteen parantuminen uusien työpaikkojen avulla. Väestön ikärakenne Lähde: Tilastokeskus 5.3.2018 Alle 15 vuotiaiden 15-64-vuotiaiden osuus, % osuus, % osuus, % 65 vuotta täyttäneiden 2008 12,7 63,0 24,3 2009 12,4 62,9 24,7 2010 12,0 62,5 25,5 2011 11,5 62,2 26,2 2012 11,4 61,2 27,4 2013 11,5 60,0 28,5 2014 11,2 58,8 29,9 2015 11,3 57,5 31,2 2016 11,2 56,8 31,9 2017 10,7 56,0 33,3 Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: Kainuun ELY-keskus 29.1.2018, as.luku 5.3.2018 Tilastokeskus Suomussalmi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Koko väestö 10071 9848 9632 9435 9332 9156 8943 8813 8661 8486 8336 8187 8051 Työvoima 4242 4203 4027 3968 3861 3833 3714 3653 3588 3576 3403 3576 3403 Työlliset 3163 3307 3289 3254 3087 3138 3114 3006 2709 2714 2596 2897 2762 Työttömät 1079 896 738 714 774 695 600 647 879 862 807 679 641 Työttömyys-% 22,1 18,9 15,2 18,3 20,0 15,6 16,2 14,3 17,0 18,8 19,7 17,7 18,8 Työvoiman ulkopuolella 5829 5645 5605 5467 5471 5323 5229 5160 5073 4910 4933 4611 4648 Työvoima: kaikki 15 74 vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä Työllinen: kaikki 18 74 vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua Työtön: vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet 15 74 vuotiaat 18
Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 1.11.2017 31.12.2015 Suomussalmi Kainuu Koko maa % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 272 11,4 1 721 6,4 71 867 3,2 Jalostus 510 21,4 4 611 17,3 462 926 20,5 Palvelut 1 563 65,6 20 076 75,2 1 694 648 75,1 Tuntematon 37 1,6 305 1,1 27 018 1,2 Yhteensä 2 382 100,0 26 713 100,0 2 256 459 100 Yritystoimipaikat kunnassa: 477 vuonna 2015 Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 1.11.2017 31.12.2014 31.12.2015 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 297 10,9 284 10,9 Jalostus 447 16,5 416 16,0 Palvelut 1 929 71,1 1 859 71,6 Tuntematon 41 1,5 37 1,4 Yhteensä 2 714 100,0 2 596 100,0 Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima 31.12.2014 ja 31.12.2015. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 15 74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus 1991 118 49 3 9 2 55 1995 52 26 0 8 2 16 2000 3 0 0 0 0 3 2005 25 0 17 8 0 25 2010 7 0 0 7 0 7 2015 41 40 0 1 0 4 2016 6 0 0 6 0 6 2017 19 12 0 6 0 7 Tilasto: (käyttöönottovuosi) 19
1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovellettiin vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkoi. Kuntalain uudistuksen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Kuntalaki muutti myös konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyviä säädöksiä ja ohjeita. Konsernitilinpäätöksen merkitys kasvoi, sillä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn tunnusluvut lasketaan konsernitilinpäätöksestä vuodesta 2017 lukien. Maakunta- ja soteuudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 alkaen. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomessa julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnan muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Maakunnat vastaavat 1.1.2020 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muun muassa kasvupalveluista, ympäristötehtävistä, ruoka- ja luonnonvarapalveluista, pelastustoimesta ja liikennejärjestelmistä. (Lähde: alueuudistus.fi) Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Suomussalmen varhaiskasvatusorganisaatio uudistui 1.1.2017 uusien päiväkotitilojen käyttöönoton yhteydessä. Varhaiskasvatuksen kaikki yksiköt yhdistyvät yhdeksi päiväkodiksi, jonka alla toimii 7 osastoa. Osastoista yksi toimii erillään Karhulanvaaralla ja muut 6 osastoa kahdessa kiinteistössä päiväkoti Taivalkehdossa. Henkilöstöinfot järjestettiin 11.1. ja 12.1.2017. Aiheina olivat mm. uuden kilpailukykysopimuksen mukaiset työaikasäännökset, matkalaskukäytännöt, kunnan tukipalveluiden turvaaminen maakuntauudistuksessa, hallintosäännön uudistaminen ja kuntastrategian laatiminen uuden kuntalain. Turvatulostus ja keskitetty tulostuksenhallinta otettiin käyttöön helmikuussa 2017. Teknisissä palveluissa (TEKLA 16.3.2017 22) otettiin käyttöön uusia tehtävänimikkeitä, sillä osa henkilöstön tehtävänimikkeistä ei enää vastannut tehtävän nykyistä sisältöä. Nykyinen nimike Insinööri Mittausteknikko LVI-teknikko Ympäristösihteeri Palvelusihteeri Uusi nimike Rakennuttajainsinööri Maanmittausinsinööri Vesihuoltopäällikkö Ympäristötarkastaja Lupasihteeri Jotkut nimikkeet olivat aiemmin voimassa olleen koulutusjärjestelmän mukaisia tutkintonimikkeitä, joilla tutkintoja ei enää suoriteta. Tehtävänimikkeiden muuttaminen vastaa paremmin työn sisältöä ja uudet nimikkeet antavat asiakkaille paremman informaation henkilön työn sisällöstä. Nimikemuutokset eivät vaikuta henkilöiden tehtävien sisältöön eivätkä palkkaukseen. Kuntalaki siirsi kuntavaalit lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017 ja uuden valtuuston toimikausi alkoi 1.6.2017. Kunnanvaltuusto päätti (7.11.2016 140), että vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuutettujen lukumääräksi vahvistetaan 31 valtuutettua entisen 35 valtuutetun sijaan. Kuntavaaleissa valituista valtuutetusta 13 oli uusia ja 18 valtuutettua jatkaa. Lähes kaikille kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien jäsenille lähetetään kokousasiakirjat sähköisesti. Tekninen lautakunta hyväksyi (18.5.2017 37) koirapuiston suunnitelmat. Koirapuisto sijoitetaan Emäjoen ranta-alueella sijaitsevalle lähivirkistysalueelle. Kunnanjohtajan päätöksellä (16.5.2017 31) perustettiin Suomussalmen kunnan tulevaisuuden toimitilaratkaisut -työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallituksen puheenjohtaja, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, sivistyslautakunnan puheenjohtaja, tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri, kiinteistöpäällikkö, sivistysjohtaja, Ruukinkankaan koulun rehtori ja Kianta-Opiston rehtori. Työryhmän tehtävänä oli selvittää perusopetuksen, lukion, Kianta-Opiston, musiikkiopiston, nuorisopalveluiden ja ruokahuollon tilatarpeet ja tavoitteet 2020-20