IKÄTUKI Tukihenkilötoiminnan opas
Johdanto Tämän oppaan avulla on mahdollista toteuttaa ammatillisesti koordinoitua IKÄTUKI tukihenkilötoimintaa. Opas toimii ohjenuorana mallin käyttöönotossa ja varmistaa toiminnan laadukkuuden. IKÄTUKI -tukihenkilötoiminnan sisältämät prosessit, toimintatavat ja käytännöt kuvataan oppaassa mahdollisimman yksityiskohtaisesti. IKÄTUKI -tukihenkilötoiminnan avulla tuetaan vaikeissa elämänmuutostilanteissa olevia yli 60-vuotiaita ikääntyneitä. Toiminnan tavoitteena on tehdä ennaltaehkäisevää työtä eli tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa elämänmuutostilanteen kohdatessa. Toiminnan toteuttaminen vaatii työntekijäresursseja. IKÄTUKI -toiminta pitää sisällään sekä asiakastyön että vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin. Toiminta asettuu ammattilais- ja vapaaehtoistyön rajapinnalle. Työntekijällä ja tukihenkilöllä on toiminnassa oma roolinsa ja tehtävänsä. Vapaaehtoisten tukihenkilöiden ei ole tarkoitus korvata ammattilaisen työtä vaan täydentää sitä. Toiminta on kehitetty Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKI hankkeen aikana vuosina 2013 2016. Hankkeen rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Oppaan on koonnut Katja Briny ja Minna Pelkonen. Oppaan ja kansion on taittanut markkinointiviestinnän opinnäytetyönään Heidi Puolimatka.
Sisällysluettelo Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet... 4 Toiminnassa käytettävät menetelmät... 5 Peruskoulutus... 7 Tukihenkilötoiminnan prosessit.7 IKÄTUEN työntekijälle... 9 Toiminnan ammatillinen koordinointi työntekijän rooli, vastuut ja tehtävät... 10 Liitteet Liite 1. Vapaaehtoistyöntekijän haastattelurunko... 13 Liite 2. Alkuhaastattelu... 15 Liite 3. Tukipalvelusopimus... 17 Liite 4. Arviointilomake... 19 Liite 5. Palautekysely tukihenkilötoiminnasta... 20
Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet IKÄTUKI -toiminnassa tuetaan vaikeissa elämänmuutostilanteissa olevia 60+ -vuotiaita ikääntyneitä. Toiminnan avulla tuetaan ja edistetään ikääntyneen arjessa selviytymistä, toimintakykyä ja elämänlaatua muuttuneessa tilanteessa. Keskiössä on henkisen hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen. Tukihenkilötoiminnan avulla ennaltaehkäistään vaikeiden elämäntilanteiden pitkittymistä ja vältetään vakavampien ongelmien syntymistä sekä syrjäytymistä. Toiminnan tavoitteena on lisätä ja ylläpitää ikääntyneen henkilön sosiaalista verkostoa sekä rikastuttaa hänen sosiaalista elämäänsä. Ikääntyneiden arjen hallintaa tuetaan vahvistamalla heidän omia voimavarojaan. Samalla autetaan tukea tarvitsevia suuntautumaan oman elämänsä uudelleenrakentamiseen. IKÄTUKI -toiminta tarjoaa yksilöllistä tukea tukihenkilötoiminnan keinoin ja se on ammatillisesti ohjattua, vapaaehtoisuuteen perustuvaa tukitoimintaa. Tuki on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista. Pitkäkestoisen tuen aikaraja on n. vuosi. Toiminnan kohderyhmä IKÄTUKI -toiminnan kohderyhmänä ovat elämänkriisin kohdanneet ikääntyneet, jotka tarvitsevat ulkopuolista tukea kriisistä selviytymiseen. Elämänmuutostilanne voi johtua esim. puolison kuolemasta, eläkkeelle siirtymisestä, työuran katkeamisesta, omasta tai läheisen sairastumisesta, parisuhdeongelmasta, isovanhemmuudesta, muutosta toiselle paikkakunnalle tai esimerkiksi palvelutaloon siirtymisestä. 4
Toiminnassa käytettävät menetelmät Verkostotyö Verkostotyöllä tarkoitetaan yhteistyötä, jota tehdään tuettavan henkilön, hänen luonnollisen verkostonsa ja ammattilaisten kesken. Verkostotyötä voidaan tehdä tukisuhteen eri vaiheissa ja verkoston kokoonpano voi muuttua. Verkostoon voi kuulua esim. ohjaava taho ja/ tai kotihoito. Verkosto voi myös täydentyä tukisuhteen aikana esim. kun tukisuhde päättyy ja ikääntynyt siirtyy ystävätoiminnan piiriin. Verkostotyö tehostaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tiedon kulkua ja työnjakoa sekä edistää eri sektoreiden välisen vuoropuhelun ja toimintatapojen syntymistä. Verkostotyön avulla parannetaan tuettavan elämäntilanteeseen liittyvää kokonaisvaltaista tuen saantia. Tukea tarvitsevalle voidaan paremmin tarjota oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan. Vapaaehtoistyö Tukijoina toimivat IKÄTUEN koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Tukihenkilön tärkein rooli on henkisen tuen antaminen ja rinnalla kulkeminen. Tavoitteena on mielen hyvinvoinnin tukeminen ja elämän mielekkyyden löytäminen. Tuki perustuu keskusteluun, asioiden jakamiseen, rohkaisuun toiminnan tai harrastuksen pariin, yhdessä liikkumiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen. Tukihenkilön tuella aktivoidaan myös sosiaalista verkostoa. Vapaaehtoinen toimii tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Hän toimii hyödyntäen omaa persoonaansa ja elämänkokemustaan. Vapaaehtoisen oma elämänreppu antaa hyvän peilipinnan tukihenkilönä toimimiselle. Tukisuhde perustuu tasa-arvoiseen kanssa käymiseen. Tukihenkilönä toimimisella on iso merkitys vapaaehtoisen omaan elämään. Toiminnan kautta hän saa uutta sisältöä elämäänsä, tarpeellisuuden tunteen, uuden merkityksellisen ihmissuhteen ja uuden yhteisön. Tukihenkilöt oppivat uutta, tutustuvat eri palvelujärjestelmiin ja palvelujen tuottajiin, tutustuvat uusiin paikkoihin, saavat uusia elämyksiä yms. Vapaaehtoistoiminta on myös yksi tukihenkilön mielen hyvinvointia lisäävä tekijä. Tukihenkilötoiminnasta kiinnostunut kutsutaan ensin alkuhaastatteluun, missä kartoitetaan henkilön sopivuutta toimintaan (Liite 1. Vapaaehtoisen haastattelurunko). Samalla kartoitetaan vapaaehtoisen omia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja elämänkokemusta. IKÄTUKI -tukihenkilötoiminta on vaativa vapaaehtoistyön muoto. Vapaaehtoisella täytyy olla valmius pitkäaikaiseen sitoutumiseen, kyky kohdata elämänkriisissä oleva ihminen, epävarmuuden sietokyky ja taito toimia omalla persoonallaan. Peruskoulutuksen käyminen ei vielä sido vapaaehtoista tulemaan mukaan toimintaan. Koulutus antaa vapaaehtoiselle mahdollisuuden pohtia, onko toiminta hänelle sopivaa. Peruskoulutusaika on myös toimintaa koordinoivalle taholle mahdollisuus tutustua koulutukseen osallistuviin ja tarkastella heidän sopivuuttaan toimintaan. Toimintaa koordinoivan tahon vastuulla on tarjota tukihenkilöille säännöllisesti tukea, ohjausta, koulutusta ja virkistystä. 5
Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lähestymistapa IKÄTUKI -toiminnassa painotetaan mielen hyvinvointia, joka järkkyy helposti vaikeassa elämänmuutostilanteessa. Tukitoiminnan kautta pyritään vahvistamaan tuettavan omia mielen voimavaroja, elämäntaitoja ja selviytymiskeinoja. Tukitoiminnan viitekehyksenä toimii ratkaisukeskeisyys ja positiivinen psykologia. Tukihenkilöillä on tärkeä rooli viedä tätä ajatusmallia tuettavien elämään. Näkökulmaa ja asennetta vaihtamalla tuettava pystyy itse vaikuttamaan ja edistämään omaa mielen hyvinvointiaan. 6
Peruskoulutus Jokainen toimintaan sopiva vapaaehtoinen käy IKÄTUKI -tukihenkilötoiminnan peruskoulutuksen, joka perehdyttää toimintaan sekä antaa valmiudet ja työkaluja tukihenkilönä toimimiselle. Peruskurssin kesto on 18 oppituntia. Yhden oppitunnin pituus on 45 min. Koulutuksen voi jakaa esim. kuudelle peräkkäiselle viikolle 2,5 tuntia kerrallaan tai hyödyntää kokonaisia päiviä. Tukihenkilötoiminnan peruskurssi koostuu seuraavista teemoista ja sisällöstä: 1. Tutustuminen ja koulutukseen orientoituminen 2. Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi 3. Kriisit, kriisissä olevan ihmisen tukeminen ja yksinäisyys 4. Tukihenkilötyön arki 5. Kohtaaminen, vuorovaikutus ja kuunteleminen 6. Minä tukihenkilönä, kurssin päätös, arviointi ja yhteenveto - Lisänä myös liiteluettelo Koulutus on prosessin omaista reflektiota. Pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi kuuden viikon aikana, toteutettu koulutusjakso antaa tälle prosessille enemmän aikaa kuin esim. kahden päivän koulutus. Koulutuksen prosessimaisuus herättelee vapaaehtoista tutkimaan omaa elämänkokemustaan, selviytymiskeinojaan ja vahvuuksiaan. Jokainen kurssilainen saa varmuutta käyttää oman elämänsä aikana ns. elämänreppuunsa kertynyttä tietoa ja kokemusta. Kurssi on pienryhmä, joka on suunniteltu enintään 12 henkilölle. Ryhmäläiset tuovat jokainen omalla persoonallaan sisältöä koulutukseen. Kouluttajalle on erikseen tehty Kouluttajan käsikirja, joka toimii oppaana peruskurssin pitämiseen. Tukihenkilötoiminnan prosessit IKÄTUKI -tukihenkilötoiminnan sisältämät prosessit ovat tukipyyntö, alkuhaastattelu, aloitustapaaminen, tutustumisaika, tukipalvelusopimuksen teko, seurantatapaamiset, lopetustapaaminen ja jälkiarviointi. 7
Prosessikaavio, IKÄTUKI -tukihenkilötoiminta Tukipyyntö - yhteydenotto työntekijään yhteistyökumppaneilta tai tuettavalta itseltään - sovitaan alkuhaastatteluaika Tuettavan tapaaminen - tuettavan tilanteen ja tuen tarpeen tarkempi selvitys - tukihenkilöhakemus tai ohjaus muuhun toimintaan/palvelun piiriin Vapaaehtoisten tukihenkilöiden rekrytointi, haastattelu, perus- ja jatkokoulutus, tuki, ohjaus ja virkistys Tukisuhteen valmistelu - etsitään sopiva tukihenkilö - sovitaan aloitustapaamisaika Aloitustapaaminen - tapaamisessa mukana tuettava, tukihenkilö, IKÄTUKI -työntekijä ja mahdollinen yhteistyökumppani Tutustumisaika (n. 1 kk) - tuettava ja tukihenkilö tapaavat säännöllisesti viikottain Verkostotyö - riittävän ammatillisen avun ja tuen varmistaminen - tiedon jakaminen - kokonaisvaltainen tuki Suunnitelmalliset puhelinsoitot Tukisopimuksen tekeminen - kirjataan yhteisesti sovitut tavoitteet ja käytännöt tukisopimukseen - ammatillisen tuen kartoitus Tapaamiset, seurantapalaverit 3 kk:n välein, väliarviointi Päätöspalaveri ja tukisuhteen arviointi Jälkiarviointi puolen vuoden kuluttua 8
IKÄTUEN työntekijälle Yhteyttä voi ottaa asiakas itse, hänen läheisensä tai ohjaava taho asiakkaan suostumuksella. Alkuhaastattelu tehdään siellä missä asiakas toivoo, pääsääntöisesti joko IKÄTUEN toimitilassa tai asiakkaan kotona. (Liite 2. IKÄTUKI hakukaavake) Alkuhaastattelun tarkoituksena on kartoittaa tukea tarvitsevan ikääntyneen elämäntilanne ja tuen tarve, aikaa tähän varataan kaksi tuntia. Tapaamisen perusteella arvioidaan onko IKÄTUKI hänen tarpeisiinsa oikea palvelumuoto, vai ohjataanko hänet saatetusti muun palvelun piiriin. Kun työntekijä löytää sopivan tukihenkilön, sovitaan aloitustapaaminen. Aloitustapaamisessa tukihenkilö ja tuettava tutustuvat toisiinsa, sovitaan yhteisistä pelisäännöistä, käydään läpi tukisuhteen tavoitteita ja tukihenkilön roolia. Aloitustapaamisesta alkaa n. kuukauden pituinen tutustumisaika. Tutustumisjakson aikana olisi hyvä, että tukipari tapaa vähintään neljä kertaa. Kun tukiparin ensimmäinen tapaaminen on ohi, työntekijä soittaa tukihenkilölle ja tuettavalle tiedustellakseen miten tapaaminen meni. Tutustumisjakson lopussa, ennen tukipalvelusopimuksen tekemistä, työntekijä varmistaa puhelimitse osapuolten halun jatkaa tukisuhdetta. Jos osapuolet haluavat jatkaa, tehdään kirjallinen tukipalvelusopimus. Tukipalvelusopimukseen kirjataan tukisuhteen tavoitteet ja tukihenkilön rooli mahdollisimman konkreettisella tasolla, jotta niiden toteutumista voidaan myös arvioida paremmin. Kaikki osapuolet allekirjoittavat Tukipalvelusopimuksen, mikä vahvistaa sitoutumista toimintaan ja tavoitteisiin (Liite 3. Tukipalvelusopimus). Tavoitteiden toteutumista ja tuettavan elämäntilannetta seurataan yhteisillä tapaamisilla n. kolmen kuukauden välein. Yhteisten tapaamisten lisäksi IKÄTUKI -työntekijä on säännöllisesti yhteyksissä sekä tukipariin että muihin tarvittaviin verkostotyön kumppaneihin esim. kotihoitoon, vanhuspsykiatriaan tai eri palvelun tuottajiin. Säännöllisten tapaamisten ja väliarvioinnin tavoitteena on seurata asetettujen tavoitteiden toteutumista. Pyrkimyksenä on, että tukihenkilö tekee itsensä tarpeettomaksi, tavoitteet on saavutettu ja tukisuhde voidaan suunnitelmallisesti lopettaa. Määräaikainen tukisuhde päätetään tapaamisessa, johon kaikki osapuolet osallistuvat. Jälkiarviointi tehdään puhelimitse, IKÄTUEN työntekijä soittaa noin puolen vuoden kuluttua. Puhelussa käydään läpi sen hetkistä elämäntilannetta arviointilomakkeen pohjalta. 9
Toiminnan ammatillinen koordinointi työntekijän rooli, vastuut ja tehtävät IKÄTUKI -toiminta on ammatillisesti koordinoitua tukihenkilötoimintaa. Toiminnan luonne ja vapaaehtoistyön vaativuus toiminnassa edellyttävät vahvaa työntekijän panosta. Työntekijän tärkeimmät tehtävät ovat: - kartoittaa tukea tarvitsevan ikääntyneen tilanne kokonaisvaltaisesti - kokoaa tarvittaessa verkostot (=verkostotyö) tuettavan auttamiseksi - on yhteydessä tarvittaviin tahoihin tuettavan palvelutarpeen mukaisesti - vastaa tukisuhteen eri prosessien toteutumisesta - vastaa vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista: huolehtii rekrytoinnista, alkuhaastattelusta ja peruskoulutuksen järjestämisestä vastaa tukihenkilöiden yksilö- ja ryhmämuotoisesta tuesta huolehtii ohjauksesta, jatkokoulutuksista ja vapaaehtoisten virkistyksestä Ohjaus ja tuki IKÄTUKI -toimintaa koordinoivan organisaation tulee huolehtia vapaaehtoisista tukihenkilöistä antamalla heille riittävästi tietoa, koulutusta, ohjausta ja tukea. Ohjauksen ja tuen yhtenä tavoitteena on motivoida ja auttaa tukihenkilöä jaksamaan haastavassa vapaaehtoistyössä. Tukihenkilöillä tulee olla nimetty yhteyshenkilö, johon he voivat ottaa yhteyttä tarvittaessa. Ongelmatilanteissa tukihenkilön ei tarvitse yksin kantaa huolta ja vastuuta, vaan hän voi ottaa asian puheeksi nimetyn yhteyshenkilön kanssa. Toimintaa koordinoivien työntekijöiden tärkeä tehtävä on olla tukihenkilöille tukena suhteen aikana. Työntekijä ja tukihenkilö muodostavat työparin, jossa kummallakin on omat tehtävänsä ja roolinsa. Tukihenkilöille tarjotaan säännöllisesti yksilömuotoista tukea ja ohjausta, jota on mahdollista saada monin eri tavoin, esim. kasvokkain tai puhelimitse. Työntekijän on tärkeää olla tukihenkilön tavoitettavissa, niin haasteellisissa kuin positiivisissa asioissa. Ryhmämuotoista työnohjausta tarjotaan kerran kuukaudessa, se tukee tukihenkilön omaa kasvua tukihenkilötyössä. Ryhmän muut jäsenet haastavat kohtaamaan uusia näkökulmia tukihenkilönä toimimiseen ja vahvistavat omiin kykyihin luottamista. Työnohjaus tulee järjestää niin että kaikilla on mahdollista tulla työnohjaukseen, niin työssä käyvillä kuin eläkeläisilläkin. Hyvä käytäntö on, että ennen työnohjausta on esimerkiksi puolen tunnin toiminnanohjaus, jossa käydään läpi käytännön asioita, tulevia koulutuksia yms. Työnohjauksessa keskitytään tukihenkilönä toimimiseen ja tukisuhteessa esiin nousseisiin tunteisiin. 10
On tärkeää luoda tukihenkilöille mahdollisuuksia myös vapaamuotoiseen yhdessäoloon. Virkistystä on hyvä järjestää säännöllisesti esim. toimintakauden lopussa, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jatkokoulutuksen tavoitteena on kehittää monipuolisesti tukihenkilön tietotaitoa ja osaamista sekä antaa lisää työkaluja tukihenkilönä toimimiseen. Jatkokoulutuksia tulee järjestää säännöllisesti. Jatkokoulutusteemoja mietittäessä tulisi ottaa huomioon tukitoimintaan liittyvät ajankohtaiset asiat ja ilmiöt sekä tukihenkilöiltä tulevat toiveet. Jatkokoulutuksia pystytään järjestämään kustannustehokkaasti yhteistyössä muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Tiedotus Tapahtumat ovat tärkeitä tiedon eteenpäin viemisessä. Yhteistyön kautta on mahdollista osallistua erilaisiin tapahtumiin. Esitteitä on hyvä viedä paikkoihin missä ikääntyneet käyvät, esim. erilaiset ikääntyneiden kohtaamis- ja neuvontapaikat, hyvinvointikeskukset, terveysasemat ja kirjastot. Viestinnässä huomioidaan, onko kärki tuen tarjoamisessa vai vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisia rekrytoidaan tukihenkilöiksi vuoden ympäri lehtimainoksien, erilaisten sähköpostiryhmien (esim. ammattiliitot, oppilaitokset), nettisivustojen, sosiaalisen median, tiedotteiden ja esitteiden avulla. Puskaradio on myös hyvä keino saada lisää vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Jo toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ovat tässä iso voimavara. He ovat myös parhaita kokemusasiantuntijoita kertomaan vapaaehtoistoiminnasta erilaisissa tapahtumissa. Toiminnasta tiedotetaan verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kautta. Sosiaalisen median kanavia kannattaa käyttää tiedottamisessa hyväksi. Sitä kautta saa välitettyä helposti ajankohtaisimman tiedon toiminnasta. Median kiinnostusta toimintaa kohtaan kannattaa herätellä juttuvinkkien ja mediatiedotteiden kautta. Toiminnan säännöllinen esilläolo lisää tunnettuutta. 11
Arviointi Säännöllinen palautteen kerääminen toiminnassa mukana olevilta ja sen käsitteleminen on olennaista toiminnan laadun varmistamiseksi. Jatkuva arviointi on tärkeää myös toiminnan kehittämisen kannalta. Peruskoulutuksesta pyydetään kirjallinen palaute osallistujilta. Palautelomake jaetaan osallistujille ensimmäisellä koulutuskerralla, jolloin heillä on mahdollisuus kirjoittaa omista ajatuksistaan ja mielipiteistään jokaisen yksittäisen koulutuskerran jälkeen. Samalla lomake toimii oppimispäiväkirjana. Viimeisellä kerralla lomake palautetaan kouluttajille. Palautteet otetaan käsittelyyn ja tarkasteluun mahdollisimman pian niiden antamisen jälkeen. Annetuista palautteista tehdään yhteenveto ja ne otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Kaikilta tukihenkilöiltä pyydetään kirjallista palautetta kerran vuodessa (Liite 4 Kirjallinen palaute). Tukihenkilötoiminnan tuloksista ja vaikutuksista kerätään tuettavilta tietoa arviointilomakkeen avulla (Liite 5 Arviointilomake). Työntekijä täyttää lomakkeen kohdat sen perusteella mitä tuettava vastaa. Lomake täytetään ensimmäisellä tapaamiskerralla. Se kulkee mukana koko tukisuhteen ajan ja sen äärelle pysähdytään jokaisella väliarvioinnin tapaamiskerralla. Lomake kertoo tilanteen etenemisestä tai vaihtoehtoisesti syyt siihen, miksi etenemistä ei ole tapahtunut. Sillä voidaan myös kartoittaa, millä alueilla tukea tarvitaan ja auttaa tarkentamaan tukisuhteen tavoitteita ja sisältöä. Tavoite on, että tukisuhteen aikana tuettava etenisi arviointiasteikolla eteenpäin. Puolen vuoden kuluttua tukisuhteen loppumisesta tehdään jälkiarviointisoitto. Tuettavan sen hetkistä tilannetta voi peilata tukisuhteen aikana täytettyyn arviointilomakkeeseen. Arvioinnin tarkoituksena on saada selville IKÄTUKI -tukitoiminnan pitkäaikaisempia vaikutuksia. Jatkuva palautteen kerääminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on niiden hyödyntäminen toimintaa kehitettäessä. Arviointitiedon kerääminen ja analysointi kannattaa kirjata vuosikelloon, jolloin siitä tulee suunnitelmallista ja se kytkeytyy osaksi toimintaa. Arviointiin sopivia malleja ja työkaluja löytyy: http://hankkeet.kuntoutussaatio/artsi/mallit/ 12
Liite 1. IKÄTUKI Vapaaehtoistyöntekijän haastattelurunko Haastateltavan yhteystiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Lähtökohdat Mistä olet saanut tietoa toiminnasta? Aiempi kokemus vapaaehtoistoiminnasta? Motivaatio Miksi haluat ryhtyä vapaaehtoistyöntekijäksi? Mitä ajattelet saavasi toiminnasta itsellesi? Mitä ajattelet voivasi antaa vapaaehtoistyöntekijänä? Elämäntilanne Minkälainen elämäntilanne sinulla on tällä hetkellä (työ/opiskelu, perhe, vapaa-aika, harrastukset)? Onko sinulla aikaa ja voimavaroja vapaaehtoistyöhön tällä hetkellä? Kriisit Suhtautuminen kriiseihin / vaikeuksiin elämässä? 13
Millaiset vaikeat elämänkokemukset olet kääntänyt voimavaroiksesi? Mikä itseäsi on auttanut vaikeuksissa? Jos ei kokemusta, mistä tullut oivallus haluta auttaa muiden ihmisten ongelmatilanteissa? Miten suhtaudut päihdeongelmiin? Arvio omista kyvyistä auttajana Minkälaisissa tilanteissa olisit vapaaehtoistyöntekijänä parhaimmillasi? Minkälaiset tilanteet tuottaisivat vaikeuksia? Miten suhtaudut epävarmuuteen ja epäonnistumisiin? Suhtautuminen aikuisopiskelumenetelmiin Miten suhtaudut työnohjaukseen, yhteisiin harjoituksiin, ryhmätöihin tai itsenäiseen tiedon hankintaan? Miten arvelet selviäväsi ryhmän jäsenenä? Muuta (allergiat, aikataulut, kulkeminen /oman auton käyttö ym.) Päivämäärä ja haastattelija: 14
Liite 2. Alkuhaastattelu Alkuhaastattelu Hakemus käsitelty Tukisuhde alkanut Tukisuhde päättynyt Tukisuhteen kesto HAKEMUS IKÄTUKI -toimintaan 1. Henkilötiedot Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Syntymäaika 2. Ammatillisesta hoidosta tai tuesta vastaava Nimi Tehtävä Yhteystiedot 3. Tuettavan elämäntilanteen kartoitus Tämän hetkinen elämäntilanne Perhetilanne 15
Asuminen Työ, historia yms. Talous Sosiaalinen verkosto Harrastukset Mihin asioihin ja minkälaista apua tuettava toivoo Toiveita tukihenkilön suhteen Muuta huomioitavaa Miten edetään Paikka ja aika Allekirjoitus 16
Liite 3. Tukipalvelusopimus 1. Henkilötiedot Nimi Puhelin Syntymävuosi 2. Tukihenkilö Nimi Yhteystiedot 3. Ammatilliset tuki- ja hoitosuhteet Nimi Tehtävä Yhteystiedot Nimi Tehtävä Yhteystiedot 4. Yhteistyösopimus IKÄTUKI työntekijällä on lupa työskennellä yhteistyössä muiden tuettavan tilanteeseen liittyvien ammatillisten tahojen kanssa. 5. Vaitiolovelvollisuus Kaikki tuettavan henkilöä ja tukisuhdetta koskevat tiedot ovat luottamuksellisia. Ammattinsa puolesta tuki- ja hoitosuhteesta vastaavat ovat lakisääteisesti sitoutuneet vaitioloon. Vapaaehtoiset tukihenkilöt sitoutuvat tällä sopimuksella pitämään ulkopuolisilta salassa kaikki tuettavaa koskevat tiedot, joita voi luovuttaa vain tuettavan itsensä suostumuksella. 6. Toiminnan tuki Tavoitteet Tukihenkilön tuki 17
Ammatillinen hoito ja tuki 7. Sopimuksen tarkistamisajankohta Pvä Pvä Pvä 8. Muuta Paikka ja aika Allekirjoitukset Tuettava Tukihenkilö Vapaaehtoistoiminnasta vastaava Ammatillisesta tuesta tai hoidosta vastaava 18
Liite 4. IKÄTUKI Arviointilomake Lähtötilanne pvm Väliarviointi pvm Lopputilanne pvm Jälkiarviointi pvm 1. Laita rasti kohtaan, mikä mielestäsi kuvaa parhaiten nykytilannettasi Hyvä Kohtalainen Toisinaan haastavaa Huono Arjessa selviytyminen Mieliala Itsestään huolehtiminen (syöminen, hygienia, uni, liikunta) Sosiaaliset suhteet Harrastaminen Oma-aloitteisuus 2. Anna seuraaviin kouluarvosana 4-10 Elämän mielekkyys Tulevaisuuden toiveikkuus 19
Liite 5. IKÄTUKI Palautekysely tukihenkilötoiminnasta Miten koulutus on käytännössä auttanut tukihenkilönä toimimisessa? Onko tukihenkilötoiminnan aikana tullut eteen tilanteita, joita olisi hyvä käsitellä jo koulutuksessa? Jos on, niin millaisia? Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit? Millaisena olet kokenut työntekijältä saamasi tuen ja ohjauksen? Millaisena olet kokenut työnohjauksesta saamasi tuen ja ohjauksen? Millaisena olet kokenut toiminnan tarjoaman jatkokoulutuksen ja virkistyksen? Miten mielestäsi tiedottaminen on toiminut? Arvioi tukisuhteen kulkua kouluarvosanalla (4-10) Tukisuhteen alkutapaaminen? Tukipalvelusopimus? Tukisuhteen välitarkastus? Tukisuhteen päätös? Miten kehittäisit IKÄTUEN tukihenkilötoimintaa? Miten arvioisit (4-10) antamasi tuen auttavan tuettavaa (arvioi kokonaisuutta, älä vain omaa toimintaasi)? Kokonaisarvosana (4-10) IKÄTUKI toiminnasta? Palautteesi on meille tärkeä, KIITOS. 20