Henkilöstökertomus 2017
Sisällys Yhteenveto ja tuloskortin vuotta 2017 koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaupungin henkilöstörakenne ja -resursointi 2017 Henkilöstötalous vuonna 2017 Palkkaus ja palkitseminen sekä henkilöstöedut vuonna 2017 Työvoiman saatavuus vuonna 2017 Osaamisen ja johtamisen kehittäminen vuonna 2017 Työhyvinvointi vuonna 2017 2
Yhteenveto ja tuloskortin vuotta 2017 koskevien tavoitteiden toteutuminen
Yhteenveto tärkeimmistä henkilöstöä koskevista tiedoista vuodelta 2017 Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi. Erityisesti kasvoivat sivistystoimen tehtävät. Henkilötyön tuottavuus parani. Henkilöstökustannukset pienenivät. Tämä johtui kilpailukykysopimuksen mukaisesta lomarahaleikkauksesta sekä henkilöstösivukulujen työnantajaosuuden supistumisesta. Vuokratyövoimakustannukset vähenivät edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus kasvoi. Kaupungin työvoiman saatavuus pysyi hyvällä tasolla ja kelpoisten työntekijöiden saatavuus parani. Kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita otettiin yhtä paljon kuin edellisvuonna. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot kasvoivat, samoin tapaturmien määrä. Rahallisesti panostettiin edellisvuotta enemmän henkilöstön koulutukseen ja työhyvinvointiin. 4
Henkilöstöä koskevat vuoden 2017 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Tulostavoite toteutui. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2016 arvoon verrattuna Tulostavoite ei toteutunut (v. 2017 matriisiluku oli 67,5 ja vuonna 2016 luku oli 68,7). Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 12 päivää/henkilötyövuosi Tulostavoite ei toteutunut (v. 2017 poissaoloja keskimäärin 15,8 pv). 5
Kaupungin henkilöstörakenne ja -resursointi 2017
Henkilöstöä yhteensä 14 004 Henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana 134 työntekijällä v. 2016 verrattuna. Vakinaisten määrä kasvoi 226:lla. Määräaikaisten määrä laski 92 henkilöllä. Eniten henkilöstömäärä kasvoi sivistystoimessa, jossa erityisesti suomenkielisen opetuksen kasvanut asiakasmäärä edellytti lisäresursointia. Sosiaali- ja terveystoimen sekä erityisesti teknisen ja ympäristötoimen henkilöstömäärät laskivat Kaupungin oman henkilöstön henkilötyövuosien määrä oli v. 2017 yhteensä 11 035 (v. 2016: 10 941), henkilötyövuosien määrä kasvoi 0,9 %. 7 Kuva: Taru Turpeinen
Henkilörakenteen muutoksia Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus nousi (5,5 % 6,3 %). Erityisesti teknisessä ja ympäristötoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa vaihtuvuus oli vuoden 2017 kuluessa aiempaa suurempaa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on kasvanut (5,5 % 5,9 %). Eläkkeelle jäi vuoden kuluessa 260 henkilöä, mikä on noin 20 edellisvuotta vähemmän. Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus laski (90,8 % 87,3 %). 8 Kuva: Olli Häkämies
Henkilöstömäärä- ja rakennemittarit 2013-2017 (1) Kaupungin henkilöstömäärän kehitys v. 2013-2017 (lkm, tilanne 31.12.) Espoolaisia yhtä kaupungin työntekijää kohden v. 2013-2017 (lkm) 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 13970 14004 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 22,00 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 Henkilötyövuosien määrän kehitys v. 2013-2017 (lkm) 11104 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 11035 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä v. 2013-2017 (%) 5,1 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 9 5,9
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Palvelussuhteiden määrä kuukausittain 2014-2017 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 Työllistetyt Sijaiset, määräaik. Vakinaiset 5 000 2014 2015 2016 2017 10
Palvelussuhteiden määrä toimialoittain 2013-2017 Palvelussuhteet toimialoittain Ajankohta Sosiaali- ja Sivistys- Tekninen ja Konserni- Konserni- Yhteensä terveys- toimi ympäristö- hallinto palvelut toimi toimi 31.12.2013 3 494 7 449 613 98 2 316 13 970 31.12.2014 3 595 7 469 619 100 2 268 14 051 31.12.2015 3 623 7 442 637 99 2 300 14 101 31.12.2016 3 739 7 627 1 426 113 965 13 870 31.12.2017 3 725 7 796 1 369 353 761 14 004 - naisia 3 372 6 633 639 293 213 11 150 - miehiä 353 1 163 730 60 548 2 854 Muutos 16/17-14 169-57 240-204 134 11
Henkilöstömäärään vaikuttaneita merkittäviä muutoksia v. 2010 alkaen HENKILÖSTÖMÄÄRÄÄN VAIKUTTANEITA MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA VUODESTA 2010 ALKAEN Milloin Hlöä Kaupungin palveluksesta pois siirtyneitä toimintoja Mistä Mihin Tekninen ja ympäristötoimi, Espoon Veden henkilöstö HSY 1.1.2010 160 Sivistystoimi, määräaikaiset koulunkäyntiavustajat Seure Henkilöstöpalvelut Oy 1.9.2010 260 Sosiaali- ja terveystoimi, lääkekeskuksen henkilöstö HUS 1.1.2011 10 Sosiaali- ja terveystoimi, välinehuollon henkilöstö HUS 1.1.2012 12 Palveluliiketoimi, ei-kiireellinen potilassairaankuljetus HUS 1.5.2013 8 Sivistystoimi, työväenopiston (suom.kiel), aikuislukion henkilöstö Omnia 1.1.2015 80 Konsernipalvelut, Espoo Cateringin yhtiöittäminen Espoo Catering Oy 1.1.2016 488 Perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksamisen siirto KELA 1.1.2017 12 Kaupungin palvelukseen siirtymisiä Mistä Mihin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Sivistystoimi, kirjasto 1.1.2013 5 Kaupungin sisäisiä siirtymisiä Mitä Mihin Suomenkielisen varhaiskasvatuksen siirto Sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen 1.1.2010 2700 Logistiikka-, vahtimestari- ja turvallisuuspalvelujen siirto Sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon 1.1.2011 61 Palveluliiketoimen perustaminen Teknisestä ja ympäristötoimesta palveluliiketoimeen 1.1.2011 1900 Konsernipalvelujen siirto ja taloushallinnon henkilöstön Keskushallinnosta ja toimialoilta palveluliiketoimeen 1.1.2012 413 keskittäminen Aula- ja turvallisuushenkilöstön keskittäminen Sivistystoimesta palveluliiketoimeen 1.8.2012 43 Sisäinen potilaskuljetus Sosiaali- ja terveystoimesta palveluliiketoimeen 1.4.2013 9 Yhteispalvelupisteiden henkilöstö Sivistystoimesta palveluliiketoimeen 1.1.2014 32 Tietohallinnon henkilöstön keskittäminen Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta palveluliiketoimeen 1.1.2015 29 Palveluliiketoiminen lakkauttaminen toimialana ja siihen liittyvät toimintojen siirrot kaupungin sisällä Palveluliiketoimesta tekniseen ja ympäristötoimeen 1.1.2016 870 Tietotuotannon henkilöstön siirto Palveluliiketoimesta konserniesikuntaan 1.1.2016 8 Konsernihallinnon konsernipalvelujen talouspalvelujen, henkilöstöpalvelujen, asiakirjahallinnon ja käännöspalvelujen henkilöstö sekä eräitä henkilöitä muilta toimialoilta Konsernihallinnon konserniesikuntaan 1.6.2017 240 12
Henkilöstömäärä- ja rakennemittarit 2013-2017 (2) henkilöä 2200 Henkilöstön ikärakenne 31.12.2017 henkilöä 6000 Henkilöstön palvelusaika 31.12.2017 1700 1200 700 65 258 1031 344 1294 342 1432 386 1623 399 422 1493 1560 390 1372 222 930 26 5000 4000 3000 2000 1041 4469 527 394 Naiset Miehet 308 200-300 77 338 <25 v. 25-29 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. 60-64 v. >65 v. Naiset Miehet 1000 0 2073 145 1445 1189 552 201 675 238 747 alle 5v. 5-9 v. 10-14 v. 15-19 v. 20-24 v. 25-29 v. yli 30 v. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus v. 2013-2017 (%) Koko- ja osa-aikaiset sekä sivutoimiset palvelussuhteet 31.12.2017 7,00 78 6,00 1 371 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Koko lähtövaihtuvuus Eläkkeelle siirtyneiden osuus 12 633 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset 0,00 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 19.4.2018 13
Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Henkilöstön koulutustasorakenne 31.12.2017 henkilöä 6000 5500 5000 4500 983 Naiset 782 Miehet 4000 3500 408 3000 3548 2500 2000 1500 1000 500 0 42 86 198 351 203 868 2599 3193 20 76 218 429 14
Keskeisiä henkilöstötunnuslukuja 2014-2017 2014 2015 2016 2017 Vakinaisia (%) 80,8 81,9 80,3 81,2 Naisten osuus (%) 79,8 79,5 79,5 79,6 Keski-ikä (vuotta) 44,6 44,6 44,5 44,5 naiset 44,5 44,5 44,4 44,4 miehet 45,1 44,7 45,0 44,9 vakinainen henkilöstö 46,1 46,1 46,2 46,0 Maahanmuuttajataustaisia 5,6 5,5 5,5 5,9 Keskimäärin Espoon kaupungilla (vuotta) 10,6 10,6 10,4 10,3 naiset 10,4 10,4 10,2 10,1 miehet 11,4 11,2 11,3 11,1 Ylempi korkeakoulutaso (%) 26,1 26,7 28,6 29,1 naiset 26,1 26,7 28,8 29,3 miehet 26,4 26,6 27,9 28,1 Koulutustasomittain 5,1 5,2 5,4 5,5 Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus (%) 6,4 5,2 5,5 6,3 Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä 63,3 63,7 63,6 63,5 Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus (%) 90,9 92,4 90,8 87,3 Terveysperusteiset poissaolot (%) 4,12 3,98 4,15 4,34 Kaikki työ- ja työmatkatapaturmat yhteensä 1123 1139 1331 1390 josta työtapaturmia 854 845 948 979 15
Henkilöstöstä eläkkeelle jääneet 2017 Eläkemuoto 2013 2014 2015 2016 2017 2017 2017 naiset miehet yhteensä Varhennettu vanhuuseläke 3 3 3 4 3 0 3 Yksilöllinen varhaiseläke 0 0 0 1 0 0 0 Vanhuuseläke 209 241 231 256 180 47 227 Työkyvyttömyyseläke 26 21 16 21 16 14 30 Yhteensä 238 265 250 282 199 61 260 Palkanlaskentajärjestelmään viedyt eläketapahtumat 16
Henkilöstön kymmenen yleisintä tehtävänimikettä 2017 Nimike Yhteensä LASTENHOITAJA 1 583 LUOKANOPETTAJA 982 LASTENTARHANOPETTAJA 965 LÄHIHOITAJA 710 PERUSKOULUN LEHTORI 668 PÄÄTOIMINEN TUNTIOPETTAJA 606 SAIRAANHOITAJA 544 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA 286 OHJAAJA 283 ERITYISLUOKANOPETTAJA 282 17
Henkilöstötalous vuonna 2017
Kilpailukykysopimus laski henkilöstökustannuksia Kaupungin maksamien palkkojen summa ei kasvanut vuonna 2017 (maksettujen palkkojen kasvu -0,02 %). Nollakasvu johtui KIKY-sopimuksen mukaisesta lomarahaleikkauksesta. Henkilöstökustannukset pienenivät vuonna 2017 yhteensä -2,2 %. Pieneneminen johtui paitsi lomarahaleikkauksesta myös henkilöstösivukulujen työnantajaosuuden supistumisesta. Vuokratyövoimakustannukset supistuivat -3,9 %. Yhteensä henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannukset pienenivät -2,3 %. Kuva: Virpi Pakkala 19
Henkilöstötalouden mittarit v. 2013-2017 Henkilöstökustannusten kehitys v. 2013-2017 (milj.e) 2500 Henkilöstökustannukset / asukas v. 2013-2017 (e) 640,00 2400 620,00 600,00 2300 2200 2100 580,00 2000 560,00 540,00 520,00 1900 1800 1700 1600 500,00 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 1500 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Vuokratyökustannusten kehitys v. 2013-2017 (milj.e) Koulutus- työterveyshuolto- ja työhyvinvointieurot v. 2013-2017 (e/hlö) 30,0 350 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 300 250 200 150 100 50 0 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Koulutus 19.4.2018 Työterveyshuolto Työhyvinvointi 20
Henkilöstökustannukset ja - määrä/asukas 2013-2017 Vuosi Palkat, euroa Henkilöstösivu- Henkilöstö- Asukas- Palkat/ Henkilöstö- Henkilöstö- Asukaskulut, yhteensä kustannukset luku asukas, kustannukset/ määrä määrä/ yhteensä, euroa euroa asukas, euroa työntekijä 2013 458 095 893 136 598 927 594 694 820 260 576 1 758 2 282 13 970 18,7 2014 472 586 113 139 092 054 611 678 167 265 543 1 780 2 303 14 051 18,9 2015 476 831 953 138 913 151 615 745 104 269 802 1 767 2 282 14 101 19,1 2016 489 726 974 143 391 027 633 118 001 274 583 1 784 2 306 13 870 19,8 2017 491 826 843 127 402 926 619 229 769 279 560 1 759 2 215 14 004 20,0 21
Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset 2014 2015 2016 2017 2014 2015 2016 2017 per/hlö per/hlö per/hlö per/hlö Palkat 472 586 113 476 831 954 489 726 974 491 826 843 34 841 35 028 35 308 35 120 Henkilöstösivukulut 110 095 630 112 590 324 117 651 330 107 347 036 8 117 8 271 8 482 7 665 Eläkemenoperusteinen 25 895 269 24 316 499 23 212 168 17 484 593 1 909 1 786 1 674 1 249 eläkemaksu * Varhaiseläkemeno- 3 101 155 2 006 328 2 527 529 2 571 297 229 147 182 184 perusteinen maksu * Sairauspoissaolot 18 830 975 18 372 512 19 693 703 20 552 218 1 322 1 289 1 420 1 468 (palkalliset & palkattomat) Koulutus 3 434 130 3 617 897 3 424 016 3 863 843 253 266 247 276 Työterveyshuolto 3 649 792 3 711 948 3 825 664 4 111 279 269 273 276 294 Työtapaturmat 1 263 344 1 337 307 2 032 123 1 970 529 93 98 147 141 (kokonaisvakuutusmaksu) Työhyvinvointi 1 585 434 1 489 204 1 514 170 1 608 940 117 109 109 115 YHTEENSÄ 640 441 842 644 273 973 663 607 677 651 336 578 47 150 47 267 47 845 46 511 * irrotettu erikseen henkilöstösivukuluista 22
Palkkaus ja palkitseminen sekä henkilöstöedut vuonna 2017
Kilpailukykysopimuksessa sovittiin uusista työajoista ja lomarahojen määräaikaisesta leikkauksesta Kesällä 2016 allekirjoitetussa valtakunnallisessa kilpailukykysopimuksessa sovittiin työajan pidennyksestä 24 tunnilla vuodessa sekä lomarahojen leikkaamisesta julkisella sektorilla 30 % vuosina 2017 2019. Kunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla toteutettiin edellä mainittua työmarkkinakeskusjärjestöjen allekirjoittamaa kilpailukykysopimusta. Kunta-alalla työajan muutos toteutettiin lisäämällä pääsääntöisesti viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. 24
Espoon yhteistoimintasopimus uudistettiin Työnantaja ja henkilöstöjärjestöjen edustajat neuvottelivat uuden, lakia täydentävän, yhteistoimintasopimuksen työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Espoon kaupungissa. Sopimus koskee myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain organisointia. 25
Henkilöstö sopimusaloittain 2017 Henkilöstö sopimusaloittain (%) Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 63,1 Opetusala 23,6 Teknisten sopimus 9,6 Tuntipalkkaiset 1,3 Lääkärisopimus 2,4 26
Kertapalkitseminen vakiintunut palkitsemisen muoto Espoo-tarinan toimeenpanoa tukeva kertapalkitseminen on vakiinnuttanut nopeasti asemansa Espoon kaikkien esimiesten käytössä olevana palkitsemismuotona. Kertapalkitsemista varten varattiin vuonna 2017 0,4 % vuoden palkkasummasta, yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. 27
Kertapalkkio 2015-2017 28
Henkilöstöedut vuonna 2017 Työmatkaetu 120 euroa/hlö. Liikunta- ja kulttuurietu 100 euroa/hlö. Uintietu 100 krt/vuosi/hlö. Tietokoneilla ja mobiililaitteilla toimiva taukoliikuntasovellus koko henkilöstölle. Kuntojumpat: 26 ryhmää ja 3195 liikuntakertaa. Henkilöstön perustamia harrastusryhmiä tuetaan Espoon kunnon kautta. 13 matalan kynnyksen henkilöstöliikuntapilottiryhmää. Yhteensä 815 liikuntakertaa syksyn aikana. Henkilöstön virkistysalue Furuholm Suvisaaristossa. Kesällä 2017 valmistuivat uudet rakennukset: neljä uutta mökkiä henkilöstön käyttöön sekä päärakennus. 29
Työvoiman saatavuus vuonna 2017
Espoo kiinnostaa työpaikkana Kaupungin työvoiman saatavuus pysyi hyvällä tasolla vuonna 2017. Vakituisia ja pitkiä määräaikaisia työtehtäviä oli auki 2 758 (8,5 % enemmän kuin vuonna 2016). Keskimäärin yhtä avointa työpaikkaa kohden saapui 14 hakemusta, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2016. Kelpoisten hakijoiden määrä tehtävää kohden kasvoin hieman ja muodollisen kelpoisuusehdon täyttäviä hakijoita oli 10 avointa tehtävää kohden. Kaiken kaikkiaan työ hakemuksia saapui kaupungille 56 777, joista kesätyöhakemuksia oli 18 102. 31 Kuva: Olli Häkämies
Työvoimavajetta mm. päivähoidossa Kaupungilla on haasteita rekrytoida työntekijöitä seuraaville aloille: Ruotsinkielinen päivähoito, opetus ja erityisopetus. Suomenkielinen erityisopetus. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajat lastentarhanopettajat. Sosiaali- ja terveystoimessa lääkärit ja sosiaalityöntekijät. 32 Kuva: Taru Turpeinen
Espoon on houkutteleva työnantaja Espoon Rekrytointipalvelujen työnhakijakyselyssä kysytään mielipidettä Espoosta työnantajana. Vuonna 2017 Espoon kaupunki sai arvosanaksi 3,8 (asteikolla 1-5). Arvosanassa ei juuri ole tapahtunut muutoksia vuosien saatossa. Suurin osa kaupungille hakeneista sai tiedon työpaikasta kaupungin verkkosivujen, TE-toimiston kautta, sekä Kuntarekryn kautta. Sosiaalisen median merkitys on myös kasvanut. 33 Kuva: Mauri Ratilainen / Compic Oy
Ennakoivaa rekrytointia Espoo tarjosi 780 kesätyöpaikkaa eli lähes saman verran kuin vuonna 2016. Lisäksi kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Kaupungin työyksiköissä oli vuoden aikana 2386 harjoittelijaa eli vastaava määrä kuin edellisvuonna. Kaupungin harjoittelijoista suurin osa tulee toisen asteen oppilaitoksista. Espoossa kehitetään työharjoittelua 10 askelta onnistuneeseen työharjoitteluun -harjoittelupolun avulla. Keskeisenä kehittämiskohteena oli mm. parantaa harjoittelun ohjauksen laatua. 34 Kuva: Maarit Ohraluoma
Kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden määrän kehitys 2013-2017 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Kesätyöntekijät Harjoittelijat 35
Osaamisen ja johtamisen kehittäminen vuonna 2017
Osaamisen kehittäminen Kaupungin osaamisen kehittämisen tarpeissa korostuivat sähköisten välineiden käyttäminen asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien johtaminen erilaiset kehittämismenetelmät, kuten Lean ja palvelumuotoilu johtaminen, vuorovaikutus sekä hyvät yhteistyötaidot. Osaamisen kehittämisen painopiste oli koulutusten järjestämisessä, kaupunkitasoisiin koulutuksiin osallistui yli 2600 henkilöä. Kuva: Heidi-Hanna Karhu 37
Johtamisen kehittäminen Espoolaista johtamista vahvistettiin monipuolisesti sekä valmennuksin että erilaisen kehittämistyön kautta organisaation eri tasoilla. Valmennusten kautta levitettiin keväällä päättyneen espoolaisen johtamisen kehittämisen tuloksia: johtamisen kulmakiviä sekä parhaita käytäntöjä. Kaikki uudet esimiehet kutsuttiin espoolaisen johtamisen perehdytysvalmennuksiin, johon liittyy johtamispalautteen kerääminen omilta työntekijöiltä sekä oman johtamisen kehittämisen suunnittelua tukeva coaching. Espoolaisen johtamisen kulmakivet 38
Johtamisen kehittäminen Ensimmäinen ylimmän johdon Executive Master of Business Administration (EMBA) -ohjelma käynnistettiin. EMBA-ohjelmalla pyritään vahvistamaan Espoon kestävää, strategista johtamista ja tavoitteiden toimeenpanokykyä. Ohjelman oppeja on tarkoitus soveltaa Espoon johtamiseen ja sen kehittämiseen. Esimiesareena keräsi 750 Espoon esimiestä keskustelemaan Espootarinasta ja johtamisesta. Kuva: Markku Ojala / Compic Oy
Osaamisen ja johtamisen kehittämisen tunnuslukuja vuonna 2017 Osaamisen ja johtamisen kehittämisen tunnuslukuja 2017 Osallistujia Tilaisuuksia KAUPUNKITASOISET ESIMIESKOULUTUKSET Esimiehen työkalut ja tehtävät 86 4 Espoolainen johtaminen omaksi - valmennus 41 3 Virkistysvalmennus 10 1 Räätälöity virkistysvalmennus (TYT) 52 4 JET 17 1 ELAT 14 1 Palvelussuhdekoulutukset 772 34 UUSIEN TYÖNTEKIJIÖIDEN KAUPUNKITASOINEN PEREHDYTYS Missä Mennään Espoo -perehdytyskoulutus 157 2 Kiertoajelu 80 2 Kesätyöntekijöiden perehdytys 185 2 Valtuuston istunnon seuranta 48 2 KAUPUNKITASOINEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSOHJELMA Asiantuntijaluennot 694 3 Teemakoulutukset 264 13 Tietotekniikka- ja järjestelmäkoulutukset 1256 87 OPPISOPIMUSKOULUTUKSET Oppisopimuskoulutuksessa olevat 335 335 MUUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Stipendikukkarohakemuksia 406 Stipendikukkaro - myönnetyt avustukset 393 Työyhteisövalmennukset yli 300 13 Esimieskonsultaatiot 60 37 Työhyvinvointiluennot 215 6 Coaching-palvelujen käyttäjämäärä 55 40
Työhyvinvointi vuonna 2017
Terveysperusteiset poissaolot Kuva: Heidi-Hanna Karhu Työntekijöistä joka neljäs ei vuoden aikana ollut lainkaan pois töistä sairauden vuoksi. Vuosille 2014 2017 henkilöstön terveysperusteisille poissaoloille asetettiin tavoitteeksi 20 prosentin väheneminen vuoden 2012 tilanteesta. Kauden alkupuolella poissaolot lähtivät laskuun, mutta vuonna 2016 terveysperusteisten poissaolojen määrä lähti nousemaan eikä tavoitetta saavutettu. Terveysperusteisia poissaoloja oli kaupungissa keskimäärin 15,8 päivää/henkilötyövuosi (15,1 v. 2016) Poissaolot lisääntyivät kaikilla toimialoilla. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo laski (67,5 v. 2017 vrt. 68,7 v. 2016) johtuen poissaolojen määrän kasvusta. 42
Työhyvinvointimittarit 2013-2017 Henkilöstön keskim. eläkkeelle jäämisikä v. 2013-2017 (v) Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus v. 2013-2017 (%) 66,00 100,00 64,00 62,00 63,6 63,5 90,00 80,00 87,8 87,3 60,00 70,00 58,00 60,00 56,00 50,00 54,00 40,00 52,00 30,00 50,00 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 20,00 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Terveysperusteiset poissaolot v. 2013-2017 (pv/htv) Työ- ja työmatkataturmailmoitukset v. 2013-2017 (lkm) 17,00 1200 16,00 1000 15,00 800 14,00 600 13,00 400 12,00 200 11,00 10,00 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 0 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Työtapaturmailmoitukset Työmatkatapaturmailmoitukset 19.4.2018 43
Terveysperusteiset poissaolot 2013-2017 Terveysperusteisten poissaolojen prosentit ja kuorma (mukana ei ole työllistettyjä) Koko kaupunki 2013 2014 2015 2016 2017 palkalliset sairauspoissaolot 3,38 3,51 3,37 3,61 3,74 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot 3,62 3,69 3,59 3,81 3,96 kuntoutustuki 0,40 0,29 0,25 0,20 0,22 työ- ja työmatkatapaturmat 0,15 0,14 0,14 0,14 0,16 yhteensä % 4,17 4,12 3,98 4,15 4,34 Kuorma (päiviä) 15,2 15,0 14,5 15,1 15,8 44
1-12/2013 1-12/2014 1-12/2015 1-12/2016 1-12/2017 1-12/2013 1-12/2014 1-12/2015 1-12/2016 1-12/2017 1-12/2013 1-12/2014 1-12/2015 1-12/2016 1-12/2017 1-12/2013 1-12/2014 1-12/2015 1-12/2016 1-12/2017 1-12/2013 1-12/2014 1-12/2015 1-12/2016 1-12/2017 1-12/2013 1-12/2014 1-12/2015 1-12/2016 1-12/2017 Vuorokautta Terveysperusteiset poissaolot 2013-2017 toimialoittain Kaupungin poissaolojen kehitys toimialoittain tammi-joulukuussa vuosina 2013-2017 (kuorma eli poissaolopäiviä/htv) 25,0 20,0 15,0 10,0 15,2 15,0 14,5 15,1 15,8 17,2 17,0 16,8 17,3 17,7 18,1 16,9 16,8 21,0 19,6 19,2 17,9 17,0 5,0 12,9 13,0 12,2 13,8 14,7 11,3 11,5 9,6 11,1 5,5 3,8 5,8 0,0 19.4.2018 45 Koko kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Konserniesikunta Konsernipalvelut
Työ- ja työmatkatapaturmat Vuoden 2017 kaikkien ilmoitettujen vahinkojen määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta, mutta korvattuja vahinkoja oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työssä sattuneiden tapaturmien vammat olivat aiempaa vakavampia sairauspäivien ja korvattujen tapaturmien keskivahingon perusteella. Vuonna 2017 Espoossa kehitettiin turvallisuuskulttuuria tuomalla esiin työturvallisuusriskien hallinnan sekä tapaturmien ehkäisyn ja käsittelyn merkitystä. Tapaturmataajuudessa tapahtui heikennystä edelliseen vuoteen verrattuna (taajuus 9,94 v. 2017; taajuus 9,57 v. 2016).
Työ- ja työmatkatapaturmat 2013-2017 Työ- ja työmatkatapaturmat 2017 Catering poistettu 2013 2014 2015 2015 2016 2017 Työssä korvatut Kaikki ilmoitetut kpl 820 854 882 845 948 979 Korvatut kpl 568 638 602 Korvauspäiviä kpl 3 556 3 398 3 216 3 100 2 958 3 858 Keskivahinko 836 716 928 Työmatka Kaikki ilmoitetut 276 268 306 292 349 370 Korvatut kpl 209 245 257 Korvauspäiviä kpl 1 668 1 176 1 903 1 642 2 025 2 099 Keskivahinko 1 180 1 421 1 260 Ammattitautiepäily 9 1 2 2 5 9 Korvauspäiviä 0 0 0 0 0 0 Muut kaikki ilmoitetut 29 32 Muut korvatut* 17 22 Korvauspäiviä 234 168 Kaikki tapaturmat Kaikki ilmoitetut kpl 1 105 1 123 1 190 1 139 1 331 1 390 Korvatut kpl 778 903 888 Korvauspäiviä kpl 5 224 4 574 5 119 4 742 5 217 6 125 Keskivahinko 928 923 1 025 Tapaturmataajuus, väh. 3 pv** 11,36 9,98 9,58 9,35 9,57 9,94 Tapaturmataajuus, väh. 4 pv * 9,76 8,28 8,48 8,30 8,17 8,54 KORVAUKSET YHT. 708 400 762 624 777 910 19.4.2018 730 626 834 740 911 232 47
Työhyvinvointimatriisi 2017 TYÖHYVINVOINTIMATRIISI / Espoon kaupunki Henkilöstön sairauspoissaolot, euroa/hlö Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Varhe-maksut, euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työn kuormittavuus Työyhteisön tavoitteellisuus Sosiaalinen pääoma Kohtelun oikeudenmukaisuus Espoon kaupunki Pisteytys 0 pistettä 2 500 200 1000 1-4 1 1 1 10 pistettä 800 10 50 5 4 5 5 5 Painoarvo 2,5 1,5 1 1 1 1 1 1 Tulos 2017 1 468 41 184 2,64 0,35 3,93 3,82 3,92 Tulos 2016 1 420 35 182 2,64 0,35 3,93 3,82 3,92 Tulos 2015 1 289 35 147 2,65 0,34 3,91 3,76 3,85 Pistearvo 2017 6,1 8,3 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Pistearvo 2016 6,4 8,7 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Pistearvo 2015 7,1 8,7 9,0 4,1 5,4 7,3 6,9 7,1 Matriisitulos 2017 6,1 8,3 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Matriisitulos 2016 6,4 8,7 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Matriisitulos 2015 7,1 8,7 9,0 4,1 5,4 7,3 6,9 7,1 Painotettu arvo 2017 15,2 12,5 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Painotettu arvo 2016 15,9 13,0 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Painotettu arvo 2015 17,8 13,0 9,0 4,1 5,4 7,3 6,9 7,1 2015 2016 2017 Matriisiluvun kehitys 70,7 68,7 67,5 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Matriisiluvun kehitys 2015 2016 2017 48
Työsuojelutoiminta Espoossa Vuosi 2017 oli työsuojelun toimikauden viimeinen vuosi ja työsuojeluvaalivuosi. Työsuojeluvaalit pidettiin loka-marraskuussa 2017. Työsuojeluvaltuutettujen toiminta painottui kuluneena kautena: Sisäilma-asioihin Lakisääteisiin työpaikkatarkastuksiin Työpaikkaselvityksiin osallistumisiin Työyhteisökäynteihin Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun selvittelyihin 49
Espoossa työhyvinvointia edistetään aktiivisesti Kuva: Virpi Pakkala Vuonna 2017 edistettiin varhaisen tuen mukaista toimintaa työpaikoilla. Varhaisen tuen toimintamallin edistämiseksi ja työkyky- ja työturvallisuusosaamisen vahvistamiseksi laadittiin työkyvyn- ja työturvallisuuden hallinta -valmennuskokonaisuudet osaksi Espoolaisen johtamisen kehittämistä. Espoon kaupunki tarjosi työntekijöilleen työkykyä edistäviä valmennuksia, jotka suunnattiin henkilöille, joilla on tuki- ja liikuntaelinoireita tai haasteita työssä jaksamisessa. Työterveyspalvelut jatkoi Liikahdusohjelmaa, joka on voimavarakeskeinen ja motivoiva terveyden edistämisen ohjelma. 50