Oulun maankäytön toteuttamisohjelma 2018 2022 Kotipaikkana elinvoimainen Oulu
2 Raportin hyväksyminen Kaupunginhallitus 26.3.2018 80 Kaupunginvaltuusto 16.4.2018 31 Kansi: Palveluasuntoja Tuirassa Graafinen suunnittelu: Soili Aalto-Hirvelä, Monetra Oy, Painatuskeskus Painatus: Monetra Oy, Painatuskeskus
1 Sisällysluettelo 1. Johdanto...2 2. Lähtötiedot...4 2.1 Asuntomarkkinat ja hintakehitys...4 2.2 Valmistuneet asunnot...6 2.3 Rakentamisen suuntaviivat yleiskaavasta...7 2.4 Tonttitarjonta...8 2.5 Väestökehitys...11 2.6 Koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut...13 2.7 Sosiaali- ja terveyspalvelut...14 3. Toteuttamisohjelma 2018 2022...16 3.1 Asuntorakentamisen painopiste täydennysrakentamisessa...16 3.2 Elinvoimaa työpaikka- ja matkailurakentamisella... 17 4. Vaikutukset...22 4.1 Vaikutukset väestösuunnitteeseen...22 4.2 Vaikutukset palveluihin...23 4.3 Vaikutukset asemakaavoitukseen...25 4.4 Vaikutukset kunnallistekniikkaan...26 4.5 Taloudelliset vaikutukset...27 5. Riskiarviointi...29 Liitteet... 30
2 1. Johdanto Tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetään suunnitelma viiden vuoden asuntotuotannosta ja työpaikkarakentamisesta. Suunnitelmaa päivitetään kahden vuoden välein. Maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetään asumisen nykytilannetta kuvaavat tiedot, joiden pohjalta uutta rakentamista ohjataan Oulun elinvoimaa kehittävään suuntaan. Tämän lisäksi ohjelma sisältää asuntorakentamisen toteuttamisohjelman, Oulun kaupungin kaavoitusohjelman sekä näiden pohjalta laaditun väestösuunnitteen. Työpaikkarakentamisesta on laadittu erillinen ohjelma yhteistyössä Liikelaitos Business Oulun kanssa. Myös rakentamisen vaikutuksia ja riskejä tarkastellaan osana ohjelmaa. Maankäytön toteuttamisohjelmassa on otettu huomioon palvelut ja infrastruktuuri sekä pyritty näiden täysimääräiseen hyödyntämiseen. Asuntotuotannon sijoittamisella halutaan tukea joukkoliikenteen kehittämistä ja minimoida palveluverkkoon tarvittavia investointeja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen siirtynee maakunnille. Kuntien tehtäväksi jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Työryhmä on arvioinut, että maakuntauudistus ei tulisi vaikuttamaan maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteisiin.
3 Kaupunkistrategia Maankäytön toteuttamisohjelman taustalla on kaupunkistrategia, jossa esitetään, miten kaupunkia halutaan kehittää vuoteen 2020 mennessä. Maankäytön toteuttamisohjelmaa ohjaavat erityisesti kaupunkistrategian linjaukset ympäristön kestävyydestä ja yhdyskuntarakenteen eheydestä. Maankäytön toteuttamisohjelmatyön aikana järjestettiin rakentajatapaaminen 18.4.2017. Maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteet ja sisältö viedään käytäntöön yksityiskohtaisen, asuinaluekohtaisen aikataulutuksen avulla. Tätä varten perustettu hankkeistusryhmä seuraa ohjelman toteutumista, raportoi sekä informoi johtoa ja päättäjiä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankkeistusryhmä ottaa työssään huomioon ohjelmasta annetussa palautteessa esiin tuodut näkemykset. Palvelujen järjestämisohjelma ja muut ohjelmat Palveluverkkosuunnitelma Hankeselvitykset Talousarvio Yleiskaava Asemakaava Maapoliittiset ohjelmat Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) Kuva 1. Oulun kaupungin strateginen suunnittelujärjestelmä maankäytön, toiminnan ja talouden yhteensovittamiseksi. Oulun maankäytön toteuttamisohjelman 2018-2022 ovat laatineet Konsernihallinto Kari Räisänen (puheenjohtaja), Kimmo Väisänen (sihteeri), Virpi Knuutinen Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Paula Paajanen, Mika Uolamo, Mikko Törmänen, Sisko Repola Veikko Lehtinen, Jukka Kokkinen, Pasi Heikkilä, Tapio Siikaluoma Sivistys- ja kulttuuripalvelut Arto Willman, Rami Tuominen Hyvinvointipalvelut Tapio Kangas, Anna Haverinen, Arja Heikkinen Sivakka Raimo Hätälä KAAVOITUSOHJELMA Väestösuunnite ASUNTOTUOTANTO-OHJELMA Kunnallistekniikan rakentamisohjelma Tontinluovutus Palvelukapasiteettien riittävyys MATO hankkeistus 1 v. talousarvio + 2 v. taloussuunnitelma Kuva 2. Maankäytön toteuttamisohjelman prosessi. Oulun asemakeskuksen arkkitehtuurikilpailu, "Tervatynnyrit" -ehdotuksen havainnekuva
4 2. Lähtötiedot 2.1 Asuntomarkkinat ja hintakehitys Omistusasuntojen kysyntä Oulussa on kasvanut viime vuosina. Kysynnän kasvun keskeisenä selittäjänä on keskustan vetovoiman nousu. Omistusasumiseen on Oulussa runsaasti kohtuuhintaisia vaihtoehtoja. Uusien asuntojen kauppojen määrä on noussut Oulussa syyskuusta 2014 lukien. Vanhojen asuntojen kauppojen määrä on ollut viime vuosina tasaisen vakaa. Uusien asuntojen keskihinta on noussut viimeisten kahden vuoden aikana 13 %, joista viimeisen vuoden aikana 9 %, nämä pitkälti keskustan asuntokysynnän vuoksi. Uusien kerrostaloasuntojen hinta on kohonnut Oulussa syyskuusta 2013 lukien, uusien rivitaloasuntojen hinta on samalla tasolla kahden vuoden takaiseen verrattuna. Oulun asuntojen keskimääräinen hintataso on silti vielä edullinen ja kestää hyvin vertailun muihin kaupunkeihin. Kuitenkin keskustan huippuhinnat niin rakennusoikeuden kuin asuntojen osalta alkavat jo nyt olla voimakkaan eriytyneitä muusta Oulusta. Asuntotuotanto on pystynyt reagoimaan parantuvaan kysyntään asuntoaloituksia lisäämällä. Kerrostalotuotanto kasvaa voimakkaasti ja omakotimarkkinoilla yhtiömuotoiset valmiit talot kasvattavat suosiotaan omatoimitoteutuksen si- 2500 2000 1500 1000 Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo 500 0 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 3. Ouluun valmistuneet asunnot vuosina 2012-2016 Valkean asuntoja
5 jaan. Kaikkien myytävänä olleiden uusien asuntojen määrä on ollut lievässä laskussa. Myytävänä olleiden valmiiden asuntojen määrä on laskenut jo kahden vuoden ajan ja on määrältään alle 100 asunnon. Vanhojen asuntojen hintakehitys on myös ollut maltillista ja tehtyjen asuntokauppojen määrän kehitys on ollut vakaata. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu on taittunut syksystä 2016 lukien. Vanhojen rivitaloasuntojen hinta putosi selvästi kesällä 2016, sittemmin hintakehitys on tasoittunut. Oulun vuokra-asuntomarkkinoilla on usean vuoden ajan vallinnut lievä ylitarjontatilanne, jossa vapaita asuntoja on ollut runsaasti tarjolla eri puolilla kaupunkia. Vuoden 2016 aikana vapaiden asuntojen määrä on kääntynyt voimakkaaseen laskuun ja vuokramarkkinat ovat siirtyneet kohti tasapainotilaa. Vuokra-asuntojen kysynnän kasvua ovat luoneet ainakin yleinen talouden nousuvire, pakolaisten asuntotarve sekä seudullinen muuttoliike keskuskaupunkiin. Rotuaarinaukion esiintymislava 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 7000 6000 Helsinki Espoo-Kauniainen 5000 Vantaa Oulu 4000 Kuopio Jyväskylä 3000 Turku Lahti 2000 Helsinki ilman HITAS:ta Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Oulu Kuopio Jyväskylä Turku Lahti Kuva 4. Vanhojen asuntojen hintakehitys vuosina 2006-2016 (Lähde: Tilastokeskus.) Kuva 5. Uusien asuntojen hintakehitys 2006-2016 (Lähde: STH-Group Oy)
6 2.2 Valmistuneet asunnot Kaupunkivertailun mukaan Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa aloitettiin vuonna 2016 selvästi eniten asuntorakentamista. Vertailussa eivät ole mukana pääkaupunkiseutu ja Tampere. Vertailukaupungeista Oulussa valmistui eniten asuntoja. Uusia asuntoja oli myös myytävänä eniten Oulussa, samoin valmiita uusia asuntoja. Rakentaminen ei ole Oulussa ainakaan vielä kevään 2017 aikana ylikuumentunut. Kysynnän kasvu näkyy myös rakentamisen määrässä. Asuntoja on ollut myönnetyissä rakennusluvissa n. 40 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja asuntojen rakentamisia on aloitettu yli kaksi kertaa enemmän. Valmiin asuntotuotannon määrä seuraa rakennushankkeiden määrän kasvua viiveellä. Vuonna 2016 Oulussa valmistui noin 1600 asuntoa. Vuonna 2017 asuntotuotannon määrä on kuitenkin tätä selvästi korkeampi. Omakotitaloja on valmistunut vuonna 2016 selvästi MATO:ssa ennakoitua vähemmän. Suurin osa omakotituotannosta on valmistunut kaupungin luovuttamille uusille tonteille, mutta huomattava määrä on rakentunut myös yksityisten tonteille korvaavana rakentamisena. 2500 2000 Asuntotuotanto 2012 2013 2014 2015 2016 Omakotitaloasunnot 515 516 416 442 331 Rivitaloasunnot 264 139 170 228 271 Kerrostaloasunnot 1115 777 1257 908 947 Muut 41 28 37 3 73 Yhteensä 1935 1460 1880 1581 1622 Taulukko 1. Asuntotuotanto vuosina 2012-2016 1500 1000 500 0 Myönnetyt luvat Aloitetut rak.työt Valmistuneet rak. 2016 2017 Kuva 6. Myönnetyt rakennusluvat, aloitetut rakennustyöt ja valmistuneet rakennukset 1.1. 30.5. vuosina 2016 ja 2017. Saloilan päiväkoti
7 2.3 Rakentamisen suuntaviivat yleiskaavasta Yleiskaava mahdollistaa asuntotuotannon kaupungin kasvun mukaisesti pitkällä aikavälillä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2016 koko kunnan kattavan Uuden Oulun yleiskaavan, joka antaa strategiset suuntaviivat kaupungin kehittämiseksi tulevina vuosikymmeninä. Yleiskaavassa on osoitettu kehittämisvyöhykkeitä, aluevarauksia ja reservialueita ennustettavissa oleva kysyntä ja asuntotarve huomioiden sekä toteuttamisen monipuolisuus ja vaihtoehdot turvaten. Voimassa olevien yleiskaavojen ajantasaisuus on arvioitu Uuden Oulun yleiskaavatyön yhteydessä. Tällä hetkellä on vireillä muutamia osayleiskaavoja asemakaava-alueen ulkopuolella ja uusia yleiskaavoja tulee vireille tarpeen mukaan. Uuden Oulun yleiskaavassa on osoitettu kaupunkikehittämisvyöhykkeet, joilla ohjataan kaupunkirakenteen kehittämistä, laajentamista ja tiivistämistä. Laajentumismahdollisuuksia on eri puolilla kaupunkia, mutta selkeästi suurin uudisaluekohde on Hiukkavaaran rakentuva aluekeskus. Kaupunkikehittämisvyöhykkeet ohjaavat täydennysrakentamisen alueellista painottumista, tehokkuutta ja toimintojen sekoittuneisuutta yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti ja kestävästi. Täydennysrakentamispotentiaalia nykyisellä asemakaava-alueella on useiksi vuosikymmeniksi, jolloin täydennysrakentamisen vaiheistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vaikutuksiltaan merkittävä täydennysrakentaminen edellyttää yleensä tehokasta kerrostalorakentamista ja korkeaa aluetehokkuutta kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen verkostojen läheisyyteen. Oulun kaupunki edistää ja ohjaa täydennysrakentamista asemakaavoituksen lisäksi erilaisin täydennysrakentamista koskevien tavoitesuunnitelmien ja selvitysten avulla. Tällä hetkellä kerrostalopainotteista täydennysrakentamista edistetään erillisin suunnitelmin ja selvityksin mm. Kemintien bulevardin ja Heinäpään alueella. Lähiöiden ja vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamista edistetään mm. Maikkulan suuraluetta koskevalla tavoitesuunnitelmalla. Kuva 7. Uuden Oulun yleiskaavan kehittämisvyöhykkeet.
8 Asuntoja Toppilansaaressa 2.4 Tonttitarjonta Asumiseen tontteja monipuolisesti Asemakaavoituksella vastataan kaupungin kasvun ja kehittämisen haasteisiin. Asemakaavoilla tuetaan keskustojen sekä alueiden elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Kaavoilla mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen täydentäminen ja laajentaminen sekä suunnitellaan ja ohjataan laadukkaan elinympäristön rakentamista. Asemakaavoilla osoitetaan mm. eri toimintojen kuten asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistyksen sijoittuminen sekä rakentamisen määrä ja asuntotyyppijakauma. Valmiit ja laadittavat asemakaavat mahdollistavat toteuttamisohjelman mukaisen asuntotuotannon suunnittelukaudella 2018-2022. Maankäytön toteuttamisohjelma on pohjana kaavoitusohjelman laadinnassa määrittelemällä milloin ja minne uusia asemakaavoja on tarpeen laatia. Oulussa on voimassa olevissa asemakaavoissa kaupungin omistamaa tonttikapasiteettia monipuolisen asuntotuotannon tarpeisiin noin kahdeksaksi vuodeksi eteenpäin. Merkittävin kaupungin omistamien kerrostalotonttien varanto sijaitsee merellisellä Toppilan alueella, täydennettävässä Tuirassa sekä uudessa Hiukkavaaran keskuksessa. Kaupungin kerrostalotontteja on tarjolla myös Linnanmaalla ja Kaakkurissa sekä Haukiputaan keskustassa. Keskustassa kaupungilla ei ole juurikaan tontteja omistuksessaan, joten täydennysrakentamisen mahdollistavat asemakaavanmuutokset laaditaan yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Kaupungilla on rivi- ja pientalotonttivarantoa kattavasti tarjolla koko kaupungin alueella; eniten Hiukkavaarassa, missä myös kysyntä on ollut suurinta. Myös omakotitonttivarantoa on koko kaupun-
9 gin alueella. Kiimingissä, Haukiputaalla, Oulusalossa, Ylikiimingissä ja Yli-Iissä kaupungin tonttivaranto koostuu pääosin omakotitonteista. Yksityisten omistamia rakentamattomia omakotitontteja on valmiin kunnallistekniikan piirissä tasaisesti kaupungin eri alueilla n. 500 kpl. Omako- titalojen rakennuspaikkoja on asemakaavojen lisäksi osoitettu yksityiskohtaisten yleiskaavojen alueilla. Yli-Iin, Ylikiimingin ja Kiimingin omakotituotannosta huomattavin osa rakentuu yksityisten omistamille rakennuspaikoille. Omakotiasunnot (AO) Rivi- ja pientaloasunnot (AR, AP) Kerrostaloasunnot (AKR, AK) Kaupungin omistamilla tonteilla 1250 n. 1900 n. 6200 Yksityisten omistamilla tonteilla n. 500 n. 800 n. 3300 Taulukko 2. Arvioitu rakentamattomien asuntojen määrä voimassa olevissa asemakaavoissa vuoden 2017 alussa. Työpaikkatontteja tarjolla riittävästi Kaupungin tavoite työpaikkatonttien luovuttamisella on varmistaa yritysten ja palveluiden sijoittuminen Ouluun. Tämä lisää kaupungin elinvoimaisuutta ja edesauttaa kaupungin kasvua. Tavoite on, että työpaikkatontteja tarjotaan kysyntää vastaavasti mahdollisimman hyviltä paikoilta. Tämä tarkoittaa, että kaupungilla on voimassa asemakaavoja, joissa on riittävästi monenlaisia tontteja, sekä että alueilla on valmis kunnallistekniikka. Kaupunki asettaa tavoitteelliseksi työpaikkatonttivarannoksi 105 tonttia. Työpaikkatonttien kysyntään vaikuttavat erityisesti tonttien logistinen sijainti sekä liiketonttien kohdalla myös liikepaikan näkyvyys. Työpaikkatonttien kysyntä oli vuonna 2016 vilkasta. Kaupunki luovutti 23 työpaikkatonttia. Kysynnän vilkastumisen johdosta tällä suunnitelmakaudella on erityisen tärkeää varmistaa tonttien riittävyys myös jatkossa. Toimistotonttien osalta vanhoissa kaavoissa on jonkin verran kapasiteettia ja, mikäli toimistorakentamisen hankkeiden osalta nousee tarve, voidaan näitä viedä eteenpäin hankekaavoina. Kuva 8. Työpaikkarakentamisen alueet.
10 Matkailurakentamisen tonttitarjonta Matkailuhankkeiden osalta tärkein paikka on Hietasaari, jonne on hyväksytty 9.1.2017 asemakaavan muutos. Asemakaavassa on varauduttu mm. hotellin ja muiden majoituspalveluiden sekä huvipuiston rakentamiseen. Matkailua edistävät hankkeet ovat kaupungin vetovoimaisuuden lisäämiseksi ensiarvoisen tärkeitä ja niihin tulee varautua laadittavissa asemakaavoissa. Loma-asuntotontteja on tarjolla kysyntää vastaavasti. Kaupungilla on tällä hetkellä haettavana 39 tonttia lomaasumiseen. Tontit sijaitsevat Inninkoskella, Virpiniemessä ja Yli-Iin Tannilassa. Hietasaari, Rantabulevardin havainnekuva Nallikari
11 2.5 Väestökehitys Oulun kaupungin väkiluku oli vuoden 2017 alussa 200 526. Väestönkasvu jäi edellisiin vuosiin verrattuna hieman pienemmäksi ja kasvua edellisvuodesta oli 2 001 asukasta (1,0 %). Oulun seutukunnan väestö kasvoi 2 214 asukkaalla, josta valtaosa kohdistui Oulun kaupunkiin. Oulun väkiluvun kasvun taustalla on ollut korkea ja tasaisena pysynyt luonnollinen väestönlisäys, mutta viime vuosina syntyneiden määrä on kääntynyt laskuun. Myös koko maassa syntyneiden määrä on pienentynyt jo useana vuonna peräkkäin. Vaikka syntyneiden määrä on Oulussa laskenut, on Oulussa kuitenkin suhteellisen korkea syntyvyys ja vuonna 2016 syntyneitä oli noin 2 300. Muuttovoitto on ollut viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin noin 1 100 henkilöä vuodessa. Vuonna 2016 muuttovoitto oli 932 henkilöä ja tästä maahanmuuton osuus oli 705 henkilöä. Maahanmuuton osuus muuttovoitosta kasvoi edellisvuosista. Oulusta muutti seudun muihin kuntiin yhteensä noin 30 henkilöä enemmän kuin muista seudun kunnista Ouluun. Eniten muuttovoittoa Oulu sai jälleen pohjoisen kaupungeista (Rovaniemi, Kemi, Raahe, Tornio). Suurinta muuttotappio oli muihin suuriin kaupunkeihin (Helsinki, Tampere, Espoo). Oulun väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Pitkään jatkuneen kasvun jälkeen päivähoitoikäisten lasten määrä väheni nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Taustalla on viime vuosien pienempi syntyneiden määrä ja päivähoitoikäisiin kohdistuva muuttotappio. Perusopetusikäisten lasten määrän kasvu on ollut viime vuosina voimakasta. Vuonna 2016 määrä kasvoi noin 540 lapsella, ja kasvun odotetaan jatkuvan vielä lähivuosinakin. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. Vuonna 2016 kasvoi yli 65-vuotiaiden määrä noin 1 130 henkilöllä. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 225 000 200 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 65-25-64 19-24 16-18 13-15 7-12 0-6 Kuva 9. Luonnollinen väestönlisäys ja nettomuutto (aluejako 1.1.2013).. Kuva 10. Oulun väestökehitys ikäluokittain (aluejako 1.1.2013).
12
13 2.6 Koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatusikäisten lasten (0-6 v) aiempien vuosien voimakas kasvu on kaupunkitasolla pysähtynyt ja kääntynyt väheneväksi kehitykseksi. Samaan aikaan varhaiskasvatuspalvelujen peittävyys kasvaa tasaisesti Oulussa noin 2 % vuodessa. Näin palveluita käyttävien lasten määrä kasvaa, vaikka 0-6 vuotiaiden määrässä ei kasvua tapahtuisikaan. Myös valtion tasolta ohjataan lainsäädännöllä mm. asiakasmaksuilla tähän suuntaan. Talouden ja työllisyyden parantuminen kasvattaa myös palveluiden käyttäjien määrää. Kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olevien lasten määrä vähenee, mutta samaan aikaan yksityisissä päiväkodeissa olevien lasten määrä kasvaa. Avoimen varhaiskasvatuksen lapsimäärän kehitys on tasaantunut. Mikäli varhaiskasvatusikäisten lasten määrä jatkossa edelleen kaupunkitasolla vähenee, pyrkii varhaiskasvatus mahdollisuuksien mukaan luopumaan joistakin pienistä, huonokuntoisista ja epätarkoituksenmukaisista yksiköistä. Samaan aikaan ovat alueelliset erot lasten määrän kehityksessä kuitenkin suuria, esim. Hiukkavaaraan tarvitaan jatkossa uusia päiväkotitiloja. Perusopetusikäisten lasten ja nuorten (7-15 v) määrä on edelleen ollut kasvussa. Hiukkavaaran monitoimitalo Kasvun painopiste on siirtymässä alakouluikäisistä (7-12 v) yläkouluikäisiin (13-15 v). Samaan aikaan kun kaupungin peruskoulujen oppilasmäärä on viime vuosina kasvanut noin 2 000 lapsella, ei koulutilojen kokonaistilamäärä (m2) ole kasvanut, joten oppilaskohtainen tilankäyttö (m2/ opp) on tehostunut ja koulutilojen mahdolliset väljyydet ovat poistuneet. Usealla koululla on tilanahtautta ja joillakin kouluilla on tilakapasiteetti ylittynyt. Myös sisäilmaongelmat ja kasvava peruskorjausvelka heikentävät tilannetta. Joustovaraa ei peruskouluverkossa juuri ole, joten lapsimäärän kasvu johtaa yleensä lisätilatarpeisiin. Asuntotuotannon harkitun alueellisen toteutuksen avulla voidaan kuitenkin yrittää minimoida tarvittavien kouluinvestointien lukumäärää ja kokoa sekä ohjata niiden tarkoituksenmukaista sijoittumista. Kääntäen: hallitsematon tilanne johtaa useampiin ja kalliimpiin kouluinvestointeihin eri puolella kaupunkia. Jatkossa lisätiloja tarvitaan ikärakennemuutoksen johdosta erityisesti yläluokkalaisille. Alueelliset erot lasten määrän kehityksessä ovat suuria. Voimakkainta peruskouluikäisten lasten määrän kasvu ja lisäkoulutilojen tarve on viime vuosina ollut Kaakkurin ja Kaijonharjun suuralueilla, joiden ikärakennemuutokseen vastataan päätetyillä investoinneilla. Seuraava keskeinen kasvualue on Hiukkavaara, johon tarvitaan jatkossa lisätiloja sekä alaettä yläluokkalaisille. Peruskouluikäisten lasten määrän alueellisessa kehityksessä on 2-4 vuotta sitten tapahtunut merkittävä muutos. Keskustan ja sitä Oulujoen molemmin puolin ympäröivän lähivyöhykkeen lapsimäärät ovat kääntyneet kasvuun ja ovat aiemmin arvioitua korkeammalla tasolla. Samaan aikaan on joidenkin kauempana sijaitsevien uusien omakoti- ja pientalovaltaisten alueiden lapsimäärien kasvu ollut aiemmin arvioitua hitaampaa. Kehitystä seurataan: onko kyseessä väliaikainen vai pysyvä muutos lapsiperheiden asumistavoissa. Lukioikäisten nuorten (16-18) määrän arvioidaan lähtevän selkeään kasvuun sekä Oulun kaupungin että Oulun seutukunnan alueilla 2020-luvulla, peruskouluikäisten lasten kehitystrendejä seuraten. Lukiolaisten määrän kasvuun pyritään mahdollisimman pitkälti vastaamaan tehdyn lukioverkkopäätöksen ja nykyisen lukioverkon toiminnan tehostamisen avulla. Asuntotuotannon alueellisella sijoittumisella ei ole kovin suurta merkitystä lukiokoulutuksen kannalta, koska se on perusopetusta keskitetympää ja stabiilimpaa. Opiskelijoiden sisäänotto lukioihin määräytyy hakeutumistoiveiden ja peruskoulun päästötodistusten pohjalta, joten lukioiden opiskelijamäärissä ei esiinny peruskouluille ominaisia voimakkaita vuosittaisia suuraluekohtaisia vaihteluita. Kastellin monitoimitalo
14 2.7 Sosiaali- ja terveyspalvelut Nallikari ja Vihreäsaari vässä määrin kotiin annettavina palveluina. Ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavalla palvelulla. Ryhmäkoti- muotoista tehostettua palveluasumista kohdennetaan vain niille asiakkaille, joiden palvelua ei voida muutoin asiakaslähtöisesti ja turvallisesti toteuttaa. Kotona asumista tuetaan kehittämällä uusia toimintamalleja hyödyntäen ennakkoluulottomasti terveys- ja turvallisuusteknologiaa. Erityisryhmien asumisen tulee toteutua mahdollisimman pitkälle normaaliuden periaatteen mukaisesti. Palve- Sosiaali- ja terveyspalvelujen kansallisten lainsäädäntömuutosten lisäksi väestönkasvu, maankäytön eri toimenpiteet ja asunto-ohjelman linjaukset vaikuttavat osaltaan muuttuviin hyvinvointipalvelujen palvelutarpeisiin ja järjestämistapoihin. Näihin muutoksiin hyvinvointipalvelut vastaa mm. aktivoimalla kuntalaisia huolehtimaan paremmin omasta ja muiden hyvinvoinnista, korostamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja palveluja, uudistamalla palvelu tapoja ja -malleja mm. palvelujen laadun parantamiseksi ja jatkamalla hyvinvointikeskuspalvelumallin toteuttamista palveluverkkopäätösten mukaisesti. Investoinnit toteutetaan tuottavuutta lisääviin hankkeisiin, jotka tehostavat tilojen käyttöä. Kaupungin eri asuntoalueilla tulisi olla monipuolinen ikärakenne ja erityyppisiä, -kokoisia ja -hintaisia omistus- sekä vuokra- asuntoja. Tällä osaltaan vähennetään merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja lievennetään mahdollisia ongelmia. Oulun kaupungin asuntopoliittisten ja hyvinvointipalveluiden strategisten linjausten mukaisesti erityisryhmien (ikäihmiset, kehitysvammaiset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeasiakkaat) asumispalveluita järjestetään yhä enenelut toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Maankäyttöratkaisuilla mahdollistetaan toimivat arjen palvelut lähellä asumista, sujuvat ja monipuoliset liikenneyhteydet palvelujen piiriin sekä edistetään joukkoliikenteen ja muiden liikkumista tukevien palvelujen käyttöä. Toimivalla joukkoliikenteellä tuetaan kotona asumista. Asuminen ja asuinpaikan valinta on perusoikeus kaikille kansalaisille. Itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus lisääntyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Maakunta/Sote uudistuksen myötä asiakkaiden valinnanvapaus laajenee merkittävästi. Tulevaisuudessa asiakas voi valita palvelun tuottajan ja osin palvelun järjestämistavan (asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti, maksuseteli). Kotihoito on lähipalvelua ja sen kysyntään vaikuttaa ikääntyvän väestön määrän kasvu. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 92 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan itsenäisesti tai riittävien palvelujen turvin. Ikäihmisten ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla. Palvelumalli 2020:ssa tavoit-
15 teena on, että vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneistä enintään 3 % asuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostettua palveluasumista varataan n. 5 %:lle. Tällöin ikäihmisten ympärivuorokautisen palvelun tarpeeseen vastataan laitoshoidon sijasta kotona asumista tukevilla palveluilla ja tehostetulla palveluasumisella. Ikäihmisten sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito on pääosin keskitetty kanta Ouluun. Tavoitteena on, että tavallisissa palveluasunnoissa asuvat ikäihmiset voivat asua niissä elämänsä loppuun asti. Maakunta/Sote -uudistus siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut Pohjois-Pohjanmaan maakunnan järjestettäväksi. Kunnat eivät enää järjestä tai tuota sosiaali- ja terveyspalveluja eivätkä osallistu niiden rahoitukseen. Palvelut tuottavat maakuntien liikelaitokset ja sote-keskukset. Asiakkaiden valinnanvapaus toteutuu laajasti eri palveluissa. Asiakassetelien käyttö laajenee ja käyttöön tulee myös henkilökohtainen budjetti palvelujen hankintaan. Kaupunkien tehtäviin jää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntalain mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä annetun lakiluonnoksen mukaisesti Oulun kaupunki seuraa asukkaidensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Raportointi suoritetaan vuosittain ja laajempi arviointi hyvinvointikertomuksessa kerran valtuustokaudessa. Maankäyttöratkaisuilla vaikutetaan voimakkaasti hyvinvoinnin ja terveyden kannalta merkittäviin arjen valintoihin sekä sote-palvelujen saavutettavuuteen. Kaupunkirakenteen tiivistämisellä edistetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvua kaupunkistrategian mukaisesti huolehtien samalla virkistysalueiden riittävyydestä ja saavutettavuudesta. Osana tätä työtä Oulun kaupunki käy vuosittain neuvottelut maakunnan/järjestäjän kanssa maankäyttöratkaisuista, kuten tonttivarantosuunnitelmista eri sosiaali- ja terveyspalvelujen (mm. alueellinen eri tyyppinen palveluasuminen, sote-keskusyhtiöt, sairaalat, maakunnan liikelaitos, ym.) sijoittumisesta huomioiden mm. palvelujen läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet. Eri puolille kaupunkia varataan tulevaa tarvetta varten sosiaali- ja terveyspalveluille tontteja, joiden käyttömahdollisuus voi vaihdella tarpeen mukaan huomioiden mm. yllä mainitut ikäihmisten ja muiden erityisryhmien palveluja koskevat linjaukset. Kontinkankaan hyvinvointikeskus
16 3. Toteuttamisohjelma 2018 2022 3.1 Asuntorakentamisen painopiste täydennysrakentamisessa Asuntotuotannon merkittävimmät muutokset ja seuraukset Täydennysrakentamisen osuus kasvaa edelleen. Etenkin keskusta ja sen lähialueet ovat suosittuja. Kerrostaloasuntojen tuotannon määrä ja osuus kasvavat edelleen. Kaupungin luovuttamille tonteille rakennettavien asuntojen osuus laskee. Asuntotuotannon kokonaismäärä nousee vähitellen 1800 asunnosta 2100 asuntoon. Omakotiasuntoja arvioidaan valmistuvan vuosittain n. 300. Kaupungin luovuttamien omakotitonttien määrä pysyy edellisen toteuttamisohjelman alkujakson maltillisella tasolla, 120 asuntoa vuosittain. Rivitaloasuntoja arvioidaan valmistuvan n. 300 vuosittain. Haukiputaan Urheilukentän visio
17 3.2 Elinvoimaa työpaikka- ja matkailurakentamisella Työpaikkarakentaminen Matkailurakentaminen Asuntotuotanto 2018 2019 2020 2021 2022 Kerrostaloasunnot 1200 1200 1250 1350 1450 Rivitaloasunnot 300 300 350 350 350 Omakotitaloasunnot 300 300 300 300 300 Yhteensä 1800 1800 1900 2000 2100 Taulukko 3. Valmistuvien asuntojen tuotantotavoite Asuntotuotanto 2018 2019 2020 2021 2022 Kerrostaloasunnot 630 630 630 630 630 Rivitaloasunnot 250 250 250 250 250 Omakotitaloasunnot 120 120 120 120 120 Yhteensä 1000 1000 1000 1000 1000 Taulukko 4. Kaupungin tontinluovutuksen mahdollistama asuntotuotanto Asuntotuotanto 2018 2019 2020 2021 2022 Kerrostaloasunnot 84 % 78 % 80 % 90 % 83 % Rivitaloasunnot 8 % 13 % 21 % 13 % 26 % Omakotitaloasunnot alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % Yhteensä 59 % 54 % 57 % 64 % 61 % Taulukko 5. Täydennysrakentamisen osuus asuntotuotantotavoitteesta Kaupunki on saattanut vireille seuraavat kaavamuutokset, joilla pyritään varmistamaan työpaikkatonttien riittävyys lähivuosina: Oulunportti Ruskon Hiltusenpuisto Ruskonniitty Ruskonselän laajennus Työpaikkatonttien osalta kaupungin tavoite on pitää yllä riittävää kaavatonttitarjontaa, jotta voidaan riittävän nopeasti tarjota yrityksille sijoittumisvaihtoehtoja. Lisäksi tavoitteena on mm. lisätä tonttien saatavuutta Ruskon lisäksi myös näkyviltä paikoilta. Kaupunginvaltuuston 3.4.2017 hyväksymässä Oulun keskustavisiossa on esitetty laadittavaksi kongressi- ja kokouskeskuksen hankeselvitys vuosina 2017 18. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa, millainen tilaratkaisu vastaisi parhaiten Oulun tarpeisiin, tukisi kaupungin asemaa kokouskaupunkina ja lisäisi Oulun elinvoimaa. Suunnitelmakauden 2018 2022 matkailurakentamisen edellytyksiä kehitetään seuraavin toimenpitein: Nallikari-Hietasaareen tehdyllä asemakaavamuutoksella ja tarvittavilla infrainvestoinneilla mahdollistetaan keskeisimmän loma- ja matkailualueen kehittyminen ja uudet investoinnit alueella Kaupunkikeskustaa kehitetään keskustavision pohjalta monipuolisten palvelujen alueena; tapahtumapaikkojen verkostona, kaupan keskuksena sekä kävelijän ja pyöräilijän kaupunkina Torialueen jatkosuunnittelu käynnistetään käydyn arkkitehtuurikilpailun pohjalta Oulujoen suistoon laaditaan suistokaupunkivisio Yleis- ja asemakaavoilla pyritään vastaamaan muilla alueilla olevien yksityisten loma- ja matkailuinvestointien kysyntään.
18
19
20
21
22 4. Vaikutukset 4.1 Vaikutukset väestösuunnitteeseen Väestösuunnite perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen, Oulun toteutuneeseen väestökehitykseen ja tämän maankäytön toteuttamisohjelman mukaiseen asuntotuotantoon. Raportin liitteenä 5 on suuralueittainen väestösuunnite, joka perustuu Maankäytön toteuttamisohjelman 2018 2022 mukaiseen asuntotuotantoohjelmaan sekä kunkin suuralueen väestörakenteeseen. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat sisäisen ja ulkoisen muuttoliikkeen vaihtelut sekä asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset muutokset. Myös asuntotuotanto-ohjelmaan tehdään muutoksia päivitysten yhteydessä, jotka vaikuttavat alueiden väestökehitykseen. Viime vuosien muutokset syntyvyydessä tuovat myös epävarmuutta pidemmän aikavälin suunnitteeseen lapsi-ikäluokkien osalta. Varhaiskasvatusikäisten (0-6 v.) lasten määrän on kääntynyt laskuun. Alaluokkaikäisten lasten (7-12 v.) määrä kasvaa vielä seuraavan viiden vuoden aikana mutta taittuu sitten. Yläluokka- (13-15 v.) ja lukioikäisten (16-18 v.) lasten ja nuorten määrät kasvavat vastaavasti pidempään ja taittuvat myöhemmin. Ikääntyneiden määrä ja osuus Oulun kokonaisväestöstä kasvaa jatkossa merkittävästi. Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 60 prosentilla eli noin 7 500 henkilöllä. Ikääntyneiden määrän ja osuuden kasvu nostaa jatkossa edelleen Oulun väestöllistä huoltosuhdetta (alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden). 225 000 200 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 2017 2022 2027 Rotuaarinaukio Kuva 11. Väestö ikäluokittain 1.1.2017 sekä väestösuunnitteen mukainen ennuste 1.1.2022 ja 1.1.2027 65-25-64 19-24 16-18 13-15 7-12 0-6 25 000 20 000 15 000 75-10 000 85-5 000 0 2017 2022 2027 Kuva 12. Yli 75- ja yli 85-vuotiaiden ikäluokkien määrän kehityksen ennuste.
23 4.2 Vaikutukset palveluihin Päiväkoti- ja koulupalveluiden osalta lisätilatarpeisiin vastataan jo toteutumassa ja suunnitteilla olevien rakennushankkeiden avulla. Niiden lisäksi lisätiloja tarvitaan tulevina vuosina jo aiemmin arvioidun mukaisesti Hiukkavaaran suuralueelle. Kaijonharjun suuralueen oppilasmäärien kehitystä ja koulutilojen riittävyyttä tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Pateniemen ja Maikkulan suuralueilla on jatkossa oppilasmäärien vähenemisen johdosta mahdollisuuksia ottaa vastaan oppilaita myös muilta suuralueilta. Pateniemen suuralueella on valmiuksia vastata alkavaan täydennysrakentamiseen. Maikkulan suuralueellakin on täydennysrakentamismahdollisuuksia, mutta niiden vaikutukset eivät näy vielä seuraavan 10 vuoden aikana lapsimäärissä. Oulun asemakeskuksen arkkitehtuurikilpailu, Tervatynnyrit -ehdotuksen havainnekuva Hiukkavaaran alue kasvattaa merkittävästi sosiaali-terveyspalvelujen tarvetta. Ensi vaiheessa palvelujen lisätarve kohdistunee perheiden palveluihin (mm. neuvolapalvelut). Siirtymävaiheen aikana palvelutarve kohdistuu useiksi vuosiksi Myllyojan ja osin Kontinkankaan hyvinvointikeskusten palveluihin. Alueen kasvun määrää on ohjattava hallitusti, mikäli sosiaali- ja terveyspalveluja ei voida toteuttaa osana alueen kasvua. Siirtymävaiheessa, kouluterveydenhuollon lisäksi, neuvolapalveluita sijoitetaan Hiukkavaaran monitoimikeskukseen. Tuiran ja Haukiputaan hyvinvointikeskuksien (Pohjoinen hyvinvointialue) perus- ja erityispalvelujen palvelutarpeet kasvavat väestönkasvun ja alueen muiden erityispiirteiden vuoksi. Tällä alueella erityistä huomiota on kiinnitettävä, palvelujen toteuttamismallien ja tapojen lisäksi, sosiaalista eriarvoisuutta vähentäviin yleisiin tekijöihin (eri asumismuotojen suhde, alueen liikunta- kulttuuri ja muut harrastusmahdollisuudet) ja alueen hallittuun väestönkasvuun. Kontinkankaan hyvinvointikeskus on käynnistynyt vuoden 2016 alussa. Hyvinvointikeskuksen lisätilojen perusparannukset etenevät alueen muihin rakennuksiin lähivuosien aikana (perhekeskus / B-talo vuonna 2017 ja Lamellitalo). Keskuksessa ja sen lähitiloissa toteutetaan keskisen hyvinvointialueen perus- ja osaltaan koko kaupungin erityistason palveluja. Kaikkia hyvinvointikeskuksen palvelumalliin kuuluvia palveluja ei käynnistysvaiheessa voida toteuttaa, koska tilaratkaisut selviävät vasta lähivuosien aikana. Tämän vuoksi keskustan uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee huomioida vaikutukset palvelujen tarpeen kasvuun.
24 Tärkeimmät kaavoituskohteet Asuntotuotannon täydennysrakentamisalueet: Oulun keskusta, Kaijonharju, Karjasilta, Kaukovainio, Välivainio, Puolivälinkangas, Toppila, Vanha Hiukkavaara, Tahkokangas, Haukiputaan keskusta, Jäälin keskusta, Oulunsalon keskusta Palvelujen alueet ja työpaikka-alueet: Keskusta, Raksila, Kontinkangas, Oulun portti, Vanha Hiukkavaara, Rusko ja Takalaanila, Kiimingin yrityspuisto Uudet asuinalueet: Hiukkavaara, Hieta-aho, Oulunsalonranta
25 4.3 Vaikutukset asemakaavoitukseen Asemakaavoituksella toteutetaan Uuden Oulun yleiskaavan sekä vuonna 2017 hyväksyttyjen arkkitehtuuriohjelman ja keskustavision tavoitteita. Täydennysrakentamisen osuus kasvaa edelleen. Kaavoitusohjelmassa entistä suurempi osuus kaavahankkeista sijoittuu täydentämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Oulua kehitetään keskusten kaupunkina. Asuntoja lisätään keskuksissa ympäristöään kunnioittavalla täydennysrakentamisella tukemaan elinvoimaa, elinkeinoja ja palveluja. Entisiä kuntakeskuksia ja asuinalueita kehitetään laatimalla täydentäviä ja uudistavia asemakaavoja visioiden, kehittämissuunnitelmien ja kaavarunkojen pohjalta. Uusia asuinalueita ja työpaikka-alueita asemakaavoitetaan yleiskaavassa osoitetuille kaupungin laajenemisalueille. Uuden Oulun yleiskaavassa esitetyn Kemintieltä yliopistolle johtavan kehittämisvyöhykkeen suunnittelu on aloitettu Kemintien kaavarunkotyöllä, vaiheittain toteutettavin asemakaavamuutoksin ja tontinluovutuskilpailuin. Yliopiston/ Kaijonharjun alueen kehitystyö on käynnistynyt kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailulla. Alueen painoarvo ja mm. asuntojen tarve kasvavat ammattikorkeakoulun muuttaessa yliopiston yhteyteen. Keskustojen täydennysrakentamisen tavoitteita ja haasteita Täydennysrakentamisen taloudellisten kannustimien kehittäminen Pysäköintiratkaisujen optimointi Asuntojen hinnan kohtuullisuus, tarjontaa myös lapsiperheille Toimintatapojen ja vuorovaikutuksen kehittäminen Ympäristön arvojen säilyttäminen Keskustavisiossa torialue, ydinkeskusta ja Asemakeskus välialueineen on esitetty muodostavan keskustan kehittämisen pääakselin sekä Heinäpää ja Vaara uudistamisen painopistealueet. Asemakeskuksen arkkitehtuurikilpailun pohjalta on alkamassa asemakaavoitustyö. Heinäpäässä laaditaan täydennysrakentamisen toteutusselvitys, jonka pohjalta on tarkoitus laatia asemakaavoja vaiheittain. Myllytullin täydennysrakennusvisio on jo valmistunut ja alueelle laaditaan asemakaavoja. Myllytullin täydennysrakentamisvisio
26 4.4 Vaikutukset kunnallistekniikkaan Kunnallistekniikan rakentamisen tavoitteena on hyvän, viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön mahdollistava tarkoituksenmukainen laatutaso. Uuden asuntoalueen talonrakentaminen voi alkaa vasta kun kunnallistekniikan verkostot ja kadut on rakennettu. Uusilla alueilla investoinnit siis tapahtuvat ennen asuntorakentamista sekä katujen päällystyksen ja ympäristörakentamisen osalta kohtuullisessa ajassa sen jälkeen kun pääosa asunnoista on valmistunut. Maankäytön toteuttamisohjelman mukainen asuntotuotannon painottuminen kerrostalo- ja täydennysrakentamiseen on investointien kohdentamisen kannalta edullisempaa kuin laajojen pientalovaltaisten alueiden rakentaminen. Se tukee myös joukkoliikenteen käyttöä. Maankäytön toteuttamisohjelma edellyttää kunnallistekniikan rakentamista uusilla Hiukkavaaran keskuksen, Niittyholman ja Hieta-ahon alueilla. Korvenkylä ja Vesalanmäki ovat asuttuja alueita, joille asemakaavan seurauksena syntyy velvoite rakentaa kunnallistekniikkaa. Täydennysrakentaminen edellyttää uuden kunnallistekniikan rakentamista mm. Kaukovainon, Haukiputaan ja Jäälin keskuksessa. Ranta-Toppilan alueeseen liittyy merkittävää rantojen ja laitureiden rakentamista. Suunnittelukaudella ei ole suuria asuntotuotannon edellyttämiä kynnysinvestointeja. Suurimmat väyläinvestoinnit ovat valtion kanssa yhteistyössä toteutettavat pääliikenneväylien parantamishankkeet. Lasaretinväylän asuinkerrostaloja
27 4.5 Taloudelliset vaikutukset Maankäytön toteuttamisohjelmalla pyritään sovittamaan yhteen kaupungin palvelukapasiteettia ja asumista sekä lisäämään tätä kautta taloudellista tehokkuutta palveluverkkoon ja asuntotuotannon ohjaukseen. Täydennysrakentamisella tuotettu kerrostalorakentaminen valmiiden verkostojen piiriin on kustannustehokkain asuntotuotannon tapa. Kunnallistekniikan kustannukset ovat pienet ja näitä pystytään kattamaan kunnallistekniikan korvauksilla. Täydennysrakentaminen keskustassa ja keskustan läheisyydessä tukee kaupallisten palveluiden säilymistä alueella. Alueiden julkisia palveluja on viime vuosina sopeutettu heikentyneen talouden johdosta eikä ylimääräisiä kapasiteettiväljyyksiä ole, joten voimakas täydennysrakentaminen voi aiheuttaa uusia julkisten palvelujen investointitarpeita. Uuden omakotitaloalueen rakentaminen on yhdyskuntarakenteen kannalta kallein vaihtoehto, koska infrakustannusta kohti toteutettu rakentamisen määrä on hyvin pieni. Uusille omakotialueille järjestettävät koulu-, päiväkoti- ja terveyspalvelut tekevät yhtälöstä negatiivisen. Uusien alueiden laajentumispainetta voidaan pienentää täydennyskaavoituksella ja rakentamiskehotuksilla huomioiden palveluverkon kapasiteetti. Kaupungin talousarvion kautta rahoitetaan liikenneväylien ja puistojen rakentaminen ja viimeistely. Kunnallistekniikan verkostot (vesihuolto-, sähkö-, kaukolämpö- ja tietoliikenneverkot) rahoitetaan liittymis- ja käyttömaksuilla. Yleisten alueiden rakentamista rahoitetaan maankäytön sopimuskorvauksilla erikseen päätettävissä kohteissa kuten Limingantullissa ja Toppilansalmen alueella. Rakentamisesta lisää elinvoimaa Kaupungin mahdollistavalla rakentamisella on kauaskantoiset vaikutukset kaupungin elinkeinoelämään ja talouteen. Rakentamisvaiheessa työllistetään eri alojen ammattilaisia, mikä lisää kaupungin verotuloja. Valmiit kohteet tuovat tulovirtaa kiinteistöveroina, tonttien myynti- ja vuokratuloina. Valmiit kohteet lisäävät myös palveluiden tarvetta, mikä lisää uusia työpaikkoja. Riittävä ja monipuolinen työpaikkatonttien tarjonta luo uusille ja vanhoille yrityksille kehittymismahdollisuuksia ja tuo kaupunkiin yrityksiä muualta kotimaasta ja maailmalta. Työpaikkarakentaminen saa aikaan positiivisen kasvun kierteen: Lisääntyvät työpaikat tarvitsevat uusia työntekijöitä ja uudet asukkaat tarvitsevat lisää asuntoja ja palveluja. Kaupungin kasvulla turvataan asuntojen arvon säilyminen, investorien halukkuus uusien asuntojen tuottamiseen ja yritysten kiinnostus Oulua kohtaan.
28
29 5. Riskiarviointi Maankäytön toteuttamisohjelmassa esitettyyn maankäytön toteuttamiseen vaikuttavat useat tekijät. Tekijät voivat liittyä valtakunnalliseen yhteiskuntakehitykseen tai kaupungin omaan toimintaan. Yleisessä talous- ja työllisyystilanteessa tapahtuvat muutokset. Kaupungin taloudellisen tilanteen nopeat muutokset Ennakoimattomat muutokset väestökehityksessä: Väestön arvioitua vähäisempi kasvu tai väestö kasvaa ennakoitua nopeammin. Asuntomarkkinoiden ennakoimattomat muutokset. Toteuttamisohjelman täytäntöönpanoa hidastavat oikeustoimet ja resurssivaje Sote/maakuntauudistuksen ennakoimattomat vaikutukset kuntien rooliin ja tehtäviin. Pilaantuneet maa-alueet
30 Liitteet
LIITE 1. Oulun suuraluejako 31
32 LIITE 2. Omakotitalojen (AO) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi (kaupungin tontinluovutus) Kaupunginosa nro Nro Nimi rakentaminen teetti v. 18-22 yht. 2018 2019 2020 2021 2022 6 28 Metsokangas U 27 15 10 5 6 KAAKKURI YHT. 27 15 0 10 5 0 0 10 57 Ranta-Toppila T 12 12 6 6 10 KOSKELA YHT. 12 12 0 0 0 6 6 12 79 Ritaharjun keskus U 16 15 5 10 12 79 Pohjois-Ritaharju I-II- III Varpukanga U 127 90 10 20 20 20 20 12 KAIJONHARJU YHT. 143 105 15 30 20 20 20 15 86 Korvensuora; Kiulukangas U 1 10 10 15 87 Korvenkylä U 190 43 15 14 14 15 KORVENSUORA YHT. 191 53 10 0 15 14 14 16 41 Vesala U 36 6 3 3 16 40 Murtomaa U 9 5 5 16 YLIKIIMINKI YHT. 45 11 0 3 0 3 5 17 47 Kivikkokangas U 22 30 20 10 17 71 Soittajankangas U 1 25 25 17 71 Vaskikangas U 75 100 25 40 35 17 71 Hiukkavaaran keskus U 85 85 5 40 40 17 71 Sarvikangas U 85 5 5 17 HIUKKAVAARA YHT. 268 245 70 50 40 40 45 20 123 Vahtola U 19 5 5 20 120 Holma-Haapajärvi I U 5 5 5 20 120 Nittyholma U 114 20 5 10 5 20 120 Haapakangas 3 U 5 5 5 20 HAUKIPUDAS YHT. 143 35 5 5 10 10 5 21 121 Letonranta 115 U 83 45 10 5 10 10 10 21 121 Kello U 15 5 5 21 KELLO YHT. 98 50 10 10 10 10 10 30 130 Hakomäki laajennus U 35 10 5 5 30 KIIMINKI YHT. 35 10 0 0 5 0 5 40 140 Niemenranta III U 17 15 10 5 40 140 Niemenranta IV U 26 25 5 10 10 40 140 Oulunsalonrannan itäosa U 33 20 5 5 10 40 OULUNSALO YHT. 76 60 10 10 15 15 10 50 150 Yli-Iin kaava-alueet U 31 4 2 2 50 YLI-II YHT. 31 4 0 2 0 2 0 AO YHTEENSÄ 1069 600 120 120 120 120 120 Kapasi- Suuralue Täydennys-
33 LIITE 3. Rivitalojen (AR,AP) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Suuralue Kaupunginosa nro Nro Nimi Täydennysrakentaminen Kapasiteetti v. 18-22 yht. 2018 2019 2020 2021 2022 2 15 Höyhtyä, Hanhitie T 15 15 15 2 HÖYHTYÄ YHT. 15 15 0 0 0 0 15 6 28 Metsokangas U 45 45 45 6 KAAKKURI YHT. 45 45 45 0 0 0 0 10 74 Taskila, Suolamännyntie 10 T 10 10 10 10 KOSKELA YHT. 10 10 0 0 0 10 0 11 76 Pateniemenranta T 470 180 40 60 40 40 11 PATENIEMI YHT. 470 180 0 40 60 40 40 12 79 Pohjois-Ritaharju I & II U 15 15 15 12 79 Pohjois-Ritaharju III Varpukangas U 10 10 10 12 KAIJONHARJU YHT. 25 25 10 15 0 0 0 15 86 Kiulukangas U 28 28 28 15 87 Korvenkylä U 170 100 30 40 30 15 KORVENSUORA YHT. 198 128 28 0 30 40 30 16 41 Vesala U 10 10 10 16 40 Ylikiiminki U 40 20 10 10 16 YLIKIIMINKI YHT. 50 30 0 10 10 10 0 17 47 Kivikkokangas U 409 300 60 60 60 60 60 17 71 Soittajankangas U 203 200 60 40 40 30 30 17 71 Vaskikangas 1 U 116 110 40 70 17 71 Vaskikangas 2 U 74 75 40 35 17 71 Hiukkavaaran keskus U 370 115 20 35 60 17 HIUKKAVAARA YHT. 1172 800 160 170 160 160 150 20 123 Martinniemi T 25 25 25 20 120 Holma-Haapajärvi I U 82 20 20 20 120 Niittyholma U 130 45 15 15 15 20 120 Haukiputaan keskusta T 100 60 10 15 35 20 HAUKIPUDAS YHT. 337 150 30 0 30 50 40 21 121 Kello T 54 25 15 10 21 121 Letonranta U 100 15 15 21 KELLO YHT. 154 40 15 15 0 0 10 30 130 Hakomäki, laajennus U 9 9 9 30 130 Honkimaa U 30 30 5 10 5 10 30 KIIMINKI YHT. 39 39 0 14 10 5 10 31 131 Jääli U 47 36 12 12 12 JÄÄLI YHT. 36 0 12 12 0 12 40 140 Niemenranta IV U 40 40 10 10 10 10 40 140 Oulusalonrannan itäosa U 60 60 20 20 20 40 140 Oulunsalon kirkonkylän laajennusal. U 190 40 10 10 10 10 40 OULUNSALO YHT. 290 140 10 20 40 30 40 50 150 Yli-Iin kaava-alueet U 65 5 5 5 50 YLI-II YHT. 65 15 0 0 5 5 5 AKR-AP YHTEENSÄ 2870 1653 298 296 357 350 352
34 LIITE 4. Kerrostalojen (AK,AKR) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Suuralue Kaupunginosa nro Nro Nimi rakentaminen teetti yht. 2018 2019 2020 2021 2022 1 Keskustan ydinkorttelit yht. T 280 280 90 90 50 50 1 Keskustan reuna-alueet yht. T 2544 1646 126 475 250 440 355 1 KESKUSTA YHT. 2824 1926 216 475 340 490 405 2 13 Karjasilta, Lekatie T 450 200 40 40 40 40 40 2 13 Karjasillan koulun alue T 550 160 40 40 40 40 2 15 Höyhtyä, Hanhitie T 60 60 60 2 HÖYHTYÄ YHT. 1060 420 100 80 80 80 80 4 20 Kaukovainion keskus T 705 400 50 50 100 100 100 4 KAUKOVAINIO YHT. 705 400 50 50 100 100 100 5 9 Limingantulli, Teatria T 162 162 42 50 70 5 9 Liiketulli, Limingantie T 180 180 90 90 5 9 Rautionkatu T 100 100 50 50 5 9 Limingantie T 311 300 60 60 60 60 60 5 NUOTTASAARI YHT. 753 742 102 110 130 200 200 6 27 Kaakkuri U 250 50 50 6 28 Metsokangas U 270 100 50 50 6 KAAKKURI YHT. 520 150 50 0 0 0 100 8 52 Lohipato T 90 90 90 8 52 Lipporanta T 378 210 70 70 70 8 52 Kaarretie T 280 50 50 8 52 Merijalinranta T 30 30 30 8 56 Toppilansaari U 470 150 50 50 50 8 TUIRA YHT. 1248 530 190 50 120 0 170 9 60 Välivainio T 670 100 50 50 9 PUOLIVÄLINKANGAS YHT. 670 100 0 0 0 50 50 10 57 Toppilansalmi, kaupunki T 1350 360 20 50 90 100 100 10 57 Toppilansalmi, yksityinen T 447 150 30 30 30 30 30 10 57 Punainen Mylly T 200 200 100 50 30 20 10 57 Ranta-Toppila U 310 190 40 50 50 50 10 KOSKELA YHT. 2307 900 150 170 200 200 180 11 75 Rajakylä, Hellinniitty T 32 32 32 11 75 Kissankellontie T 60 60 60 11 76 Pateniemenranta T 770 100 50 50 11 PATENIEMI YHT. 862 192 0 60 32 50 50 12 78 Linnanmaa, Kauppalinnankatu T 59 59 59 12 78 Linnanmaa, Sato T 180 130 50 80 12 79 Ritaharju keskus U 228 207 67 70 70 12 KAIJONHARJU YHT. 467 396 176 70 150 0 0 13 66 Rouskutie T 90 90 30 30 30 13 69 Myllyojan keskus T 72 72 24 24 24 13 MYLLYOJA YHT. 162 162 54 30 24 54 0 15 86 Kiulukangas U 166 160 60 60 40 15 KORVENSUORA YHT. 166 160 60 60 40 0 0 17 71 Hiukkavaaran keskus U 1648 150 50 50 50 17 71 Soittajankangas, Vaskikangas U 70 70 35 35 17 HIUKKAVAARA YHT. 1718 220 0 50 35 85 50 20 120 Holma-Haapajärvi I U 110 20 20 20 120 Haukiputaan keskusta 1 T 220 180 60 60 60 20 HAUKIPUDAS YHT. 330 200 80 0 0 60 60 AK YHTEENSÄ 13792 6498 1228 1205 1251 1369 1445 Täydennys- Kapasi- v. 18-22
35 LIITE 5. Oulun väestö 1.1.2017 ja väestösuunnitteet 2022 ja 2027 SUURALUE VUOSI 0 1-2 3-6 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 0-28 25-64 65-75- 85- YHT. 1 2017 114 207 360 681 396 201 422 4 034 8 301 10 488 4 389 2 278 691 20 611 Keskusta 2022 109 199 345 653 407 235 431 3 995 8 515 11 486 5 238 2 679 765 22 445 2027 100 181 315 595 370 217 493 4 355 8 780 11 778 6 095 3 366 897 23 902 2 2017 71 138 302 511 505 228 297 1 050 3 150 4 510 1 897 976 336 8 998 Höyhtyä 2022 62 121 265 449 490 265 292 876 3 016 4 727 2 288 1 121 394 9 387 2027 70 135 296 501 470 255 321 882 3 040 5 232 2 605 1 584 491 10 266 3 2017 51 150 285 486 440 199 288 922 2 981 4 231 1 441 630 131 8 007 Oulunsuu 2022 44 130 248 422 423 225 313 790 2 727 4 145 1 665 787 171 7 983 2027 43 127 241 410 352 214 316 720 2 523 4 092 1 811 944 228 7 916 4 2017 66 151 226 443 267 134 239 1 217 2 904 3 317 1 178 579 164 6 795 Kauko- 2022 58 131 196 386 286 133 245 1 077 2 772 3 511 1 325 617 170 6 962 vainio 2027 59 136 204 399 254 125 267 1 190 2 873 3 618 1 584 840 226 7 438 5 2017 11 13 14 38 40 15 39 442 791 752 203 90 12 1 529 Nuotta- 2022 19 23 24 66 54 21 54 571 1 085 1 111 375 165 22 2 252 saari 2027 25 29 32 86 60 28 73 822 1 366 1 133 421 226 25 2 622 6 2017 244 520 1 259 2 023 1 811 655 574 1 163 7 018 7 556 949 330 64 14 731 Kaakkuri 2022 214 456 1 104 1 775 1 737 859 641 842 6 637 7 570 1 184 482 72 14 607 2027 200 427 1 034 1 661 1 479 825 651 782 6 102 7 383 1 367 623 95 14 149 7 2017 98 230 429 757 743 353 366 599 3 191 4 821 1 122 353 51 8 761 Maikkula 2022 76 178 332 587 692 375 354 456 2 899 4 550 1 463 479 71 8 475 2027 66 155 289 510 571 364 358 443 2 660 4 153 1 624 608 91 8 022 8 2017 83 169 243 495 233 111 202 1 438 3 311 4 849 2 180 1 079 350 9 508 Tuira 2022 78 159 228 465 269 123 204 1 378 3 220 5 032 2 539 1 174 384 10 011 2027 72 146 211 429 255 120 229 1 475 3 215 5 128 2 797 1 456 457 10 433 9 2017 75 131 275 481 411 169 202 901 2 632 3 707 1 466 663 196 7 337 Puolivälin- 2022 63 110 232 406 433 201 212 760 2 542 3 580 1 696 807 252 7 286 kangas 2027 60 104 219 383 405 205 220 741 2 487 3 623 1 848 967 340 7 425 10 2017 125 208 419 752 512 234 327 1 898 4 786 6 439 1 730 621 121 11 892 Koskela 2022 109 181 365 656 550 258 389 1 576 4 631 6 966 2 106 804 139 12 500 2027 104 172 347 623 523 277 392 1 575 4 567 7 012 2 483 995 180 12 884 11 2017 125 257 582 964 873 476 477 745 3 991 6 424 2 047 846 198 12 006 Pate- 2022 118 243 550 911 797 465 407 763 3 758 6 367 2 467 1 000 271 12 178 niemi 2027 126 260 589 975 829 506 431 776 3 895 6 588 3 097 1 393 334 13 203 12 2017 310 700 1 387 2 397 1 862 690 506 2 291 9 435 10 230 1 063 263 63 19 039 Kaijon- 2022 298 672 1 332 2 302 1 950 890 692 1 988 9 595 10 839 1 387 342 95 20 048 harju 2027 303 685 1 357 2 345 1 850 900 869 2 212 9 838 10 924 1 645 466 129 20 745 13 2017 94 201 432 727 696 353 364 694 3 323 5 265 2 014 790 200 10 113 Mylly- 2022 88 187 403 678 659 357 323 675 3 100 5 221 2 325 979 257 10 239 oja 2027 77 164 352 593 616 349 338 634 2 894 5 060 2 599 1 269 320 10 189
36 SUURALUE VUOSI 0 1-2 3-6 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 0-28 25-64 65-75- 85- YHT. 14 2017 3 8 20 31 51 21 19 22 156 319 129 40 11 592 Sangin- 2022 2 6 16 25 50 20 20 20 150 260 150 50 15 545 suu 2027 2 5 13 20 50 20 20 20 145 240 160 60 15 530 15 2017 122 254 583 959 783 320 304 354 3 048 4 281 738 248 67 7 739 Korven- 2022 121 253 580 954 768 408 354 380 3 146 4 682 933 368 90 8 479 suora 2027 118 246 564 928 762 410 355 415 3 106 4 580 1 035 545 132 8 486 16 2017 50 91 280 421 399 162 101 99 1 296 1 643 617 233 68 3 442 Yli- 2022 44 80 246 369 404 195 135 64 1 271 1 593 728 250 83 3 488 kiiminki 2027 43 77 238 358 384 187 142 61 1 235 1 489 851 327 98 3 472 17 2017 81 183 280 544 246 84 101 195 1 385 1 563 158 39 10 2 891 Hiukka- 2022 178 403 617 1 198 589 210 313 367 2 826 3 241 386 123 31 6 305 vaara 2027 242 546 836 1 624 1 078 400 426 644 4 320 5 001 644 195 64 9 817 20 2017 171 376 952 1 499 1 457 662 592 600 5 190 6 337 1 976 798 195 13 123 Hauki- 2022 163 359 909 1 432 1 485 729 655 645 5 401 6 677 2 269 1 030 235 13 891 pudas 2027 170 373 944 1 487 1 424 720 712 643 5 436 6 787 2 508 1 274 290 14 281 21 2017 69 152 376 597 705 343 299 250 2 341 3 156 875 269 45 6 225 Kello 2022 57 125 309 491 711 362 365 262 2 356 3 154 1 143 363 62 6 488 2027 48 106 263 417 682 379 382 276 2 305 3 134 1 342 478 95 6 612 30 2017 132 275 662 1 069 1 076 512 410 402 3 724 3 940 1 084 404 94 8 493 Kiiminki 2022 111 232 559 903 1 008 564 488 428 3 677 4 074 1 348 498 104 8 812 2027 111 232 557 900 929 567 541 440 3 558 4 190 1 507 740 169 9 074 31 2017 61 136 285 482 538 270 225 234 1 911 2 683 678 181 35 5 110 Jääli 2022 42 95 198 335 527 274 245 245 1 780 2 657 864 234 36 5 147 2027 39 86 181 306 515 274 253 254 1 713 2 657 1 090 401 62 5 348 40 2017 139 363 710 1 212 1 190 537 493 542 4 307 4 836 1 219 441 91 10 029 Oulunsalo 2022 141 370 723 1 234 1 225 573 512 586 4 347 4 918 1 530 589 116 10 578 2027 133 348 682 1 163 1 205 577 542 620 4 326 5 101 1 752 873 175 10 961 50 2017 28 57 131 216 193 101 81 98 737 883 459 249 73 2 031 Yli-Ii 2022 15 41 84 140 139 79 53 61 690 669 395 226 76 1 535 2027 14 37 76 126 129 87 56 50 697 648 425 237 85 1 522 Laitokset 2017 7 29 68 104 114 70 147 170 736 794 125 57 25 1 524 yms. 2022 3 10 46 59 95 104 149 100 751 737 77 39 21 1 321 2027 3 13 86 102 106 63 155 119 607 596 81 87 35 1 222 OULU yhteensä VUOSI 0 1-2 3-6 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 0-28 25-64 65-75- 85- YHT. OULU 2017 2 330 4 999 10 560 17 889 15 541 6 900 7 075 20 360 80 645 103 024 29 737 12 457 3 291 200 526 YHT. 2022 2 217 4 764 9 913 16 894 15 749 7 925 7 843 18 905 80 893 107 767 35 879 15 206 3 934 210 962 2027 2 227 4 793 9 925 16 944 15 300 8 068 8 540 20 149 81 688 110 146 41 371 19 956 5 031 220 519
37
38 Oulun kaupunki Konsernihallinto A 223 ISSN 0357-8194 www.ouka.fi/kaupunkisuunnittelu