Alkutuotantoa, ruoan jalostusta ja energiaa paikallisesti

Samankaltaiset tiedostot
Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Agroekologinen symbioosi

Mitä luomu voi tarjota tavanomaiselle maataloudelle?

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Maataloustuotannon nykytila ja Ilmastonmuutos

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

R U K A. ratkaisijana

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Kiertotalous maataloudessa

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus. Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4.

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle Anu Arolaakso

NPHARVEST TYPEN TALTEENOTTO REJEKTIVEDESTÄ UUSI ENERGIATEHOKAS TEKNOLOGIA Vesihuoltopäivät 2018

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

CASE BENELLA INNOTORI

TRANSMANG. Ruokaturvan tulevaisuus Euroopassa?

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Ravinteiden kierrätys

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Biotalouden globaalit näkymät

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

PARHAAT KÄYTÄNNÖT RUOKA- APUTOIMINNASSA Identification of best practice models for enhanced food redistribution

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Elintarviketalous 4.0

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja

Biotalouden ja kuluttajan näkökulma tulevaisuuden nautakarjatalouteen Jyri Aponen

Ympäristöasioiden hallinnalla lisäarvoa?

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Aluemallinnus kenttätyön perustana biokaasulaitosta suunniteltaessa

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Mitä ruoaksi huomenna? Ruoan kulutuksen tähtikartastot vuoteen 2030

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

KULTU-kokeiluhankkeet

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Uusi ohjelmakausi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2

Transkriptio:

Paikallisesta ruokajärjestelmästä ruokaa ja energiaa Aamiaistilaisuus, MTK & AES-verkostot hanke (YM), Knehtilän tila 9.11.2017 Agroekologinen symbioosi: Alkutuotantoa, ruoan jalostusta ja energiaa paikallisesti Juha Helenius, Helsingin yliopisto http://www.treehugger.com/mozambique-farmers.jpg JAMK/Pasi_Piesanen_http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/ Bioenergia/energiakasvit/data/toimenpiteet/kynto.html

Kiitokset Knehtilän maanviljelijä Markus Eerola Lehtokummun puutarhuri Kari Koppelmäki Samsaran leipuri Peter Zukale Ympäristöministeriön RAKI-rahoitus Palopuron agroekologinen symbioosi-kehityshankkeelle YM:n jatkorahoitus AES-verkostot hankkeelle yhteistyökumppanit ja tutkimusryhmän (HY, LUKE, Envitecpolis) jäsenet 2

Photo: Timo-Pekka Heima www.flickr.com Drawing: Rural Womens Advisory Organization 3

elintarvikeketju (food chain) Panostuotanto Panostuotanto Jalostus Panostuotanto Panostuotanto Kauppa Taloudet / Kuluttaja Jätehuolto Jätehuolto Alkutuotanto Jätehuolto Jätehuolto Kuljetus Hävikki

Asema arvoketjussa Toimijoiden lukumäärä Euroopan ruokaketjusuppilo: vertikaalinen arvoketju Lähde: Poux et al. 2016. Transition scenarios to agroecology in Europe: relevance and challenges of a fundamental contribution to the EU debate on agriculture and environment, IDDRI & European Forum on Nature Conservation and Pastoralism. Fig. 3.

Toivoton ja vaihtoehdoton ruokaketju? 6

Biosfäärin toimintakyky toiminnallinen monimuotoisuus geneettinen monim. Ilmastonmuutos tunnistamattomat Maankäytön muutos Makeanveden käyttö fosfori typpi Biokemialliset ainevirrat Stratosfäärin otsonikato Ilmakehän aerosolikuormitus Valtamerten happamoituminen rajat, joissa ruoantuotannon osuus on 50% tai enemmän Steffen et al. 2015. Planetary boundaries: Guiding human development on a changing planet. Science 347, No.6223

Asema arvoketjussa Toimijoiden lukumäärä Entä horisontaaliset arvot ja tavoitteet: ruoan alkuperä, maaseudut, yhteisöt, ruoan ekosysteemisyys?

"ruokakierto (food cycle): ekologiseen kierrätysmaatalouteen perustuva tuotanto, lähiruoka, ruokapiirit, urbaani maatalous, agroekologiset symbioosit Taloudet / Kuluttaja Kauppa Alkutuotanto Jalostus

Ruokakansalaisuus onko kuluttaja kuningas? - vai keisari ilman vaatteita? yhteisöllinen vaikuttaminen: yhteisön arvot: sopimukset, instituutiot ruokapolitiikka!

Visio: ruoan "glokalisaatio paikallisten ruokajärjestelmien globaali verkosto ekologinen ja taloudellinen tehokkuus paikallisuus: lähiruoka, paikallinen ruoka paikallinen oikeus» oikeus omaan ruokaan paikallinen vastuu» vastuu ympäristöstä ja luonnonvaroista» sosiaalinen vastuu» "oma lusikka pois toisen riisikulhosta" kierrätys: ravinteet kiertoon, ei "jätteitä energiaomavaraisuus: bioenergia sopeutuvuus: "hajautettu ruokaturva" riskien hallinta: esim. ruokaepidemioiden riski

Agroekologiset symbioosit 1. Teollisen ekologian soveltamista ruoan tuotannossa Teollisen ekologian teoria: Yhden toimijan jäte ja hukkaenergia on toisen toimijan raakaainetta ja hyötyenergiaa Teolliset symbioosit: yritysten paikallisesta läheisyydestä tehokkuutta Ekotehokasta = kannattavaa! 12

Agroekologiset symbioosit 2. Enemmän kuin teollista ekologiaa: kestävää taloutta ja yhteiskuntakehitystä Paikallista ruokaa Alueiden ruokakulttuureja Maaseutu- ja aluekehitystä 13

Agroekologiset symbioosit 3. Kestävää ruoan ja bioenergia tuotantoa Kestävää maataloutta Taloudellista kannattavuutta yritysosapuolille Verkostoista toimitusvarmuutta Hajautetun tuotannon sietävyyttä ( resilienssiä ) 14

15

16

17

18

19

20

Monistettavissa selkeästi keskittyneelle ketjulle vaihtoehtoinen ei vaadi vallankumousta vaatii mahdollistamisia: MMM:n, YM:n, KTM:n hallinnonalat mahdollistavaa politiikkaa kehittämisvaiheeseen: vihreät poikkeukset? tilausta heti: kunnalliset ruokapalvelut, paikalliset energiayritykset aluetaloudelliset edut? 21

jatkohanke Palopuron AES-hankkeelle: Agroekologisten symbioosien verkostot: ravinne- ja energiaomavarainen alueellinen ruokajärjestelmä (2017-2019, YM RAKI-ohjelma) Johtava tutkija: Kari Koppelmäki, HY Hankekoordinaattori: Ari-Matti Seppänen, LUKE 22

Kuva: tiedebasaari.wordpress.com Kiitos.